Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Edunvalvontaoikeus osa 2 - Coggle Diagram

- - - - Alaikäisen edunvalvojina ovat pääsääntöisesti hänen huoltajansa
        
        alaikäisen huoltajina ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu
        
        edunvalvojana ei voi olla henkilö, joka itse on vajaavaltainen. Alle 18-vuotias tai HolTL 18.1 §:n 3-kohdan nojalla vajaavaltaiseksi julistettu huoltaja eivät voi olla edunvalvojina. Jos lapsen huoltaja on alaikäinen lapsen syntyessä, tulee hänestä suoraan lain nojalla lapsensa edunvalvoja vasta silloin, kun hän täyttää 18 vuotta.
        
        Alaikäisen huoltaja voidaan tuomioistuimen päätöksellä vapauttaa edunvalvojan tehtävästään, jos hän osoittautuu tehtäväänsä kykenemättömäksi tai sopimattomaksi tai jos siihen on muu erityinen syy. Omasta pyynnöstäänkin alaikäisen huoltaja voidaan vapauttaa lapsensa edunvalvojan tehtävästä, mutta ainoastaan, jos siihen on erityinen syy
      - Tavallisimmin alaikäiselle joudutaan erikseen määräämään edunvalvoja kahdessa tyyppitapauksessa.
        
        a) Alaikäinen on jäänyt edunvalvojatta edunvalvojan kuoleman takia
        
        Jos lapsen edunvalvojina ovat hänen molemmat vanhempansa, edunvalvojaa ei kuitenkaan tarvitse määrätä toisen vanhemman kuoleman takia, jos toinen huoltajavanhempi on elossa. Tällöinhän alaikäinen ei jää ilman edunvalvojaa. Elossa oleva huoltajavanhempi jatkaa edunvalvojan tehtäväänsä yksin.
        
        b) Alaikäiselle voidaan myös joutua määräämään edunvalvoja sen vuoksi, että edunvalvoja on tilapäisesti estynyt hoitamasta edunvalvojan tehtäväänsä.
        
        Näissä tapauksissa aikaisempaa edunvalvojaa ei vapauteta tehtävistään, vaan edunvalvojalle määrätään sijainen (HolTL 11 §). Este voi johtua ensiksikin tosiasiallisesta esteestä, kuten sairaudesta.
    - - Jotta henkilö voidaan valita edunvalvojaksi, tulee hänen täyttää yleiset ja erityiset edellytykset
        
        a) Yleiset kaikkia edunvalvojia koskevat edellytykset ovat täysivaltaisuus ja tehtävään annettu suostumus.
        
        b) Erityisenä eli kunkin tehtävän mukaan määräytyvänä edellytyksenä on edunvalvojan sopivuus kyseiseen tehtävään.
        
        Asiantuntevuusperiaate
        
        sopivuudella tarkoitetaan ennen muuta sopivuutta kyseiseen edunvalvontatehtävään
        
        Taidossa ja kokemuksessa on siten kysymys lähinnä taloudellisia asioita koskevasta asiantuntevuudesta.
        
        Läheisyysperiaate
        
        miten edunvalvoja tulee toimeen erityyppisten ihmisten kanssa.
        
        Riippumattomuusperiaate
        
        Jos edunvalvoja ei ole riippumaton vaarana on, että edunvalvonnassa etusijalle nousevatkin suvun eivätkä päämiehen edut. Erityisen pidättyväisesti tulisi suhtautua sukulaisen määräämiseen edunvalvojaksi, jos edunvalvojan hoidettavaksi tulee sellaista arvokasta omaisuutta, joka on tärkeää myös päämiehen sukulaisille.
        
        Edunvalvojaksi ei sovi sellainen joka on syyllistynyt kavallukseen tai luottamusaseman väärinkäyttöön taikka muuhun sen kaltaiseen rikokseen, joka osoittaa, ettei henkilö pysty hoitamaan moitteetta toisen asioita.
        
