Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Lapsen oikeudet perheessä - Coggle Diagram

- - - - Huoltoon kuuluvana lapsella on HTL 1 §:n perusteella oikeus muun muassa tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin, myönteisiin ja läheisiin ihmissuhteisiin, hyvään hoitoon ja kasvatukseen, tarpeelliseen valvontaan ja huolenpitoon, turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä hänen omia taipumuksiaan ja toivomuksiaan vastaavaan koulu-tukseen.
    - - Lapsella on kehittyvän itsemääräämisoikeutensa rajoissa mahdollisuus käyttää ja toteuttaa oikeuksiaan, mutta tämä mahdollisuus vaihtelee lapsen iän ja toimintaympäristön mukaan. Useimmissa asioissa on pitkälti huoltajien päätettävissä, milloin ja millaisissa asioissa he antavat lapsen tehdä itsenäisiä päätöksiä. Oletuksena on, että huoltajat kunnioittavat alaikäisen kehittyvää itsemääräämisoikeutta.
  - - - Kriteerinä on oltava lapsen kokemus huoltajan toiminnasta. Yksinomaan se, ettei kohtelu huoltajan mielestä ole lasta loukkaavaa, ei tee kohtelusta sallittua.
- - - - 1) lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti,
      - 2) myönteisten ja läheisten ihmissuhteiden turvaaminen erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä,
      - 3) hyvän hoidon ja kasvatuksen turvaaminen,
      - 4) lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito,
      - 5) turvallisen ja virikkeitä antavan kasvuympäristön turvaaminen sekä 6) lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen turvaaminen.
  - - - Jos lapsen vanhemmat, joista toinen yksin on lapsensa huoltaja, solmivat keskenään avioliiton, myös aviopuolisosta tulee lapsen huoltaja (HTL 6.2 §). Jos molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia, heidän parisuhteensa päättyminen ei vaikuta automaattisesti huoltajuuteen eli molemmat ovat erosta huolimatta lapsen huoltajia.
    - - Yksinhuollolla tarkoitetaan tilannetta, jossa huolto on uskottu yksin toiselle vanhemmalle. Yksinhuolto sisältää lapsen asumisen huoltajan luona.
      - Yhteishuollossa puolestaan molemmat vanhemmat ovat huoltajina mutta lapsen asuminen on määrätty tai sovittu heistä jommallekummalle. Yhteishuoltajilla on joko jakamaton tai jaettu vastuu huollosta. Heidän päätösvaltansa on mahdollista jakaa heidän keskensä huoltajien työnjakomääräyksellä. Lähihuoltajalla eli sillä vanhemmista, jonka luona lapsi asuu, on päävastuu lapsen tosiasiallisesta huollosta.
        
        Yhteishuolto on lapsenhuoltolaissa tarkoitettu ensisijaiseksi huoltomuodoksi myös vanhempien asuessa erillään, ja se on oikeuskäytännössä muodostunut vahvaksi pääsäännöksi. Yhteishuolto määrätään yleensä vain silloin, kun vanhemmat ovat siitä yksimielisiä. Se voidaan kuitenkin määrätä huolimatta erimielisyydestä, jos sillä katsotaan voitavan estää yksinhuollon käyttäminen aseena toista vanhempaa vastaan.
        
        Yhteishuoltoa ei voida vahvistaa, jos sen katsotaan olevan lapsen edun vastaista.
        
        Silloin jos vanhemmat eivät tyydyttävästi pysty toimimaan yhdessä huoltajina
        
        Esimerkiksi vanhempien väliltä puuttuva keskusteluyhteys, heidän jyrkästi toisistaan eroavat kasvatusperiaatteensa tai erimielisyys lapsen elämän tärkeistä kysymyksistä, kuten lapsen koulutuksesta, terveydenhuollosta ja uskontokunnasta, ennakoivat yhteishuollon epäonnistumisen riskiä.
        
        Huoltoa ei voi uskoa myöskään sellaiselle vanhemmalle, joka ei mielenterveys-, päihde- tai väkivaltaongelmien vuoksi taikka muusta syystä kykene huolehtimaan lapsen hyvinvoinnista.
    - - tuomioistuin voi päättää lapsen huollon uskomisesta vanhempien ohella oheishuoltajalle – henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa.
        
        Oheishuoltajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla huoltajilla, mutta hänellä ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan.
        
        Tuomioistuimen on ratkaistessaan asia otettava huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset sekä oheishuoltajaksi ehdotetun sopivuus tehtävään
        
        lapsella voi olla useampi kuin kaksi huoltajaa vain, jos siihen on hänen etunsa kannalta vahvat perusteet. Tosiasiallisen vanhemman määrääminen oheishuoltajaksi on oikeuskäytännössä yleensä katsottu lapsen edun mukaiseksi, jos toista juridista vanhempaa ei ole
      - Tuomioistuin voi määrätä lapselle sijaishuoltajan
        
        Sijaishuoltajalla tarkoitetaan henkilöä tai henkilöitä, joille tuomioistuin on uskonut lapsen huollon vanhempien sijasta. Tällaisessa tilanteessa kumpikaan vanhemmista ei ole huoltaja lapsen huoltoa koskevan päätöksen tekemisen jälkeen.
        
        Huoltajan erottaminen kokonaan lapsen huoltajuudesta eli sijaishuolto on tarkoitettu poikkeukselliseksi järjestelyksi. Sijaishuoltajan määrääminen edellyttää lapsen kannalta erittäin painavia syitä (HTL 9.2 §). Sellainen on tilanne esimerkiksi jos vanhempien olinpaikasta ei ole tietoa.
        
        Myös sijaishuoltajan määrääminen edellyttää kyseessä olevaan tehtävään esitetyn suostumusta ja hänen sopivuuttaan tehtävään. Lisäksi tuomioistuimen on otettava ratkaisussa huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset HTL 11 §:ssä säädetyin tavoin.
    - - Kun lapsi on otettu huostaan, hänen huoltajansa on yhä hänen huoltajansa ja edunvalvojansa. Huoltajalla on silloinkin oikeus käyttää lapsen puolesta puhevaltaa kaikissa lapsen omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa asioissa sekä oikeus päättää lapsen nimestä, kansallisuudesta ja uskontokunnasta.
        
        Osa lapsen huoltoa koskevasta päätöksenteosta siirtyy huostaanoton myötä sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi.
  - - - Huoltajan tehtäviin kuuluu lapsen jokapäiväisistä tarpeista huolehtiminen (hoito, kasvatus, valvonta), päätöksentekovalta lapsen henkilökohtaisissa asioissa sekä lapsen edustaminen lapsen henkilöä koskevissa asioissa
      - Lapsen huoltaja on holhoustoimilain (442/1999; HolhTL) mukaan myös lapsen edunvalvoja (HolhTL 4.1 §), eli hän hoitaa lapsen taloudellisia asioita. Yhteishuollossa olevat vanhemmat ovat molemmat lapsen edunvalvojia, ellei siitä ole toisin määrätty.
      - Tuomioistuin voi jakaa edunvalvojan tehtävät edunvalvojien kesken (HolhTL 4.3 §) taikka vapauttaa tehtävään sopimattoman tai kykenemättömän edunvalvojan tehtävästään
      - huoltaja ei saa edustaa lasta asiassa, jossa vastapuolena on huoltaja itse tai joku, jota hän edustaa, tai lapsen toinen huoltaja
      - Huoltaja ei saa edustaa lasta myöskään tilanteessa, jossa huoltajan ja lapsen edut saattavat muista syistä joutua ristiriitaan keskenään.
      - Edunvalvoja voidaan määrätä huoltajan sijaiseksi, jos huoltaja on estynyt edustamaan lasta esteellisyytensä tai sairautensa vuoksi
    - - HL 7 §Vanhemmat voivat sopia lapsen huollon uskomisesta heille yhteisesti tai vain toiselle heistä. Asuessaan erillään vanhemmat eivät voi yhdessä huolehtia kaikista lapsen asioista, vaan kumpikin huolehtii lapsesta silloin kun tämä on hänen luonaan. Jos vanhemmilla on yhteishuolto, heidän tulee erilläänkin asuessaan päättää yhdessä lapsen asioista ja lapsen edustamisesta. Vähäisistä asioista huoltaja voi tällöinkin päättää yksin.
        
