Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Virkamiesoikeuden perusteet (Seppo Koskinen, Heikki Kulla 2016) - Coggle…
Virkamiesoikeuden perusteet (Seppo Koskinen, Heikki Kulla 2016)
-
Aikaansaavuus, asiantuntevuus, puolueettomuus
-
-
-
Virkamieslaki: tavoitteena luoda palvelussuhde, joka turvaa valtion tehtävien hoitamisen tuloksellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja oikeusturvavaatimukset täyttäen
-
- Peruskäsitteitä ja periaatteita
Virkamiesoikeus
-
Virkamiesoikeus sääntelee myös kansalaisten suhdetta julkishallintoon ja julkisyhteisöjen asemaa työnantajana
Hallinnon rakenteen mukaisesti virkamiesoikeus hajautuu eri osiin, esim. valtion virkamiesoikeus, kunnallinen virkamiesoikeus
Pääosin hallinto-oikeutta, mutta siihen kuuluu säännöstöjä myös työoikeudesta, rikosoikeudesta ja siviilioikeudesta
Virka
Julkisten tehtävien kokonaisuus, joka on muodostettu erityisessä järjestyksessä
-
-
-
Julkisen vallan käyttöä on ensisijaisesti päättäminen lakiin perustuvan toimivallan nojalla henkilön edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta
Kunnan viran perustaa kunnanvaltuusto, se voi delegoida perustamisvaltaa muulle (monijäseniselle) toimielimelle
Viranomainen, virasto ja laitos
-
Valtion virasto tai muu toimielin voidaan perustaa valtion talousarvion rajoissa lailla tai asetuksella
Laitos = välittömästi ministeriön alainen, tiettyä tehtäväkokonaisuutta hoitava itsenäinen toimintayksikkö, esim. Ilmatieteen laitos
Valtion liikelaitokset ovat olleet viraston ja liikeyrityksen välimuotoja, henkilöstö työsuhteista, esim. Senaattikiinteistöt ja Metsähallitus
Kunta tai kuntayhtymä voi perustaa kunnallisen liikelaitoksen liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten, liikelaitoksen johtaja on virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään
Virkasuhde
Virkamiehen ja julkisyhteisön välinen julkisoikeudellinen palvelussuhde, jossa valtio tai kunta on työnantajana ja virkamies työn suorittajana
Velvollisuudet ja virkavastuu, toisaalta erityinen suoja virantoimituksessa
Viranhaltija = henkilö, joka on virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään
-
Luottamushenkilöt ja julkista valtaa muuten käyttävät henkilöt eivät ole virkamiehiä, mutta heihin sovelletaan rikoslain virkamiehiä koskevia sääntelyitä, eräitä säännöksiä sovelletaan myös julkisyhteisön työntekijään ja ulkomaiseen virkamieheen
-
- Virkamiesoikeuden lähteet
-
Virkaehtosopimukset
Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista tulee säätää aina lailla, virkaehtosopimuksessa sopiminen ei riitä
-
Sopimustoimivaltaa sekä valtiolla että kunnallishallinnossa on nykyään hajautettu melko laajasti virastoihin ja kuntiin
-
-
Oikeuskäytäntö
-
Erityisesti ylimpien tuomioistuinten ratkaisut ohjaavat keskeisesti tuomioistuinten ja viranomaisten toimintaa, eivät kuitenkaan ole muodollisesti sitovia oikeuslähteitä
Useimmat virkamiesoikeudelliset valitukset ohjautuvat ylimmässä asteessa korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi
Korkein oikeus käsittelee ylimpänä asteena muun muassa vahingonkorvausvastuuta ja virkarikoksia koskevat asiat
-
Euroopan unionin oikeuden mukaan jäsenturvan antaminen jäsenvaltiossa kuuluu ensi sijassa kansallisille tuomioistuimille
Unionin virkamiestuomioistuin käsittelee kanteet unionin toimielinten sisäisissä palvelussuhderiidoissa
Virkamiesetiikka
-
Eurooppalaiseen hallintotapaan kuuluvat säännöt, menettelyt ja käyttäytymismallit
Valtionhallinto
-
Valtion virkamies voi tietyin edellytyksin hoitaa päävirkansa ohella sivutointa, sivutoimi voi olla myös valtion virka tai viran osa
-
-
-
-
Laissa ei ole rajoitettu virkamiehen oikeutta irtisanoutua milloin tahansa määräajan kuluessa (määräaikaista työsuhdetta ei voi irtisanoa)
Kunnan hallinto
-
Kunnan ja kunnanjohtajan on tehtävä johtajasopimus, jossa voidaan sopia esim. erokorvauksesta
-
-
-
