Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Edunvalvontaoikeus osa 3 - Coggle Diagram

- - - - että henkilö on täysivaltainen tai ettei ainakaan hänen toimintakelpoisuuttaan tehdä kyseinen oikeustoimi ole rajoitettu
      - että hänellä on oikeustoimen edellyttämä riittävä ymmärryskyky
  - - - Jotta sellaisesta lahjasta ja lahjanlupauksesta, jossa saajana on vajaavaltainen, tulisi osapuolia sitova, vaaditaan pääsäännön mukaan, että vajaavaltaista edustaa hänen edunvalvojansa.
        
        Poikkeussääntö: Vajaavaltaisella on kuitenkin kelpoisuus ottaa vastaan lahja ja irtainta omaisuutta koskeva lahjanlupaus, jos vajaavaltaisen on katsottava ymmärtäneen asian merkityksen.
        
        vajaavaltaisen kelpoisuuteen ei kuulu sellaisten lahjojen vastaanottaminen, joista seuraa vajaavaltaiselle sitoumuksia ja velvoitteita, joihin hänellä ei ole kelpoisuutta, kuten velkaan sitoutuminen.
        
        sitovuus vastaanottaa lahja ominpäin koskee vain sellaisia lahjoja, jotka vajaavaltainen pystyy ymmärtämään. Mitään tarkkoja ikärajoja ei ymmärryskyvylle voida yleisesti asettaa. Arviointi on tehtävä tapauksittain lahjan laadun ja vastaanottajan ymmärryskyvyn pohjalta.
    - - vajaavaltaisella on kelpoisuus tehdä itse omin päin oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä.
        
        Arvioinnin pohjana hyödykkeen laatu, kauppahinnan suoritustapa
    - - vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään ansainnut. Sama koskee ansioiden tuottoa ja niiden sijaan tulleita varoja.
        
        Palkka ja työttömyyskorvaus, koska palkan korvike
        
        Huom! Ei koske eläkettä ja muita sosiaalietuuksia
        
        Kyse on oikeudesta määrätä välittömästi jo hankituista varoista, mutta ei oikeutta sitoutua velkasitoumuksiin tarkoituksella maksaa velka – esimerkiksi velaksi jäänyt kauppahinta – vastedes maksettavasta palkasta.
        
        Ansioiden käyttöä ei rajoita tavanomaisuuden eikä vähämerkityksellisyyden kriteeri.
    - - Oikeudellisesti suostumus tulee merkitykselliseksi silloin, kun oikeustoimen sitovuutta ei voida perustaa sen tavanomaisuuteen ja vähämerkityksellisyyteen.
      - Jos edunvalvojan suostumus on olemassa, oikeustoimi sitoo sekä vajaavaltaista että sopijakumppania
    - - Pääperiaatteena on, että vajaavaltaisen vastapuolen vilpitöntä mieltä suojataan ainoastaan suppeasti.
      - Vaikka siis alaikäisen nuoren kanssa oikeustoimen tehnyt olisi oikeustoimen tehdessään ollut perustellussa vilpittömässä mielessä sen suhteen, että nuori käyttää kauppahinnan maksuun työansioitaan, vastapuoli kantaa riskin siitä, ettei näin ollutkaan ja kauppa joudutaan huoltajan vaatimuksesta toteamaan pätemättömäksi. Sama koskee huoltajan suostumusta. Vastapuolella on ankara selonottovelvollisuus siitä, että lapsen huoltaja on antanut luvan ostoksen tekemiseen.
  - - - oikeustoimi, johon vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, ei sido häntä. Tämä tarkoittaa, että pätemättömyyden voimaan saattamisessa osapuolet ovat eri asemassa. Ehdoton oikeus vedota pätemättömyyteen on edunvalvojalla ja vajaavaltaisella ainakin täysivaltaiseksi tultuaan.
    - - Yleisten oikeustoimioppien mukaan pätemättömyydestä seuraa, että oikeustoimeen kuuluvat suoritusvelvollisuudet tai niitä korvaava positiivisen sopimusedun korvausvelvollisuus jää syntymättä.
        
