Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Psykologia YO-kertaus, (minuuden ja identiteetin kehitys)
kehityksen osa…
Psykologia YO-kertaus
PS2
-
-
-
-
-
Kehityksen jatkuvuus
aikuisuus
- varhaisaikuisuus (20-30/35v)
- keski-ikä (35/40-60)
- myöhäisaikuisuus (60-70v)
- vanhuus (65/70v-)
-
ajattelu
formaalin ja postformaalin ajattelun piirteet
- asioihin ei suhtauduta mustavalkoisesti
--> kypsään ajatteluun kuuluu reflektiivisyys (oman ajattelun ja toiminnan arvioiva tarkastelu)
- kehittynyt metakognitio --> kriittinen ajattelu, omien ajattelun vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, median sisältöjen kriittinen arviointi
älykkyys
kiteytynyt älykkyys
- yleinen tiedonhallinta ja käsityskyky
- yleistieto, sanavarasto, laskutaito, koulutuksessa hankitut tiedot ja taidot, kokemukseen perustuva osaaminen
- säilyvät suhteellisen hyvinä myöhempiin ikävuosiin saakka
joustava älykkyys
- keski-iästä lähtien havaittu jonkin verran heikkenemistä joustavassa älykkyydessä
- laskutoimitusten nopeus, avaruudellinen hahmottaminen ja sanasujuvuus
- asioiden luokittelu ja suhteiden havaitseminen nopeasti --> huipussaan 20-25-vuotiailla
- abstraktiin ajatteluun ja työmuistiin perustuvista tehtävistä suoriutuminen vaikeutuu iän myötä
- myös aivojen kemialliset ja rakenteelliset muutokset voivat alkaa 50-60 vuoden iässä --> osa niistä selvemmin havaittavissa vasta 70. ikävuoden jälkeen
-
ammatillinen identiteetti
- mikäli joku näistä neljästä osasta puuttuu --> ammatillisen identiteetin ja uran luomisen kehitystehtävä on vielä kesken
- työn imu --> kokemus tarmokkuudesta työssä sekä omistautumisesta ja uppoutumisesta työhön antaa mielekkyyttä ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia
tyytyväisyyden kokemus
- työ --> yksilö voi toteuttaa itseään, omia taipumuksiaan ja lahjojaan sekä hyödyttää yhteiskuntaa
kompetenssi
- pätevyys ja osaaminen joissakin työtehtävissä tai tietyllä elämänalueella
-
-
kiintymystyylit
- taustalla lapsuuden kiintymyssuhteet
- läheisyydentarpeen tyydyttyminen ja tasapaino tarvitsevuuden ja itsenäisyyden välillä
- taustalla nuoruuden identiteetin muodostamisen kehitystehtävä
turvallinen
- tasapaino läheisyydentarpeen, tarvitsevuuden ja itsenäisyyden välillä
tarvitsevuus ja itsenäisyys
- parisuhteessa kumppaneiden on työstettävä läheisyydentarpeen ja itsenäisyyden välistä jännitettä ja pyrittävä tasapainoon
turvaton
- voi muuttua turvalliseksi myöhemmissä elämänvaiheissa
itseriittoinen kiintymystyyli
- ylikorostunut itsetunto --> läheisyyden välttäminen, omien tunteiden pitäminen itsellään ja suhde toisiin ihmisiin on etäinen
- työ tärkeämpää kuin ihmissuhteet
- taustalla se, että lapsuudessa ei ole saatu tarpeeksi huomiota --> tuntuu, että tarpeilla ei ole väliä
- suojautuakseen pettymyksiltä he suhtautuvat muihin viileästi
- sulkevat sisimpänsä ja pyrkivät selviytymään omin avuin
pelokas kiintymystyyli
- heikko itsetunto
- arka ihmissuhteissa, ei luota itseensä eikä toisiin, kokee itsensä arvottomaksi ja antaa muiden kohdella itseään huonosti
- samanaikainen läheisyydentarve ja läheisyydenpelko
- taustalla epävakaat kotiolosuhdet
takertuva kiintymystyyli
- käsitys itsestä kielteinen ja toisista myönteinen
- kohtuuttoman riippuvainen muista ja hakee jatkuvasti hyväksyntää
- taustalla laiminlyönnit ja epäjohdonmukainen kohhtelu
elämänkulun teoriat:
aikuisen elämään liittyvät 5 suurta siirtymää
- koulutuksen päättyminen
- kotoa pois muuttaminen
- työn aloittaminen
- parisuhteen solmiminen
- vanhemmuus
fyysiset muutokset
- maksimaalisen lihasvoiman huippu saavutetaan tyypillisesti jo 25-30 vuoden iässä
- kestävyys ja nopeus vähenevät vähitellen
- fyysiset muutokset ovat yhteydessä elämäntyyliin --> usein omaksuttu lapsuudessa ja nuoruudessa
parisuhteen kariaminen
- riski liittyy pikkulapsivaiheen kuormittavuuteen
- kommunikaatiovaikeudet, suhteen hoitamattomuus
ja toisesta vieraantuminen
jotkut toipuvat avioerosta hyvin ja jotkut eivät --> yksilöllisiin eroihin liittyvät seuraavat tekijät
- sosiaaliset tukiverkostot
- mahdollisimman vähäiset muut samanaikaiset stressitekijät
- taloudellinen tuki
- pääasiallisena huoltajana (ns. lähihuoltaja) toimivan vanhemman paneutuminen vanhemmuuteen
- lapsistaan erossa olevan vanhemman (ns. etähuoltaja) paneutuminen vanhemmuuteen
viisikymppisenä ihminen on parhaimmillaan
- kypsä persoonallisuus --> tunnollisuus, myönteisyys, mukautuminen toisten ihmisten tunteisiin, vähäisempi neuroottisuus
--> lämpimät ihmissuhteet ja suotuisa työuran kehitys
vanhuus
- lähtökohdat ja persoonallisuus, ihmissuhteet ja elämäntapahtumat ja koko elämäntarina vaikuttavat siihen, millaiseksi yksilön kokemus vanhuudesta muotoutuu
Baltes ja Baltes
- malli keinoista, joiden avulla yksilö
pyrkii selvitytymään heikentyneen toimintakyvyn
aiheuttamista vaikeuksista
- valikointi, optimointi ja kompensaatio (VOK) ovat toiminnanohjauksen prosesseja, joiden avulla on mahdollista tukea toimintakykyä ja parantaa sitä
VOK-malli
valikointi
- ratkaisujen tekeminen siitä, mihin asioihin ja mille elämänalueille he suuntaavat toimintansa, kun voimavarat vähenevät
- tavoitteiden asettaminen voimavarojen mukaisesti
optimointi
- voimavarat kohdistetaan valittujen tavoitteiden saavuttamiseen
kompensaatio
- miten tavoitetta pyritään saavuttamaan uudella tavalla
- esim. apuvälineet, harjoittelun lisääminen, uusien taitojen kehittäminen, kuntoutukseen ja hoitoon turvautuminen
-
fyysiset muutokset
- biologinen vanheneminen on geneettisesti ohjattua
- yleinen aktiivisuus keskimäärin laskee 60 ikävuoden jälkeen
- ihon kimmoisuus vähenee
- muutokset hiuksissa, lihaksissa ja luustossa
- vaihdevuodet n. 50v --> munasarjojen estrogeenin eritys vähenee --> kuukautiset loppuvat
- miehillä hedelmällisyys säilyy koko eliniän --> siittiöiden määrä kuitenkin laskee ja laatu saattaa heiketä keski-iästä lähtien
- testosteronin määrän lasku --> seksuaalisen halukkuuden väheneminen ja erektion heikkeneminen
kognitiiviset muutokset
- maltillisuus lisääntyy
- kiteytyneen älykkyyden aiemmin opitut asiat ja omaksutut käytännön taidot säilyvät
- joustavan älykkyyden täysin uusien asioiden ja mieleenpainaminen vaikeutuvat
vanhuusiän psyykkinen hyvinvointi
- ihmissuhteet --> muovaavat persoonallisuutta koko elämänkulun ajan
- minäkäsityksen ylläpito
- itsensä hyväksyminen
- myönteinen suhde toisiin
- itsenäisyys
- elämän kokeminen tarkoitukselliseksi
- henkilökohtainen kasvu
PS5
Persoonallisuus
yksilöllinen ihminen
persoonallisuus
- psykologinen käsite, jota ei ole helppo määritellä
-
minuus
- itsetietoisuus on minuuden perusta
itsetajunta
- kyky tunnistaa itsensä muista erillisenä
itsereflektio
- kyky havannoida omia ajatuksia ja kokemuksia
kaksi ulottuvuutta
subjektiminä
- jatkuva tietoinen kokemus, joka yksilöllä on itsestään, olemassaolostaan, ajatuksistaan ja tunteistaan
- subjektiminä aistii, tuntee, ajattelee ja toimii
objektiminä
- ulottovuus, joka havannoi itseä ja muodostaa siitä käsityksiä
- kaikki itseä koskeva tieto välittömän kokemuksen ulkopuolelta
- minäkäsitys, itsetunto ja identiteetti ovat objektiminän tuotosta
minäkäsitys
- kaikki ne uskomukset, joita meillä on itsestämme
minäkuvat
- minäkäsityksen voidaan katsoa muodostuvat suppeammista minäkuvista
- kehominäkuva
- käsitys omasta älykkyydestä, luonteenpiirteistä tai sosiaalisista taidoista
- ihanneminä
- sosiaalinen minäkäsitys
itsetunto
- miten ihminen arvioi minäkäsitykseensä kuuluvia asioita
- hyvä itsetunto
- ihminen hyväksyy itsensä ja arvostaa itseään
- liittyy rauhallisempaan fysiologiseen vasteeseen stressaavien tehtävien yhteydessä --> itsetunnolla vaikutus sairastumisen riskiin
- suhteellisen pysyvä ominaisuus
- ihmisen objektiiviset piirteet eivät vaikuta itsetuntoon suoraan, vaan välillisesti
- myönteiset ominaisuudet eivät välttämättä vaikuta itsetuntoon, ellei ihminen itse pidä kyseisiä ominaisuuksia identiteettinsä kannalta tärkeinä
identiteetti
- olennaisena pidetyt piirteet itsessä
henkilökohtainen identiteetti
- yksilölliset ominaisuudet
- taipumukset
- persoonallisuuden piirteet
sosiaalinen identiteetti
- rakentuu, kun ihminen löytää paikkansa osana yhteisöä
- sosiaalinen samastuminen
- yhteenkuuluvuus
- yksilöön kohdistetut odotukset jonkin ryhmän jäsenenä (roolit)
-
persoonallisuuspsykologia
- psykologian osa-alue, jonka tavoitteena on ymmärtää persoonallisuuden olemusta ihmisen toimintaa ohjaavana kokonaisuutena
- ihmisille yhteisten psyykkisten ominaisuuksien tutkimista
- yksilöllisten erojen tunnistaminen ja selittäminen
implisiittinen persoonallisuusteoria
- arkiajattelussa ilmenevät käsitykset siitä, mitkä persoonallisuuden piirteet liittyvät toisiinsa
- tyypillistä, että myönteisinä koettujen ominaisuuksien ajatellaan usein esiintyvän yhdessä
- esim. tiedetään, että henkilö on ystävällinen ja älykäs, oletetaan hänen olevan myös esim. luotettava
- päätelmiä toisen ihmisen persoonallisuudesta tehdään nopean, automaattisen ajattelun varassa ja sitä ohjaa skeemat
- samaan sisäryhmään kuuluminen tai yhdistävät ominaisuudet lisäävät myönteisiä persoonallisuusarvioita
- joskus havainnoinnin kohteena olevan ihmisen yksittäinen piirre saattaa muistuttaa jotakuta tuttua ihmistä --> tutusta ihmisestä syntynyt skeema saattaa aktivoitua uuden henkilön kohdalla ja vaikuttaa hänestä syntyväät vaikutelmaan
- mielikuvaan toisesta vaikuttaa myös esim. arvioijan mieliala
perimä ja ynpäristö
käyttäytymisgenetiikka
- tieteenala, joka pyrkii selvittämään perintötekijöiden vaikutusta ihmisen toimintaan
- geenit vaikuttavat jollakin tapaa kaikkiin ihmisen psykologisiin ominaisuuksiin
geenit
- tehtävänä ohjata proteiinisynteesiä eli proteiinin muodostumista soluissa --> vaikuttaa kyseisten solujen toimintaan
- muutokset persoonallisuudessa, kyvyissä ja käyttäytymisessä liittyvät solutason tapahtumiin hermoston toiminnan kautta
- erilaiset tilanteeseen, aikakauteen ja kulttuuriin liittyvät sosiaaliset tekijät muokkaavat sitä, miten geenien aikaansaamat erot ilmenevät ihmisten toiminnassa
- yksittäisen käyttäytymispiirteen taustalla on tuhansia geenejä
hermoverkkojen toiminta
- yhteyksiä yksilön psykologisiin reagointitaipumuksiin
- esim. stressiherkkyys
--> ilmenevät hänelle tyypillisinä toimintamalleina ja käyttäytymisenä
geeniekspressio
- geenien vaikutuksen ilmentyminen
- toimiiko tietty geeni jonakin hetkenä aktiivisesti vai ei
- geenin toiminta voi kytkeytyä päälle tai pois epigeneettisten muutosten, toisten geenien toiminnan, hormonaalisten muutosten tai muiden tekijöiden johdosta
--> pelkästään se, että yksilöllä on tietty geeni, ei kerro sitä, vaikuttaako kyseinen geeni yksilön ominaisuuksiin
epigeneettiset muutokset
- muutokset DNA-juosteen pinnalla olevissa molekyyleissä
--> muutokset näissä molekyyleissä vaikuttavat geenien aktivoitumiseen
- epigeneettisissä tekijöissä eli epigenomeissa tapahtuu herkästi muutoksia erilaisten ympäristötekijöiden seurauksena
- esim. ravitsemus, altistuminen kemikaaleille tai voimakkaalle stressille, voivat saada aikaan epigeneettisiä muutoksia --> vaikuttavat käyttäytymiseen pitkäkestoisesti
epigeneettiset muutokset joissain määrin periytyviä
- edellisen sukupolven kokemukset voivat vaikuttaa siihen, kuinka herkästi tietyt geeneissä perityt ominaisuudet aktivoituvat jälkeläisillä
-
-
-
Älykkyys
älykkyystestit
- yksilöiden välisiä älykkyyseroja on perinteisesti arvioitu älykkyystestien avulla
- testejä käytetään arvioinnin apuna, opetuksen tukena ja ammatinvalinnassa
- käytetään tiedonkäsittelyprosesseihin liittyvien tekijöiden kartoittamisessa
- kertovat yksilöiden välisistä eroista
- ennustavat koulutustasoa, opiskelumenestystä tai asemaa työelämässä
- yhteys myös tulotasoon ja terveyteen
Alfred Binet ja Theodore Simon v.1905:
