Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

PROSESSIOIKEUS, PL 3.3§: Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat…

- - - - EIT (Euroopan ihmisoikeustuomioistuin)
        
        tulkitsee ja konkretisoi EIS:n määräyksiä
        
        EIT:n ratkaisukäytäntö
    - - MUUT OIKEUSLÄHTEET
        6) (prosessi)lakien esityöt
        7) tuomioistuinten ratkaisukäytäntö (erit. KKO:n ennakkoratkaisut)
        8) oikeuskirjallisuudessa esitetyt kannanotot
  - - - 3.1.2 ASIANOSAISKELPOISUUS
      - 3.1.3 OIKEUDENKÄYNTIKELPOISUUS
      - 3.1.4 ASIALEGITIMAATIO ELI ASIAVALTUUS
      - 3.1.5 KUKA ON ASIANOMISTAJA?
      - 3.1.6 ASIANOSAISEN AVUSTAJAT
    - - 3.2.1 LÄHTÖKOHTIA
      - 3.2.2 TI:TEN PERUSJAOTTELUA
      - 3.2.3 YLEISET TI:T JA NIIDEN TOIMIVALTA
        
        3.2.3.1 ASIALLINEN TOIMIVALTA
        
        3.2.3.2 ALUEELLINEN TOIMIVALTA
        
        3.2.3.1.1 YLEINEN OIKEUSPAIKKA
        
        3.2.3.1.2 ERITYINEN OIKEUSPAIKKA
        
        3.2.3.1.3 OIKEUSPAIKKA RIKOSASIASSA
        
        3.2.3.3 (OIKEUS)ASTEELLINEN TOIMIVALTA
        
        3.2.3.4 TOIMIVALTASÄÄNNÖSTEN SITOVUUS
        = tuomioistuinten toimivaltaa koskevat säännökset voivat olla luonteeltaan joko ehdottomia tai tahdonvaltaisia eli dispositiivisia
        
        ehdottomat toimivaltasäännökset
        
        oikeusasteellinen toimiv.
        
        asiallinen toimiv.
        
        alueellinen toimiv. rikosprosessissa
        
        => oikeusasteellisen ja asiallisen toimivallan ehdottomuudella tarkoitetaan sitä, että:
        a) tuomioistuimen on aina viran puolesta tarkistettava asteellinen ja asiallinen toimivaltansa
        b) toimivaltaa koskevat normit eivät tässä kohdin myöskään jätä tuomioistuimelle harkintavaltaa niiden noudattamisen suhteen; TI ei siis missään tilanteessa saa ottaa käsiteltäväkseen sellaista oikeusasiaa, joka asiallisten tai asteellisten toimivaltasäännösten mukaan kuuluisi johonkin toiseen TI:een
        c) ehdottomuudesta seuraa lisäksi se, etteivät asianosaisetkaan voi keskinäisin sopimuksin poiketa asiallista tai asteellista toimivaltaa koskevista säännöksistä (= eivät voi pätevästi sopia esim. jutun panemisesta vireille suoraan HO:ssa)
        
        tahdonvaltaiset eli dispositiiviset toimivaltasäännökset
        
        alueellinen toimiv. siviiliprosessissa
        
        alueellista toimivaltaa koskevat siviiliprosessuaaliset säännökset ovat puolestaan usein tahdonvaltaisia eli dispositiivisia
        => tällä tarkoitetaan sitä, että tahdonvaltainen forumsäännös kylläkin osoittaa jutulle alueellisesti toimivaltaisen tuomioistuimen, mutta asianosaisilla on silti oikeus valita johonkin toiseen tuomiopiiriin kuuluva, muutoin (asteellisesti ja asiallisesti) toimivaltainen TI käsittelemään asiaa
        
        prorogaatio- eli oikeuspaikkasopimus = jos alueellisesti toimivaltainen TI on osoitettu tahdonvaltaisin normein, asiaosaiset voivat halutessaan sopia, mikä TI on alueellisesti toimivaltainen ratkaisemaan tietyn oikeusasian
        