        Myös henkilöllä, jolla on luottohäiriöiksi asti yltäneitä vaikeuksia hoitaa omia velkojaan
    - - Lähtökohtana että yhteiskunnan järjestämät yleisen edunvalvojan palvelut ovat toissijaisia. . Ainakin sellaisissa tilanteissa, joissa edunvalvojan ja päämiehen välinen suhde vaatii jatkuvaa henkilökohtaista kosketusta tai joissa heidän välisensä suhteen luottamuksellisuus on tärkeää, toissijaisuuden periaatteen noudattaminen on perusteltua.
  - - - Alaikäisen edunvalvojat
        
        Silloin kun alaikäisen edunvalvonta perustuu huoltajan asemaan, edunvalvojan tehtävä alkaa samalla kuin huoltajan tehtävätkin.
        
        Jos huoltajan asema perustuu tuomioistuimen ratkaisuun, tuomioistuinratkaisu on heti täytäntöönpantavissa, ellei ratkaisussa itsessään ole toisin määrätty.
      - Muut edunvalvojat
        
        Tuomioistuimen ratkaisua, jolla edunvalvoja on määrätty tai henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu, on heti noudatettava, vaikka ratkaisu ei olisikaan lainvoimainen.
        
        Edunvalvojan tehtävät alkavat siis heti ratkaisun antamisesta.
    - - a) Suoraan lain nojalla
        
        – päämies kuolee
        
        Päämiehen kuoltua edunvalvojan ainoana velvollisuutena on HolTL 59.2 §:n mukaisesti luovuttaa päämiehen omaisuus kuolinpesän osakkaiden yhteishallintoon.
        
        – määräaikaisen tehtävän määräaika on kulunut umpeen
        
        – tehtävä on koskenut määrättyä yksittäistä tehtävää, joka on suoritettu
        
        – päämies on täyttänyt 18 vuotta, jos tehtävä on perustunut päämiehen alaikäisyyteen
        
        – edunvalvonnasta on vieraassa valtiossa tehty päätös, joka tunnustetaan Suomessa, jos edunvalvonnan jatkuminen olisi ristiriidassa kyseisen päätöksen kanssa.
      - b) Ilmoituksen nojalla
        
        Edunvalvojan sijaisen tehtävä lakkaa, kun edunvalvoja ja hänen sijaisensa esteen lakattua yhdessä tekevät maistraatille ilmoituksen tehtävän lakkaamisesta.
      - c) Tuomioistuimen tai maistraatin päätöksen nojalla:
        
        Tuomioistuin voi vapauttaa edunvalvojan tehtävästään, jos edunvalvoja osoittautuu tehtäväänsä kykenemättömäksi tai sopimattomaksi taikka jos edunvalvojan vapauttamiseen on olemassa jokin muu erityinen syy tahi jos edunvalvoja pyytää vapauttamista.
        
        Alaikäisen lapsensa huoltajana oleva vanhempi voidaan vapauttaa edunvalvojan tehtävästä vain erityisestä syystä
        
        Tuomioistuimen tai maistraatin tekemä edunvalvojan vapauttamista koskeva ratkaisu tulee heti noudatettavaksi, vaikka ratkaisu ei olisikaan vielä lainvoimainen
        
        Myös maistraatilla on toimivalta vapauttaa muu edunvalvoja kuin alaikäisen huoltaja tehtävistään edunvalvojan itsensä pyynnöstä
        
        Tuomioistuin voi myös päättää, että itse edunvalvonta lakkaa, koska päämies ei enää ole edunvalvonnan tarpeessa. Samalla voidaan myös määrätä edunvalvojan tehtävä lakkaamaan.
        
        Tuomioistuimen ohella myös maistraatilla on toimivalta määrätä edunvalvojan tehtävä lakkaamaan edunvalvojan ja päämiehen yhteisestä hakemuksesta, jos päämies ei ole edunvalvonnan tarpeessa. Edellytyksenä on, että edunvalvoja on määrätty lain 8 tai 9 §:n nojalla ja että päämies ymmärtää asian merkityksen (HolTL 17.4 §).
        