Binet-Simon -testi
- älykkyystestien kehittelyn motiivi oli lasten koulukypsyyden ja tukiopituksen tarpeen arvioiminen
- testissä tehtävät olivat ikätasoisia ja vähitellen vaikeutuvia
mentaalinen ikä
- Binet nimitti lapsen suoriutumisen tasoa mentaaliseksi iäksi
- mentaalisen ja biologisen iän suhde pysyi yleensä melko vakiona --> suhdelukua alettiin nimittää älykkyysosamääräksi
- saatiin jakamalla mentaalinen ikä biologisella iällä ja kertomalla se sadalla
- Binet'lle testaamisen tarkoitus oli auttaa lasta kehittymään ja motivoitumaan
- hänen näkemys oli, että tulos kertoi ainoastaan lapsen taitotasosta testaamisen hetkellä
- älykkyyosamäärä
- yleisälykkyys, keskimääräinen suoriutuminen eri kognitiivisten kykyjen alueilla
- ennustaa sijoittumista ja menestymistä yhteiskunnassa, sekä terveyttä ja elinikää
- äo vaikuttaa kuitenkin eniten jakauman ääripäihin sijoittuvien ihmisten elämässä
- äo ja kognitiiviset kyvyt laskevat iän myötä
--> hidastumista nopeuttaa neurologiset sairaudet, päähän kohdistuvat vammat ja epäterveelliset elämäntavat
--> hidastamista estää sosiaalinen ja muu aktiivisuus arjessa
amerikkalainen Lewis Terman: Stanford-Binet -testi
Binet'n tehtävistä kehitettiin myös aikuisille tarkoitettuja testejä
- Binet pyrki testin avulla tunnistamaan lasten oppimisvaikeuksia, kun taas Yhdysvalloissa ajateltiin, että testien avulla mitataan yksilön synnynnäistä ja muuttumatonta ominaisuutta
David Wechsler 1955:
standardoitu testi WAIS (Wechsler Adult Intelligence Scale)
- ensimmäinen kaikenikäisille soveltuva standardoitu testi
- standardoidussa testissä yksilön pistemäärää verrataan normiarvoon
- normiarvo saadaan testaamalla suuri määrä ihmisiä ja laskemalla heidän pistemääriensä keskiarvo
- standardoidun testin tulos on vertailukelpoinen koko populaatiossa
- testiä käytetään vieläkin ja sitä päivitetään ja standardoidaan säännöllisin väliajoin
WAIS-älykkyystestin tehtävät
- tehtävät perustuvat tutkijoiden käsitykseen siitä, minkälaisia kykyjä älykkyyteen sisältyy
rakentuu neljästä faktorista
- näiden perusteella lasketaan kokonaisälykkyysosamäärä
-
-
-
-
korrelaatio
- kahden mitattavan muuttujan yhteisvaihtelu
- samantyyppisten tehtävien pisteet korreloivat positiivisesti
- tehtävien taustalla voitiin siis olettaa olevan yhteinen tekijä, joka selittää korrelaatiota --> faktori
faktorianalyysi
- menetelmä, joka yksinkertaistaa ja tiivistää havaittujen asioiden välisiä yhteyksiä silloin, kun havaintoja on paljon
- perustuu mitattavien havaintojen välisten korrelaatioiden tarkasteluun
- tarkoitus selvittää, onko mitattujen asioiden taustalla joitakin laajempia ominaisuuksia tai ilmiöitä
älykkyysprofiili
- älykkyystestin sisältämien eri tyyppisten tehtäväkokonaisuuksien erittely, joka kertoo kokonaisälykkyysosamäärää tarkemmin yksilön vahvuuksista ja heikkouksista
- testikohtainen suoriutuminen muodostaa ns. älykkyysprofiilin, jota verrataan keskimääräiseen suoriutumiseen
- kuvaa, miten yksilö käsittelee tietoa
- kertoo tarkemmin yksilön vahvuuksista ja heikkouksista, eli siitä, miten hän suoriutuu erilaisista tehtävistä
- Weschler huomasi, että pistemäärät noudattivat normaalijakaumaa
--> hän muutti kunkin ikäryhmän keskimääräisen älykkyysosamäärän luvuksi 100 ja suhteutti ikäryhmän tulokset tähän lukuun niiden todennäköisyyksien mukaan
- luku 100 on tällöin testin normiarvo ja tulokset vaihtelevat asteikolla 0-200
- älykkyysosamäärä kuvasi siis yksittäisen testituloksen tilastollista poikkeamaa väestön keskiarvosta
miten älykkyyttä mitataan?
- äkykkyystestit
- aivojen tiedonprosessointitehoa mitataan myös erilaisilla aivokuvantamismenetelmillä, joilla voidaan havainnoida aivojen eri osien aktiivisuutta
- laboratorio-olosuhteissa mitatun reaktioajankin on havaittu korreloivan jonkin verran älykkyysosamäärän kanssa
-
älykkääseen toimintaan vaikuttavia tekijöitä
- älykkyys on suhteellisen pysyvä ja suuressa määrin synnynnäinen ominaisuus --> kuitenkin sisäiset ja ulkoiset tekijät vaikuttavat siihen, miten älykkyys kehittyy ja ilmenee läpi elämänkaaren
sosioekonominen asema
- yksilön koulutus, tulotaso ja ammattiasema
- ympäristötekijät ja tilannetekijät vaikuttavat älykkyyden ilmenemiseen olennaisesti
- älykkyyden periytyvyysaste vaihtelee yleensä tutkimuksissa 40-80 prosentin välillä riippuen ympäristöstä, koehenkilöistä ja tilanteesta
- yksittäisiä geenejä älykkyyden taustalla mahdotonta löytää
- taustalla monien geenien keskinäinen vuorovaikutus
- suotuisassa ympäristössä geenien vaikutus ja periytyvyysaste on suurempi kuin epäsuotuisassa, koska ympäristötekijät eivät estä lasta kehittymästä perinnöllisten taipumustensa mukaisesti
- jos vanhemmat ovat koulutettuja, hyvässä asemassa + varakkaita, he todennäköisesti arvostavat koulutusta ja oppimista ja tukevat lasten uteliaisuutta ja älyllisiä harrastuksia
- laajan tutkimuksen mukaan perheissä, joissa vanhempien sosioekonominen asema oli matala, 2-vuotiaan lapsen äö oli keskimäärin 6 pistettä matalampi kuin perheissä, joiden sosioekonominen asema oli korkea
- tutkimuksessa havaittiin myös, että rikkaassa perhessä kasvavien lasten älykkyyseroja määrittävät voimakkaimmin geenit --> köyhissä oloissa kasvavien lasten älykkyyseroihin vaikuttaa suurimmaksi osaksi ympäristö
Flynnin ilmiö
- älykkyystestien tulokset ovat tasaisesti parantuneet teollistuneissa, kehittyneissä maissa testaamisen aloittamisesta lähtien
- koulutusajan pidentyminen, testaamiseen tottuminen, oppisisältöjen muuttuminen haastavammaksi, visuaalisen median vaikutus
- suomessa älykkyysosamäärät kääntyneet laskuun 1990-luvun puolivälistä alkaen (negatiivinen flynn-ilmiö)
työmuistin toiminta
joustava älykkyys
- joidenkin tutkimusten mukaan työmuistiharjoittelu voi parantaa joustavaa älykkyyttä
- kasvaa koulunkäynnin seurauksena
toiminnanohjaus
- kyky valikoida ja säädellä tarkkaavaisuuden avulla sisäisiä yllykkeitä ja ulkoisia ärsykkeitä niin, että pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista
- ennustaa opiskelumenestystä paremmin kuin äo
- toiminnanohjausta ja keskittymistä voi harjoittaa --> kognitiivista suoriutumista voi siis kehittää
- tutkimuksissa havaittu, että paljon työmuistia vaativissa tehtävissä etuotsalohko aktivoituu älykkäillä enemmän kuin vähemmän älykkäillä
- toiminnanohjaus siis aktivoituu, kun tehtävä hipoo suorituskyvyn rajoja
- toiminnanohjausta tarvitaan, koska on pidettävä useampia asioita aktiivisena mielessä ja toisaalta suljettava pois enemmän häiritseviä ärsykkeitä
- tutkimuksia voi selittää eri tavoin:
- suurempi työmuistin kapasiteetti voi esim. vähentää toiminnanohjauksen tarvetta helpottamalla tunteiden säätelyä --> helpottaa keskittymistä tehtävään
- parempi toiminnanohjaus voi vähentää työmuistin kapasiteetin kuormitusta, koska se lisää kykyä keskittyä ja estää häiritsevien ärsykkeiden vaikutusta
yleinen älykkyys
- yleisen älykkyyden ja työmuistin kapasiteetin korrelaatio on keskimäärin 0.72
- kasvaa koulunkäynnin seurauksena
älykkyys, sisäiset mallit ja vuorovaikutus
- monet sisäiset mallit voivat vaikuttaa tiedostamatta kognitiiviseen suoriutumiseen
- älykkyys on myös sidoksissa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen
- se ilmenee ennemminkin sosiaalisissa suhteissa kuin yksilön ominaisuutensa
pienetkin sosiaaliset vihjeet vaikuttavat älykkyystestien tuloksiin
- havaittu tutkimuksissa
- eräässä tutkimuksessa koehenkilöt tekivät ensin älykkyystestin, sitten persoonallisuustestin ja sen jälkeen uuden älykkyystestin
- persoonallisuustestissä yksinäisyysennusteen saaneet suoriutuivat heikommin uudesta älykkyystestistä
- tutkimuksissa osoitettu että myös esim. rahahuolet voivat vaikuttaa päättelykykyyn ja älykkyystestien tuloksiin
stereotypiauhka
- kulttuurissa vallitseva, jotakin ihmisryhmää koskeva kielteinen stereotypia
- eräänlainen itseänsä toteuttava ennuste
- ryhmä, jota kielteinen stereotypia ei koske, saa positiivisen stereotypiaedun
- esim. ennakkoluulo, että tytöt eivät osaa matikkaa yhtä hyvin kuin pojat heikentää tiedostamattomasti tyttöjen suoriutumista ja parantaa poikien suoriutumista
- esim. eräässä tutkimuksessa tytöt alisuoriutuivat, kun ennen koetta heille oli kerrottu, että kokeessa selvitetään sukupuolten välisiä eroja matematiikan osaamisessa --> kun taas heille oltiin kerrottu, että molemmat sukupuolet saavat yhtä hyviä tuloksia, ei sukupuolten välillä ollut eroja kokeesta suoriutumisesta
yksilöiden uskomuksissa on eroja koskien myös älykkyyttä
- onko älykkyys joustava vai pysyvä ominaisuus
- älykkyyttä koskevat uskomukset vaikuttavat kognitiiviseen suoriutumiseen
- älykkyyttä koskeva uskomus voidaan istuttaa ihmiseen jo nuorena ja se voidaan saada aikaan hienovaraisilla, mutta vaikutukseltaan vahvoilla kielellisillä vihjeillä
- syyselitykset (attribuutiot) onnistumiselle ja epäonnistumiselle
- esim. "olet fiksu tällaisissa tehtävissä" tai "olet ollut ahkera"
esim. tutkimus, jossa tutkittiin, miten lasten suorituksille antamat selitykset vaikuttavat oppimiseen
- osalle sanottiin "tässä on tuloksesi. se on hyvä tulos. työskentelit varmasti kovasti" ja toisille sanottiin "tässä on tuloksesi. se on hyvä tulos. oletpa sinä fiksu"
- lapset valitsivat tämän jälkeen erilaisia tehtäviä --> 92% lapsista, joita oltiin kehuttu ponnistelusta ja työnteosta, valitsivat vaikeampia tehtäviä, joista voi oppia paljon, vaikka ei vaikuttaisikaan niin fiksulta
- 67% lapsista, joita oltiin kehuttu fiksuudesta, valitsivat tehtäviä, joista voi saada monta oikein ja vaikuttaa fiksulta
--> lasten ja aikuisten uskomukset onnistumisesta ja älykkyydestä vaikuttavat merkittävästi oppimiseen
--> uskomukset, että hyvä menestys on tulosta pysyvistä ominaisuuksista (lahjakkuus ja älykkyys) on oppimisen kannalta haitallista
--> uskomus, että menestys ja älykkyys ovat tulosta kovasta työnteosta ja ponnistelusta parantaa tehtävistä suoriutumista ja oppimista
älykkyys, persoonallisuus ja opintomenestys
- 5 suuresta piirteestä (NESTA) vain avoimuus näyttää liittyvän älykkyyteen
- toisaalta tunnollisuus on tutkimuksissa ennustanut opintomenestystä, kun taas avoimuus ei juurikaan
- myös äo ennustaa jonkin verran opintomenestystä
avoimuus
- taipumus pohtia erilaisiin ajattelutapoihin liittyviä arvoja, yksilön sisäisen elämän mielikuvitusrikkaus, kyky unelmoida, tunneherkkyys ja taiteellisuus
- varsinkin kiinnostus arvoja ja ideoita kohtaan saattaa kerryttää älykkyyttä
- kiinnostus ilmenee tarpeena ajatella ja taipumuksena etsiä aktiivisesti älyllisiä haasteita ja nauttia niistä
- tyypillinen älyllinen kiinnostuneisuus --> liittyy persoonallisuudessa avoimuuteen, joka on yhteydessä älykkyyteen, jonkinlaista älyllistä motivaatiota (tiedonhalukkuus, uteliaisuus, ongelmanratkaisusta nauttiminen)
--> voi kasvattaa myös testiälykkyyttä, koska utelias henkilö saa mielihyvää älyllisistä haasteista ja hakeutuu stimuloiviin ympäristöihin
--> tosaalta korkea älykkyys voi ruokkia tiedollista motivaatiota siten, että yksilö oppii helpommin uutta
--> motivoitunut on yleensä myös tunnollinen, mikä lisää menestymisen mahdollisuuksia
--> tutkimuksien mukaan yleinen älykkyys, tiedonhalu ja tunnollisuus vaikuttavat kukin itsenäisesti opintomenestykseen, mutta toimivat myös vuorovaikutuksessa toistensa kanssa
--> yhteenlaskettuna persoonallisuudenpiirteet siis selittävät opintomenestystä enemmän kuin yleinen älykkyys
geeniperimän vaikutusta älykkyyteen pidetään voimakkaana
- aivokuvantamistutkimuksen mukaan suurin osa älykkyydestä näyttää johtuvan aivoissa viestejä kuljettavien viejähaarakkeiden laadusta, joka puolestaan riippuu perintötekijöistä
- geenit selittävät yksilöiden välisistä eroista lapsuudessa n. 30% ja osuus nousee aikuisiässä jopa n. 60-prosenttiin
voiko älyä kasvattaa?
