Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomen sota ja uusi isäntä - Coggle Diagram
Suomen sota ja uusi isäntä
Napoleon rikkoo tasapainon
Silloisen Ranskan keisariksi noussut Napoleon Bonaparten valloitti 1800-luvun alussa lähes koko Manner-Euroopan
Mannermaasulku
Kauppasaarto
Tarkoituksena oli estää brittiläisten kaupankäynti Euroopassa
Venäjän liittyminen tärkeää
Suomen sota alkaa keväällä 1808
Venäjä hyökkäsi Ruotsiin ilman mitään sodanjulistusta 1808
Ruotsalaiset olivat valmistautuneet uhkaavaan sotaan Venäjän kanssa
Hyökkäyksen alettua Ruotsin sodanjohto päätti vetäytyä Turun rauhan aikaiselta rajalta lopulta aina Pohjanmaalle asti
1808 vuoden talvi hyvin ankara
Huoltoyhteyksien ylläpitäminen talvisessa Suomessa erittäin hankalaa
Ruotsalaisten vetäytyminen
Venäläiset valtasivat koko Etelä-Suomen
Venäläiset alkoivat piirittää Helsingin edustan vahvaa Viaporin linnoitusta
Ruotsin sodanjohdon ällistykseksi Viapori antautui venäläisille toukokuun alussa lähes taistelutta
Petturi Cronstedt?
Varmaa syytä antautumiselle ei ole vieläkään tiedossa
Viaporin komentaja Carl Olof Cronstedt uskoi sodan olevan jo hävitty
Ei katsonut taistelua enää tarkoituksenmukaiseksi
Myöhemmin häntä ollaan syytetty maanpetturuudesta, sillä hän antautui venäläisille taistelutta
Sota kääntyy ruotsalaisten häviöksi syksyllä 1808
Ruotsalaiset aloittivat vastahyökkäyksen toukokuussa 1808 ja onnistuivat etenemään Savoon ja Etelä-Pohjanmaalle
Ruotsalaisarmeijan avut
Suomalaisten talonpoikien venäläisiä vastaan käymä sissisota
Venäläisten kärsimä elintarvikepula
Suomen huonot liikenneyhteydet tekivät molempien armeijoiden ruokahuollosta erittäin vaikeaa
Ruotsalaisten sotaponnistelut kääntyivät kuitenkin tappiollisiksi syksyllä 1808
Vuoden lopulla ruotsalaiset joukot vetäytyi jälleen pohjoiseen
Aselepo solmittiin marraskuussa 1808
Ahvenanmaata lukuun ottamatta Suomessa ei käyty enää muita taisteluita
Maaliskuussa 1809 vallankaappauksen jälkeen, ruotsalaiset ja venäläiset aloittivat rauhanneuvottelut
Haminan rauhan solmiminen 17.9.1809
Porvoon maapäivät ja suomalaisten rauhoittelu
Maaliskuu 1809
Suomen säädyt kokoontui keisari Aleksanteri I kutsumana maapäiville Porvooseen
Sota oli vielä käynnissä, mutta Aleksanteri tahtoi vakiinnuttaa Suomen osaksi Venäjää mahdollisimmannopeasti
Suomalaisilla suuret epäluulot venäläisiä miehittäjiä kohtaan
Suomalaisia epäilytti
Aikaisempien miehitysten (kuten isonvihan) muisto
Venäjän erilaiset lainsäädännöt, uskonnot ja maanomistusolot
Säätyjen edustajat pelkäsi menettävänsä erioikeutensa.
Keisari kutsui Suomen säädyt koolle antaakseen heille vakuutusta henkilökohtaisesti, että kaikki pysyisivät ennallaan, vaikka hallitsija vaihtui ruotsalaisesta venäläiseksi
Hallitsijanvakuutus ja uskollisuudenvala
Aleksanteri I antama vakuutus sai myönteisen vastaanoton
Liittyminen Venäjään ei tuonut muutoksia säätyjen nauttimiin erioikeuksiin
Vastineeksi hallitsijavakuutukselle säädyt vannoivat uskollisuuttaan keisarille
Itsehallinto, eli autonomian antaminen Suomelle
Sen myötä Suomi kuului Venäjän keisarin alaisuuteen, mutta ulkopolitiikka ja sotilasasioita lukuun ottamatta sai itsenäisesti päättää omista asioistaan
Keisari I arvonimiin lisättiin Suomen suuriruhtinas
Suuriruhtinaskunnan rajat sovitaan
Haminan rauhassa vuonna 1809 Ruotsin ja Suomen raja sovittiin Tornionjokeen ja Ahvenanmaan katsottin kuuluvan Suomeen
1700-luvun sodissa Venäjään liitetyt Karjala ja Kymenlaakso liitettiin osaksi suuriruhtinaskuntaa vuonna 1812
1826, Suomen suuriruhtinaskunnan ja Norjan välinen rajalinja
Siihen aikaan rajat eivät vielä vaikuttaneet paljoakaan paikallisten elämään, mutta vähitellen valtiot alkoivat yhä enemmän kontrolloida ja rajoittaa ylitse tapahtuvaa kanssakäymistä
Helsingistä pääkaupunki
Aleksanteri I:lle ja hänen hallinnolleen tärkeää saada Suomi mahdollisimman pian irtautumaan Ruotsista ja katkaista suomalaisten menneiden vuosisatojen aikana kehittynyt tiivis yhteys Ruotsiin ja Tukholmaan
Keisari perusti suuriruhtinaskunnan pääkaupungin Helsinkiin vuonna 1812 suurimman kaupungin, Turun sijasta
Carl Ludwig Engelin suunnitteli nykyisen Senaatintorin seudun empirekeskustan
Autonomia tuo muutoksia
Suomen muuttuessa suuriruhtinaskunnaksi, sille perustettiin oma keskushallinto
Oma taloudellinen kokonaisuutensa
Suomesta kerätyt kaikki verot Suomen omiin tarpeisiin
Tulliraja Venäjän ja Suomen välille
Venäjän ruplasta Suomen rahayksikkö
Suomen asioita hoidettiin oman hallinnon puitteissa irrallaan Venäjän keskushallinnosta
Hallintokulttuuri