        Lisäksi tuomioistuin voi määrätä edunvalvonnan lakkaamaan, jos päämiehen asuinpaikka on siirtynyt vieraaseen valtioon eikä edunvalvonnalla voida enää toteuttaa sitä tarkoitusta, jonka vuoksi se on asetettu
  - - - Päämies on vajaavaltainen
        
        Päämiehen ja edunvalvojan vallinnassa olevan omaisuuden välinen raja käydään siten, että edunvalvojan vallittavaksi ja vastuulle kuuluu kaikki muu päämiehen varallisuus paitsi (päämiehen ollessa täysi-ikäinen)
        
        a) Käyttövarat
        
        Päämiehen itsensä määrättäväksi on jätettävä ensiksikin kohtuullinen määrä käyttövaroja (HolTL 38.1 §). Käyttövarat on tarkoitettu päämiehen jokapäiväisiin käyttömenoihin.
        
        b) Käyttövaroja laajempien varojen antaminen päämiehen vallittavaksi.
        
        . Lisävarojen antaminen on mahdollista silloin, kun niiden antaminen on päämiehen edun mukaista.
        
        c) Päämiehen työansiot.
        
        Päämiehellä itsellään on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuutensa aikana omalla työllään ansainnut
        
        d) Surrogaatti ja tuotto
        
        Päämiehen itsensä vallittavaksi kuuluvat myös edellä a–c-kohdissa mainitun omaisuuden tuotto ja tällaisen omaisuuden sijaan tullut omaisuus eli surrogaatti
        
        e) Päämiehen määrättävissä olevan varallisuuden kontrolli.
        
        Vaikka mainitut varat ovat päämiehen itsensä vallittavia, ne eivät kuitenkaan ole holhoustoimen kontrollin ulkopuolella.
        
        edunvalvojan on HolTL 48.1 §:n nojalla omaisuutta koskevassa alkuilmoituksessaan luetteloitava sekä ne varat ja velat, jotka ovat hänen hoidettavanaan, että ne varat, jotka on HolTL 38.1 §:n nojalla jätetty päämiehen vallittaviksi.
        
        edunvalvoja on vuositilissään velvollinen ilmoittamaan sen omaisuuden, jonka hän on tilikauden aikana antanut päämiehensä itse vallittavaksi.
        
        Tämä ilmoittamisvelvollisuus koskee a-kohdassa mainittuja käyttövaroja ja b-kohdassa mainittuja varoja.
        
        edunvalvojan tulee seurata, kykeneekö päämies vallitsemaan hänelle uskottua tai lain nojalla hänen vallittavanaan olevaa omaisuuttaan. Jos päämies käyttää vallintaoikeuttaan tavalla, joka on selvästi vastoin hänen etuaan tai jos tällaiseen vallintaoikeuden käyttämiseen on ilmeinen vaara, edunvalvojalla on HolTL 25.2 §:n nojalla oikeus ottaa omaisuutta hoitoonsa siltä osin kuin se on tarpeen päämiehen edun suojaamiseksi.
        
        Päämiehen ollessa vajaavaltainen pääsääntönä on siis edunvalvojan vallinta ja poikkeussääntönä päämiehen vallinta.
      - Päämies on täysivaltainen
        
        Kun päämiehen tueksi ja avuksi määrätään edunvalvoja päämiehen toimintakelpoisuutta rajoittamatta, päämiehen kelpoisuus määrätä omaisuudestaan ei muutu. Edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, ellei laissa erikseen toisin säädetä. Päämiehellä on siis kelpoisuus määrätä omaisuudestaan kuten aikaisemminkin eli silloin, kun edunvalvojaa ei ollut vielä määrätty.
        
        POIKKEUS päämiehen saatavat, joista käytännölliseltä kannalta merkityksellisimmät ovat hänen pankkitilinsä. Säännöksen mukaan niistä määrääminen kuuluu edunvalvojan yksinomaiseen kelpoisuuteen, vaikka päämies olisikin täysivaltainen. Jotta pankkitilillä olevat varat kuuluisivat päämiehen vallittavaksi, edellyttää se, että edunvalvoja on tästä ilmoittanut velalliselle eli luottolaitokselle.
        
