Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
LETTIS: OIKEUS JA OIKEUDELLINEN AJATTELU, a) yleiset TI:t
…
-
a) yleiset TI:t
- yleislainkäyttö (?)
- KäO:t + HO:t + KKO
b) hallintoTI:t
- hallintolainkäyttö
- HaO:t + KHO
c) erityisTI:t
- TT, MaO, VaO, valtakunnanO
KäO:t (20 kpl)
= alioikeuksia
HO:t (5 kpl)
= ylioikeuksia käräjäoikeuksien yläpuolella
- suurin osa asioista koskee valituksia KäO:ien ratkaisuista?
KKO
= ylin tuomiovalta
- käsittelee HO:ien ratkaisuista tehtyjä valituksia
- valituslupajärjestelmä = ottaa käsittelyynsä asioita, joilla katsoo olevan ennakkotapaus- eli prejudikaattiarvoa
=> prejudikaatti- eli ennakkopäätösTI
-> käsiteltävksi otettavien asioiden ratkaisuilla ajatellana voitavan a) selventävän epäselvää lainsäädäntöä tai b) ottaa kantaa kokonaan uuteen oikeuskysymykseen
-
-
KKO & KHO:N MUUT TEHTÄVÄT
?
a) informaation välittäminen, koulutukset
b) lausunnot
5.2 I. VAHVASTI VELVOITTAVAT LÄHTEET
= 1) kirjoitettu laki + 2) maantapa + 3) EU-lainsäädäntö (EU-asetukset & implem. direktiivit) + 4) kv. oikeus (ratifioidut kv. sopimukset)
2. maantapa/tapaoikeus
- nykyään kyseenalainen; jotkut suhtautuvat siihen sallittuna oik.lähteenä
- poikkeus: jokamiehenoikeudet (=oikeus kulkea samoin kuin marjastaa ja sienestää toisen maalla) + myös Tuomarinohjeiden katsotaan ilmentävän vanhaa maantapaa
1. kirjoitettu laki
- kattaa PL:n ja sen nojalla säädetyt lait ja alemman asteiset asetukset = yhteisnimitys säädös; myös suoraan velvoittavat EU-asetukset, implementoidut direktiivit ja ratifioidut kv. sopimukset
- normihierarkia:
a) PL: vaikeampi muuttaa/säätää; PL 1§
b) lait: aiemmin kaikki säädökset; nykyään "eduskunta"-lait; PL 2.3§
asetukset: vn:n asetukset + tasavallan presid. + ministeröiden asetukset
3. oikeusperiaatteet
i) = oikeusnormeja
ii) = oikeuslähteitä, joista oikeusnormit saavat tukea
- periaatteiden olemus venyvä; useampia periaatteita joudutaan punnitsemaan toisiaan vastaan ja arvioimaan niiden painoarvoa ko. oikeudellisessa ongelmassa
- Tolonen: p.a:n kuuluminen osaksi oikeusjärjestystä edellyttää sen merkityksen tai arvon lisäksi että voidaan osoittaa tukea lainsäädännöstä, sen esitöistä, oikeuskäytännöstä jne.
- Tuori: p.a:ille ominaista, että niiden tarvitsema ns. institutionaalinen tuki löytyy muista oik.lähteistä kuten lainsäädännöstä
-
5. valtiosopimukset
valtiosopimus = alun perin valtioiden välinen sop., mutta myös kv. järjestöistä on tullut sopimuspuolia -> valtiosop. voi olla osapuoltensa mukaisesti kahdenvälinen, monenvälinen tai yleinen eli yleissopimus
-> valtiosopimuksia sääntelee 1969 solmittu Wienin yleissopimus, jossa on varsin yksityiskohtaiset määräykset valtiosopimuksten SolMuTu...( solmimisesta, muuttamisesta, tulkinnasta jne.)
esimerkkejä valtiosopimuksista:
- Wienin yleissopimus (1969)
- EIS
=> tärkein Suomea sitova kv. sopimus; täydennetty useilla lisäpöytäkirjoilla, jotka laajentaneet sopimuksessa turvattujen i-oikeuksien luetteloa että kehittäneet sopimuksen valvontajärjestelmää
=> keskeisiä artikloja mm. 2 art (oik. elämään), 5 art (oik. vapauteen&turvallisuuteen), 6 art (oik. oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin), 8 art (oik. nauttia yksityis- & perhe-elämän kunnioitusta)
=> sopimuksella kielletään myös kuolemanrangaistuksen käyttö, kidutus, orjuus, pakkotyö
- Istanbulin sopimus (suomessa voimaan 2015)
=> erit. tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan estäminen
=> painopisteet: a) väkivallan ennaltaehkäisy, b) velvoitteita uhrien suojelemiseksi ja auttamiseksi c) tekijöiden saattaminen rikosvastuuseen
monismi vs. dualismi
=> valtiosopimusten asema osana kansallista oikeusjärjestystä määritellään joko monismin tai dualismin pohjalta
- monismi = valtiosopimusoikeudessa tarkoittaa, että valtiosopimukset ovat sellaisinaan myös osa kansallista oikeusjärjestystä
- dualismi = valtiosopimusten voimaantulo valtionsisäisesti vaatii valtiosopimukseen sitoutumista erillisen toimenpiteen eli voimaansaattamissäädöksen
- Suomessa sovelletaan dualistista järjestelmää, ja kv. velvoitteen määräykset saatetaan voimaa lailla; toteutus kahdella tavalla:
a) blankettisäädös = todetaan tietyn valtiosopimuksen säännöksien kuuluvan Suomen lainsäädännön alaan -> asiasisältö tulee sitten itse sopimuksesta
b) kansallinen lainsäädäntö saatetaan aineelliselta sisällöltään asianomaisen velvoitteen vaatimuksia vastaavaksi
- LÄHTÖKOHTIA
- PL + kielilaki + saamenkielenlaki