        Kun kysymys on merkittävistä ja lapsen tulevaisuuden kannalta tärkeistä asioista, huoltajien siis on tehtävä päätökset yhdessä.
        
        koulutus, terveydenhuolto, lapsen asuinpaikan valinta ja lapsen muutto ulkomaille. Myös lapsen etu- ja sukunimi, lapsen kansalaisuus sekä lapsen passi ja uskontokunta voidaan katsoa merkittäviksi asioiksi, joihin tarvitaan lähtökohtaisesti molempien huoltajien suostumus.
    - - lapsen toivomusten selvittämisestä ja niiden huomioon ottamisesta perheessä. Lainkohdan mukaan huoltajan tulee keskustella asiasta lapsen kanssa ennen kuin hän tekee päätöksen lasta koskevassa henkilökohtaisessa asiassa.
        
        Velvollisuus on rajattu tilanteisin, joissa se on lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden mahdollista. Huoltajan on päätöstä tehdessään kiinnitettävähuomiota lapsen mielipiteeseen ja toivomuksiin. Lainkohdan sisältämä huoltajan velvollisuus ottaa lapsensa näkemykset huomioon on erotettava tuomioistuimen HTL 11 §:ään perustuvasta velvollisuudesta lasten mielipiteen huomioon ottamiseen tuomioistuimeen päätyneessä huoltoriidassa
- - - - Myös lapselle erityinen läheinen henkilö, johon lapsella on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde.
  - - - On otettava huomioon lapsen yksilöllinen elämäntilanne (esim. ikä, kehitystaso, luonne, suhde etävanhempaan) ja hänen oikeutensa elää säännönmukaista elämää. Tapaamisajat eivät saa esimerkiksi rikkoa lapsen normaalia viikkorytmiä. Tapaamisoikeutta koskevaan päätökseen vaikuttavat myös vanhempien arkielämä ja olosuhteet (esim. päihde- ja mielenterveysongelmat tai väkivaltaisuus).
        
        Tapaamisoikeuden tulee toteuttaa lapsen oikeutta turvalliseen kehitykseen. Tästä seuraa, että tapaamisoikeutta ei kaikissa tilanteissa voida vahvistaa niin sanotusti tavanomaisena, vaan se vahvistetaan esimerkiksi porrastettuna ja lyhyinä jaksoina kerrallaan. Tällainen menettely katsotaan usein lapsen edun mukaiseksi, jos lapsi ei tunne toista vanhempaansa tai tuntee hänet huonosti taikka ei ole tavannut toista vanhempaa pitkään aikaan. Sama koskee aivan pieniä, korkeintaan muutaman vuoden ikäisiä lapsia.
  - - - Kaikissa lapsenhuoltolain perusteella ratkaistavissa asioissa lapsen edun tulee olla ensisijainen ratkaisukriteeri.
  - - - Tapaamisia on tuomioistuinkäytännössä määrätty valvottuina, jos niiden on katsottu olevan lapsen edun mukaisia mutta muodostavan mahdollisen fyysisen tai psyykkisen riskin lapsen turvallisuudelle. (Tulee olla perusteltu syy jotta tapaaminen on valvottu)
        
        Turvallisuusriski voi liittyä esimerkiksi vanhemman vakaviin päihde- tai mielenterveysongelmiin, lapsikaappausriskiin tai lapsen vanhemman tapaamiseen liittyviin pelkoihin (esim. lapsen kokemukset väkivallasta tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä).
      - Tuettuja tapaamisia on määrätty esimerkiksi tilanteissa, joissa etävanhemman asuinolot eivät sovellu tapaamiseen, etävanhempi on kokematon hoitamaan pientä lasta, lapsi ja etävanhempi eivät tunne toisiaan tai lapsella ja vanhemmalla ei ole yhteistä kieltä
      - Valvottujen ja tuettujen tapaamisten valvoja voi päättää, ettei tapaamista aloiteta, ettei vaihtoa suoriteta tai tapaaminen keskeytetään, jos tämä katsotaan välttämättömäksi lapsen edun toteutumiseksi.
      - tapaamisten valvottu toteuttaminen on aina viimesijainen ratkaisu. Valvottujen tapaamisten määrääminen on mahdollista vain, jos tapaamisten tukeminen tai valvotut vaihdot eivät riitä turvaamaan lapsen etua
  - - - Tapaamisoikeus voidaan jättää vahvistamatta ainoastaan jos on ilmeistä, että se olisi ristiriidassa lapsen edun kanssa. Oikeuskäytännössä kynnys evätä tapaamisoikeus on asetettu korkealle. Jos tapaamiseen katsotaan liittyvän riskejä, tapaaminen määrätään ensisijaisesti valvotuksi
- - - - Lapsen vanhemmat voivat sopia keskenään, että he molemmat ovat lapsen huoltajia (yhteishuolto) tai että toinen heistä on lapsen huoltaja (yksinhuolto) tai lapsen vuoroasumisesta.
        