        Muiden kuin pankkitilien osalta edunvalvojan hoitoon kuuluvan omaisuuden piiri määräytyy
        
        mitä edunvalvojan kelpoisuudesta on edunvalvojaa tehtäväänsä asetettaessa määrätty ja
        
        Edunvalvoja saa ottaa hoitoonsa ja haltuunsa vain sellaista omaisuutta, jonka määräysvallan luovuttamiseen päämies suostuu.
        
        Se, mitä omaisuutta edunvalvojan pitäisi ottaa haltuunsa, määräytyy päämiehen varojen ja päämiehen olosuhteiden mukaan.
        
        Päämiehen etu voi vaatia, että edunvalvoja ottaa haltuunsa päämiehen arvopaperit ja muut sellaiset asiakirjat, joita käyttäen päämies saattaisi määrätä omaisuudestaan omaksi vahingokseen
        
        Jos päämiestä turvaava omaisuuden haltuunotto ei onnistu ja jos vaarana on, että päämies toimii omaksi vahingokseen, voidaan joutua harkitsemaan, olisiko päämiehen toimintakelpoisuutta rajoitettava omaisuuden saamiseksi edunvalvojan haltuun.
        
        Pääsääntö–poikkeussääntö-erottelua hyväksi käyttäen voidaan sanoa, että päämiehen ollessa täysivaltainen pääsääntönä on päämiehen hallinta ja poikkeussääntönä edunvalvojan hallinta.
      - Päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu
        
        Päämies on täysivaltainen, mutta hänen toimintakelpoisuuttaan on rajoitettu, edunvalvojan hoitoon kuuluvan omaisuuden piirin määräytymisessä on ratkaisevassa asemassa toimintakelpoisuuden rajoittamista koskeva päätös.
        
        Jos päätöksessä on määrätty, että päämiehellä ei ole oikeutta vallita määrättyä omaisuutta tai että hän saa määrätä siitä ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa, edunvalvojalla on oikeus päämiehen vastustuksesta huolimatta saada haltuunsa tämä määrätty omaisuus
        
        Muun omaisuuden edunvalvoja voi ottaa haltuunsa ainoastaan, jos päämies ei vastusta haltuunottamista.
        
        Päämiehen suostumuksellakaan edunvalvojan ei tule ottaa haltuunsa sellaista omaisuutta, jonka vallinnasta päämiehellä olisi yksin oikeus päättää silloin, jos päämies olisi vajaavaltainen.
        
        Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu oikeustoimittain, edunvalvoja voi ottaa haltuunsa vain sellaisen omaisuuden, jonka disponointi on tarpeen päämieheltä kielletyssä oikeustoimessa. Esimerkiksi jos päämiehellä ei ole oikeutta päättää yksin velanotosta ja panttauksesta, edunvalvojan tulee ottaa haltuunsa omaisuus, jota voidaan käyttää vakuutena ja jonka panttaaminen edellyttää omaisuuden hallinnan siirtoa, kuten arvopaperit ja asunto-osakkeet.
    - - Perusvelvoitteena päämiehen hyödyn ja tarpeiden mukainen omaisuuden hoitaminen
        
        edunvalvojan on hoidettava päämiehensä omaisuutta sillä tavalla, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan.
        
        Edunvalvojan on hoidettava päämiehen omaisuutta päämieskeskeisesti
        
        Päämieskeskeisyys tarkoittaa sitä, että päämiehen omaisuutta ja oikeutta hoidetaan ja valvotaan päämiehen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen.
        
        Jos päämies pystyy itse toimimaan, edunvalvojan on autettava ja tuettava päämiehen omaa toimintaa, eikä edunvalvojan pidä ruveta toimimaan suin päin oman mielensä mukaan.
        
        Jos päämies ei esimerkiksi sairautensa takia ymmärrä asiaa tai jos häneen ei saada kontaktia, edunvalvojan pitää yrittää selvittää, miten päämies terveenä ollessaan asioitaan hoiti tai toivoi hoidettavan taikka olettavasti tahtoi niitä hoitaa.
      - Huolellisuusvelvoite päämiehen edun ja oikeuden valvonnassa
        
        Edunvalvojan on tunnollisesti pidettävä huolta päämiehen oikeuksista ja edistettävä hänen parastaan.
        