- Suomen kansalliskieliä suomi ja ruotsi; tuomioistuimissa ja viranomaisissa; huom. ahvenanmaa 1-kielinen=ruotsi
- SUOMI&RUOTSI OIKEUDENKÄYNNISSÄ
- jos muu kieli kuin suomi tai ruotsi oikeudenkäynnissä:
a) riita- ja hakemusasiassa AO kustantaa itse tulkkauksen, ellei TI asian laadun huomioiden päätä toisin
b) rikosasiassa TI huolehtii tulkkauksen järjestämisestä joko tulkkaamalla itse tai järjestämällä tulkin
- MUUT KIELET
- jos AO:n kieli muu kuin suomi/ruotsi/saame:
a) riita- ja hakemusasiassa AO:n kustannettava tulkkaus itse
b) rikosasiassa asianomistajana tai syytettynä TI järjestää tulkkauksen tulkkaamalla itse tai hankkimalla tulkin
- KIELET OIKIKSESSA
- HY:ssä voi opiskella suomeksi & ruotsiksi
- englanninkieliset tutkinnot eivät anna juristin ammattipätevyyttä Suomessa (ainakaan pääsääntöisest)
JURISTIAMMATIT
asianajaja = sellainen asianajoa harjoittava hlö, joka kuuluu v. 1919 perustettuun Suomen Asianajajaliittoon
- jäsenyys vapaaehtoista, mutta edellyttää asianajajalain määrättyjen pätevyysvaatimusten täyttämistä ja hyvän asianajajatavan noudattamista
lupalakimies = AA-liittoon kuulumaton asianajoa harjoittava hlö, joka on saanut asianajon harjoittamiseen luvan oikeudenkäyntiavustajalautakunnalta
juristi/lakimies = oikeustieteellisen yliopistokoulutuksen saanut hlö, joka työskentelee juridista asiantuntemusta vaativassa tehtävässä
- 50/50 julkinen vs. yksityinen sektori
tuomari = tuomioistuimen jäsen, joka käsittelee ja ratkaisee niihin tulevat asiat
syyttäjä = rikosasiassa työskentelee myös tuomioistuimessa; on ns. rikosprosessin asianosainen, jonka tehtävänä on ensisijassa huolehtia rikosvastuun toteuttamisesta
varatuomari = tuomioistuinharjoittelun (auskultoinnin) suorittaneen hlön arvonimi
- PL 2.3§: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
- hallinnon lainalaisuus
- oikeusvaltio ja oikeusvaltioperiaate
- OIKEUDELLISTEN AJATTELIJOIDEN AJATUKSIA
a) MÄENPÄÄ
- lainalaisuus muuttunut
- taustalla hyvinvointivaltiollistuminen, erityisesti:
a) tavoitteellinen lainsäädäntö, b) joustavat oikeusnormit laajentavat vo:sten harkintavaltaa ja norminantoa c) keskiössä ei enää vapauspiiri d) oikeuksista tullut etuihin ja palveluihin liittyviä
=> a-d = viranomaisten harkintavalta kasvanut
b) TUORI
- demokraattinen oikeusvaltio; ainesosat: a) perusoikeudet + b) hallinnon lainalaisuutta + c) oikeudellista yhdenvertaisuutta + d) poliittisia perusoikeuksia + e) demokraattista kansanedustusta+ f) aktiivista kansalaisyhteiskuntaa
- OIKEUSVALTIO JA RULE OF LAW
- molemmat = oikeusvaltio -> sama tavoite molemmilla
1) eroja taustassa
- Briteissä "valtio" ei oikeudellinen käsite vs. Jenkeissä valtio (state) = osavaltio
- Briteissä keskiössä kruunun vallan rajoittaminen
- common law, jonka keskeinen lähde: TI-ratkaisut
2) oikeusvaltioperiaate EU:ssa
- jäsenyyskriteeri
- tarpeen keskinäisen luottamuksen turvaamiseksi
- EU haluaa olla oikeusyhteisö
III. SALLITUT
= lähteet, joita lainsoveltaja voi vahvasti velvoittavien ja heikosti velvoittavien oikeuslähteiden lisäksi soveltaa
-
a) oikeustieteellinen kirjallisuus ja siinä esitetyt kannanotot
b) ministeriöiden ohjeet ja oppaat
c) muiden (kuin korkeimpien TI:ien) TI:ien ratkaisut
d) vakiintunut hallintokäytäntö
- eri oikeudenaloihin kuuluu yleisiä oppeja; luovat niiden identiteetin ja rajat
-> yleiset opit niitä seikkoja, jotka ovat keskeisiä kyseiselle alalle; etenkin a) oikeudelliset käsitteet (sopimus) ja b) periaatteet (sopimusvapaus)
=> oikeustieteen synnyttämiä ja kehittämiä
- Suomen oikeusjärjestelmän pääjako on oikeuden erottelu julkisoikeuteen ja yksityisoikeuteen; rajat hämärtyneet
- uudempia oikeudenaloja, esim. ympäristöO ja viestintäO, jotka kattavat sekä yksityisoikeudellisia että julkisoikeudellisia kysymyksiä ja suhteita; jaon taustalla:
- subjektiteoria: jos oikeussuhteen osapuolena on julkista valtaa käyttävä osapuoli /julkinen vallankäyttäjä (esim. valtio, kunta), oikeussuhde on julkisoikeudellinen
-> muutoin suhde on yksityisoikeudellinen [sillä siis merkitystä, keitä oikeussuhteen subjektit ovat ja missä roolissa ovat]
-> valtio voi olla julkisoikeudellisessa roolissa (verottajana) tai yksityisoikeudellisessa roolissa (kiinteistökaupan osapuolena)
YKSITYISOIKEUS:
yleinen yksityisoikeus eli siviilioikeus
- PeJä-oikeus
- varallisuusoikeus
- esineoikeus
- velvoite
- immateriaalioikeus
erityinen yksityisoikeus eli talousoikeus
- ympäristöoikeus
- työoikeus
- vakuutus- ja vahingonkorvausoikeus
- kauppaoikeus