- älyllistä vajaavaisuutta aiheuttavan Downin oireyhtymän hoitoon suunniteltuja kognitiivisia kykyjä parantavia lääkkeitä testataan jo ihmisillä
- aiemmin niitä on testattu hiirillä
- joustavaa älykkyyttä on myös parannettu lyhytaikaisesti teettämällä tietynlaisia harjoituksia
mitä älykkyys on?
- taustalla oleva tekijä tai piirre, jonka oletetaan selittävän yksilöiden välisiä eroja
- esim. yleinen ongelmanratkaisukyky ja päättelykyky, kyky ymmärtää omaa ympäristöään ja sopeutua siihen
- älykäs oppii nopeasti kokemuksestaan ja ymmärtää monimutkaisiakin ideoita
- älykkyys liittyy valmiuteen oppia ja ratkoa ongelmia
- oletetaan olevan yksilön pysyvä piirre
- sen uskotaan ennustavan yksilön käyttäytymistä myös tulevaisuudessa --> muistuttaa persoonallisuuden piirteitä
älykkyyden arkiteoriat
- jokaisella on jonkinlainen käsitys omasta ja toisten älykkyydestä
miten älykkyys määritellään?
- älykkyyden määritteleminen on kuitenkin osoittautunut hankalaksi
- sillä, miten älykkyys määritellään, on yhteiskunnallista merkitystä
- esim. länsimaisessa individualistisessa kulttuurissa älykkyytenä pidetään kykyä ratkaista ongelmia itsenäisesti
- yhteisöllisessä kulttuurissa korostetaan neuvon kysymistä viisaina pidetyiltä ihmisiltä
- Francis Galton
- määritteli älykkyyden havaintokyvyksi, eli kyvyksi reagoida ympäristöstä vastaanotettuun aistitietoon
-
ihmisten kesken
aggressiivisuus
- tahallinen, vahingoittava käyttäytyminen tai sillä uhkaaminen
- voi olla fyysistä tai sanallista
- evoluution kannalta hyödyllinen ominaisuus
- aggressiiviset yksilöt voivat hyökkäävällä käyttäytymisellään päihittää samoista resursseista kilpailevat yksilöt
mistä johtuu?
frustraatio-aggressio -hypoteesi
- aggression syynä on frustraatio eli turhautuminen
- ihminen turhautuu, jos jokin estää häntä saavuttamasta asettamansa tavoitteen
- teorian taustalla oletus, että aggressiota helpottaa sen kohdistaminen oletettuun turhautumisen aiheuttajaan
asevaikutus
- aggressiivisen käyttäytymisen todennäköisyyttä lisää se, että turhautumista kokeva henkilö havaitsee ympäristössään väkivallan mahdollisuuteen viittaavia asioita
- agressiivisuuden voi aiheuttaa mikä tahansa epämiellyttävä kokemus
Albert Bandura: sosiokognitiivinen teoria
- aikaisempien kokemusten ja niistä oppimisen merkitys aggressiivisuuden kehittymisessä
-
ryhmän sisäinen ja ryhmien välinen aggressiivisuus
- järjestyksen ylläpitäminen
- jäsenen statuksen asema ryhmässä
kiusaaminen
- statuksen ylläpitäminen tai sen nostaminen
- vallankäyttö niin, että kiusaaja voi näkyvästi osoittaa dominoivansa muita
Christina Salmivalli
- tutkinut kiusaamista ryhmäilmiönä
- kiusaajan ja uhrien roolien lisäksi kiusaamisessa voidaan erottaa seuraavat roolit
- apuri
- eivät aloita kiusaamista, mutta toimivat kiusaajan avustajina
- vahvistaja
- tukevat kiusaajia yleisön ja kannustajan roolissa
- puolustaja
- puolustavat uhria aktiivisesti
- ulkopuolinen seuraaja
- eivät tiedä kiusaamisesta tai seuraavat tapahtumia
mellakat
- väkivaltaisia joukkotapahtumia, joissa aggressiivisuuden kohteena on esim. joukon vastustama auktoriteetti
- yleisten normien vastaista käyttäytymistä joukkotapahtumissa selittää emergentin normin teoria
emergentin normin teoria
- emergentti normi
- joukkotapahtumissa syntyvä, sovitusta poikkeava, uusi käyttäytymisnormi
- muut seuraavat perässä tai hyväksyvät uuden normin olemalla puuttumatta siihen
sosiaalisen identiteetin teoria
- joukkotapahtumien väkivaltaiseksi yltyminen ei johdu siitä, että unohdettaisiin yhteiset normit, vaan korostuneen ryhmäsamastumisen takia
- esim. poliisiauton tuleen sytyttänyt henkilö koetaan osaksi omaa sisäryhmää, ja poliisiauto symboloi ulkoryhmää
-
altruismi
- toisia hyödyttävä toiminta, joka on pyyteetöntä, eli tekijä ei odota vastapalvelusta tai muita kiitollisuuden osoituksia
- altruistisen käyttäytymisen voidaan kuitenkin myös katsoa hyödyttävän tekijää
-
mistä johtuu?
empatia
- kokemus siitä, että ymmärtää toisen tunntetilan
- toisen hätään reagoidaan usein joko ahdistumalla tai kokemalla myötätuntoa
epämukavuuden helpottamismalli
- ihminen auttaa lievittääkseen omaa ahdistustaan, joka aiheutuu toisen kärsimyksen näkemisestä
empatiateoria
- yksilö auttaa, koska hän haluaa lieventää toisen kärsimystä
- empatian kokemus lisää auttamisen todennäköisyyttä
-
-
-
PS4
Emootiot
-
-
emootioiden ja kongition yhteyksiä
- tunteet ja kognitiivinen toiminta ovat toisiinsa kietoutuneita
tunteen lähtökohta
emotionaalinen ärsyke
- voivat olla ulkoista maailmaa koskevia havaintoja tai mielen sisäisiä tapahtumia
--> aiheuttaa emotionaalisen reaktion
kaikki havainnot ja ajatukset eivät herätä tunteita
- mikää erottaa emotionaalisesti latautuneet ärsykkeet muista ärsykkeistä?
Antonio Damasio:
emootioiden olennaisin tehtävä on elimistön tasapainotilan eli homeostaasin säilyttäminen
- tasapainoa uhkaaviin ärsykkeisiin reagoidaan emotionaalisesti ja tunteet motivoivat toimimaan tavalla, joka palauttaa elimistön tasapainon
yhteys ärsykkeen ja emootion välillä on voinut syntyä oppimisen seurauksena
- ihmisellä on valmius oppia reagoimaan emotionaalisesti
- tunteiden nopea oppiminen auttaa ihmistä lajina sopeutumaan joustavasti erilaisiin ympäristöihin ja kulttuureihin
ehdollistuminen
- oppimisen perusmuoto --> käyttäytyminen muuttuu toistuvien kokemusten seurauksena
- tunteita opitaan usein ehdollistumalla
klassinen ehdollistuminen
- v. 1920 J. B. Watson
- Albert tutkimus
- Albertille näytettiin erilaisia esineitä --> seuraavan kerran esineiden näyttämisen yhteydessä ja kun hän oli esim. koskettamassa valkoista hiirtä, tutkijat kumauttivat vasaralla rautatankoa --> Albert alkoi suhtautua varauksellisesti valkoisiin karvaisiin esineisiin
- esimerkki osoittaa, että etenkin pelkoa on mahdollista oppia klassisen ehdollistumisen avulla
sisäiset mallit
- selittävät emotionaalisten ärsykkeiden havaitsemista
- ympäristön ärsykkeiden merkityksellisyyttä arvioidaan jatkuvasti aiempien kokemusten ja kulttuuriin sosiaalistumisen pohjalta
- arviointi on tyypillisesti välitöntä ja automaattista
- tuntuu siltä, että emootiot viriävät usein jo ennen kuin olemme ehtineet tarkemmin pohtia asiaa
- vaikuttavat tunteiden tarkentumiseen tunnereaktion edetessä
- ajatukset ja tulkinnat muokkaavat tietoisesti ja tiedostamatta tunnetta ja siihen liittyviä kehon reaktioita
tavotteiden saavuttamista koskevat arvioinnit ovat emootioiden syntymisen kannalta merkityksellisiä
- onnen ja ilon tunteet --> syntyvät, kun tavotteita saavutetaan tai toiminta tuntuu etenevän lupaavasti kohti päämäärää
- vastaavasti kieleteiset tunteet liittyvät tilanteisiin, jossa tavotteiden saavuttaminen on jollakin tapaa uhattuna
- emootioiden tehtävänä on auttaa ihmistä toimimaan tavotteidensa mukaisesti
olemme geneettisesti ohjelmoituja reagoimaan emotionaalisesti tiettyihin ärsykkeisiin
- esim. lasten kokema eroahdistus
emootioiden tehtävät
-
emootiot suuntaavat tarkkaavaisuutta, havainnointia ja ajattelua siihen, mikä on henkilökohtaisesti merkityksellistä
- emootiot auttavat ihmisiä toimimaan omille tavoitteilleen merkityksellisellä tavalla
- emootiot ikään kuin valikoivat ongelmia, jotka kognitio ratkaisee
myönteiset tunteet
- edistävät selviytymistä pitkällä tähtäimellä
- tarkkaavaisuutta voidaan suunnata laajemmin
--> voidaan oppia tai oivaltaa jotain uutta
- ympäristössä ei välitöntä uhkaa
--> voidaan toimia olemassa olevien
sisäisten mallien pohjalta
- ajattelu rentoa ja vapautunutta
- uteliaisuus, uusien ideoiden kokeileminen,
luovuus
kielteiset tunteet
- hälyttävät ja pakottavat
tarkastelemaan tilannetta uudelleen
- pakottavat etsimään uusia toimintatapoja
- ohjaavat tarkastelemaan ympäristöä
yksityiskohtaisesti ja tarkasti
- ne rajaavat, suuntaavat ja motivoivat
ongelmanratkaisua
- edistää sopeutumista lyhytekestoisia
uhkia ja haasteita kohdatessa
emootiot ja kognitio yhdessä vaikuttavat päätöksentekoon
- emootiot ovat kognitiivisen toiminnan kanssa rinnakkainen tapa saada tietoa ympäristöstä
- emootiot ja kognitio ovat hyvien päätösten kannalta tarpeellisia
emootiot antavat täydentävää informaatiota toiminnan ohjaamiseen
- esim. kyselytutkimus mielialan ja sään riippuvaisuudesta --> jos kysyttiin, millainen sää on, sään vaikutus mielialaan hävisi
emootiot suuntaavat kognitiivista toimintaa
- emotionaaliset reaktiot ovat nopeita ja melko epätarkkoja
--> emootiot pakottavat kiinnittämään huomiota tilanteeseen ja tutkimaan tilannetta tarkemmin
--> emootiot nostavat asian tietoisuuteemme, jotta voimme tehdä tarkennettuja arvioita ja uusia toimintasuunnitelmia
-
-
-
Psyykkinen hyvinvointi
-
stressi, kriisit ja niistä selviytyminen
stressi
- tilanne, jossa ihmiseen kohdistuvat haasteet ja vaatimukset ylittävät hänen käytössään olevat voimavarat
- luonnollinen reaktio vaativissa tilanteissa
- kaikki stressi ei ole haitallista --> lyhytaikainen stressi saa ihmiset tekemään parhaansa
- fysiologisesti stressillä tarkoitetaan ruumiillista ja henkistä rasitusta, johon elimistö reagoi yleistyneellä taistele tai pakene-reaktiolla
- psykologisesti yksilön kokemus siitä, etteivät hänen voimavaransa riitä vaikeasta tilanteesta selviämiseen, tai ettei hän kykene täyttämään itse asettamiaan tai ympäristöstä tulevia vaatimuksia
Richard Lazarus:
kognitiivinen malli siitä, miten ihminen arvioi tilannettaan kokiessaan kuormitusta
sekundaariarvio
- kohdistuu omiin keinoihin ja voimavaroinen
- onko itsellä voimavaroja selvitä stressaavasta tilanteesta
- jos sekundaariarvioin tulos on se, että voimavaroja tai keinoja on riittävästi --> kielteistä stressiä ei synny
- jos voimavarat koetaan liian vähäisiksi --> stressin kokemus syntyy ja voimistuu
stressaavuuden arvioiminen
- tilanteen stressaavuuden arvioimiseen vaikuttavat sekä yksilöön että tilanteeseen liittyvät tekijät
yksilöön liittyvät tekijät
- älylliset asiat
- motivaatioon ja persoonallisuuteen liittyvät asiat
- mitä tärkeämpänä asetettua tavoitetta pidetään --> mitä korkeampi motivaatio --> sitä enemmän stressiä
-
primaariarvio
- arvio siitä, mitä tietty tilanne merkitsee itselleen ja miten se vaikuttaa omaan elämään
- yleensä tilanteet koetaan joko hyvinä, neutraaleina tai stressaavina
tekijät
biologiset tekijät
- evoluution näkökulmasta fysiologinen stressireaktio on ollut eloonjäämisen kannalta välttämätön
- keho reagoi stressiin käynnistämällä sarjan fysiologisia muutoksia
autonominen hermosto