        toisaalta disposit. forumsäännös syrjäytyy ilman sopimustakin, mikäli vastaaja vastaa oikeuspaikkaväitettä tekemättä kanteeseen, joka on pantu vireille jossakin muussa kuin dispositiiviseen forumsäännöksen mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa
    - - 3.3.1 PERUSJAOTTELUT
        tuomari = TI:n henkilökuntaan kuuluva hlö, joka TI:n jäsenenä käsittelee ja ratkaisee kyseisen TI:n käsiteltäväksi saatetut asiat
        -> tuomarit jaetaan vakiintuneesti kahteen pääryhmään:
        1) virkatuomarit + 2) maallikkotuomarit
        
        varatuomari = arvonimi, joka voidaan myöntää TI:ssa käräjänotaarina toimineelle oik.tiet. maisterille => varatuomari EI tuomari
        
        tuomareilla vahva virassapysymisoikeus = PL 103§: Tuomaria ei voida julistaa virkansa menettäneeksi muutoin kuin tuomioistuimen tuomiolla, eikä häntä saa myöskään ilman suostumustaan siirtää toiseen virkaan, ellei siirto aiheudu tuomioistuinlaitoksen uudelleen järjestämisestä
        -> erottamattomuussuoja koskee virkatuomareiden ohella myös maallikkotuomareita sen määräkauden ajan, joksi heidät on nimitetty.
        
        1 ) virkatuomarit
        
        virkatuomareihin luetaan TI:ien lainoppineet (oik.tiet. maist. tai vastaava aikaisempi tutkinto) tuomarit ja tiettyjen erityisTI:n kokoonpanoon kuuluvat jonkin erityisalan asiantuntijajäsenet, jotka on nimitetty virkaansa samassa järjestyksessä kuin lainoppineet tuomaritkin
        => KäO:t: päällikkönä laamanni + käräjätuomarit
        => HO:t: päällikkönä presidentti + jäseninä hovioikeudenneuvokset (joista osa HO:n jaostojen johtajia) + asessorit (työskentelevät tuomarintehtävissä)
        => KKO: presidentti + jäseninä oikeusneuvokset
        -> virkatuomarien nimitys tuomarinvirkoihin kuuluu PL 102§:n mukaan tasavallan presidentin tehtäviin
        
        2) maallikkotuomarit
        
        luottamushenkilöinä tehtäviinsä määräajaksi valitut lautamiehet sekä eräiden erityisTI:ien kokoonpanoon kuuluvat eri intressipiirien edustajat
        -> yleisissä TI:ssa lautamiehet kuuluvat vain KäO:ien kokoonpanoon vakavia rikosasioita käsiteltäessä, ei HO:issa tai KKO:ssa
        
        käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 4.1§:n mukaan kunnanvaltuusto valitsee lautamiehet kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi eli 4 vuodeksi
      - 3.3.2 TUOMAREIDEN KELPOISUUS
        
        3.3.2.1 LÄHTÖKOHTIA
        
        3.3.2.2 TUOMARIN YLEISET KELPOSUUSVAATIMUKSET
        
        3.3.2.3 TUOMARIN ERITYISET KELPOISUUSVAATIMUKSET [OYETY]
    - - 3.4.1 YLEISTÄ
      - 3.4.2 YLEISET SYYTTÄJÄT
      - 3.4.3 SYYTTÄJÄN ERITYINEN KELPOISUUS [OIEPYY]
        A) osallisuusjäävi
        B) intressijäävi
        C) edustajanjäävi
        D) palvelussuhdejäävi
        E) yhteisöjäävi
        F) yleislauseke
- - - - 1) prosessin varmuudella viitataan siihen, että oikeudenkäynnin tulisi antaa parhaat mahdolliset takeet aineellisesti oikean ratkaisun saavuttamiseksi;
        
        aineellisesti oikeana pidettävä ratkaisu koostuu kahdesta tekijästä:
        a) aineellisen eli materiaalisen totuuden selvittämisestä (se, mitä asiassa tosiasiallisesti on tapahtunut; aineellisesti oikean ratkaisun perustuttuva sellaisiin tosiasioihin (faktoihin), jotka pitävät yhtä tosiasiallisen tapahtumainkulun kanssa; tuomion faktapremissin on vastattava ulkoprosessuaalista asiaintilaa
        b) lainsoveltamisen virheettömyydestä eli aineellisen oikeuden normeja on sovellettava selvitettyihin tosiseikkoihin virheettömästi
      - 2) prosessin nopeustavoitteessa on kyse siitä, että oikeudenkäyntiasia on pyrittävä ratkaisemaan niin ripeästi kuin mahdollista
        
        nopeustavoitteen noudattamista edellyttävät osaltaan jo PL 21§ sekä mm. EIS
        
        PL 21§:ssä säädetään "jokaisella olevasta oikeudesta saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä"
        