- markkinaoikeus
- yhteisöoikeus
- kuluttajaoikeus
JULKISOIKEUS
yleinen julkisoikeus
- valtiosääntöoikeus
- hallinto-oikeus
- sosiaalioikeus
- julkinen eurooppaoikeus
erityinen julkisoikeus:
- kunnallisoikeus
- kirkollisoikeus
- finanssioikeus
- finanssihallinto-oikeus
-
-
2) KRIITTISNORMATIIVISET TEORIAT
a) luonnonoikeus
i) klassinen luonnonoikeus (Akvinolainen; telos)
ii) uuden ajan luonnonoikeus (Hobbes, Locke, Rousseau; oikeus johdettavissa ihmisluonnosta)
-> kriittiselle oikeuspositivismille ei riitä normin muodollinen pätevyys (lain asianmukainen säätäminen), vaan myös vaaditaan sisällöllistä pätevyyttä eli hyväksyttävyyttä
b) Tuorin kriittinen oikeuspositivismi
-> Tuorin tasoteoria
TUORIN TASOTEORIA
1) pintataso
- lait ja muut säännökset, tuomareiden päätökset, oikeustieteen harjoittajien kannanotot
- muuttuvaa ja muutettavissa olevaa
-> oik.kulttuuri ja syvärakenne: 1) hallitsevat pintatason muutosten nopeutta 2) edustaa oikeuden muistia 3) muuttuvat pintatasoa hitaammin
2) oikeuskulttuuri
- viittaa juristin ammatilliseen oikeuskulttuuriin, johon kuuluvat lakimiesten käyttämät: i) käsitteet ja ii) menetelmät -> ammatillisen oik.kulttuurin sisäistäminen tekee juristista juristin
3) syväkulttuuri tai oikeuden syvärakenne
- erilaisilla oikeuskulttuureilla yhteinen ydin
- ainesosia:
a) käsitteelliset: kaikkein perustavimmat käsitteet (oik.subjekti)
b) normatiiviset: periaatteet (oik.valtio-&demokratiap.a. & i-oikeudet)
c) menetelmälliset: erityinen rationaliteettimuoto, joka leimallinen tietylle historialliselle oik.tyypille (meillä siis moderni oikeus => oikeus parlamentin säätämää & TI:ten soveltamaa/aikaansaamaa)
-> syvemmät tasot rajoittavat pintatasoa + pintataso saa oikeutuksensa syvemmistä tasoista
-> oikeuden kerrostuneisuus osoittaa, että oikeudessa on moraalia => moraalia on oikeusperiaatteissa
- oikeusjärjestysten pluralismi
- -> maallisen oikeuden monismi
- nykyään ei yhtä oikeudenmukaisuuskäsitystä
a) ei aiemminkaan yhtä oikeudenmukaisuuskäsitystä (OMK)
b) nykyään on yhteisesti hyväksyttyjä OMK:iä; esim. tavanomainen oikeus
c) lait edellyttää kollektiivista OMK:tä
d) ei tarvetta "ajalliselle" OMK:lle;
- PI-oikeudet, yleislausekkeet ja yleiset opit riittävät
e) moraalikäsitykset riittävät (?)
- säätyperusteinen oikeus-> valtiokeskeinen oikeus
- uusia kehityssuuntia: ylikansallinen oikeus, soft law, konfliktinratkaisua
- EU ja EIT vähentäneet kansallisia perusteita
- EIS ja uusi PL lisänneet oikeusperiaatteiden merkitystä
- oikeusriitojen ratkaisumenettelyjen asianmukaisuuden korostaminen -> itse menettelyn synnyttämää oikeudenmukaisuutta (EIS 6 art. oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin p.a.)
- oikeudenmukaisuus -käsityksen pluralismi eli moninaisuus -> keskiöön "reilu menettely" ja/tai AO:sten aktiivinen osallistuminen konfliktien ratkaisemiseen(esim. sovittelu)
=> tämä kaikki osoittaa oikeuskäsitysten ja arvojen pluralismia = myöhäismodernin yhteiskunnan piirre
- oikeutta ollut ennen valtioita
- lähteinä mm. maakunta- ja maanlait
- paljon lähdeaineistoa maaseutupitäjien oikeusistuinnoista (käräjistä) jo 1550-l.
- useita oikeudellisia kerrostumia: a) vanhat oikeustavat, b) kuninkaallinen oikeus ja c) katolisen kirkon oikeus
- käsitteli hallinnolliset ja oikeudelliset asiat (verotus, tienpito; riita-ja rikosasiat, kirjaamis- ja hakemusasiat)
- suullista; harvoin asiakirjoja ja kirjoitusta
- kun asia tuli käräjille -> julkinen
- käräjäyhteisö-> asekuntoiset ja veroa maksaneet miehet
- samankaltaiset rajoitukset koskivat varhaisia kaupunkyhteisöjä
- ei enää vain kansallista/valtiollista
- kansallisen oikeuden rinnalla;
a) ylikansallista&eurooppalaista oikeutta
b) pehmeää oikeutta (soft law)
c) tuomareiden periaatepunninta
d) ADR (vaihtoehdoiset riidanratkaisumenettelyt); i) sovittelu ii) välimiesmenettely
- oikeusjärjestysten pluralismi
- vallan kolmijako; Montesquieu: vallan kolmijako-oppi
- PL 3§
- parlamentarismi = häivyttää kolmijakoperiaatteen mukaisen tiukan vallanjaon lainsäätäjän ja hallituksen väliltä; eduskunta saa tietynlaisen vaikutusvallan hallituksen toimintaan; käytännön politiikassa hallitus puolestaan ohjaa eduskunnan toimintaa ja sen päätösvallankäyttämistä
- toimeenpanovallan käyttäjiä: hallituksen lisäksi valtion vo:t ja laitokset + maakuntien ja kuntien vo:t sekä niiden edustajat + muut joille toimivaltasäännöksen nojalla annettu
- tuomiovallan suhde lainsäätäjään (EK) ja hallitusvaltaan (Vn+pres.)