- Viran perustaminen ja lakkauttaminen ja muut virka ja virkasuhdejärjestelyt
-
-
-
-
Virkakelpoisuus
Virkasuhde alkaa siitä ajankohdasta, josta lukien asianomainen henkilö on nimitetty virkaan tai virkasuhteeseen tai on päätetty ottaa virkasuhteeseen
Nimitykseen katsotaan kuuluvan sekä oikeudellisesti sitovia että hallinnolliseen harkintaan valtuuttavia ainesosia
Kelpoisuusvaatimus = nimitettävän henkilön ominaisuutta koskevaa, oikeusnormissa säädetty ehto
-
Kunnallishallinnossa kelpoisuusvaatimuksista päättää lähtökohtaisesti kukin kunta itsehallintonsa puitteissa
-
-
Erivapaus
-
Erivapaudesta on kyse silloin, kun poiketaan asetuksen tai sitä ylemmänasteisen säädöksen normista
Kunnan virkaan ei enää voida myöntää erivapautta, jollei myöntämisestä ole säädetty erikseen (kielitaitovaatimuksesta myönnettävä erivapaus koskee myös kunnan virkoja edellyttäen, että vaatimuksesta on säädetty ministeriön asetuksella tai sitä ylemmänasteisella normilla)
-
-
-
Virantäyttömenettely
Viranhaku
Hakumenettely, kuten virantäyttö kokonaisuudessaan, on hallintomenettelyä
Sovelletaan virkamiesoikeuden erityisiä menettelysäännöksiä ja täydentävästi hallintomenettelyn yleistä lainsäädäntöä
-
-
- Virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet
-
Taloudelliset oikeudet
Keskeisin virkamiehen taloudellinen oikeus on oikeus palkkaan tai muuhun vastikkeeseen tehdystä työstä
Uusi palkkausjärjestelmä muodostuu suuruusjärjestyksessä tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja tulospalkkiosta
Sopimuksen soveltaminen lakkaa vasta, kun sopimusalalla asianmukaisessa järjestyksessä allekirjoitetaan virka- tai työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta
Työaika: virastotyö, viikkotyö, jaksotyö
-
Vuosilomaoikeus
-
Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin virkamies on ollut virassa tai virkasuhteessa vähintään 18 kalenteripäivää tai 35 tuntia
-
-
-
-
Yhteistoimintamenettely
Valtionhallinto
Yhteistoimintalaissa säädetään viranomaiselle velvollisuus edistää yhteistoimintaa järjestäessään organisaatiotaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista
Viranomaisella neuvotteluvelvollisuus, tiedottamisvelvollisuus sekä velvollisuus tehdä eräitä suunnitelmia
-
Kunnallishallinto
Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua
-
-
-
-
Työrauha ja työriidat
Virkaehtosopimus on sopimus, ja sopimukset on pidettävä
Sopimuksen voimassa ollessa ei saa ryhtyä sopimukseen kohdistuviin työtaistelutoimenpiteisiin esimerkiksi sen muuttamiseksi -> työrauhajärjestelmä
-
-
Virkariitalautakunnalla ei ole oikeutta kieltää työtaistelua, se voi vain kehottaa luopumaan siitä joko kokonaan tai osaksi
Työriitojen sovittelu
Mikäli neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun, ja toinen osapuoli aikoo tästä syystä ryhtyä työnseisaukseen, asiasta on ilmoitettava työriitojen sovittelijalle
Työnseisauksen toimeenpanemista koskevien riitapuolten velvollisuuksien noudattaminen on tehostettu sakkouhalla: ennakkoilmoitusvelvollisuuden rikkominen on asianomistajarikos ja väliaikaista työnseisauskieltoa koskevien säännösten rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos
-
Vastuun perusteista
Virkamiesten erityistä, kansalaisten yleistä oikeudellista vastuuta tiukempaa vastuuta kutsutaan virkavastuuksi
-
-
Rikosoikeudellinen virkavastuu on eräiltä osin ulotettu myös julkisyhteisön työntekijöihin: luottamushenkilöt ovat rikosoikeudellisessa mielessä virkavastuussa ja työntekijät osallistuvat varsinkin kunnallishallinnossa hallinotehtävien hoitamiseen
Virkavastuun muodot ovat rikosoikeudellinen vastuu, vahingonkorvausvastuu ja kurinpidollinen vastuu
-
-
-
Vahingonkorvausvastuu
Vahingonkorvausvastuun tarkoituksena on sekä estää vahingon syntymistä että hyvittää vahingoittunutta osapuolta, mikäli vahinkoon johtanut loukkaus on tapahtunut
-
Lievällä tuottamuksella aiheutetusta vahingosta ei tuomita korvausta, tahallisesti aiheutetusta vahingosta tuomitaan täysi korvaus, jollei ole erityistä syytä alentaa korvausta
