Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Irti vanhasta- 1860-luvun murros - Coggle Diagram
Irti vanhasta- 1860-luvun murros
Nälkä ja tauti tappavat
1800-luvun puolivälissä
Yli 90 prosenttia suomalaisista asui
maaseudulla
Elettiin
luontaistaloudessa
talousmuoto, jossa raha ei ole ensisijainen vaihdon väline vaan tavaroita vaihtokaupataan
Kansan
elintaso
oli matala
Maatalous perustui viljan viljelyyn
Kannattavuus vaihteli alueittain
Etelä- ja Länsi-Suomi vahvintatuotantoaluetta, Itä- ja Pohjois-Suomi heikointa
1860-luvun viimeiset
nälkävuodet
Katovuodet aiheuttivat elintarkipulan
Elintaso laski entisestään
Taudit lisääntyivät
Erityisen huono tilanne 1867
Kesä alkoi kuukauden normaalia myöhemmin
Tavattoman pitkä talvi aiheutti
rehupulan
ja karjaa kuoli
Myös seuraava talvi oli harvinaisen kylmä ja luminen
Aliravitut ihmiset sairastuivat helposti
Köyhien ja sairastuneiden kerjäläisten lähtiessä etsimään töitä, taudit levisivät
Peltotyöt viivästyivät
Syyskuun alun pakkaset tuhosivat satoa
Vuosina 1866-68 kuoli kymmenen prosenttia väestöstä eli noin 270 000 suomalaista
Senaattia syytettiin hitaasta ja heikosta katastrofin torjunnasta
Viljaa ei tilattu ulkomailta ajoissa
Taustalla pitkään vaikuttaneita tekijöitä:
Väkiluvun nopea nousu 1800-luvulla
(imeväis)kuolleisuus oli laskenut
Etenkin maaseudun tilattoman väenmäärä nousi
Leipäviljaa ei edes normaaleina vuosina riittänyt koko kansan tarpeisiin
Useiden peräkkäisten katovuosien takia varavarastoja ei ollut
Huonojen kuljetusyhteyksien ja ankaran talven vuoksi tuotteiden tuonti ulkomailta ja kuljettaminen sisämaahan vaikeutuivat
Maaseutu muuttuu
Nälkävuosien jälkeen alkoi nopea maatalouden uudistaminen
Viljan viljely vaihtui
karjatalouteen
Viljan hinta laski, kun
koneellistumisen
myötä tuottavuus kasvoi
Lihasta, voista ja maidosta maksettiin parempi hinta
Parantuneet kulkuyhteydet helpottivat halvan viljan tuontia etenkin Venäjältä
Puun kysyntä kasvoi teollistumisen myötä
Metsän myynnistä saadut tulot nostivat elintasoa maaseudulla
Pääomaa maatalouden uudistamiseen
Varallisuuden lisääntyessä maaseudun
elintasoerot
kasvoivat
Suurmaanomistajat
saivat noin puolet kaikista tuloista
Heidän tulonsa olivat noin 15 000 markkaa vuodessa
Keskituloisilla eli esim. käsityöläisillä ja itsenäisillä talollisilla noin 1500 markkaa vuodessa
Piioilla ja rengeillä noin 400-600 markkaa vuodessa
Tilattoman väestön asema huonontui, kun karjatalouteen siirtyminen vähensi työvoiman tarvetta
Torppareiden
eli vuokraviljelijöiden asema huononi, kun irtisanomiset yleistyivät ja vuokraehdot kovenivat
Tilattoman väestön ongelmia ei kyetty ratkaisemaan
Tyytymättömyys maaseudulla lisääntyi ja yhteiskunnalliset erot kärjistyivät
Ongelmia helpotti
siirtolaisuus
1800-luvun lopussa 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Suomesta lähti noin 300 000 eli 10% väestöstä etsimään elantoaan muualta
Pääosa Yhdysvaltoihin, mutta myös Kanadaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin
Myös kasvava Pietarin kaupunki tarjosi töitä