- ei Pohjoismaissa eikä Suomessa erillistä valtiosääntöTI:tä eikä perustuslakituomioistuinta
- 1SP: 1919 + Itävalta/Kelsen
- 2SP: WW2 jälkeen + entiset diktatuurit (Saksa, Italia)
- 3SP: entiset Sosialistiset maat
- Suomessa PeV
/1. EUROOPAN UNIONI (EU)/
a) Eurooppa-neuvosto
- jäsenvaltioiden pm:t, E-neuvoston pj, Euroopan komission pj
b) Euroopan parlamentti
- demokraatt. lainsäädäntöelin
- hyväksyy EU-lainsäädäntöä yhdessä EU:n neuvoston kanssa
c) Euroopan unionin neuvosto
- myös lainsäädäntöelin
edustaa jäsenvaltioita EU-lainsäädännössä
d) Euroopan komissio
- edustaa EU:ia EU-lainsäädännössä
- voi viedä yksittäisen jäsenvaltion jäsenvelvoitteen rikkomuksen EUT:lle
e) EUT
- 2-jakoinen
- antaa: 1) oikeudellista neuvontaa ja 2) ennakkoratkaisuja kansallisille TI:lle; sitoo: pyytäjäTI:nta sekä muita TI:ia samankaltaisissa asioissa
/2. EUROOPAN NEUVOSTO (EN)/
i) EIT
- yksi merkittävimmistä EN:n elimistä
- valvoo EIS:n noudattamista
ii) Venetsian komissio
- asiantuntijaorganisaatio
- antaa oikeudellista neuvontaa ja ?
/3. YK /
a) yleiskokous
b) ICC eli kv. oikeusTI
/4. ICJ eli kv. rikosoikeusTI/
- Rooman perussäännöllä perustettu TI, joka tuomitsee vakaviin kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneitä
- erillinen YK:sta, tekevät kuitenkin yhteistyötä
- perussäännössä luetellaan vakavia kv. rikoksia, joita mm. i) sotarikokset ii) rikokset ihmisyyttä vastaan iii) joukkotuhonta
- OIKEUSKIELEN TEHTÄVÄT
a) kieliteon (merkitys) -> tarkoittaa, että sanoihin tai asiakirjoihin kytkeytyy oikeuksia ja velvollisuuksia; esim. sopimussuhteet
b) yhteiskunnallisen ohjailun instrumentti, minkä tehtävänä tukea lakeja ja niihin liittyvää ratkaisutoimintaa
c) tukee oikeuden arvovaltaa
d) auttaa kansalaisia muistamaan ja ymmärtämään normit
-> oikeuskielen oltava tarkkaa; oikeusturvan vaaimtus edellyttää, että kieli olisi mahd. yksiselitteistä ja täsmällistä
- OIKEUSKIELEN HEIKKOUDET
- vanhahtavaa
- vaikutteita eri maiden kielistä, erityisesti englannista -> heikentävät ymmärrettävyyttä
- SUOMI JA RUOTSI OIKEUSKIELINÄ
- 1809; ruotsinvallan kieli ja lait jäivät voimaan (valtiollisen aseman muutoksesta huolimatta=Venäjä)
- 1902: suomesta virallinen kieli ruotsin ohella (jo 1863 kielimanifesti, suomi kouluksen ja hallinnon kielenä vahvistui 1800-l. jälkip.)
- 1922: suomi&ruotsi yhdenvertaisia kansalliskieliä (säädettiin kieliL -> turvasi yksilön kielell. oikeudet viranomaisten kanssa asioitaessa)
- 2004 voimaan tullut uusi kieliL tarkensi PL 17§:n takaamaa oikeutta omaan kieleen sekä yksilön kielellisiä oikeuksia
- LATINA OIKEUSKIELENÄ
- latina keskiaikaisen koulutuksen kieli
- käytettiin myös hallinnossa; (1600-l. asema vahvistui yliopistokoulutuksen myötä)
- erit. hovioikeustuomareiden käytössä oli latinaa ja ruotsia sekoittava sekakieli
- luovuttiin TI:ssa 1700-l. aikana asteittain; käyttö jatkui yliopistoissa
- tieteellisenä kielenä kuoli 1800-l:n alkup.
- SAKSA JA ENGLANTI
- saksa ollut aiemmin suosittu oikeustieteessä
- viime vuosina eng. korvannut sen; englannin rooli noussut merkittävästi
- englanninkielen ongelmia oikeuskielenä:
a) common law -tausta (TI-ratkaisut>lainsäädäntö)
b) ei roomalaisen oikeuden reseptiota (=ei jaottelua yksityiseen ja julkiseen oikeuteen)
- "laki" =yhteisöllistä päätöksentekoa (lag) ->ei tarkoittanut nykyistä säädettyä oikeutta
- "oikeus" = menettely oikein (rätt)
- laki ei muodostanut oikeusjärjestystä
- menettelytavat keskeisiä
- tärkeintä yhteisöllinen tapahtuma
- ei objektiivista
- ei esivallan tahto, yhteisön konsensus
- oikeutta ei TI-käsittelyn ulkopuolella
PERUSKÄSITTEITÄ
oikeusjärjestys
oikeuslähde
oikeusnormilause
lainoppi
- lainoppi tekee a) tulkintasuosituksia & b) systematisointiehdotuksia
1) NORMATIIVISET TEORIAT
- esim. a) Kelsen/Stufenbau-teoria/perusnormi + b) Hart/tunnistamissääntöteoria/tunnistamissääntö
- oikeuspositivismin 3 piirrettä:
- oikeus positiivista (asetettua)
- oikeus pitämisen maailmassa
- oikeus itsenäisenä normijärjestyksenä
hyväksyttävyys eli sisällöllinen pätevyys
= pätevyys periaatteessa mahdollista kiistää sisällöllisin perustein
- muodollisesti pätevillä normeilla on sisällöllisen pätevyyden olettamus
SOFT LAW
= viranomaisten tai yksityisten organisaatioiden päättämistä ohjeista, erilaisista standardeista tai ns. hyvistä käytänteistä
- monet syntyneet EU:n ja kv. järjestöjen toimesta
- tyypillistä mm. ympäristöoikeudellisesssa & rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä
- muodollisesti ei-velvoittavaa, sen taustalla ei laissa yksilöitävää valtuutussäännöstä
- (lainkäytössä) heikosti velvoittavaa/sallittua
- EU soft law: PäKäTiSuOhPu
CIVIL LAW vs COMMON LAW
- englantilainen common law vs. mannereurooppalainen civil law
=> common law syntynyt ja kehittyy ennen muuta tuomioistuinten antamien ratkaisujen pohjalta
=> civil lawssa omaksuttu roomalainen oikeus; oikeutta kehitettiin ennen muuta yliopistoissa syntyneen ns. oppineiden oikeuden (ius commune) avulla
- civil law EI SAMA kuin siviilioikeus
ROOMALAINEN OIKEUS
- keisari Justinianuksen toimesta laadittu Corpus Juris Civilis -kokoelma; muodosti vuosisatojen ajan perustan room. oik. opiskelulle Euroopan yliopistoissa
- roomalaisen oikeuden periodit:
- periodi
- 400-l. eaa.-200/300-l. jaa.