        EIS 6 art: käytetään ilmaisua "kohtuullisen ajan kuluessa"
        => kohtuullisen ajan pituutta harkittaessa on EIT:n mukaan otettava huomiooon muun ohella käsiteltävän asian laatu ja se, onko viivästyminen johtunut EIS:een kuuluvan valtion tuomioistuimen laiminlyönnistä huolehtia asian käsittelemisestä kohtuullisessa asiassa
        
        huom. tuomioistuinten jutturuuhka ei ole EIT:n käytännössä pidetty hyväksyttävänä syynä oikeudenkäyntien viivästymiselle
        
        v. 2010 voimaan tullut laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä (HyvitysL):
        => Prosessin kohtuuton kesto voidaan tietyin edellytyksin jälkikäteen hyvittää rahalla, yleensä 1500 euroa kultakin vuodelta, jolla kesto ylittää kohtuullisen.
        
        lakia sovelletaan yleisesti TI:issa käsiteltävissä asioissa
        
        hyvitystä ei ole mahdollista saada, jos esitutkintaviivästyy eikä syytettä lainkaan nosteta
        
        viivästyshyvitystä on vaadittava pääasiaa käsittelevästä TI:lta ennen pääkäsittelyn päättymistä
      - 3) halpuustavoite liittyy prosessin aiheuttamiin kustannuksiin
        -> menettely tulisi järjestää sellaiseksi, että prosessista aiheutuvat kustannukset eivät estäisi ihmisiä hakemasta itselleen oikeussuojaa tuomioistuinlaitoksen kautta
        
        halpuustavoite edellyttää kahta tekijää:
        a) TI-laitoksen käyttämisestä aiheutuvien kulujen, oikeudenkäyntimaksujen, pitää olla kohtuullisia
        b) mahdollisuus saada lainoppinutta apua kohtuullisin kustannuksin
        -> mikäli hlön oma varallisuus ei riitä, hänen käytettävissään on oltava esim. valtion varoista kustannettua oikeusapua; kaikilla ihmisillä on siis oltava tosiasiallinen eikä vain muodollinen oikeus oikeussuojan saantiin
      - 1) lähtökohtana tavoitteiden yhteensovittamisessa pidetään sitä, että varmuudelle pitää yleensä antaa etusija muihin tavoitteisiin verrattuna
        -> OK:n lainvalmisteluasiakirjoista tämä etusijajärjestys ilmenee:
        2) niin nopeasti kuin se on oikeusturvaa vaarantamatta mahdollista tehdä
        3) ei suhteettoman suuria kustannuksia
        4) oikeudenkäynneissä tyydyttävä aina prosessuaaliseen totuuteen, jolloin tuomio perustetaan niihin faktoihin, joita prosessiaineiston valossa on pidettävä totena
        5) vaikka aineellisen totuuden selvittäminen olisi mahdollistakin, ei pidetä sellaisena ylimpänä tavoitteena, joka syrjäyttäisi muut oikeudenkäyntiä koskevat tavoitteet&arvot
        6) rikosprosessissa vallitseva jännite rikosvastuun toteuttamisen ja syytetyn oikeusturvaintressin välillä
        7) varmuustavoitteen painoarvo vaihtelee; rikosprosessissa tärkeämpää (etenkin väärien syyksi lukevien tuomioiden välttäminen rikosasioissa erityisen tärkeää) + juttutyypin mukainen vaihtelu; teon vakavuus vaikuttaa siten, että sitä totaalisemmin prosessin nopeus- ja halpuustavoitteiden on syrjäydyttävä varmuuden tieltä ja päinvastoin
        8) riita-asioissa painoarvo:
        a) onko sovinto sallittu => varmuus väistyy
        b) TI:n mahdollisuutta hankkia omasta aloitteesta uutta selvitystä on rajoitettu
        c) sovinto ei sallittu => varmuuden merkitys suurempi
    - - 1.3.1 SUULLISUUSPERIAATE
        