Julkisyhteisöllä on työnantajana ensisijainen korvausvelvollisuus virkamiehen aiheuttamasta vahingosta. Käytännössä julkisyhteisö suorittaa korvauksen täysimääräisesti ja voi takautuvasti regressikanteella vaatia virkamieheltä suorittamansa määrän takaisin osittain tai kokonaan
Mikäli viranomaisella on lainsäädännön mukaan asiassa harkintavaltaa, vasta harkintavallan rajojen ylittäminen tai muu harkintavirhe päätöksenteossa tai muussa toiminnassa voi perustaa korvausvastuun
- Virantoimituksen keskeytyminen
Virkavapaus
-
Virkavapautta haetaan yleensä kirjallisesti, ja hakemukseen pitää liittää tarvittavat, osittain lainsäädännössä ja virkaehtosopimuksissa yksilöidyt selvitykset
Suoraan lain nojalla valtion virkamies on virkavapaana sen ajan, jonka hän on kansanedustajana tai valtioneuvoston jäsenenä taikka Euroopan parlamentin edustajana tai Euroopan unionin palveluksessa taikka suorittamassa palvelusta asevelvollisena, mukaan lukien reservin kertausharjoitukset
Virkavapaalla oleva virkamies voidaan suostumuksellaan erityisestä syystä määrätä suorittamaan joitakin virkatehtäviä
-
Työtaistelu
-
-
Muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin työnsulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä
Lomauttaminen
Lomauttamisella tarkoitetaan virkasuhteen päävelvoitteiden, palkanmaksun ja viranhoidon, lepäämään saattamista joko määräajaksi tai toistaiseksi
Oikeudella lomauttaa virkamies tai työntekijä työnantajalle annetaan irtisanomista lievempi keino mukauttaa työvoima tarjolla olevaan työhön
Virkamieslaki ei salli niin sanottua kurinpidollista lomauttamista eli lomauttamista ei voida tehdä henkilökohtaisilla perusteilla
Päätös virkamiehen lomauttamisesta tulee noudatettavaksi siitä tehdystä oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta huolimatta
Valtion virkamieslain mukainen lomauttaminen edellyttää joko irtisanomisperustetta taikka laissa tarkoitettua töiden tilapäistä vähenemistä
-
-
-
Yleisiä lähtökohtia
-
Irtisanominen = sekä työnantajaviranomainen että virkamies voivat irtisanoa työsuhteen, irtisanomisella virkasuhde saatetaan päättymään irtisanomisajan loputtua
Purkaminen = virkasuhteen purkaminen päättää virkasuhteen heti. Koska purkaminen on virkamiehen kannalta irtisanomista ankarampi toimenpide, sen perusteet ovat sekä valtionhallinnossa että kunnissa tiukemmat kuin irtisanomisen
Koeaikapurku = nimittävä viranomainen kuin virkamies itsekin voi purkaa virkasuhteen enintään kuusi kuukautta kestävän koeajan aikana
Määräajan päättyminen = virkamiehen ja viranhaltijan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun määräaika on kulunut loppuun, jollei virkasuhde irtisanomisen johdosta ole päättynyt sitä ennen
Nimittäminen toiseen virkaan = valtion virkaan muutoin kuin määräajaksi nimitetty virkamies, joka on jo aikaisemmin nimitetty valtion virkaan, katsotaan eronneeksi aikaisemmasta valtion virastaan nimittämispäivästä lukien
-
-
Irtisanomistilanteet
Henkilökohtaiset irtisanomisperusteet (muista, että määräaikainen VIRKAsuhde voidaan irtisanoa)
Sairaus, vika tai vamma voi olla irtisanomisperuste vain silloin, kun siitä on seurauksena virkamiehen olennainen ja pysyvä tyäkyvyn heikentyminen ja kun virkamiehellä on sen perusteella oikeus tyäkyvyttömyyseläkkeeseen
Irtisanominen edellyttää erityisen painavaa syytä ja purkaminen sitä, että virkamies törkeästi rikkoo tai laiminlyö virkavelvollisuuksiaan
Viranomaisen irtisanomisoikeutta voidaan sopimuksella rajoittaa siten, että viranomainen saa käyttää oikeuttaan vain sopimuksessa mainituilla perusteilla
Erityisen merkittävässä tai muuten johtavassa asemassa oleva palkansaaja voidaan irtisanoa muita helpommin
-
-
-
-
-
Hallintomenettely
Oikeussuojan muodolliset takeet: päätöksentekoa edeltävät ennakolliset (preventiiviset) tai päätöksentekoa seuraavat jälkikäteiset (repressiiviset)
-
-
-
-