Suurin osa siirtolaisista nuoria miehiä, maaseudun tilattomia tai tilallisten poikia, joille ei riittänyt maata
Yhteiskunnallisia uudistuksia
1800-luvun alku oli taantumuksen ja konservatismin aikaa
Taantumus
vanhoillisuus, uudistusten vastustaminen
Yhteiskunnalliset uudistukset päättyivät pian Porvoon valtiopäivien jälkeen
Valtiopäiviä ei kutsuttu koolle
Yhteiskunta pidettiin kasassa virkamiesten ja sensuurin voimalla
Suomalaiset olivat uskollisia Venäjän keisarille
Edes Puolan kapina (1830) tai Euroopan hullun vuoden tapahtumat 1848 saaneet suomalaisia kapinoimaan
Vuonna 1855 Venäjän keisariksi nousi uudistusmielinen Aleksanteri II (1818–81)
Edeltäjä konservatiivinen Nikolai II (1796–1855)
Suomessa alkoi uudistusten aikakausi
Politiikka vilkastui
Valtiopäivät kutsuttiin koolle v. 1863 ensimmäistä kertaa sitten Porvoon valtiopäivien
1880-luvulta lähtien alettiin kutsua säännöllisesti kolmen vuoden välein koolle
Yhteiskunnalliset muutokset paransivat Suomen autonomista asemaa
Uudistuksia:
Oma sotaväki perustettiin v. 1878
Kunnallisuudistus v. 1865
perustettiin 500 kuntaa
kunnissa ylintä päätösvaltaa käytti kuntakokous
1 more item...
Kirkko ja kunta erotettiin toisistaan
1 more item...
Kuntien tehtävät:
3 more items...
Teollistuminen alkaa
Uudistukset loivat pohjan Suomen teollisuuden kehitykselle
Taloudellinen liberalismi levisi Suomeen
Merkantilistisen talouden rajoituksia alettiin poistaa
Kaupankäynti ja yrittäminen vapautuivat
Esim. höyrysahat sallittiin ja metsien hakkuu vapautui
Kaupankäynnin rajoitukset poistettiin lopullisesti v. 1879
Yleinen elinkeinovapaus astui voimaan
Samoin muuttovapaus
Teollistuminen edellytti vakaita rahaoloja ja pääomaa
Taloutta olivat haitanneet rahan arvon vaihtelut ja pääoman puute
Vuonna 1860 Suomi sai oman markan
Suomen pankki alkoi valvoa rahaliikennettä ja painaa seteleitä
Perustettiin yksityisiä pankkeja
säästöpankit
palvelivat yksityistalouksia ja pienteollisuutta
liikepankit
myönsivät lainoja teollisuudelle
Esim. Suomen Yhdyspankki ja Kansallis-Osake-Pankki
Osakeyhtiölaki (1864) helpotti pääomien keräämistä
Liikenne kehittyy, elintaso paranee
Suomen liikenne oloja kehitettiin 1800-luvulla
v. 1862 Ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan
1870-luvulla yhteys Pietariin ja vähitellen rautatieverkko laajeni koko maahan
Uusia maanteitä tehtiin
1850-luvulla valmistui Saimaan kanava ja myös muita kanavia rakennettiin
Vuosisadan lopussa ensimmäinen jäänmurtaja
Suomi oli ensimmäisiä maita, jossa otettiin tiedonkulkua parantamaan käyttöön
lennätin ja puhelin
Etenkin kaupunkilaisten elintason nousu ja vaurastuminen näkyivät eri tuotteiden kysynnän kasvuna
ompelukoneet
tupakka
öljylamput
alkoholi
vaatteet
ruokailuvälineet
seinäkellot
Teollistuminen muutti kaupunkeja, työolosuhteita ja ihmisten elämäntapoja
Tehtaissa otettiin käyttöön kaasuvalot ja myös katuvalot toimivat pian kaasulla
Vesi- ja viemäriverkostot rakennettiin
Kadut päällystettiin kivillä
Raitiovaunuratoja rakennettiin Helsinkiin, Viipuriin ja Turkuun