        Vajaavaltaisuudesta johtuvan pätemättömyyden voimaansaattamista seuraa, että kummankin on palautettava oikeustoimen perusteella saamansa suoritukset tai jollei se ole mahdollista, korvattava sen arvo
        
        Palauttamisesta ja korvaamisesta on vajaavaltaisen eduksi helpotettu seuraavasti: hän on velvollinen palauttamaan enintään sen määrän, mikä on käytetty hänen kohtuulliseen elatukseensa tai muutoin tullut hänen hyödykseen. Sääntely rakentuu ajatukselle, että yhtäältä kummankaan osapuolen ei tule saada hyötyä toisen suorituksesta, ja että toisaalta vajaavaltaiselle ei tule aiheutua oikeustoimesta vahinkoa.
    - - Vajaavaltaisuuden vuoksi pätemättömän oikeustoimen ratihabitiosta on nimenomainen säännös, jonka mukaan vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväksyy.
        
        Hyväksyminen voidaan toimittaa nimenomaisesti tai sen voidaan katsoa syntyneen konkludenttisesti edunvalvojan käyttäytymisen perusteella esimerkiksi sopimuksen täyttämistoimien nojalla.
    - - Toimintakelpoisuuden rajoittaminen tarkoittaa vain määräyksen sisällön mukaista rajoitusta hänen toimintakelpoisuuteensa. Muiden kuin määräyksessä tarkoitettujen oikeustoimien osalta hänen kelpoisuutensa on samanlainen kuin muidenkin täysivaltaisten, ja kelpoisuuden mukaan tehtyjä oikeustoimia pidetään pätevinä, ellei muuta osoiteta.
  - - - Jotta henkilö olisi täysin oikeustoimikelpoinen, vaaditaan täysivaltaisuuden lisäksi riittävää ymmärryskykyä.
        
        Se määrittyy oikeustoimittain: henkilöllä tulee olla oikeustointa tehdessään sen tekemisen kannalta riittävä ymmärryskyky. Täysivaltainenkin voi siis olla vailla oikeustoimikelpoisuutta: jos hän ei ole ollut oikeustointa tehdessään toimen edellyttämissä hengen voimissa, on oikeustoimi pätemätön.
    - - Riittävän ymmärryskyvyn puutteen arviointi on lääketieteellistä ja oikeudellista harkintaa.
        
        oikeudellisessa harkinnassa, jossa arvioidaan sitä, mikä merkitys vammalla, sairaudella tai häiriöllä on ollut henkilön kykyyn tehdä nyt kysymyksessä oleva oikeustoimi.
      - Tavallisimmin ymmärryskyvyn puutteesta johtuvat pätemättömyysväitteet perustetaan dementiaan tai psykiatrisiin sairauksiin. Niiden vakavuus ja vaikutus oikeustoimeen ovat usein hankalia tapauksellisia näyttökysymyksiä.
    - - Aikuinen, jolle on määrätty häntä tukeva edunvalvoja hänen toimintakelpoisuuttaan rajoittamatta, on täysivaltainen. HolTL 14 §:n mukaan edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä vallitsemasta omaisuuttaan eikä tekemästä oikeustoimia.
      - Joka väittää tällaisessa edunvalvonnassa olevan tekemää oikeustointa pätemättömäksi, on velvollinen näyttämään pätemättömyysperusteen. Tämä koskee myös sitä tilannetta, että henkilölle on määrätty edunvalvoja henkisen toiminnan häiriintymisen perusteella.
        
        Jos väitetään, että päämies on ollut häiriintyneisyyden johdosta oikeustoimikelvoton oikeustointa tehdessään, väittäjän on näytettävä henkilön olleen merkityksellisesti häiriintynyt juuri kyseistä oikeustointa tehdessään ja että häiriintyneisyys on vaikuttanut oikeustoimen tekemiseen. Olosuhteista riippuen edunvalvojan määräämisen perusteella – mutta ei edunvalvojan määräämiselle sinänsä – voi olla merkitystä todistelussa.
    - - Oikeustoimien julistamista pätemättömäksi riittävän ymmärryskyvyn puutteen perusteella pidetään usein vaikeana kysymyksenä erityisesti näytön kannalta. On pystyttävä esittämään selvitystä sekä merkityksellisestä sieluntoiminnan häiriöstä että sen vaikutuksesta oikeustoimen tekemiseen.
    - - Jos oikeustoimi julistetaan pätemättömäksi henkilön riittämättömän ymmärryskyvyn ja siitä johtuvan oikeustoimikelvottomuuden takia, henkilö on samanlaisen suojan tarpeessa kuin vajaavaltainenkin. Tällä perusteella pätemättömyyden oikeusseuraamuksiin voidaan soveltaa soveltuvin osin HolTL 26–28 §:stä ilmeneviä periaatteita.
        