        He voivat sopia myös siitä, että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä. Sopimus voi koskea myös lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempaan, jonka luona hän ei asu, ja tavata tätä (HTL 7 §).
        
        Vuoroasumisella tarkoitetaan lain mukaan sitä, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona joko yhtä paljon tai vähintään 40 % kalenterivuodesta lomakaudet ja juhlapyhät mukaan lukien.
      - Lapsen asuinpaikan sosiaalilautakunta vahvistaa vanhempien laatiman kirjallisen sopimuksen, jos se katsoo sopimuksen lapsen edun mukaiseksi (HTL 8.3 §). Tätä arvioidessaan lautakunnan on kiinnitettävä huomiota siihen, miten lapsen huolto ja tapaamisoikeus vastaisuudessa toteutuvat.
      - Sosiaalilautakunnan on voimassa olevan lainsäädännön mukaan selvitettävä lapsen omat toivomukset, jos tätä on pidettävä lapsen edun kannalta aiheellisena
        
        vanhemmilta on tiedusteltava, ovatko he keskustelleet lapsen kanssa ja mikä on lapsen mielipide asiassa.
        
        lapsen osallisuuden toteuttaminen edellyttää vähintään sitä, että vanhemmat keskustelevat huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevasta asiasta lapsen kanssa ja välittävät näin saamansa tiedon lapsen mielipiteestä sopimuksen vahvistavalle sosiaalilautakunnalle.
  - - - asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti.
      - on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten huolto ja tapaamisoikeus vastaisuudessa parhaiten toteutuvat.
      - Päätös huoltajuudesta
        
        On huomioitava että lapsen huoltaja kykenee suuntautumaan ensisijaisesti lapsen etuun ja tarpeisiin huolimatta vanhempien keskinäisistä ristiriidoista. Vanhemman osoitus tästä kyvystä tulee ottaa keskeisenä tekijänä huomioon harkittaessa sitä, onko lapsen edun mukaista uskoa huoltajuus molemmille vanhemmille vai ainoastaan toiselle vanhemmista.
        
        otettava huomioon erityisesti lapsen ikä ja kehitystaso, lapsen luonne ja taipumukset, lapsen mahdolliset erityistarpeet, vanhempien asuinpaikkojen välinen etäisyys sekä vanhempien kyky ottaa yhdessä vastuu lasta koskevista asioista.
        
        huoltajuutta vastaan saattaa puhua esimerkiksi päihderiippuvuus, perheväkivalta, mielenterveydellinen häiriö tai vakava sairaus.
        
        Oikeuskäytännössä merkitystä on annettu myös lapsen kiintymys- ja vuorovaikutussuhteille vanhempiinsa ja sisaruksiinsa, lapsen iälle ja sukupuolelle, lapsen mahdollisuudelle pitää yhteyttä kumpaankin vanhempaansa, vanhempien uusille perhesuhteille ja lapsen omille näkemyksille asiassa.
      - Lapsen asumista koskevassa päätöksenteossa keskeistä on vanhemman kyky toimia lapsen lähihuoltajana. Arvioitavaksi tulevat muun muassa vanhemman kyky huolehtia lapsen jokapäiväisistä tarpeista, kuten säännöllisestä ruokailusta, vaatetuksesta, riittävästä levosta, koulunkäynnistä, terveydestä ja lapselle tärkeistä harrastuksista. Tarkasteltavaksi tulee myös vanhemman elämänhallinta. Vanhemman vakavat mielenterveys- tai päihdeongelmat, väkivaltaisuus, lapsikaappauksen uhka, riski lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsen arkihuollon laiminlyönnit ja lapsen kaltoinkohtelut voivat olla esteenä lähihuoltajuudelle.
    - - Lakiin esitetään uutta säännöstä, jonka tavoitteena on ehkäistä toistuvat riitaisat oikeudenkäynnit samojen asianosaisten välillä, kun kirjallinen aineisto osoittaa, ettei ratkaisun muuttamiselle ole edellytyksiä.
        