- suuri osa muutoksista seurausta autonomisen hermoston ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiset-akselin aktivaatiosta
sympaattinen hermosto
- aktivoituu stressitilanteissa --> lisää adrenaliinin ja noradrenaliinin eritystä --> taistele tai pakene- reaktio
hypotalamus - aivolisäke - lisämunuaiset-akselin aktivaaito
- suuri osa muutoksista seurausta autonomisen hermoston ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiset-akselin aktivaatiosta
oireet
fyysiset
- sydämen sykkeen nousu
- verenpaineen kohoaminen
- sydämen rytmihäiriöt
- säpsähdykset
- kehon vapina
- immuunijärjestelmän heikkeneminen --> alttius fyysisiin sairauksiin
- jatkuvasti koholla oleva elimistön kortisolipitoisuus
--> hippokampuksen hermosolut voivat
surkastua --> muistin toiminta voi heikentyä
- muutokset autonomisen hermoston
toiminnassa
psyykkiset
- jännitteneisyys
- epämukavuuden tunne
- ärtyneisyys
- ahdistus
- uupumus
muutokset
- tarkkaavaisuudessa
- vireystilassa
- emootioissa
oksitosiini ns. "läheisyyshormoni"
- hormoni, jonka tehtäviin kuuluu korjata elimistöä stressin aiheuttamista vaikutuksista sekä auttaa kehoa rentoutumaan stressitilanteessa
- esim. tutkimuksessa niiden ihmisten, jotka olivat kokeneet kuormittavia elämänmuutoksia, kuolleisuuden riski oli 30% suurempi kuin verrokeilla --> heillä, jotka olivat kokeneet kuormittavia elämänmuutoksia, mutta olivat käyttäneet aikaansa muiden auttamiseen, kuolleisuuden riski ei lisääntynyt lainkaan
--> oksitonsiinin erittymisen lisääntyminen --> välittäminen ja auttaminen loivat vastustuskyvyn stressin haittavaikutuksille
psykologiset tekijät
- kognitiiviset arviot ympäristön vaatimuksista, voimavaroista sekä mahdollisista seurauksista ja niiden merkityksestä
- persoonallisuuden piirteet
- esim. optimismi ja sinnikkyys
- hallintakeinot
- minäpystyvyys
ympäristötekijät
- stressitekijöiden määrä, voimakkuus ja kesto
- stressitekijöiden ennakoitavuus, hallittavuus ja mahdollinen pitkäkestoisuus
- sosiaalisen tuen saatavilla olo
- kulttuurista opitut tavat suhtautua stressitekijöihin
stressistä selviytyminen
stressinhallinta
- kaikki ihmisen yritykset selviytyä voimavarat ylittävistä sisäisistä ja ulkoisista vaatimuksista sekä kyky kestää vaatimusten aiheuttamaa painetta
resilienssi
- lainnistumattomuus, sinnikkyys ja joustavuus
- lapsuudessa suhde rakastavaan, rohkaisevaan ja ohjaavaan aikuiseen on edellytys resilienssin kehittymiselle
-
-
-
-
eustressi
- tarpeellinen, toimintaa tehostava stressi
distressi
- fyysistä ja psyykkistä haittaa tuottava stressi
työuupumus eli burnout
- pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila
--> uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt ja negatiivinen asenne työtä kohtaan, heikentynyt ammatillinen itsetunto
- riski sairastua mm. masennukseen ja somaattisiin sairauksiin, riski altistua unihäiriöille ja päihteiden ongelmakäytölle
traumaperäinen stressireaktio
- tämän voivat aiheuttaa voimakkaita pelon ja kauhun tunteita herättävät stressitekijät
- oireet --> unettomuus, keskittymiskyvyn puute
- henkiö kertaa toistuvasti mielessä traumaattista tapahtumaa, eikä reagoi muihin ihmisiin
- traumaperäisen stressireaktion voi aiheuttaa erilaiset onnettomuudet ja väkivallanteot
stressireaktioiden mittaus
- voidaan toteuttaa erilaisilla fysiologisilla mittareilla
- verrataan lepotilanteen fysiologisia mittauksia virittyneen tilanteen mittauksiin
- esim. hengitystiheys, ihon sähkönjohtavuus, verenpaine, sydämen syke, sykevaihtelu, veri-, virtsa- ja sylkinäytteiden hormonipitoisuuksien analysointi, haastattelut, itsearvioinnit
kriisit
- ihmisen turvallisuudentunteen horjuminen ja elämänhallinnan katoaminen
- psykologiassa jaettu kolmeen ryhmään
- kehityskriisi
- elämänkriisi
- äkillinen kriisi
kehityskriisi
- luonnolliseen kehityskulkuun kuuluvat elämäntilanteet
- esim. nuoren itsenäistyminen, vauvan saaminen, eläkkeelle siirtyminen
- kutsuttu myös kehitystehtäviksi (Erik H. Erikson psykososiaalisen kehityksen malli)
elämänkriisi
- pitkäkestoinen kuormitustilanne, jota kaikki eivät kohtaa
- esim. työuupuminen, vakavaan sairauteen sopeutuminen, pitkään harkittu avioero
äkillinen kriisi
- yllätyksellinen ja epätavallisen voimakas tapahtuma, joka tuottaa huomattavaa kärsimystä
- esim. liikenneonnettomuus, tulipalo, räjähdys, äkillinen vammautuminen
--> sokki
- yleisin reaktio tapahtumahetkellä
- varmistaa tarkoituksenmukaisen ja elämää ylläpitävän toiminna
- esim. lamaantuminen, raivokas itkeminen
- tiedonkäsittely tehokasta, fyysisiä voimia tavallista enemmän
--> reaktiovaihe
- voimakkaat ja vaihtelevat tunteet
- muisti- ja keskittymisvaikeudet
- vapina, pahoinvointi, sydämen tykytys, univaikeudet
- ihminen alkaa ymmärtää, mitä todella on tapahtunut ja mikä sen merkitys on elämälle
--> työstämis- ja käsittelyvaihe
- sureminen ja pelkojen läpikäyminen
- ihminen alkaa suunnata katsettaan tulevaisuuteen ja sen mahdollisuuksiin
--> uudelleen suuntautumisen vaihe
- tapahtunut alkaa hiljalleen muuttua osaksi elämää ja kokemusta omasta itsestä
-
Mielenterveyden häiriöt
-
-
miten mielenterveyden häiriöitä selitetään?
- syyt ovat yksilöllisiä
- häiriöihin voi vaikuttaa esim. perimä, hermoston muovautuminen, oppiminen tai kasvatus
perimä
geeniperimän ja ympäristötekijöiden
yhteisvaikutus
- esim. samassa suvussa on yleensä samojen geenien lisäksi usein yhteinen tai samankaltainen kasvuympäristö (yhteiset arvot, tavat ja normit)
periytyvyys
- kuinka suuri osa tietyn mielenterveyden häiriön kokonaisvaihtelusta tietyllä hetkellä ja tietyssä populaatiossa voidaan seltitää geneettisillä tekijäillä
perimän lisäksi
- yksilön temperamentti
- stressille altistavat ja siltä suojaavat kokemukset
- oppiminen
- rakenteelliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet
hermoston muovautuminen
keskushermoston toiminnan poikkeavuudet
- esim. masennus --> aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset
- hippokampuksen, pihtipoimun etuosan ja mantelitumakkeen koko saattaa olla pienempi kuin normaalisti
- mantelitumakkeiden aktivaatio tai niiden surkastuminen liitetty useisiin mielenterveyden häiriöihin
- useat PET- ja fMRI-tutkimukset osoittavat, että mantelitumakkeen toiminta liittyy masennukseen, ahdistukseen, panikkihäiriöön, fobioihin ja autismiin --> esim. masennusta hoidettu hyvin tuloksin stimuloimalla sähköisesti pihtipoimun eutosaa --> mantelitumakkeeseen johtavien hermoratojen aktivoituminen
- paniikkihäiriöön on liitetty mantelitumakken surkastumista ja aktiivisuuden vähenemistä
- traumasta johtuva stressi vaikuttaa mantelitumakkeeseen yliaktivoimalla sitä
- välittäjäaineiden toiminta on masennuksessa usein muuttunut
- esim. aivorungon serotoniinin ja noradrenaliinin tuotanto ja keskiaivojen tuottaman dopamiinin määrä vähentyneet
- autonomisen hermoston toiminta muuttuu
- esim. stressivaste suurentunut --> veren kohonnut kortisolipitoisuus
-
oppiminen
- epäsuotuisa kasvuympäristö altistaa mielenterveyden häiriöille
kasvatus
-
kulttuuri
- yhteisölliset ja kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa kokonaisen kansanryhmän mielenterveyteen
- esim. suomenruotsalaisilla tilastollisesti merkitsevästi suomenkielistä väestöä vähemmän mielenterveyden ongelmia, vaikka heidän geneettinen perimänsä ei poikkea suomenkielisten perimästä --> taustalla vuorovaikutteisuuteen ja verkostoitumiseen perustuvat kulttuuri, jossa sukulaiset ja ystävät kannustavat ja tukevat toisiaan
tutkimuksissa löydetty myös ainoastaan tietyissä kulttuureissa esiintyviä mielenterveyden häiriöitä
- esim. japanilaisten nuorten aikuisten keskuudessa esiintyy jälkiteolliseen yhteiskuntaan liittyvää hikikomori-ilmiötä
- hikikomori --> sosiaalinen vetäytyminen kaikesta fyysisestä kontaktista muiden kanssa
- liitetty työttömien nuorten yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen kilpailua ja suorituksia korostavassa japanilaisessa kulttuurissa
yhteisöllisissä kulttureissa, jossa arvostetaan hyviä käytöstapoja, kärsitään myös erikoisesta määräkohtaisesta pelosta, toisten loukkaamisen pelosta
- voi johtua siitä, että sosiaalisen hylkäämisen henkinen kustannus on tällaisissä kulttuureissa suuri
yksilökeskeinen ja yksilön onnellisuuden tavoittelua korostava pohjois-amerikkalainen kulttuuri taas altistaa masennukselle ja kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle
ehdollistuminen
- ihminen oppii lapsuudessa ehdollistumalla ja mallia ottamalla
kognitiivinen psykologia:
- selittää mielenterveyden häiriöitä tiedonkäsittelyn prosesseilla:
- miten ihmiset jäsentävät ja tulkitsevat kokemuksiaan ja miten he yhdistävät tuoreet kokemukset säilömuistiin tallentuneisiin kokemuksiin
sisäisten mallien vaikutukset käyttäytymiseen
- esim. ahdistuneisuushäiriöistä kärsivät ihmiset kohdistavat tarkkaavaisuutensa ahdistusta tuottaviin ärsykkeisiin
- masentunut taas tulkitsee helposti muiden ihmisten reaktioita itselleen kielteisellä tavalla --> voi laskea itsetuntoa ja aiheuttaa opittua avuttomuutta
psykodynaaminen psykologia:
- mielenterveysongelmien taustalla ovat mielen tiedostamattomat konfliktit, joiden taustalla ajatellaan olevan lapsuuden traumaattisia ja ristiriitaisia kokemuksia
- esim. lapsen aggressiiviset yllykkeet, toiveet ja halut ovat usein ristiriidassa kasvattajan rajoitusten kanssa --> pitää työntää mielen taka-alalle
- myös lapsen pelkoihin ja häpeän tunteisiin voidaan suhtautua ymmärtämättömästi --> lapsi yrittää selviytyä torjumalla ne
- --> vaikeat kokemukset jäävät vaikuttamaan alitajuntaan
--> muovaavat persoonallisuutta ja saattavat aiheuttaa myöhemmin häiriöitä
- transferenssi
- objektisuhdeteoria
- mielenterveydenhäiritö heijastavat objektisuhteissa tapahtuneita puutteita
--> toistamispakko
- egon tasapainotteleva tehtävä ei onnistu
Psykoterapia
psykoterapiasuuntaukset
- psykodynaaminen
- kognitiivinen
- perheterapia
- ryhmäterapia
kognitiivinen psykoterapia
- käyttäytymisen, ajattelumallien ja suhtautumistapojen tutkiminen ja muuttaminen
- kognitiivinen käyttäytymisterapia: näkyvien oireiden lieventämiseen ja käyttäytymisen muuttamiseen tähtäävää tavoitteellista, suhteellisen lyhytkestoista työskentelyä
- muut kognitiiviset terapiat: sisäisten mallien tutkimista ja uuden suhtautumistavan etsimistä haitallisiin ajattelutottumuksiin
- lyhytkestoinen (10-15 tapaamista)
- pitkäkestoinen (1-2 vuotta)
-
kritiikkiä
- usein melko lyhyitä --> vähemmän kustannuksia
- työskentely kohdistuu jonkin tietyn ongelman tai tilanteen tutkimiseen ja ratkaisemiseen --> niin vahvuus kuin heikkous