        Oikeustoimi ei siis nytkään sido päämiestä ja se voidaan julistaa pätemättömäksi. Jos hänelle on määrätty edunvalvoja tai se myöhemmin määrätään, edunvalvoja voi hyväksyä eli ratihabitioida oikeustoimen.
        
        Vastapuolen vilpitön mieli ei pätevöitä oikeustointa, jonka toinen on tehnyt vailla riittävää ymmärryskykyä. Vastapuolen vetäytymisoikeutta samoin kuin osapuolten välien selvittelyä voitaneen yleensä arvioida samoin kuin vajaavaltaisuustapauksissa.
      - Jos oikeustointa rasittaa OikTL:n mukainen pätemättömyysperuste, noudatetaan tuollaisia oikeustoimia koskevia periaatteita. Vastapuoli voi nyt saada perustellun vilpittömän mielen suojaa siten, että oikeustoimi jääkin pysyväksi. Kun pätemättömyys saatetaan voimaan, osapuolten välienselvitys toimitetaan siltä pohjalta, että oikeustoimeen kuuluvat suoritusvelvollisuudet tai sitä vastaavan positiivisen sopimusedun mukainen korvausvelvollisuus jäävät syntymättä.
        
        Osapuolet ovat velvolliset palauttamaan saamansa suoritukset. Yleensä pätemättömyyteen syytön osapuoli on oikeutettu lisäksi saamaan kärsimänsä vahingon korvatuksi negatiivisen sopimusedun periaatteiden mukaan.
  - - - Tehottomuusperusteina voivat tulla kysymykseen ensiksikin testamentin ineksistenssi eli olemattomuus, jolla tarkoitetaan sitä, että testamentista puuttuu täydellisesti testamenttaustahto.
        
        Testamenttaustahto puutuu esimerkiksi silloin, kun testamentti on väärennetty, siis jonkun toisen tekemä.
        
        Tavallisesti vajaavaltaisen testamentin väitetään olevan tehoton siksi, että sen tekemiseen on vaikuttanut se sama sieluntoiminnan häiriö, jonka takia henkilö on julistettu vajaavaltaiseksi.
        
        Pätemättömyys on saatettava voimaan viime kädessä PK 13 luvun mukaisella määräajassa nostettavalla moitekanteella. On huomattava, että mahdollista pätemättömyyttä ei voida perustaa suoraan vajaavaltaisuuteen vaan PK 13:1:n 3-kohdan mukaisesti ainoastaan siihen, että lainkohdassa mainittu sieluntoiminnan häiriö on vaikuttanut testamentin tekemiseen.
- - - - a) Edellytykset
        
        Edunvalvontavaltakirjan tekemisen yleisenä edellytyksenä on, että valtuuttaja on täyttänyt 18 vuotta ja kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen (oikeustoimikelpoinen)
        
        kelpoisuutta valtakirjan tekemiseen voidaan arvioida pitkälti samalla tavalla kuin testamentintekokelpoisuutta.
      - b) Vähimmäissisältö.
        
        Edunvalvontavaltuutusta varten tehdystä valtakirjasta on käytävä ilmi seuraavat seikat (EVVL 6.2 §):
        
        – valtuuttamistarkoitus
        
        – asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa
        
        – valtuuttaja ja valtuutettu
        
        – voimaantuloehto, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
      - c) Varsinaiset muotovaatimukset.
        
        – Valtuutus on tehtävä kirjallisesti.
        
        – Kahden EVVL 8 §:n mukaan esteettömän todistajan on oltava samanaikaisesti läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa siinä olevan allekirjoituksensa.
        
        – Todistajien on tämän jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan.
        
        – Todistajien on tiedettävä, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja.
    - - valtuuttaja voi valtuuttaa valtuutetun edustamaan valtuuttajaa tämän omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa sekä myös sellaisissa henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkitystä henkilö ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä.
      - Valtuutuksen sisältöön liittyvät rajoitukset
        
        1) Valtuutus ei tuota valtuutetulle kelpoisuutta päättää sellaista päämiehen henkilöä koskevaa asiaa, jonka merkityksen valtuuttaja kykenee ymmärtämään asian päättämishetkellä (EVVL 2.1 §).
        
