Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomen sota ja uusi isäntä - Coggle Diagram
Suomen sota ja uusi isäntä
Ruotsin ja Venäjän useat sotimiset
Venäjälle kuului alueita mm. Karjalasta ja Kymenlaaksosta
Ruotsin asema Itämeren alueella heikentynyt
Napoleon Bonaparten
Onnistunut valloittamaan lähes koko Manner-Euroopan
Aloitti mannermaasulun
Kauppasaarto brittien nujertamiseksi
Brittien kaupankäynnin esto Euroopassa
Tukenaan Venäjän keisari
Tehtävänä painostaa Ruotsi mukaan kauppasaartoon
Ruotsin kuningas vastentahtoinen
Suomen sota alkaa
Keväällä 1808
Venäjä hyökkäsi ilman sodan julistusta Ruotsiin
Syynä Ruotsin kuninkaan kieltäytyminen kauppasaarrosta
Ruotsi halusi välttää laajempaa taistelua kunnes saataisiin vesiteitse apuvoimia
Venäläiset valtasivat Etelä-Suomen
Viapori antautui
Syynä ehkä Venäläisten kontrollointi viestiliikenteestä
Komentajaa myöhemmin syytetty maanpetturiksi
Sodan kääntyminen ruotsalaisten häviöön
Syksyllä 1808
Ruotsalaiset joukot aloittivat vastahyökkäyksen Pohjois-Pohjanmaalla toukokuussa
Onnistuivat etenemään Savoon ja Etelä-Pohjanmaalle
Asiaa auttoi suomalaisten ja venäläisten käymä sissisota ja venäläisten elintarvikepula
Vuoden lopulla Ruotsin joukot vetäytyivät pohjoiseen
Aselepo marraskuussa 1808
Ruotsi ja Venäjä aloittivat rauhanneuvvottelut, kun Kustaa IV Adolf syrjäytettiin vallankaappauksessa
Haminan rauha 17.9.1809
Ruotsi luovutti Venäjälle kaikki Tornionjoen ja Pohjanlahden itäpuoliset alueensa sekä Ahvenanmaan saaristoineen
Suomi käytännössä kokonaan osaksi Venäjää
Ruotsin ja Suomen raja sovittiin
Porvoon maapäivät ja suomalaisten rauhottelu
Suomen säädyt kokoontuivat Porvoon maapäiville maaliskuussa 1809
Aleksanteri I kutsumana
Halusi vakiinnuttaa Suomen osaksi Venäjää
Pelkäsi Suomen jatkavan vastarintaa
Suomalaisten tunteet ristiriitaiset
Arvelutti Venäjän lainsäädäntö
Aleksanteri I antoi vakuutuksen
Miellytti suomalaisia
Ei muutosta säätyjen eri oikeuksiin
Yhteiskunnalliset olot ei muuttuneet huonompaan suuntaan
Säädyt vannoivat uskollisuudensa keisarille
Itsehallinnon antaminen Suomelle
Suomesta suurruhtinaskunta
Oma keskushallinto
Suomesta oma taloudellinen kokonaisuus
Suomen verot Suomen omiin tarpeisiin
Tulliraja Venäjän ja Suomen välille
Suomen rahayksiköksi Venäjän rupla
Suomeen kehittyi hallintokulttuuri
Helsinki
Keisari perusti pääkaupungin Helsinkiin irroittaakseen Suomen Ruotsista ja katkaisemaan Suomen tiivis yhteys Ruotsiin ja Tukholmaan
Turun sijasta, koska Turku liian lähellä Ruotsia
Akatemian siirto Helsinkiin
Akatemia nimettiin uudestaan Keisarilliseksi Aleksanterin yliopistoksi
Pääkaupungin suunnittelija saksalainen Carl Ludwig Engel
Suunnitteli Senaatintorin seudun empirekeskustan