--> hyvässä tapauksessa yksittäisten ongelmien ratkaiseminen onnistuu rajatun ja tavoitteellisen työskentelyn avulla
--> joskus kuitenkin välittömien ongelmien taustalla on laajoja ja kokonaisvaltaisia ongelmia, jolloin terapian avoimuus ja pitkäkestoisuus on keskiössä
psykodynaaminen
- tavoitteena auttaa asiakasta selvittelemään ja työstämään mielensisäisiä ja vuorovaikutuksellisia ristiriitoja
- lyhyt psykodynaaminen terapia: tapaaminen 1krt/vko, n. 6kk ajan
- pitkä psykodynaaminen terapia: tapaaminen 1-3krt/vko, useamman vuoden ajan
- psykoanalyysi: 4 tapaamista viikossa n. 5 vuoden ajan
- tapaamisen sisältö on tyypillisesti asiakkaan vapaasti päätettävissä --> yksittäisille tapaamisille ei aseteta rajattuja tavotteita
Sigmund Freud
- piti itseymmärryksen lisääntymistä yhtenä terapian keskeisistä tavotteista
psykoanalyysi
- keskusteluun ja mielen sisältöjen tutkimiseen perustuva hoitomuoto
- tämän pohjalta syntyi psykodynaaminen terapia
klassinen psykoanalyysi
- asiakas ja terapeutti tapaavat 4-5krt/vko 50min ajan
- vapaa assosiointi
- asiakas makaa sohvalla selin terapeuttiiin, tehtävänä vapaa assosisointi, eli kertoa kaikki mitä tulee mieleen
asiakas makaa sohvalla, eikä näe terapeuttia --> ajatellaan tukevan transferenssin syntymistä --> edistää terapeuttista prosessia
jakoi mielen tietoiseen, esitietoiseen ja tiedostamattomaan osaan
tietoinen mieli
- ajatukset, tunteet ja motiivit, mitä voimme itse itsessämme tunnistaa ja kuvata sanallisesti
- kokemuksemme itsestämme kunakin hetkenä
- esim. ajatukset ja havainnot
esitietoinen mieli
- kaikki se, mistä emme ole tietoisia
juuri nyt, mutta joka on mahdollista
saattaa tietoisuudeen piiriin
- esim. muistot, muistitieto, unet
tiedostomaton mieli
- asiat, jotka ovat pääosin tietoisen mielen saavuttamattomissa
- vaikuttavat ratkaisevasti käyttäytymiseen ja tietoisiin kokemuksiin, ajatuksiin, tunteisiin ja aikomuksiin
- esim. järjettömät toiveet, pelot, tuhoisat motiivit, häpeälliset kokemukset, seksuaaliset fantasiat
- tiedostamattomien tekijöiden erilaisia vaikutuksia tutkimalla pieni osa tiedostamattomasta sisällöstä voidaan saada esitietoiseksi ja tiedostetuksi
- kun tehtävänä on kertoa vapaasti kaikki, mitä mieleen tulee, ihminen valikoi ja sensuroi ajatuksiaan --> terapiassa voidaan tarkastella puheen katkoja ja joidenkin mielen sisältöjen poisjättämistä --> saadaan tietoa mielen tiedostamattomasta puolesta
persoonallisuuden kolme osaa
- psykodynaamisessa psykologiassa ihmisen persoonallisuus on perustavalla tavalla jännitteinen
id eli viettipohja
- muodostaa persoonallisuuden biologisen perustan
- psyyken tiedostamaton osa
- edustaa alkukantaisia viettejä ja tarpeita
- seksuaalinen vietti (libido eli elämänvietti)
- taipumus tuhoon ja aggressivisuuteen (thanatos eli kuolemanvietti)
- toimintaa keskeisesti motivoiva ja elämälle välttämätön voima
- vaatii välitöntä tarpeen tyydytystä seurauksista piittaamatta --> mielihyväperiaate
- toiveet
- tarpeet
- tunteet
- halut
ego eli minä
- lapsen persoonallisuuden kehittyessä idin rinnalle kehittyy ego eli minä
- pyrkii muuntamaan idin yllykkeitä paremmin tosiasioita huomioon ottavaan muotoon --> realiteettiperiaate
- käyttää tasapainottelussa psyykkisiä puolustuskeinoja eli
defenssejä
superego eli yliminä
- edustaa psyykessä sekä tietoisia että tiedostamattomia vaatimuksia
- superegon vaatimukset tiukkoja ja armottomia
--> ego tasapainottaa idiä ja superegoa
- kulttuurin normit
- moraali
- itseen kohdistetut vaatimukset
transferenssi eli tunteensiirto
- asiakkaan suhde terapeuttiin saa usein sellaisia piirteitä, jotka ovat asiakkaan varhaisessa kokemusmaailmassa olleet merkittäviä
- esim. jos asiakkaalla on pohjimmainen taipumus kokea ihmiset epäluotettavina ja uhkaavina, hän voi kohdistaa tämän terapeuttiin
- terapiassa transferenssia pyritään tutkimaan --> pyritään saamaan tietoa siitä, millaisia asiakkaalle merkittävät vuorovaikutuskokemukset ovat olleet
--> päästään käsiksi kokemuksiin, joita on vaikea tavoittaa puhumalla
vastatransferenssi
- terapeutti saattaa alkaa vastata asiakkaan tiedostamattomiin odotuksiin ja mukautua siihen rooliin, jonka asiakas häneen kohdistaa
- taitava terapeutti tarkkailee siis asiakasta mutta myös omia tunteitaan ja toimintaansa, ja hän saa myös sitä kautta tietoa asiakkaan tilanteesta
transferenssin avulla on selitetty mielenterveydenhäiriöitä kehityksen ja sen puutteiden näkökulmasta
psykodynaamiset obektisuhdeteoriat
- tarkastelevat vauvan ja pienen lapsen kehitystä suhteessa häntä hoitavaan aikuiseen
- kuvataan sitä, miten vauva luo itselleen halujen ja toiveiden kohteen eli objektin toisen ihmisen kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen perusteella
- objekti edustaa hoivaavaa vanhempaa
- objektimielikuvien avulla vauva pystyy mm. rauhoittamaan itseään ja vaikuttamaan siten oman mielensä sisältöihin
- vaikeus --> vanhempi on myös välillä poissaoleva tai saavuttamattomissa --> objekti tyydyttää lapsen tarpeita, mutta samaan aikaan tuottaa hänelle turhautumista --> lapsen on kyettävä mielessään yhdistämään sekä myönteiset että kielteiset kokemuksen samaa objektia koskevaan mielikuvaan --> haastava psyykkinen tehtävä
ajatellaan, että mielenterveyden häiriöt heijastavat yksilön objektisuhteiden kehityksessä tapahtuneita puutteita
- objektisuhdeteorian näkökulmasta seuraavat 3 vaihetta ovat ratkaisevia yksilön kehityksessä
- vaihe, jossa vauva vähitellen muodostaa mielihyvää tuottavasta objektista itsestään erillisen kokemuksen
- vaihe, jossa pieni lapsi oppii ylläpitämään mielikuvaa objektista (esim. äidistä) myös erotilanteissa
- nuoruusiän aikana tapahtuva itsenäistyminen vanhemmista
toistamispakko
- jokainen käy sisäistä vuoropuhelua sisäistettyjen toisten eli objektien kanssa --> kun kohtaamme muita ihmisiä käy helposti niin, että heijastamme heihin näitä mielikuvia ja käyttäydymme heidän kanssaan mielikuviemme mukaisesti --> tällä tavalla luomme aina uudelleen niitä asetelmia, jotka ovat olleet kehityksen kannalta merkityksellisiä
- terapiassa toistamisen voi tehdä turvallisessa ympäristössä tavalla, joka auttaa ymmärtämään oman mielen toimintatapaa ja aiempia kokemuksia --> samalla objektimielikuvat voivat muuttua sallivammiksi ja kypsemmiksi
-
psykodynaamisen psykologian mukaan erilaiset jännitteet ja konfliktit ovat väistämätön osa ihmisluontoa --> kehitysympäristön ei oleteta olevan täysin ihanteellinen --> tärkeintä on riittävän hyvä kasvuympäristö --> psyykkiset rakenteet kehittyvät vahvoiksi ja elämään kuuluvat ristiriidat ja ahdistukset pystytään kohdata hyvin
- hyvä psyykkinen toimintakyky --> yksilö kykenee muodostamaan pysyviä ihmissuhteita ja kestämään kielteisiä ja myönteisiä tunteita suhteessa läheisiinsä
- kykenee myös riittävästi kestämään syyllisyyttä, erillisyyttä ja masennuksen tunteita
psykodynaamisen terapeutin tärkeimmät tehtävät
- tarkkanäköinen ja eläytyvä kuunteleminen
- sen selventäminen eli toistaminen sekä täsmentäminen, mitä asiakas on hänelle kertonut
- konfrontointi, eli ristiriitaisuuksien osoittaminen asiakkaan kertomassa
- terapeutti voi tarjota myös teoreettista tietoa asiakkaan tilanteen ymmärtämiseen ja tarjota tästä tiedosta nousevan mahdollisen selityksen eli tulkinnan asiakkaan arvioitavaksi
perheterapia
- lasten ja perheiden ongelmien tutkiminen ja ratkaiseminen
- perheen kriisitilanteet
ryhmä
- voi olla jonkin yhteisen haasteen tai opittavan taidon vuoksi perustettu ryhmä (syömishäiriöryhmä, jännittäjäryhmä tms)
- voi olla teemaltaan avoin ryhmä, jossa toimitaan jonkin yksilöterapian kohdalla mainitun viitekehyksen pohjalta (esim. psykodynaaminen ryhmäterapia)
integratiivinen psykoterapia
- eri suuntauksien ajatusten ja toimintatapojen yhdistely
käyttöteoria
- jokainen psykoterapiasuuntaus esittää oman käyttöteoriansa siitä, miten mielenterveyden ongelmia voidaan ymmärtää ja lähestyä
psykoterapiassa tärkeää
hyvä yhteistyö
- asiakas ja terapeutti sopivat yhdessä hoidon tavotteista ja kestosta
- molemmat osapuolet sitoutuvat työskentelemään tavoitteiden saavuttamiseksi
lähikehityksen vyöhyke (Lev Vygotski)
- psykoterapiassa toimitaan lähikehityksen vyöhykkeellä
- terapeutti auttaa asiakasta kohtaamaan ja käsittelemään asioita tavoilla, johon hän ei yksin kykene
turvallinen, hyväksyvä ja empaattinen vuorovaikutus
- merkitystä terapian toimivuuteen
- erityisesti empatialla suuri merkitys --> asiakkaalle syntyy kokemus ymmärretyksi tulemisesta
- John Bowlby: toimiva terapiasuhde verrattavissa lapsen turvalliseen kiintymyssuhteeseen
-
itsehavainnointi ja muutos suhteessa omiin ongelmiin
- psykoterapiassa tavoitteena muutos kokemuksessa ja käyttäytymisessä
- psykoterapiassa oppii oivaltamaan uutta itsestään ja tarkastelemaan kokemuksiaan pienen välimatkan päästä
asiakkaan ja terapeutin vuorovaikutukseen perustuva hoitomuoto
- tavoitteena psyykkisten häiriöiden tai esim. kuormittavan elämäntilanteen aiheuttaman psyykkisen kärsimyksen lievittäminen
- psykoterapian avulla voidaan tukea asiakkaan psyykkistä kehitystä ja auttaa häntä löytämään voimavaroja ja valmiuksia ratkaista itse omia ongelmiaan
- psykoterapeuttina voi toimia vain asiaan riittävän koulutuksen saanut ammattihenkilö
PS1
Tiedettä mielestä
ihmisen toiminta
- voidaan karkeasti jakaa
käyttäytymiseen ja mielen tapahtumiin
-
sisäiset tapahtumat (mielen tapahtumat)
- tilanteessa koetut tunteet ja mielessä
pyörivät ajatukset
arkiajattelu
- pohdintaa, joka syntyy kokemusten ja yleisten mielikuvien pohjalta
- käytännöllistä ja vastaa ihmisen tarpeeseen kokea asiat ymmärrettävinä ja mielekkäinä
omaa ja toisen käyttäytymistä selitetään
- elämänkokemusten
- havaintojen ja
- opittujen ajattelumallien pohjalta
auttaa jäsentämään koettua ja saattaa tuottaa tunteen, että ymmärrämme itseämme ja muita varsin hyvin
rajoituksia
- ei tuota yleispätevää tietoa
- perustuu subjektiivisiin kokemuksiin
ja tulkintoihin
- tuovat esille vain yhden näkökulman monimutkaisiin
ilmiöihin
-
-
tutkimukset
tieteelliset tutkimusmenetelmät
- toimintatavat, joiden avulla pyritään
varmistamaan saadun tiedon luotettavuus
- tieteessä pyritään mahdollisimman
luotettavan ja hyvin perustellun tiedon saamiseen
- johdonmukaisuus
- perusteellisuus
- tarkkuus
- objektiivisuus
- järjestelmällisyys
teoreettiset mallit
- niiden avulla kootaan olemassa olevaa
tutkimustietoa yhtenäiseksi käsitykseksi jostakin ilmiöstä
mitä psykologia tutkii?