- roomalainen oikeus kehittyi ja oli voimassa olevaa oikeutta Rooman valtakunnassa; myös valtakunnan tuhoutumisen jälkeen käytettiin (luultavasti) paikallisen oikeuden, kanonisen oikeuden, feodaalioikeuden ja muiden oik.järjestysten rinnalla
- periodi
- alkoi 1100-l.
- yliopistollinen roomalaisen oikeuden opiskelu (P-Italia)
- juridiikka ja juristin ammatti alkoivat liittyä yliopistoissa tapahtuvaan opiskeluun; koulutetut juristit alkoivat toimia AA:n, tuomarin ja hallintovirkamiehen tehtävissä
YLEISET OPIT
- yleiset opit ovat oik.tieteen piirissä kehittynyt tiedollinen järjestelmä sekä normatiivinen järjestelmä, koska ne luovat normatiivista sisältöä oik.järjestykseen
- yleisiin oppeihin kuuluvat kullekin oikeudenalalle (rikosO, sopimusO, ympäristöO jne) ominaiset käsitteet ja periaatteet
- koostuu:
1) oikeuskäsitteet
a) oikeusnormeja (esim. tahallisuus, tuottamus)
b) oikeusnormien ja tosiasioiden kokonaisuuksia (esim. avioliitto)
c) jäsentävät sääntelykohteita (esim. työsuhde)
2) oikeusperiaatteet
a) pintatason normeja
b) oikeuskulttuuria
I. lex posterior
= myöhemmin asetetulla oikeussäännöllä syrjäytetään sitä aikaisemmin asetettu oikeussääntö
II. lex superior
= liittyy lakien hierarkiaan; sen katsotaan liittyvän varsinkin PL:n säätämiseen ja tulkintaan; periaatteeseen on viitattu myös EU-oikeuden ja kansallisen oikeusjärjestyksen välisen suhteen määrittämiseksi
III. lex specialis
= viitataan normien (erityisnormi syrjäyttää yleisnormin), normihierarkiassa samalla tasolla olevien säännösten (erityissäännös syrjäyttää yleissäännöksen) sekä lakien (erityislaki syrjäyttää yleislain) välisiin loogisiin ristiriitoihin
EU-oikeuden etusijaperiaate
= EU-oikeus syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevan kansallisen normin riippumatta siitä, minkä tasoisesta kansallisesta normista on kyse ja milloin ko. säännös on annettu
-> voidaan katsoa kuuluvan lex specialis -päättelyn piiriin
yhdenmukaisen tulkinnan periaate
= eli tulkintavaikutus; on tarkoitettu otettavaksi huomioon kansallisissa tuomioistuimissa ja viranomaisissa
CIVIL LAWN PIIRTEITÄ
a) room. oik. perustuva oikeustiede
b) room. oik. aktiivinen muokkaus
c) lainsäädännön historia
d) kodikaatiot (= yksityisoikeudelliset lakikirjat), esim. siviililakikirjat Ranskan Code Civil (1804), Saksan BGB (1900)
ROOMALAISEN OIKEUDEN SISÄLTÖ
- sisällöllisesti yksityisoikeutta (vrt. julk.oik. syntynyt paljon myöhemmin)
-> PePeOmSo-oikeus
- oikeudellinen päättely keskeistä
CJC: DIGESTA
- antiikin roomalainen oik.ajattelu lähtökohdiltaan kasuistista (eli sidoksissa yksittäisiin tapauksiin)
- ydin löytyy yksittäistapauksiin liittyvistä ratkaisuista, etenkin niistä oikeudellisia ongelmia koskevista juristien kannanotoista&ratkaisuista, joista voidaan lukea Justinianuksen kokoelman (CJC) Digestaksi kutsutusta osasta
ROOMALAISEN OIKEUDEN OPISKELU
- antiikissa: ei yliopistoja -> koulutus saatiin seuraamalla tiettyä opettajaa tämän toiminnassa tai opiskelemalla itse
- yliopistot syntyivät keskiajalla (1100-l.); Bologna yms.