        2) Valtuutus ei tuota valtuutetulle kelpoisuutta tehdä päämiehen puolesta korostetusti henkilökohtaisia oikeustoimia (EVVL 2.3 §).
        
        3) Valtuutettu saa antaa päämiehen puolesta lahjan vain, jos lahjan antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa (EVVL 18 §).
        
        4) Valtuutettu saa luovuttaa tai pantata päämiehen kiinteistön vain jos valtakirjassa on niin määrätty; tällöin ei tarvita MK:ssa säädettyä yksilöityä valtakirjaa (EVVL 20.1 §).
        
        Jos valtuutettu ylittää kelpoisuutensa, oikeustoimi ei sido päämiestä. Kelpoisuutensa ylittänyt valtuutettu voidaan velvoittaa korvaamaan oikeustoimikumppanille sitomattomuudesta aiheutunut vahinko
        
        Koska valtuutus on kolmannelle suunnattu tahdonilmaisu, ratkaisevaa on vilpittömässä mielessä olevan kolmannen saama perusteltu käsitys edustusvallan laajuudesta. Hänen tulee saada luottaa siihen, että valtuutetulla on valtakirjasta objektiivisesti ilmenevä kelpoisuus.
  - - - Päämies voi kuitenkin varautua valtuutetun olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin siten, että hän nimeää valtuutetun tilapäisiä esteitä varten varavaltuutetun ja valtuutetun luopumista tai pysyviä esteitä varten toissijaisen valtuutetun
    - - Tosiasiallisen kelpoisuusehdon asettaa kuitenkin EVVL 24.2 §:n 2-kohta, jonka mukaan maistraatti ei saa vahvistaa valtuutusta, jos on perusteltua aihetta epäillä, että valtuutettu on kykenemätön tai sopimaton toimimaan valtuutettuna.
        
        Tästä seuraa, että esimerkiksi henkilöä, jolle itselleen on määrätty edunvalvoja tai joka on tuomittu rangaistukseen luottamusaseman väärinkäyttämisestä, ei määrätä edunvalvontavaltuutetuksi.
    - - Valtuutettu ei saa edustaa päämiestä, jos toisena osapuolena on valtuutettu itse tai lainkohdassa määritelty valtuutetun läheinen.
        
        Esteellisyys voidaan torjua varavaltuutetun käyttämisellä, jos sellainen on valtakirjassa määrätty. Ensin varavaltuutetun on kuitenkin haettava valtuutuksensa vahvistamista maistraatilta. Jos varavaltuutettua ei ole määrätty, päämiehelle voidaan hakea edunvalvojan määräämistä kyseistä edustustehtävää varten.
      - Esteellisyyden toisen tyyppitilanteen muodostaa valtuutetun ja päämiehen väliseen intressiristiriitaan perustuva esteellisyys. Valtuutettu on jäävi, jos edustustilanteessa päämiehen ja valtuutetun edut saattavat joutua ristiriitaan
  - - - – päämiehen parhaan edistäminen
      - – päämiehen mielipiteen tiedusteleminen tärkeissä asioissa ja
      - – varojen erilläänpitovelvollisuus.
    - - Se, ymmärtääkö valtuuttaja asian merkityksen, on ratkaistava kussakin tilanteessa päätettävän oikeustoimen ja olosuhteiden mukaan.
  - - - Antaminen toimitetaan luovuttamalla valtakirja valtuutetulle tai muutoin ilmoittamalla se valtuutetulle.
  - - - Voimaantulo on kytketty siihen hetkeen, kun maistraatti on sen vahvistanut. Ennen vahvistamista valtuutettu voi ryhtyä päämiehen puolesta vain sellaisiin kiireellisiin oikeustoimiin, jotka ovat välttämättömiä päämiehen edun turvaamiseksi.
    - - 1) Valtuuttaja oli täyttänyt 18 vuotta tehdessään valtakirjan.
      - 2) Valtakirja on tehty EVVL 6 §:n säätämällä tavalla eli noudattaen muotovaatimuksia ja vähimmäissisältöä koskevia säännöksiä.
      - 3) Valtuuttaja on tullut sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn takia pääasiallisesti kykenemättömäksi huolehtimaan asioista, joita valtuutus koskee.
    - - 1) On ilmeistä, ettei valtuuttaja valtakirjan tehdessään ymmärtänyt asian merkitystä.
      - 2) On ilmeistä, että valtakirjan todistaja on esteellinen.
      - 3) On perusteltua aihetta epäillä, että valtuutettu on kykenemätön tai sopimaton toimimaan valtuutettuna.
      - 4) Valtuuttajalla on jo edunvalvoja, jonka tehtäviin kuuluu huolehtia niistä asioista, joita valtuutus koskee.
    - - Jos päämies kykenee ymmärtämään asian merkityksen, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
      - Yleensä myös päämiehen puolisolle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Lisäksi tämä tilaisuus on tarvittaessa varattava myös päämiehen muille läheisille.
  - - - Tilivalvontaan kuuluu omaisuusluettelon laatiminen ja tilin tekeminen omaisuuden vallinnasta.
      - Lupavalvonnassa on kyse siitä, että valtuutetulla ei ole kelpoisuutta tehdä oikeustointa ilman maistraatin lupaa.
    - - Perusmuotoiseen valvontaan kuuluu HolTL:n mukaista edunvalvontaa suppeampi tilivalvonta mutta ei lainkaan lupavalvontaa.
        