v. 1879 Wilhelm Wundt:
ensimmäinen eurooppalainen psykologian laboratorio
alusta alkaen ollaan oltu sitä mieltä,
että psykologian tulisi tutkia tietoisuutta
- ulkoisesti havaittava käyttäytyminen
v. 1913 John B. Watson:
psykologian tulisi tutkia käyttäytymistä sellaisenaan, ilman
viittausta mieleen ja sen sisältöihin
objektiivisiin havaintoihin perustuva luonnontiede
--> behaviorismi
1900-luvun alussa Sigmund Freud:
psykoanalyysin käyttäminen mielenterveyden
ongelmien hoitoon
tiedostamaton mieli
--> psykodynaaminen psykologia
1950-60-luvut humanistinen psykologia:
käyttäytymisen tutkimusta kritisoitiin
--> ihmisen kokemukset ja asioille annetut
merkitykset
ihmisyyden myönteisen puolet: ihmisen vapaus, yksilöllisyys ja kasvu
- informaation prosessointi
1970-luku kognitiivinen psykologia:
ihmisen aikaisemmat kokemukset ja
tulkinnat
uudet tutkimusmenetelmät teknologian avulla
-
ajatukset, tunteet ja teot ovat ihmisten välistä vuorovaikutusta
sosiaalinen ympäristö, vuorovaikutus ja kulttuuri
tutkimuksen kulku
- yksittäisen tutkimuksen toteuttaminen
--> tutkija kehittää keinot saada tarkkaa tietoa
jostakin hyvin rajatusta kysymyksestä
- tarkka suunnittelu, oivaltavuus ja huolellinen
ajatustyö
- havainnot puolueettomia ja luotettavia
- tutkimusongelman rajaaminen
tutkimusongelma
- tutkimuksen tarkka aihe
- kiinnostava ilmiö, jota halutaan ymmärtää
paremmin
- rajataan jokin aiempaa tutkimusta sopivasti
täydentävä kysyyms
--> tutkimusongelma
--> valittaessa pohdittava keinoja, miten aiheesta voidaan
saada tietoa
- oletukset siitä, millaisia tuloksia tutkimuksessa saadaan
--> hypoteesi
--> tulee olla koeteltavissa
- koeteltavuus
--> ainakin periaatteessa on mahdollista kerätä sellaista
tutkimusaineistoa, joka osoittaa, oletuksen virheelliseksi
--> arkiajattelun vahvistusilluusion välttäminen
- tutkimusmenetelmien valinta
otos
- koehenkilöt tulee valita tavalla, joka
tukee tiedon luotettavuutta
- koehenkilöiden tulee edustaa kattavasti sitä ryhmää,
jota halutaan tutkia
- tutkimusongelmaa rajataan koskemaan tiettyä
ihmisjoukkoa
--> perusjoukko (esim. 16-vuotiaat lukiolaiset)
--> edustaa perusjoukkoa
tiedonkeruumenetelmät
- aineiston keräämisen keinot
- tutkija joutuu miettimään, millä tavalla
hän saisi parhaiten tietoa ilmiöstä
- operationalisoiminen --> asian muuttaminen
mitattavaan muotoon
havainnointi eli observointi
- järjestelmällistä ja huolellisesti
suunniteltu tapahtumien tarkkailu
voi olla
- luonnollisesti tapahtuva tai tutkimusta varten järjestetty
kyselylomake
- voidaan pyrkiä saamaan tietoa esim.
asenteista, mielipiteistä, tavoista ja tottumuksista
- käytetään, kun halutaan tietoja laajalta joukolta
ihmisiä
- esim. päiväkirjamenetelmä
psykologiset testit
- psyykkisten ominaisuuksien arviointi
- kysymys- tai tehtäväsarjat
- pitkän tieteellisen tutkimuksen ja kehitystyön ansiota
fysiologiset testit
- mitataan elimistön toimintoja
esim. verenpaine, sydämen lyöntitiheys,
lihasjännitys tai aivojen toiminta
- auttavat luomaan kokonaiskuvaa ihmisten
toiminnasta
myös esim.
- arkistoidut tiedot kuten
- koulutodistukset
- terveystiedot
- kirjalliset lähteet
tutkimusasetelma
- erilaisia tutkimuksen toteuttamisen kokonaisratkaisuja
niihin kuuluvat:
-
-
kuvaileva tutkimus
- tähtää tutkimuskohteen ominaisuuksien tarkkaan ja
ymmärtävään kuvaamiseen
- soveltuu tutkimuksiin, joissa tavoitteena on jonkin
inhimillisen kokemuksen syvällinen ymmärtäminen,
ihmisten välisen vuorovaikutuksen yksityiskohtainen
tutkiminen tai
jonkin erityisen vaikeasti mitattavissa olevan
aihepiirin ymmärtäminen
tapaustutkimus
- käytetään, kun halutaan saada syvälle luotaavaa ja
monipuolista tietoa yksittäisestä ihmisestä, ryhmästä
tai tapahtumasta
- käytetään silloin, kun ilmiöstä ei muutoin voida saada
vastaavaa tietoa
- mahdollista saada perusteellista ja yksityiskohtaista tietoa
tutkimuskohteesta
--> vain yhtä tai muutamaa tapausta koskevan tiedon perusteella
on vaarallista tehdä pitkälle meneviä yleistyksiä
- aineistojen kerääminen
ja analysointi
- tutkimusraportin kirjoittaminen ja
sen asettaminen tiedeyhteisön arvioitavaksi
tutkimusraportin osat
- tiivistelmä
- mitkä olivat tutkimusongelmat ja hypoteesi (mitä tutkittiin)
- tutkimusmenetelmät (miten tutkittiin)
- tulokset (mitä tuloksia saatiin)
- pohdinta
- pohditaan, miten tuloksia voisi parhaiten selittää aiemman tiedon ja tieteellisten teorioiden valossa
- arvioidaan tutkimusta ja pohditaan,
mitä uusia kysymyksiä tutkimusten perusteella heräsi ja mitä seikkoja kannattaisi jatkossa tutkia enemmän
--> lähetetään nimettömästi muiden tutkijoiden arvioitavaksi
- tutkimuksen julkaiseminen
--> jos tutkimus on arvioijien mielestä tarpeeksi
huolellisesti toteutettu
--> julkaistaan tieteellisissä lehdissä
tutkimuksen tulee olla eettistä
- tutkijoille laadittujen eettisten ohjeiden tarkoituksena
on varmistaa, ettei tutkimusta toteuteta tavalla, joka
on tutkimukseen osallistuville henkilöille vahingollinen
- itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen
- tutkimukseen osallistuminen tulee olla vapaaehtoista
- osallistuja saa halutessaan keskeyttää tutkimukseen osallistumisen
- vahingoittamisen välttäminen
- ei saa koitua tutkittaville aineellista, sosiaalista tai psyykkistä haittaa
- yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyvät määräykset
- yleensä tutkimisaineisto kerätään nimettömänä
- jos ei, tutkimusaineistoa säilytettävä huolellisesti suojattuna ja tutkimuksen raportointi on tehtävä tavalla, joka ei paljasta tutkittavien henkilöllisyyttä
psykologia
- tiede, jonka tavoitteena on ymmärtää ja selittää
ihmisen toimintaa
- auttaa näkemään ja selittämään ihmisen toimintaa
uudella tavalla
-
Oppiminen ja opiskelu
oppiminen
- olennainen edellytys ihmisen kasvulle ja kehitykselle
- lajityypillinen selviytymiskeino --> ympäristössä
selviytyminen ja tietojen mieleenpalauttaminen
- auttaa ihmisiä sopeutumaan ja muokkaamaan ympäristöään
- prosessi, jonka aikana oppija aktiivisesti jäsentää ja
muokkaa uutta tietoa --> uudet tiedot ja taidot
- asioiden ymmärtäminen ja kokonaisuuksien rakentaminen
- rakentuu kognitiivisen toiminnan, emootioiden ja motivaation
vuorovaikutuksesta --> psyykkinen toiminta
oppimiseen vaikuttavat
kognitiivinen toiminta
tarkkaavaisuus
- huomion kohdistaminen tiettyyn asiaan tai kohteeseen
- pystyttävä ylläpitämään huomiota ja sulkemaan pois asiaankuulumattomat ärsykkeet
- kiinnostuksen kohteet ja henkilökohtaiset tavoitteet
- sisäiset mallit ohjaavat tarkkaavaisuutta --> Ulrich Neisser havaintokehä
muisti
- kyky painaa mieleen, pitää mielessä ja palauttaa
mieleen aiemmin opittua tietoa
- aivoissa tapahtuvat hermostolliset muutokset
- muotoutuvuus --> oppimisen kyky lähes rajaton
- perimä ei määrää, miten hyvin voidaan oppia, vaan kyse on aivojen muotoutumisesta oppimisen seurauksena
- hippokampus
- omaelämäkerrallisten tapahtumien mieleen painaminen
- aivotutkimuksissa havaittu vasemman otsalohkon ja hippokampuksen aktivoitumista, kun henkilökohtaisia tapahtumien painetaan mieleen
sensorinen muisti
- vastaanottaa aistiärsykkeitä ja valikoi
ympäristöstä ne ärsykkeet, jotka pääsevät työmuistin
käsittelyyn ja ihmisen tietoisuuteen
- voidaan pitkittää aistiärsykkeiden käsittelyä millisekunneista
muutamaan sekuntiin --> ihminen ehtii tulkita aisteihin saapuvaa informaatiota
- skeemat ohjaavat sitä, mitkä ärsykkeet pääsevät sensorisesta muistista työmuistiin
työmuisti
- pienehkön tietomäärän mielessä pitäminen lyhen ajan
(n. 2-5 asiaa)
- toimii nykyhetkessä --> tietoisuus työmuistissa olevista
sisällöistä
- työmuistiin palautetaan säilömuistista asioita
- työmuistissa ainesta muokataan, jäsennetään ja järjestellään sekä verrataan säilömuistissa oleviin tietoihin
säilömuisti
- tiedot, taidot ja muistot, jota ei parhaillaan käytetä mutta joita tarvitaan nykyhetken ymmärtämiseen ja uuden asian oppimiseen
- sisältää ihmisen elämän kokemukset ja opitut asiat, mitä on käsitelty työmuistissa ja tallennettu säilömuistiin
- säilömuistin sisällöt tulevat tietoisuuteen, kun ne aktivoidaan ja haetaan säilömuistista työmuistiin
- muistin toiminta asettaa rajoituksia siihen, mitä on mahdollista oppia kulloisessakin tilanteessa
--> kokonaiskuvien luonti tärkeää työmuistille
- muistin tehokas toiminta perustuu sisäisten mallien laatuun
--> muodostuu sisäisten mallien monipuolisuudesta ja jäsentyneisyydesä
--> jäsentyneisyys --> ihminen voi vähentää työmuistin kuormittumisen uhkaa
- jokaisesta opittavasta asiasta sisäisen mallisen muodostamisen sijaan tulisi pyrkiä liittämään uusia asioita aiemmin opittuun tietoon --> vanha sisäinen malli täydentyy ja tarkentuu
- muistaminen rekonstruktiivista, eli jatkuvaa tiedon muokkaamista ja rakentamista
- muistiin palauttaminen edellyttää opittujen asioiden ymmärtämistä
--> asian ymmärtäminen tukee yksityiskohtien muistamista
biologinen taso
- aivoissa tapahtuvat hermostolliset muutokset
- hermosolujen toiminta ja rakenne muuttuvat oppimisen
myötä --> plastiteetti eli muotoutuvuus --> ihmisen aktiivisesti
käyttämien hermoverkkojen toiminta tehostuu
motivaatio
- dynaaminen suhde yksilön sisäisten tarpeiden
sekä ulkoisten kohteiden ja ympäristön välillä
- yksilön itselle asettamat ja ulkopuolisten asettamat
tavoitteet
pystyvyysuskomukset
- yksilön käsitykset pätevyydestään
- millaiseksi oppija arvioi mahdollisuutensa selviytyä
vaatimuksista
- joko tilanne- tai tehtäväkohtainen
- merkitystä siinä, mitä tavoitteita yksilö asettaa itselleen,
miten aktiivisesti hän toimii ja miten paljon hän on valmis
panostamaan työskentelyynsä
-
sisäinen motivaatio
- tila, jossa ihminen työskentelee siksi,
koska työskentely on itsessään mielekästä
ja palkitsevaa
- autonomia
kiinnostus
- ohjaa sisäistä motivaatiota
- rakentuu vuorovaikutuksessa yksilön
ja ympäristön kanssa
henkilökohtainen kiinnostus
- psykologinen tila ja suhteelliseen pysyvä taipumus
työskennellä tietyn aiheen parissa tai kehittyä taidon hallinnassa
- johtaa sisäiseen motivaatioon --> laadukas oppiminen
tilannekohtainen kiinnostus
- säilyy vain tehtävän suorittamisen ajan
--> voi johtaa henkilökohtaisen kiinnostuksen