- Bolognassa kehitettiin uusia menetelmiä opiskella room. oikeutta
- glossaattorit (1100-1200-l.; Irnerius, Accursius) = systematisoivat eli yhtenäistivät ja yhdistelivät Digestassa olevia tekstejä luodakseen yleiskuvan room. oikeudesta
- konsiliaattorit eli post-glossaattorit (1300-1400-.; Bartolus, Baldus) = etsivät niistä vastauksia käytännössä esiin nouseviin oikeusongelmiin
- uusien yliopistojen perustaminen
IUS COMMUNE
eli "oppineiden oikeus/yhteinen oikeus"
= viittaa tiettyyn tapaan käsitellä oikeudellisia kysymyksiä: juridiseen ajatteluun, joka syntyi roomalaisen oikeuden ja kanonisen oikeuden opiskelun myötä, ja oli yhteistä eurooppalaisissa yliopistoissa keskiajalla ja uuden ajan alussa opiskelleille juristeille
-> ius communen vaikutuksia:
a) näkyi AA.ien ja tuomarien argumentaatiossa samoin kuin TI:n ratkaisuissa
b) paikallisia/alueellisia säädöksiä laadittaessa
c) käytettiin TI:issa yleensä silloin, kun mihinkään muuhun (esim. paikalliseen) oikeuteen ei voitu vedota
reseptio
= roomalaisen oikeuden omaksuminen; tarkoitetaan sitä ilmiötä, että roomalainen oikeus levisi laajasti Euroopassa, myös alueille, jotka eivät olleet olleet osa Rooman valtakuntaa
- esim. Saksassa room. oik. reseptio (siten myös Suomessa&muissa Pohjoismaissa)
roomalainen oikeus (erit. room. yksityisoikeus):
yliopistot -> käytännön oikeustoiminta -> säädännäinen oikeus
- TAUSTA
- Englannissa ei room. oikeuden reseptiota
- common law = oikeuskäytännön historia (ei siis yliopistoissa syntyneen oppineiden oikeuden tai lainsäädännön historia)
-> käytännöllistä, järjestäjänä lakimiesten yhteenliittymä ns. Inn of Court
- KESKEISIÄ PIIRTEITÄ:
a) syntynyt TI-ratkaisuistab) stare decis eli the doctrine of precedent = aikaisemmat ratkaisut on asetettava sitoviksi perusteiksi myöhemmille ratkaisuille vastaavanlaisissa kysymyksissä => engl. TI:t ratkaistessaan niiden käsiteltäviksi tulevia juttuja ovat vanhempien (pääsäänt. ylempien TI:ien) ratkaisujen sitomiac) tosiasiat eli "the facts" ovat ratkaisevia, kun TI:t panevat painoa käsiteltävänä olevan asian tosiasioille ja lähtevät ratkaisussaan niistä (vrt. meillä lainsäädännössä) => oikeutta koskeva kannanotto ja siihen perustuva TI-ratkaisu syntyvät oikeusjuttujen tosiasioiden vertaamisella; samankaltainen tapaus löytyy ennen muuta faktoja vertaamallad) ratio decidendi = jutun ratkaiseva momentti tai se periaate, joka jutussa vahvistetaan; engl. juristi operoi periaatteilla, ja hänen taitavuutensa näyttäytyy kyvyssä löytää tuomioita tutkiessaan ne johtavat periaatteet, jotka on ilmaistu ratio decidendissä
- common lawn ydinalueita: sopimukset, sopimukseen perustuva ja sen ulkopuolinen vahingonkorvausvastuu samoin kuin muut perinteiset yksityisoikeuden alat, joissa AO:t ovat (periaatteessa) tasavertaisia
- valtion ja kansalaisten suhteeseen liittyvät kysymykset säännellään yleensä laeilla
KANONINEN OIKEUS
= katolisen kirkon oikeus
- kehittyi keskiajalla (erit. 1100-l. p.välistä lähtien) ja vaikutti koko katolisessa Euroopassa
- keskeisiä oikeudellisia kysymyksiä mm. avioliitto ja testamentti
- kehittyvä oikeusjärjestys, johon tuli (mm. kirkolliskokousten ja paavien päätöksillä) jatkuvasti uusia oikeussääntöjä; jotkut kutsuvat 1. moderniksi länsimaiseksi oikeusjärjestykseksi
- kirkon tuomiovaltaa kuuluivat mm. kysymykset: i) perhe ii) sopimukset iii) yritystoiminta iv) rikokset
KIRKOLLISET TUOMIOISTUIMET
- maallisten tuomioistuinten rinnalla oli kirkollisia tuomioistuimia; näiden tuomiovaltojen raja häilyvä
- kanoninen oik. ja kanoniset TI:t uudistivat yleisemminkin tuomioistuinmenettelyä mm. kehittämälläl todistelua koskevia periaatteita
- tärkeimpiä kirkolliseen tuomiovaltaan kuuluvia asioita olivat avioliiton pätevyyttä ja päättymistä koskevat kysymykset
KANONINEN OIKEUS & TALOUS
- osa kanonisen oikeuden oikeussäännöistä liittyi taloudelliseen toimintaan -> korkokielto = koron ottamista pidettiin kiskontana, joka oli vakava synti (kielteinen asema koron ottamiseen myös islamin oikeudessa)
- kirkko operoi oikeudenmukaista hintaa (iustum pretium) koskevan käsitteen avulla, ja piti ongelmallisena sellaisia yritystoiminnan muotoja, jotka lähtivät voiton tavoittelusta hintoja korottamalla
- korkokieltoa kierrettiin 4 keinolla:
a) lupaamalla lahja
b) maksamalla takaisin suurempi summa kuin oli vastaanotettu
c) sakoilla myöhästyneestä maksusta
d) käyttämällä erityistä/jotain yhtiömuotoa
- kanoninen oik. menetti asemansa uskonpuhdistuksen (1520-30-l.) myötä
- kanoninen oik. ei enää relevanttia Suomessa (/P-Euroopassa)
- sen periaatteet ja käsitteet vaikuttivat pidempään
- tänään kanon. oik. on erityisala, jota mahd. opiskella vain kirkon omissa yo:issa ja seminaareissa sekä eräissä muissa katolisissa yo:ssa
OIKEUSJÄRJESTELMÄ
- oikeusnormi = ilmaisevat mitä saa ja mitä ei saa tehdä
- oikeusjärjestys = voimassa olevan oikeusnormien muodostama kokonaisuus
- oikeusjärjestelmä = avulla pyritään systematisoimaan normiaineistoa ennen muuta jakamalla se eri oikeudenaloihin; on siis systematisoivaa jäsentämistoimintaa; näin pyritään muovaamaan yhtenäinen systeemi tai kokonaisvaltisiin näkökohtiin perustuva kokonaisuus, jossa jokaisella oikeudellisella ilmiöllä olisi oma määrätty paikkansa