        suullisuusperiaate = menettelyn voidaan todeta olevan suullista silloin, kun asianosaisten, heidän oikeudenkäyntiavustajiensa tai asiamiestensä, todistajien sekä muiden oikeudenkäynnissä mahd. kuultavien henkilöiden lausumat annetaan tuomioistuimelle suuullisesti
        -> jako voidaan tehdä a) varsinaisen suullisen menettelyn ja b) laajassa mielessä suullisen menettelyn välillä
        a) varsinainen suullinen menettely = menettely on suullista, kun jutun käsittelyn aikana suullisesti tuomioistuimelle esitetty oikeudenkäyntiaineisto välittömästi pannaan tuomion perustaksi
        b) laajassa mielessä suullinen menettely = puolestaan tarkoittaa, että asianosaisten, todistajien ja asiantuntijoiden lausumat kylläkin esitetään oikeudelle suullisesti, mutta nämä lausumat merkitään pöytäkirjaan, joka puolestaan on jutussa annettavan tuomion perustana => kutsutaankin suullis-pöytäkirjalliseksi menettelyksi
        
        PS: Lain mukaan tuomiossa saadaan ottaa huomioon vain pääkäsittelyssä esitetty oikeudenkäyntiaineisto, ja pääkäsittelyn on puolestaan oltava suullinen (siviiliasiat OK + rikosasiat ROL)
        
        T: Asianosainen (AO) ei saa pääkäsittelyssä lukea ääneen kirjallista lausumaa EIKÄ antaa sellaista tuomioistuimelle EIKÄ muutoinkaan esittää asiaa kirjallisesti
        
        P1: Vähäisenä poikkeuksena suullisuusperiaatteesta on säännös, jonka mukaan AO saa kuitenkin lukea asiakirjasta vaatimuksensa, suorat viittaukset oikeuskäytäntöön&kirjallisuuteen SEKÄ useita teknisiä ja numerotietoja sisältäviin asiakirjoihin, joiden esittäminen suullisesti olisi vaikea ymmärtää
        -P2: AO saa käyttää kirjallista muistiinpanoa muistinsa tukena (OK & ROL)
      - 1.3.2 VÄLITTÖMYYSPERIAATE
        
        välittömyysperiaate = edellyttää, että oikeudenkäyntiaineisto on kokonaisuudessaan esitettävä välittömästi siinä TI:ssa, jossa asia on vireillä ja joka myös ratkaisee asian
        -> kyse siitä tavasta, jolla oikeudenkäyntiaineisto (AO:sten lausumat&todistelu) on otettava vastaan TI:ssa
        
        1) välittömyysperiaatetta koskeva henkilöulottuvuus
        = välittömyysperiaatteen noudattamisen kannalta ei ole riittävää, että oikeudenkäyntiaineisto esitetään juttua käsittelevässä TI:ssa, vaan kyse on siitä, että kaikki oikeudenkäyntiaineisto esitetään asian ratkaisevalle kokoonpanolle -> periaatteelle on keskeistä siis se, että asian ratkaisevat oikeuden jäsenet eivät vaihdu käsittelyn kuluessa
        
        OK&ROL:ssa säädetään tuomarikokoonpanon muuttumattomuudesta: Tuomioistuimen velvollisuudesta toimittaa uusi pääkäsittely, jos TI:n kokoonpanoon on kesken pääkäsittelyn jouduttu päätösvaltaisuuden puutteen vuoksi ottamaan uusi jäsen
        
        2) välittömyysperiaatteen aineistoulottuvuus (oikeuskirjallisuudessa puhuttu)
        = oikeuden jäsenten on voitava perustaa ratkaisunsa oikeudenkäyntiaineistosta tekemiinsä välittömiin näkö- ja kuulohavaintoihin
        
        3) velvollisuus noudattaa ns. parhaan todistusaineiston periaatetta
        = todistelussa on käytettävä mahdollisuuksien mukaan alkuperäisiä todisteita ja ensikäden todistuskeinoja
        -> todistelu sitä uskottavampaa, mitä välittömämmässä muodossa se TI:lle esitetään
        
        OK: oikeudenkäynneissä on esimerkiksi kiellettyä käyttää todisteena todistajan aikaisemmin antamaa kirjallista kertomusta, mikäli kyseistä todistajaa on mahdollista kuulla suullisesti pääkäsittelyssä
        