kehittymiseen
- asetetun tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää rakentaa henkilökohtainen suhde ja kiinnostus opiskeltavaan sisältöön
--> muutoin osaaminen jää kapeaksi ja työskentely ilottomaksi
ulkoinen motivaatio
- toiminta, jota tehdään ulkoisten palkkioiden
toivossa tai rangaistusten pelossa
- voi muuttua sisäiseksi
emootiot
- oppiminen herättää monenlaisia tunteita
- yhteydessä siihen, miten opiskelijat kokevat oman oppimisympäristönsä
- opintomenestyksen ja emootioiden välillä on osoitettu yhteys
negatiiviset tunteet
- jatkuva tiedon toisto ja pyrkimys ulkoa opettelemiseen
- heikot ajanhallinta- ja organisointitaidot
- tuntevat, ettei opetus auta heitä
- opinnoissa hitaasti eteneminen ja huono opintomenestys
positiiviset tunteet
- opettaja koetaan innostavana
- opinnoissa nopeammin eteneminen
-
yksilö
- opiskelijan tiedot ja taidot
- aikaisemmat oppimiskokemukset
- henkilökohtaiset tavoitteet
- persoonallisuus
oppimisympäristö
- fyysinen ympäristö
--> sopivan haasteellinen
oppimisympäristö vahvistaa opiskelutaitoja, kiinnostusta
ja motivaatiota sekä positiivisia tunteita
- yksilön opiskelema aihe
- opetus- ja opiskelumenetelmät
- ilmapiiri
-
ryhmissä työskentely
oppimisen yhteissäätely
- yksilöt säätelevät yhdessä kognitiota, motivaatiota, emootioita ja käyttäytymistä
- opiskelijoiden keskinäinen sosiaalinen tuki ja vastuun jakaminen
- hyvät itsesäätelytaidot --> hyvät pystyvyysuskomukset --> oppimisen yhteissäätelylle ei niin paljoa tarvetta
- heikot itsesäätelykeinot --> omat taidot ja tiedot ei riitä --> heikot pystyvyysuskomukset --> korostettiin yhteissäätelyä
metakognitio
- tietoisuus omista ja muiden ihmisten kognitiivisista toiminnoista, ajattelusta ja oppimisesta
metakognitiiviset taidot
- tavoitteet
- toiminnan säätely
hyvät oman toiminnan säätelyn keinot
--> pystyvät ylläpitämään aktiivista opiskeluotetta vaikka opiskeltava aihe ei olisi motivoiva tai kiinnostava
- onnistumisen arviointi
lähestymistavat
- oppimiselle asetetut tavoitteet ja keinot,
joilla tavoitteisiin päästään
- dynaamisia eli kehittyviä ja tilanteesta toiseen
muuttuvia
- tieteellisestä näkökulmasta heikosti todistettavissa
syväsuuntautunut
- opiskelija pyrkii ensisijaisesti ymmärtämään opiskelemansa materiaalin
- yhdistelee uutta tietoa aikaisempiin tietoihin --> opiskeltavasta asiasta rakentuu oma käsitys
- tiedon arviointi
- tiedon taustalla olevat periaatteet
- henkilökohtainen kiinnostus ja sisäinen motivaatio
- johtaa laadullisesti parempiin oppimistuloksiin
--> opiskelija rakentaa omaa näkemystään opiskeltavasta asiasta
ja antaa niille merkityksiä --> tietorakenteista tulee monipuolisempia ja muistaminen ja mieleenpalautuminen helpottuu
suunnitelmallinen opiskelu
- noudattaa opinnoissaan mahdollisimman johdonmukaista ja
tavoitteellista opiskelutapaa
- ajankäytön hallinta
- opiskeluun panostaminen
- olosuhteiden ja fyysisen oppimisympäristön rakentaminen
- voi liittyä joko pintasuuntautuneiseen lähestymistapaan tai
syväsuuntautuneeseen lähestymistapaan
suunnitelmallinen pintasuuntautunut
--> tehtävästä suoriutuminen mahdollisimman vähällä vaivallasuunnitelmallinen syväsuuntautunut
--> laadukas ja tehokas opiskeluprosessi
pintasuuntautunut
- ensisijainen tavoite on suoriutua oppimistehtävästä
- ei selkeitä tavoitteita
- ei henkilökohtaista kiinnostusta tai sisäistä motivaatiota
- mieleen painaminen --> uusien asioiden hallitseminen
tuntuu hankalalta
--> kuormittavaa ja stressaavaa
yksilöillä on erilaisia tapoja tulkita, selittää ja arvioida omaa kognitiivista toimintaa ja kognitiivisia taitoja
kognitiivis-attributionaaliset strategiat eli tulkintatyylit
- miten omaa kognitiivista toimintaa selitetään
optimistinen strategia
- opinnoissa pyritään menestymään
- korkeat odotukset suoriutumiselle
- vahvat pystyvyysuskomukset
- halu kehittyä ja oppia uutta
- tehtäväsuuntautuneisuus --> panostavat tehtävän
hyvään suorittamiseen
- tyytyväisyys suorituksiin ja kunniaa koetaan
- epäonnistumisissa syytetään ulkoisia tekijöitä --> eivät
valmistautuneet epäonnistumiseen --> itsetunnon ja pystyvyysuskomusten ylläpitäminen
defensiivis-pessimistinen strategia
- pyrkivät myös hyvään suoritukseen mutta
suoritustilanteet koetaan stressaavimmiksi
- tavoitteet epärealistisen matalat --> pyrkivät
vähentämään ahdistusta ja saamaan lisää hallinnan
tunnetta
- saavat tyydytystä menestyksestään
- ahdistus motivaatioksi
- epäonnistumisia ei selitetä ulkoisilla tekijöillä,
koska niihin ollaan varauduttu
- stressi ja ahdistus
itseä vahingoittava strategia
- pelkäävät epäonnistumisia ja tuntevat
ahdistusta opinnoissaan
- tehtävän kannalta epäolennaiseen keskittyminen
- oman käyttäytymisen tulkitseminen ja selitykset
epäonnistumisten varalle
--> negatiivisten emootioiden vähentäminen
- epäsuotuisat vaikutukset opiskeluun
metakognitiiviiset tiedot
- viittaavat yksilön tietoihin itsestä ja muista ihmisistä
tiedonkäsittelijänä
- miten erilaisia oppimistehtäviä suoritetaan ja minkälaisia opiskelutekniikoita tarvitaan
eli
- oma ajattelu ja oppiminen
- tehtävien piirteet
- opiskelutekniikat
prokrastinaatio
- aikaansaamattomuus tai viivyttelty
--> haitalliset vaikutukset opintojen etenemiseen ja opintomenestykseen
- vaikeuttavat opintojen etenemistä ja opintomenestystä
- heikot ajanhallinnan ja itsesäätelyn taidot --> kielteiset emootiot (ahdistus, turhautuneisuus, häpeä)
--> heikot pystyvyysuskomukset --> epäily omasta kiinnostuksesta ja opiskelumotivaatiosta
noidankehä
- kiireessä tehdyt tehtävät --> huonot arvosanat --> kielteiset emootiot --> pystyvyysuskomuksen heikkeneminen --> kiinnostuksen ja motivaation lasku
-
PS6
sosiaalipsykologia
- tarkastelee ihmisten väliseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja ryhmän toimintaan liittyviä ilmiöitä
sosiaalinen vuorovaikutus
- kahden tai useamman ihmisen välinen kanssakäyminen
- tapa, jolla he vaikuttavat ja vastaavat toistensa toimintaan
sosiaalistuminen
- kehitystapahtuma, jonka kuluessa yhteisön arvot, uskomukset ja normit siirtyvät osaksi lapsen ja nuoren ajatteliua
- vuorovaikutus toisten ihmisten ja oman kulttuurin elinympäristön kanssa
-
Urie Bronfenbrenenr: bioekologinen systeemiteoria
- sosialisaatiossa yksilö on välittömässä vuorovaikutuksessa eri lähiympäristöjen kanssa ja välillisessä vuorovaikutuksessa muiden ympäristöjen kanssa
- mikrosysteemit (lähiympäristö)
- perhe, koulu, harrastusryhmä
- mikrosysteemien ytimessä on yksilön keho (emotionaalinen systeemi, kognitiivinen systeemi)
- mesosysteemi
- eri mikrosysteemien vuorovaikutustilanteet
- esim. kun lapsen opettaja ja äiti tapaavat
- eksosysteemi (etäympäristö)
- media, kavereiden harrastukset, vanhemman työpaikka
- makrosysteemi
- kulttuurin arvot, yhteiskunnallinen tilanne
tapahtuu ehdollistumisen ja mallioppimisen kautta
- mallioppiminen
- sijaisvahvistaminen
- jos mallin käytöstä palkitaan, sitä jäljitellään enemmän, ja jos mallin käytöstä paheksutaan, vastaavaa käytöstä vältetään
sosiaalinen havaitseminen
- perustuu sosialisaatiossa omaksuttuihin sisäisiin malleihin
- nopea ajattelu --> karkeat yleistykset
- hidas ajattelu --> tarkemmat havainnot ja varovaisuus johtopäätöksissä
- havaittu, että mitä tietoisempi ihminen on itsestään (minätietoisuus), sitä vähemmän hän on nopean prosessoinnin vaikutuksen alaisena ja sitä enemmän hän käyttää hidasta ja harkittua ajattelua
ensivaikutelma
- muodostetaan usein hyvin vähäisen tiedon pohjalta
- vahvistusvinouma
- ihmiset etsivät tietoa, joka vahvistaa heidän olemassa olevia uskomuksiaan
- ihmisellä on taipumus yliarvioida toisen ihmisen persoonallisuuden merkitystä ja aliarvoida tilanteen vaikutusta selittäessään toisen käyttäytymistä itselleen --> ensivaikutelma ei aina pidä paikkaansa
ensivaikutelmaan vaikuttavat implisiittinen persoonallisuusteoria, haloefekti ja stigmat
- implisiittinen persoonallisuusteoria
- yksilön tapa niputtaa persoonallisuuspiirteitä yhteen
- jos henkilöllä on yksi piirre, hänellä on todennäköisesti tiettyjä muitakin piirteitä
- esim. kunnianhimoisuus - tuottavuus - kilpailullisuus - epäsosiaalisuus --> piirteiden yhdistelemiseen vaikuttaa yksilön omat käsitykset, mitkä piirteet ovat toisistaan riippuvaisia tai erillisiä)
- haloefekti (sädekehävaikutus)
- myönteisestä ensivaikutelmasta tai yksittäisestä piirteestä syntyvä kokonaisvaltainen myönteinen kuva ihmisestä
- esim. työhaastattelussa siisti pukeutuminen
- stigma eli polttomerkki
- toisesta ihmisestä saatu negatiivinen ensivaikutelma saa ajattelemaan, että ihmisen muutkin ominaisuudet ovat negatiivisia
- haloefektille vastakkainen ilmiö
- esim. jos työnhakija myöhästyy haastattelusta
- sisäiset mallit helpottavat havainnointia, kun tiedetään, miten toimia aikaisempien kokemusten perusteella
- kuitenkin, sisäiset mallit myös vahvistavat ennakkoluuloja
sosiaalista havaitsemista ohjaavat stereotypiat
- tehostavat sosiaalista kognitiota
- sosiaalisia skeemoja
- ihmisen taipumus luoda sosiaalisia identiteettejä saa meidät näkemään maailman ihmisryhminä eikä tarkastelemaan toisia ainutlaatuisina yksilöinä
- tutkimuksissa havaittu, että kun ihmiset voivat hyödyntää stereotyyppistä tietoa havaitsemisen tukena, heiltä vapautuu kognitiivista kapasiteettia, joka parantaa suoritusta myös rinnakkaistehtävissä
stereotypiat voivat aiheuttaa syrjintää
- vahvistusvinoumat
- ihminen hakee aktiivisesti vahvistusta omille mielipiteilleen ja torjuu niille vastakkaisen informaation virheellisenä
- mitä vieraampi tietty ryhmä tietylle ihmiselle on, sitä enemmän hänellä voi olla kielteisiä ennakkoluuloja heistä
yksilön tiedon tarve vaikuttaa siihen, kuinka stereotyyppiseksi toisesta ihmisestä luotu vaikutelma jää
- välillä ihmisten täytyy tehdä tarkempia tulkintoja toisista, eikä pelkät stereotypiat riitä
vaikutelman muodostuksen jatkumomalli
- mitä läheisempään vuorovaikutukseen jatkossa on mahdollisuus päätyä, sitä tarkemmin ihminen poimii myös yksityiskohtaisia, yksilöä kuvaavaa tietoa jo ensimmäistä vaikutelmaa muodostaessaan eikä nojaa karkeaan stereotypiaan
implisiittisten assosiaatioiden testit