        HTL 14a §:n mukaan hakemus on hylättävä kirjallisessa menettelyssä, jos hakemuksen, sen johdosta annetun kirjallisen lausuman tai aikaisempien ratkaisujen perusteella on ilmeistä, että edellytyksiä sopimuksen tai päätöksen muuttamiseen ei ole. Esitettyä lainkohtaa on tarkoitus soveltaa tilanteessa, jossa asia on vähintään kerran ratkaistu riitaisana asiana oikeudenkäyntimenettelyssä ja tuomioistuin on ottanut kantaa väitteisiin. Lisäksi edellytyksenä on, etteivät olosuhteet ole muuttuneet ratkaisun antamisen jälkeen eikä ratkaisun muuttamiseen muutoinkaan ole aihetta.
  - - - Lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi häntä voidaan kuulla henkilökohtaisesti tuomioistuimessa, jos se on asian ratkaisemisen kannalta tarpeen ja lapsi sitä pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotiasta lasta voidaan kuulla henkilökohtaisesti vain, jos kuuleminen on välttämätöntä asian ratkaisemiseksi ja siitä ei arvioida aiheutuvan lapselle merkittävää haittaa.
  - - - Täytäntöönpanoa edeltää sovittelijan toimittama täytäntöönpanosovittelu
        
        asianosaiset pyritään saamaan noudattamaan päätöstä tai sopimusta vapaaehtoisesti.
        
        Jos lapsen etu vaatii, että täytäntöönpanopäätös on painavista syistä pantava heti täytäntöön, sovittelu voidaan jättää toimittamatta. Sovittelua ei tarvitse toimittaa myöskään, jos aiemmin toimitetun sovittelun perusteella on ilmeistä, että se jäisi tuloksettomaksi.
        
        sovittelijan tulee keskustella henkilökohtaisesti lapsen kanssa, jos se on mahdollista lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Sovittelijan on pyrittävä selvittämään lapsen omat toivomukset ja mielipide HTL 11 §:n mukaisesti. Lapsen näkemyksen selvittämisellä on täytäntöönpanoasiassa keskeinen merkitys, sillä
        
        TpL 2 §:n mukaan täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä, jos 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa sitä. Myös alle 12-vuotiaan lapsen tahto estää täytäntöönpanon, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.
        
        Jos huoltoa koskeva täytäntöönpanosovittelu ei tuota tulosta, tuomioistuin antaa täytäntöönpanomääräyksen, jolla täytäntöönpanon hakijan vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi hakijalle (TpL 15.1 §). Vastapuoli voidaan velvoittaa luovuttamaan lapsi sakon uhalla, tai lapsi voidaan määrätä noudettavaksi
        
        Tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa hakijan vastapuoli velvoitetaan sallimaan lapsen ja hakijan väliset tapaamiset ja ryhtymään muihin täytäntöön pantavassa päätöksessä määrättyihin toimenpiteisiin tapaamisen toteuttamiseksi
        
        Tapaamisoikeutta koskeva täytäntöönpano voidaan määrätä toimitettavaksi siten, että hakijan vastapuoli velvoitetaan sakon uhalla täyttämään, mitä päätöksessä on määrätty (TpL 16.2 §). Tapaamisoikeutta koskevan päätöksenteon täytäntöönpanossa noudolle on asetettu korkeampi kynnys kuin huoltoa koskevassa päätöksessä. TpL 16.3 §:n mukaan noudon määrääminen edellyttää todennäköisyyttä siitä, että tapaaminen jää muutoin toteutumatta ja noutoon on lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä.
        
        Päätöksen täytäntöönpano toteutetaan ulosottomenettelyssä (2007/705; ulosottokaari). Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa täytäntöönpanomenettelyssä keskeinen periaate on lievimmän tehokkaan pakkokeinon käyttö.
        