- oikeusjärjestemä sekä oikeusjärjestys ovat pääsääntöisesti kansallisia; löytyy yhtäläisyyksiä eri maiden oik.järjestelmien välillä; Suomessa (kuten muissa Pmaissa) oikeusjärjestelmän juuret ovat saksalaisen oikeustieteen luomassa järjestelmässä, mikä johtuu saksalaisen oikeustieteen vaikutuksesta etenkin 1800-l. jälkipuoliskolla ja 1900-l.:n alussa
- nykyistä oikeutta, oikeuslähteitä ja oikeudenkäyttöä leimaa pluralismi; siitä aiheutuu kansallisten oik.järjestysten pirstaloituminen eli fragmentoituminen, joka on vastakohta oik.järjestyksen yhtenäisyydelle (koherenssille) -> sirpaloituminen ennen muuta eurooppalaistumisen&globalisaation seurausta
- oikeuden koherenssi liitetään tyypillisesti ns. moderniin oikeuteen, joka on valtiollista, kansallista ja positiivista -> oik.tieteen keskeisenä tehtävänä nähdään oikeusjärjestyksen systematisointi (sen avulla on luotu ja ylläpidetään yhtenäisyyttää taikka pyritän palauttamaan se)
JURISTIOPINTOJEN HISTORIAA
- Pohjoismaat modernisoituivat myöhään
- ei monimutkaisia oikeudellisia ongelmia; pääosa oikeudellisista konflikteista ratkaistiin maaseudun käräjillä
- oikeus käytännöllistä
- teollistuminen -> valtiosta keskeinen toimija
- nykyään hyvinvointivaltioita
YLIOPISTOKOULUTUS
- suomen ensimmäinen yo: Turun kuninkaallinen akatemia (1640) [seurakuntapappien kouluttaminen]
- yliopistokoulutuksen saaneen juristikunnan historia vasta 1800-luvulla
AUTONOMIAN AIKA
- Turun akatemia -> Keisarillinen Aleksanterin yliopisto (1828)
- Suomelle ensimmäistä kertaa luotiin oma hallintojärjestelmä, mutta säätyvaltiopäivien asema oli heikko v. 1863 saakka
- reformit hallinnollisten päätösten ja yliempien TI:ien ratkaisuilla
- legalismi
- sitoutuminen ruotsalaisiin lakeihin
- venäläinen koulutusihanne; kaikkii virkamies-tehtäviin vaadittiin yliopistollinen tutkinto -> oikeustieteellinen tutkinto kaikista ylin, jolla pääsi kaikkiin valtiollisiin tehtäviin
- nykypäivänä OTM-tutkinnon voi suorittaa 5 yliopistossa, oik.notaari Åbo akademissa
- suomen kielen aseman nousu 1800-l. lopulla
- nykyään yliopistoilla keskeinen rooli kansakunnan rakentamisessa
-
access to courts = tuomioistuimiin pääseminen
- suppea ja laaja merkitys:
- suppea oikeudensaanti: pääsy riippumattomaan tuomioistuimeen; ei riitä vaan edellyttää myös aineellisen oikeudenmukaisuuden toteutumista (laaja oikeudensaanti)
-
- sovittelun tavoite
- hyvän tai aikaisemman tilan palauttaminen
- kaikkia osapuolia tyydyttävä lopputulos
- sovittelija = ei ratkaise asiaa, vaan "ohjaa" osapuolia pääsemään yhteiseen lopputulokseen
-
tuomion edistäminen
- vireillä TI:ssa
- valmisteluvaiheessa tai käsittelyssä?
- tuomion vahvistaminen
- jos tuomiota ei vahvisteta, se on tavallinen osapuolia sitova sopimus
vs.
rikosasian sovittelu
- ei anneta tuomion vahvistusta
- pääsääntöisesti julkista, (paitsi sovittelijan ja osapuolen neuvottelu) mutta osapuolet voivat sopia sovittelun sulkemisesta yleisöltä
- sovittelussa voi sopia esim. lapsen huollosta, ?, ? koskevista asioista
- osapuolet valitsevat itse ulkopuolisen henkilön eli välimiehen ratkaisemaan asian
- yleensä välimies on asianajaja, tuomari tai oikeustieteen professori, joka "syventynyt asiaan?"
- välimiesmenettelyn merkittävänä etuutena on se, ettei se ole julkinen; asiakirjat tai osapuolten neuvottelu ei ole yleisölle avointa
- kestää yleensä vuoden (mutta suhteessa TI-käsittelyyn nopeampi)
OIKEUSJÄRJESTEMÄN HISTORIAA
- antiikissa oikeudenalajako: hlöt/esineet/kannetoimet
- saksalais-roomalainen oikeudenalajako: yleinen osa/esine/velvoite/perhe/perintö
GROTIUS (hollant. juristi/filosofi)
- jos ratkaisua ei löydy suoraan positiivisesta oikeudesta, se on johdettavissa luonnonoikeuden periaaatteista
luonnonoikeudesta saatin tietoa a) a priori näyttämällä, että jokin asia tai olosuhde oli loogisesti välttämätön TAI b) a posteriori toteamalla empiirisesti olennainen samankaltaisuus (esim. että jokin p.a. oli hyväksytty sellaiseksi ainakin "sivistyneimpien kansakuntien keskuudessa"); saksalainen S.Pufendorf esitti oikeudelliset säännöt sarjana päätelmiä, joita oli tehty ihmisen luontoa koskevista abstrakteista käsitteistä
ROOMALAINEN OIKEUS SAKSASSA
- lähes kaikki oikeudell. kirjallisuus oli ennen 1400-l:n loppua, oisn 1500-l:lla, kirjoitettu&julkaistu Italiassa; saksassa luettiin aluksi italialaisia tekstejä
- Saksa eli Pyhä saksalaisroomalainen keisarikunta oli oikeudellisesti sirpaleinen
-> hallinnollisten&oikeudellisten järjestelmien uudistamiseen pyrittiin ennen muuta room. oikeuden ja siitä Etelä-Euroopan(&sittemmin saksassa) yo:ssa opiskelleiden juristien avulla
- [oikeudenkäyntipöytäkirjoista nähdään] oikeuden ammattilaiset (T:t&AA:t) nojautuivat room. oikeuteen => paikalliset oikeusjärjestykset korvaantuivat
- TI:t saattoivat pyytää yliopistojen oikeustieteen professoreilta neuvoa oikeudelliseen ongelmaan: laativat lausuntoja TI:ille (de facto)
- muut toimijat heikoja
- oikeusjärjestelmän takana roomalainen oikeus
- aiempi lainkäyttö pistemäistä -> juristien oikeus "täydellistä" ja systemaattista
HISTORIALLINEN PLURALISMI