- osoittavat, että kaikilla ihmisillä on stereotyyppistä ja ennakkoluuloista automaattista reagointia
- yhdenvertaisuutta korostavat ihmiset kuitenkin aktivoivat nopeasti tietoisen ajattelun ja arvojensa mukaiset uskomukset
joidenkin tutkimusten mukaan stereotypioiden tiedostamatonkin aktivoituminen esim. primingin kautta vaikuttaa käyttäytymiseen
- toisaalta on havaittu stereotypiat eivät vaikuta suoraan käyttäytymiseen --> siihen vaikuttaa enemmän ihmisen tilanteeseen liittyvät tavoitteet, arvot ja asenteet sekä erilaiset tilannetekijät (esim. mieliala ja kiire)
attribuutiovinoumat
attribuutio
- yksilön omalle tai toisten toiminnalle antamia selityksiä
- ihmiset haluavat ymmärtää, miksi toiset tekevät niin kuin tekevät
- näin ihminen jäsentää maailmaa itselleen ymmärrettäväksi ja kokee ennustettavuuden tunnetta --> järjestys ja kontrolli
-
-
syiden kontrolloitavuus
- esim. eikö kaveri vastaa viestiin, koska se on hänen vapaa valintansa vai jos joku pakottaa hänet tekemään niin
Harold Kelley: kovariaatiomalli
- kovariaatiomallin mukaan päätelmiä tekevä tarkkailija kiinnittää huomiota 3 asiaan, jos vain niistä on saatavilla tietoa
- yhdenmukaisuus
- miten muut yleensä toimivat samassa tilanteessa
- johdonmukaisuus
- tietyt toimintatavat voidaan tulkita toimijasta johtuvaksi poikkeustilaksi, jos se eroaa siitä, miten hän yleensä käyttäytyy
- erottovuus
- toimijan reaktiot erilaisissa tilanteissa
- esim. jos toimija on aina ennen ollut rauhallinen ja on nyt levoton, se on erottuvaa ja poikkeuksellista ja tulkittaisiin herkästi tilanteesta johtuvaksi
usean riittävän syyn skeema
- kun kuullaan uutta informaatiota tilanteesta, hylätään alkuperäinen selitys ja nojataan kokonaan vain uuteen
- esim. aluksi jonkun osaamattomuutta selitetään hänen ominaisuuksillaan --> jos kuullaan, että hänen kissansa kuoli edeltävänä päivänä, selitetään kaiken johtuneen siitä ottamatta huomioon sitä, että tietyn toiminnan takana voi olla yhtä aikaa useita erilaisia tekijöitä
usean välttämättömän syyn skeema
- esim. jos joku saavuttaa huippusuorituksia urheilussa, selitetään muista poikkeava taso kyvyillä ja ponnistelulla --> kumpikaan yksinään ei kelpaa mielelle riittäväksi selitykseksi
attribuointi ryhmissä ja kulttuureissa
- oman edun mukainen attribuutio
- ryhmien välisessä attribuoinnissa sisäryhmän kielteiset teot selitetään yksilöistä johtuviksi, kun taas ulkoryhmän teot selitetään johtuvan koko ryhmästä
- esim. eri kansanryhmien rikollisuus
kulttuurit
- yksilökeskeiset kulttuurit
- oman edun mukainen attribuointi
- asiat riipuvaisia omasta toiminnoista
- kollektiiviset kulttuurit
- vaatimattomuusvinouma
- esim. omat hyvät teot kiistetään, koska itsensä esiin nostaminen on vahvasti sosiaalisten normien vastaista
- asiat riippuvaisia kohtalosta, sattumasta tai jostain ulkoisesta voimasta
asenteet
- opittuja sisäisiä malleja, joihin liittyy usein tunnepohjaista suhtautumista sekä ajatuksia ja uskomuksia asenteen kohteesta
- yksinkertaisesti määritelty positiiviseksi tai negatiiviseksi tunteeksi tai kokemuksista opituksi toimintavalmiudeksi
- liittyvät läheisesti arvoihin
-
miten syntyvät?
- opitaan sosialisaatioprosessissa
- klassinen ehdollistuminen
- opitaan liittämään myönteisiä tai kielteisiä assosiaatioita (mielleyhtymiä) eri asioihin
- välineellinen ehdollistuminen
- ihmiselle syntyy myönteinen asenne asioihin, joista seuraa jotain palkitsevaa
- mallioppiminen
- muovaa asenteita, kun yksilö huomaa toisten ihmisten saavan myönteistä palautetta jostakin toiminnasta ja alkaa jäljitellä toimintaa
voivat olla piileviä ja ristiriitaisia
- ambivalenssi
- ihmisellä saattaa olla samaan aikaan sekä myönteisiä että kielteisiä ajatuksia samasta kohteesta
- mitä suurempi sisäinen ristiriitaisuus (ambivalenssi), sitä vähemmän asenne vaikuttaa toimintaan
- ihmisellä on tarve päästä eroon ambivalenssista --> saattaa johtaa hyvin valikoivaan tiedon vastaanottamiseen ja toisenlaisen näkökulman jyrkkään torjumiseen
--> ristiriidattomuuteen pyrkimisen taipumus kuitenkin mahdollistaa asenteiden muuttamisen
- asenteet voidaan jakaa
- implisiittisiin (heikosti tiedostettuihin)
- useimmiten syntyneet ehdollistumalla ilman tietoista pohdintaa
- eksplisiittisiin (sanoiksi puettuihin ja tiedostettuihin)
- syntyneet tietoisesti pohtimalla
asenteet muuttuvat ristiriidattomuutta hakiessa
- asenteet muuttuvat spontaanisti, koska ihmisellä on tarve saada omaksumansa asenteet ja uskomukset sopusointuun keskenään
Fritz Heider: tasapainoteoria
- ihminen odottaa sisäryhmänsä olevan kanssaan samaa mieltä ja ulkoryhmän olevan eri mieltä
- epätasapaino vallitsee, jos ihminen joutuu olemaan eri mieltä ystävänsä kanssa ja samaa mieltä vihollisensa kanssa
kognitiivisen dissonanssin teoria
- ihmisellä on tarve ristiriidattomuuteen asenteidensa ja omasta toiminnastaan tekemiensä havaintojen välillä
- esim. jos asenne on ehdottomasti kaiken väkivallan vastainen, mutta ihminen huomaa itse lyövänsä, syntyy ristiriita eli dissonanssi
--> yksilön täytyy muuttaa joko toimintaansa tai asennettaan harmonian saavuttamiseksi
- kognitiivisesta dissonanssista seuraa, että ihmiset eivät aina usko todistusaineistoa, kun se on vastoin heidän maailmankuvaansa
-
miten asenteet vaikuttavat käyttäytymiseen?
- ihminen ei aina käyttäydy asenteensa mukaisesti
- kulttuurin ja sisäryhmien normit vaikuttavat siihen, mitä ilmaistaan toiminnan tasolla
- toiminta määräytyy myös tilannetekijöiden mukaan
- on myös helpompaa esittää jyrkkiä näkemyksiä kuin toimia niiden mukaan
- Richad LaPierre: klassikkotutkimus --> aasialaiseen kohdistuvat kielteiset asenteet
- NIMBY: not in my backyard
- on helppo todeta olevansa ehdottoman ennakkoluuloton, mutta kun kysytään, kannatatko sitä, että naapuriin tulee mielenterveyskuntoutujien asuntola, kielteiset asenteet tulevat näkyviin
- tutkimusten mukaan asenne vaikuttaa voimakkaammin käyttäytymiseen silloin, kun se on aktiivisesti mielessä
-
status
- yksilön sosiaalinen asema ja siihen kuuluva arvostus, valta ja kunnioitus
mihin status perustuu?
- yksilön persoonallisuus
- kompetenssit (osaaminen ja pätevyys)
- vuorovaikutustyyli
- ikä, sukupuoli, etninen tausta, taloudellinen tai kulttuurillinen pääoma
- joidenkin tutkimusten mukaan statukseensa ja psyykkisiin toimintoihin voi vaikuttaa omaa asentoa ja elekieltä tietoisesti säätelemällä
asemastaan varmojen on havaittu olevan
- optimistisempia
- valmiita ottamaan enemmän riskejä
- ajattelevan abstraktimmin hitaan ajattelun järjestelmää hyödyntäen
sosiaalinen status
- pysyvämpi sosiaalinen asema yhteiskunnassa
- yhteiskuntaluokilla on erilainen status
- määräytyy varallisuuden, koulutuksen, ammatin ja sen saaman arvostuksen yhteisvaikutuksesta
- työväenluokka
- keskiluokka
- yläluokka
-
sosioekonominen status periytyy
- varallisuus ja koulutustaso siirtyvät sukupolvelta toiselle
valta
- mahdollisuus vaikuttaa
- jonkun oikeus tai mahdollisuus hallita jotakuta, määrätä tai päätää jostakin
mihin valta perustuu?
- hierarkiat
- pehmeä valta
- perustuu erilaisiin vaikuttamistaktiikoihin
- kova valta
- perustuu kontrollointiin ja pakottamiseen
- valta voi tuottaa vallan käytön kohteissa reaktiona sitoutumista, tottelemista tai vastustamista
johtajuus
suurmiesteoria
- oletus siitä, että johtajaksi tavalla tai toisella synnytään
- hyviä johtajia yhdistää joukko tiettyjä ominaisuuksia ja persoonallisuuden piirteitä
- kyvykkyys
- sosiaalinen älykkyys
- hyvä itseilmaisu
- verbaalinen sujuvuus
- sosiaalisuus
- aikaansaavuus
- energisyys
- aloitteellisuus
- emotionaalinen tasapainoisuus
johtamistyylit
- autoritaariset
- demokraattiset
- "hällä väliä"- tyyli
- eri tyylit sopeutuvat eri tilanteisiin
tyylijousto
- johtajan kyky tulkita tilanne ja sen vaatimukset ja muuttaa omaa johtamiskäyttäytymistään tilanteen edellyttävällä tavalla
palvelujohtajuuden teoria
- korostaa toisen auttamista ja palvelemista
- johtajan tärkein tehtävä on alaisten tukeminen, jotta he voivat toimia mahdollisimman hyvin
transformationallisen johtajuuden teoria
- johtajuuden tavoitteena on syvällinen muutos, jonka kautta kaikki johdettavat kehittyvät korkeammalle tasolle
- johtaja on ihailtu, vaikutusvaltainen ja visionäärinen
- karismaattisuus
- johtajan tavoitteena on saada johdettavat yltämään parhaimpaansa
autenttisen johtamisen teoria
- arvostetaan aitoutta, aikomusten vilpittömyyttä ja avoimuutta
- toiminnan on perustuttava avoimeen tietoon
- puheiden on vastattava todellisuutta
- vuorovaikutussuhteiden oltava hyviä
- päätöksenteon perustuttava objektiivisesti analysoituun tietoon
- hyvin sisäistetty moraali ohjaa käyttäytymistä
- itsetuntemus
- omien vahvuuksien ja heikkouksien ymmärtäminen
- laaja-alainen tiedostaminen
empowerment ja jaettu johtajuusempoverement
- ajatus, että johtaminen on vastuuseen vapauttamista
- johdettavien oma-aloitteisuuden, vallan ja vastuun lisääminen
- tarvittavien edellytysten ja resurssien turvaaminen
jaettu johtajuus
- ryhmissä syntyy luonnostaan monenlaisia rooleja ja on tarjolla erilaista osaamista --> johtauuteen liittyviä tehtäviä voidaan jakaa
identiteettijohtajuus
- perustuu sosiaalisen identiteetin teoriaan
- hyvä ja tehokas johtaja tulee nähdä sisäryhmän jäsenenä
- johtaja muovaa ryhmän identiteettiä, ryhmän arvoja ja normeja
- johtaja pitää ryhmän pystyvyysuskoa yllä
sosiaalipsykologinen tutkimus
- voidaan tarkastella niin yksilön sisäisiä asioita, kuten vuorovaikutusta tai attraktiota (vetovoimaa)
- ryhmien väliset suhteet
(minuuden ja identiteetin kehitys)
- kehityksen osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään
-
-
-
-
-
-
- henkilöt, jotka ovat tietoisia omista tiedoistaan
ja taidoistaan onnistuvat paremmin asettamaan
realistisia oppimistavoitteita
--> pystyvät ottamaan vastuun omasta oppimisesta, arvioimaan
oppimisen laatua ja muokkaamaan opiskelutekniikoita sopivaksi kuhunkin tilanteesee
toiminnanohjaus
- asioiden suunnittelu, ongelmanratkaisu, häiritsevien tekijöiden poissulkeminen ja erilaisten toimintatapojen vuorottelu
- liittyy kaikkiin kehityksen osa-alueisiin
-
-