        4) vain pääkäsittelyn aineisto
        = OK&ROL: Tuomiossa saa ottaa huomioon vain pääkäsittelyssä esitetty oikeudenkäyntiaineisto
        -> oikeudenkäyntimenettely siviiliasioisssa jakaantuu kahteen päävaiheeseen: a) valmisteluun ja b) pääkäsittelyyn
        
        valmistelussa pyritään turvaamaan pääkäsittelyn onnistuminen; myös rikosasioissa voidaan järjestää valmisteluistuntoja, mutta näin tapahtuu varsin harvoin (mikä johtuu rikosjuttujen käsittelyyn kuuluvasta esitutkinnasta)
      - 1.3.3 KESKITYSPERIAATE
    - - keskeisin menettelyperiaate => välittömyys
        
        tärkein prosessitavoite => varmuus
    - - 1.5.1 KONTRADIKTORINEN PERIAATE
      - 1.5.2 JULKISUUSPERIAATE
  - - - 2.1.1 DISPOSITIIVISET JA INDISPOSITIIVISET RIITA-ASIAT
      - 2.1.2 TYÖNJAKO ASIANOSAISTEN JA TUOMIOISTUINTEN VÄLILLÄ
  - - - 3.1.1 YLEISTÄ
      - 3.1.2 VIRALLISPERIAATE RIKOSPROSESSISSA
        
        3.1.2.1 LÄHTÖKOHTIA
        
        3.1.2.2 ASIANOMISTAJARIKOKSET JA VIRALLISEN SYYTTEEN ALAISET RIKOKSET
        
        3.1.2.3 SYYTENEUVOTTELU
      - 3.1.3 AKKUSATORINEN JA INKVISITORINEN OIKEUDENKÄYNTIMENETELMÄ
- - - - => tietyissä tapauksissa useat henkilöt voivat olla oikeutettuja käyttämään vajaavaltaisen puhevaltaa; tältä osin voidaan puhua ns. rinnakkaispuhevallasta
        -> rinnakkaispuhevallan käyttäjien lausumat voivat poiketa toisistaan -> ongelmana se, kenen lausuma on "pätevä"
        => OK: Jos edunvalvoja ja hänen päämiehensä ovat puhevaltaa käyttäessään eri mieltä, päämiehen kanta on ratkaiseva, jos päämies kykenee ymmärtämään asian merkityksen.
        -> sanamuotonsa mukaan koskee vain tilanteita, joissa edunvalvoja määrätty täysivaltaiselle ja oikeudenkäynnissä käsiteltävänä oleva asia kuuluu edunvalvojan toimivaltuuksien piiriin
        => muissa rinnakkaista puhevaltaa koskevissa tapauksissa ratkaisun on ajateltu perustuvan vajaavaltaisen tai edustettavan oletettuun etuun eli TI:n pitäisi silloin edetä sen prosessitoimen perusteella, jota voidaan pitää vajaavaltaisen kannalta edullisimpana
    - - syyntakeisuus
        = tarkoitetaan kykyä rikosoikeudelliseen vastuullisuuteen
        
        Rikoslain (RL) mukaan syyntakeisuus määräytyy iän ja mielentilan perusteella
        => RL: Viisitoistavuotiasta, joka ei ole ymmärrystä vailla, pidetään meillä syyntakeisena ja näin ollen myös oikeutettuna yksin käyttämään vastaajapuhevaltaa rikosasioissa.
        
        mielentilatutkimus
        => mielentilatutkimuksessa selvitetään, onko syytetty ollut tekoa tehdessään ymmärrystä vailla
        => OK: Päätöksen syytetyn lähettämisestä mielentilatutkimukseen tekee TI.
        -> psykiatr. sairaalassa tehdyn tutkimuksen jlkeen tutkimustuloksista annetaan lausunto TI:lle, joka sitten ratkaisee kysymyksn syytetyn syyntakeisuudesta; tätä ratkaisua tehdessää TI ei ole sidottu mielentilatutkimuksen lopputulokseen, mutta käytännössä TI:t pääsääntöisesti arvioivat vastaajan syyntakeisuutta mielentilatutkimuksesta annetun lausunnon mukaisesti