        a) Perusmuotoisen valvonnan pohjana on omaisuusluettelo, jonka valtuutettu on velvollinen antamaan maistraatille kolmen kuukauden kuluessa valtuutuksen vahvistamisesta
      - Laajennettu valvonta on mahdollista järjestää räätälöitynä perusvalvontaa laajempana valvontana ja äärimuodossaan myös siten, että siihen kuuluu miltei yhtä laaja tilivalvonta kuin edunvalvonnassa ja yhtä laaja lupavalvonta.
        
        b) Laajennettu valvonta tulee kysymykseen vain siinä tapauksessa, että siitä on valtakirjassa nimenomaisesti määrätty
      - Jos valvonnasta ei ole mitään määrätty, valvonta on suppeaa perusmuotoista valvontaa, johon ei kuulu myöskään lupavalvonta.
  - - - 1) Valtuutus peruutetaan ja peruuttaminen tulee voimaan.
        
        Peruuttamisessa on kyse päämiehen peruuttamistahdon toimeenpanosta. Kuten testamenttikin, edunvalvontavaltuutus on muutettavissa ja peruutettavissa. Peruuttamisessa on erotettava peruuttaminen ennen valtuutuksen voimaantuloa ja voimaantulon jälkeen.
        
        Jos päämies peruuttaa valtuutuksen ennen sen voimaantuloa eli ennen maistraatin vahvistamista, peruuttaminen toimitetaan yksityisin toimin eli esimerkiksi ottamalla valtakirja takaisin, hävityttämällä valtakirja tai hakemalla valtakirjan julistamista tehottomaksi
        
        Jos päämies tahtoo peruuttaa valtuutuksen maistraatin toimittaman vahvistamisen jälkeen, peruutus tulee voimaan vasta, kun maistraatti on peruuttamisen vahvistanut. Maistraatti voi vahvistaa peruuttamisen vain, jos päämies kykenee ymmärtämään peruuttamisen merkityksen
      - 2) Päämies kuolee.
      - 3) Valtuutettu ilmoittaa maistraatille luopuvansa tehtävästä.
        
        Valtuutettu voi luopua tehtävästään syytä ilmoittamatta. Luopuminen tulee voimaan, kun ilmoitus on tullut maistraatille. Jos valtuutus on merkitty rekisteriin, sinne on tehtävä merkintä tehtävän lakkaamisesta.
      - 4) Päämiehelle määrätään edunvalvoja, jonka tehtävät kattavat valtuutetulle kuuluneet tehtävät.
        
        Jos päämiehelle määrätään edunvalvoja, valtuutettua ei siis ole tarpeen erikseen irtisanoa tehtävästään, vaan hänen tehtävänsä lakkaa suoran lain nojalla.
      - 5) Valtuutus päättyy valtakirjassa olevan ehdon tai aikamääräyksen johdosta.
      - 6) Päämies asetetaan konkurssiin.