        Nouto ja muut toimenpiteet voivat olla lapselle varsin epämiellyttäviä kokemuksia, joten lasta on pyrittävä suojelemaan päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä. TpL 3.1 §:n mukaan kaikki lapseen kohdistuvat toimenpiteet on suoritettava mahdollisimman hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä.
- - - - Oikeus elatukseen päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta.
    - - Elatustukea voi saada silloin, jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun suorittamisen tai elatusapua ole vahvistetussa elatusapusopimuksessa vahvistettu suoritettavaksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi tai kun elatusavun määrä on elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi vahvistettu elatustuen määrää pienemmäksi.
  - - - Vanhemmat saavat muutamin poikkeuksin sopia elatusavun määrästä
        
        Tuomioistuin on sidottu vanhempien vaatimuksiin ja niiden kiistämiseen tai myöntämiseen. Elatusapua ei voi vahvistaa vaadittua suuremmaksi eikä myönnettyä pienemmäksi
        
        sopimus, jolla lapsen puolesta luovutaan vastaisuudessa oikeudesta elatusapuun, on kuitenkin mitätön.
      - Elatussopimus on sopimuksen vahvistamisen jälkeen täytäntöönpanokelpoinen kuten tuomioistuimen päätös. Jos kyse on avioeroa hakevasta pariskunnasta, elatussopimus vahvistetaan usein tuomioistuimessa muiden eroon liittyvien asioiden hoitamisen yhteydessä.
    - - suuruus määräytyy lapsen elatuksen tarpeen (ElatusL 1 §) ja kummankin vanhemman elatuskyvyn (ElatusL 2 §) perusteella
      - Käytännössä elatusavun määrää arvioitaessa selvitetään, minkä suuruisen rahamäärän lapsi tarvitsee elatustaan varten, ja jaetaan summa vanhempien kesken heidän elatuskykyjensä mukaan. Lopuksi tehdään kokonaisharkinta sen varmistamiseksi, että elatusapu on kaikkien osapuolten kannalta kohtuullinen. Varsinaisen elatusavun muodostaa se summa, joka jää lapsesta erossa asuvan vanhemman osuudeksi
        
        Vanhemman elatuskyky muodostuu vanhemman tuloista ja hänen mahdollisuudestaan hankkia tuloja sekä toisinaan vanhemman varallisuudesta vähennettynä tuloista tehdyillä vähennyksillä. Elatusvelvollisen vanhemman on tarvittaessa tingittävä omasta kulutustasostaan lapsensa elatustarpeen toteutumiseksi
    - - Elatuksen osalta tuomioistuimen on lapsen edun turvaamiseksi huolehdittava siitä, ettei vanhempien tietämättömyydestä seuraa lapselle oikeudenmenetyksiä.
        
        Jos vanhemmat ovat asiassa yksimielisiä, tuomarin on päädyttävä vanhempien näkemyksen mukaiseen ratkaisuun, ellei se ole selvästi lapsen edun vastainen. Tuomioistuin ei saa vahvistaa esimerkiksi sellaista sopimusta, joka tarkoittaisi elatusavusta luopumista lapsen puolesta. Jos vahvistettava elatusapu alittaa määrällisesti kunnallisen elatustuen, tuomioistuimen tulee viran puolesta ottaa huomioon lapsen oikeus elatustukeen.
        
        Lapsen edun mukaisena on pidettävä panostamista sovintoratkaisuun, sillä vanhempien sovinnon on todettu lisäävän elatusvelvollisen maksuhalukkuutta.
    - - Vahvistetun elatusavun määrää ja suorittamistapaa on mahdollista muuttaa sopimuksella tai tuomiolla
      - Elatusapua voidaan muuttaa ensinnäkin jos elatusavun vahvistamisessa huomioon otettavissa olosuhteissa on tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että muuttamista on pidettävä kohtuullisena. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon lapsen ja elatusapua suorittavan vanhemman olot
        
        Toinen tilanne liittyy siihen, että elatusapua koskevan sopimuksen harkitaan olleen jo alun perin kohtuuton
      - Elatusavun muuttamisen kynnys on tuomioistuinkäytännössä korkea.
  - - - Otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, koulutuksesta aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista.
    - - esim jos vanhempi työtön ja uusi puoliso työtön