- monia oikeusjärjestyksiä samalla maantieteellisellä alueella: oikeus oli erilaisten oikeusjärjestysten monitasoinen verkosto:
i) yksilö asuinpaikkansa oikeuden subjekti
ii) aatelismiehet: feodaali- ja erioikeuksien subjekteja
iii) itsenäiset talonpojat: isäntänsä oikeudellisen määräysvallan alaisia
iv) käsityöläiset: paikalliset säännöt + kiltojen tavat & määräykset
v) kauppiaat: lex mercatoria
vi) kaikki: kanoninen oikeus
- oikeusjärjestysten pluralismi seurausta sosiaalisesta fragmentaatiosta sekä useista vallan keskuksista tai lähteistä
- oikeus tulla vertaisensa tuomitsemaksi -> oikeus statusperusteista
- ius commune statusperusteisen oikeuden yläpuolella
- CJC: ei kenenkään oikeutta
- uusi, oppineiden oikeudellinen käytäntö, joka oli yhteien romanisteille ja kanonisteille kaikkialla läntisessä kristikunnassa
KESKIAIKAISEN OIKEUDEN LEGITIMITEETTI
- kirkollinen O perustui katolisen kirkon ja paavien auktoriteettiin
- kaupunkiO:lla oli perusta kaupungeille annetuissa privilegioissa ja statuuteissa; myös kauppiaiden oikeus perustui osaksi privilegioihin
- keskiajan juristit pitivät CJC auktoritatiivisena lähteenä, pyhänä kirjana, mutta room. oikeus ei ollut yleisesti voimassa, siis käytettyä -> CJC oli ennen muuta oikeudellisen tiedon auktoritatiivinen tekstiperusta, perusta käsitteille ja luokitteluilla
- roomalaisen oikeuden keskiaikaista versiota ns. ius communea voidaan luonnehtia antiikista peräisin olevina ja keskiajan yo:issa muokattuina teksteinä, mutta myös sääntöinä ja ideoina, joita oppineet tuomarit käyttivät ratkaistessaan konflikteja [puhtaasti room.oikeudellisia TI:ia ei ollut ]
-> antiikin roomalaisten juristien mielipide synnytti oikeutta tai tuli sellaiseksi
-> keskiajan oppineet glossaattorit karsivat epäjohdonmukaisuuksia antiikin teksteistä, ja konsiliaattorit pakottivat ne aktiiviseen vuoropuheluun tuolloisen sosiaalisen järjestyksen kanssa
JULKISOIKEUDEN SYNTY
- perinteinen jako : julkisO + yksityisO <- rajat sääntelyjen välillä nykyään häilyviä
- julkisO kehittyi 1800-l.
- julkisO:n ala pitkään kapea; esim. saksalaisessa 1700-l. kirjallisuudessa hallinto-, rikos- ja prosessiO:n kysymykset yksityisoikeudellisia
-> muuttui 1700-luvun lopulla, kun alettiin kirjoittaa valtion monopolista vallankäyttöön; Immanuel Kant
- ajatukseksi tuli, että vain valtio saattoi käyttää voimaa, mikä toi rikos- ja prosessiO:n julkisoikeuden alaan; yksityisO:sta tuli oikeutta, joka koski yksilöiden ja samalla sellaisten kansalaisten välisiä suhteita, jotka olivat valtion oikeudellisessa suojeluksessa
SYSTEMATISOINNIN ILMENTYMÄT
- 1800-l. synnytti kansallisen oikeuden + oikeudellisen positivismin
=> alettiin systematisoida voimassaolevaa oikeutta
- Ranskan Code Civil (1804)
- common law -alueella auktoritatiivinen tekstiaines koostui TI-ratkaisuista
- Saksan BGB (1900) -> yksityisoikeuden järjestelmä rakennettiin, perustui room-saksalaisille lähteille ja oli selkeä&johdonmukainen
OIKEUSJÄRJESTELMÄN KEHITYS SAKSASSA
- saksalainen systematisointitavoite
- kodifikaatiot korvasivat pluralismin
- oikeustiede ja kirjoitetun oikeuden symbioosi
JURISTIKOULUTUS
- historialliset vaatimukset; esim. vapaa 17 v. mies + hyvämaineinen
- yliopistojen tehtävinä tutkimus ja tutkimukseen perustuva korkeatasoinen koulutus
- OTM riittää pitkälle
- jännite ammatillisen koulutuksen ja perustutkimuksen välillä
- jännite 1970-luvulla suomalaisen koulutus- ja yo-järjestelmää uudistettaessa -> etusijalle koulutuksen demokratisointi (peruskoulujärjestelmän luominen ja yo-koulutuksen laajentaminen) samalla kun kritisoitiin mm. tuomarien liian kapeaa yhteiskunnallista rekrytointipohjaa
- käräjäoikeusuudistus: tuomarien rekrytointitausta muuttui radikaalimmin luovuttaessa asiaosaisten maksamille oikeudenkäyntimaksuille eli sportteleille perustuvasta kihlakunnantuomarijärjestelmästä
SUOMALAISEN OIKEUSAJATTELUN HISTORIA
- ei varhaista room. oik. reseptiota -> vaikutus Saksan kautta
- saksalaisen oikeustieteen vaikutus (kirjallisuuden&keskustelun seuraaminen)
- siviiliO
- hallinto-O
- rikosO
- prosessiO
- saksalaisen oik.tieteen vaikutus väheni muissa Pohjoismaissa skandinaavisen realismin seurauksena (1920-l. alkaen Tanska&Ruotsi) => skandinaavinen realismi ei enää ollut kiinnostonut oikeudellisista käsitteistä ja käsitteistä päättelemisestä vaan tuomioistuinten empiirisestä ratkaisutoiminnasta ja siinä käytettävistä reaalisista argumentiesta; sen keskustelukysymykset liittyivät mm. rikollisuuteen ja omistukseen
- Suomessa saksalaisen oik.tieteen vaikutus väheni vasta 1950-luvulta alkaen analyyttisen koulun vaikutuksesta
- Suomen poikkeava historia: 1) venäläistäminen 2) sisällissota
- analyyttinen koulukunta: päivitettyjä käsitteitä (SImo Zittingin omistuksen suojan käsite, jako staattiseen&dynaamiseen suojaan)
- suomalainen oikeustiede teoreettisempaa
- oikeustieteen rooli nykypäivänä
NYKYAIKAINEN JURISTIKUNTA JA KOULUTUS
- oikeustieteen rooli keskeinen yhteiskunnallisissa uudistuksissa, niitä suunniteltaessa ja toteuttamisessa
- juristien tarve kasvanut; työ kansainvälistynyt
"mittareiden" määrä noussut
- englannin kielen roolin kasvu