        Edunvalvojan tehtävänä on huolehtia siitä, että päämies saa sen, mikä hänelle kuuluu yhtäältä yhteiskunnalta ja toisaalta yksityisoikeudellisissa oikeussuhteissa.
        
        Edunvalvojan perus- ja huolellisuusvelvoitteen tehosteena on HolTL 45 §:n mukainen vahingonkorvausvelvollisuus
        
        Tehtävän alettua huolellinen edunvalvoja perehtyy tarkasti päämiehen asioihin ja varallisuuteen. Hänen tulee ottaa muun muassa selville, onko päämies määrännyt jostain varoistaan testamentilla.
      - Omaisuuden hoitamisesta ja sijoittamisesta
        
        a) Päämiehellä säilytettävä omaisuus
        
        edunvalvojan pitää säilyttää päämiehen tarpeita varten sellainen omaisuus, jota päämies tarvitsee asumiseensa tai elinkeinon harjoittamiseen tai jolla on päämiehelle erityistä arvoa.
        
        Tällaista omaisuutta päämiehen ei tule luovuttaa pois, ellei kysymyksessä ole omaisuuden vaihtaminen asianmukaisempaan tai elleivät päämiehen asuminen ja elinkeinonharjoittaminen tule järjestetyksi jollakin muulla, aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmalla tavalla.
        
        b) Elatuksen kustantaminen.
        
        Päämiehen elatus tulee kustantaa päämiehen omista varoista. --> edunvalvojan on varattava päämiehen elatusta varten riittävästi varoja.
        
        Jos varojen tuotot eivät riitä elatukseen, edunvalvojan on varattava sitä varten tarpeelliset pääomavarat. Asunto- ja elinkeino-omaisuutta ei kuitenkaan yleensä pidä realisoida tällaiseen käyttöön paitsi silloin, kun muita mahdollisuuksia ei ole.
        
        c) Muun omaisuuden sijoittaminen.
        
        Omaisuus, jota ei tarvita päämiehen asumiseen, elinkeinon harjoittamiseen ja päämiehen elatukseen, sekä omaisuus, jolla ei ole päämiehelle erityistä merkitystä, pitää sijoittaa turvaavalla ja tuottavalla tavalla
        
        Kysymys on siis sellaisesta omaisuudesta, joka ylittää a- ja b-kohdissa mainitut päämiehen tarpeet. Tällaisen omaisuuden edunvalvoja on velvollinen sijoittamaan asiantuntevalla tavalla.
      - Testamentin ja lahjakirjan määräykset omaisuuden hoitamisesta
        
        Päämiehellä voi olla myös omaisuutta, jonka hän on saanut testamentilla tai lahjakirjalla. Jos testamentissa tai lahjakirjassa on annettu tällaisen omaisuuden hoitamisesta määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa omaisuuden hoitamista koskevien säännöksien – lähinnä HolTL 39 §:n – kanssa, testamentin ja lahjakirjan määräykset saavat etusijan. Yleisistä periaatteista kuitenkin johtuu, että HolTL 41 §:n säännökset eivät ulotu lain tai hyvän tavan vastaisiin määräyksiin.
    - - Huomattavan määrän varallisuutta tai vaikeasti hoidettavan omaisuuden hoitamista varten
        
        Näissä tapauksissa edunvalvojan työtä voidaan helpottaa omaisuuden hoitosuunnitelmalla
      - On ohjeellinen, poikkeamista ei ole sanktioitu. Voidaan muuttaa tai täydentää
- - - - edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, ellei tuomioistuin tehtävää antaessaan ole toisin määrännyt tai ellei toisin ole säädetty.
      - Niissä tavanomaisissa tapauksissa, joissa edunvalvoja on määrätty yleisesti hoitamaan päämiehen omaisuutta ja taloudellisia asioita, edunvalvojan kelpoisuus on yleinen ja rajoittamaton.
      - Toimintamalli (esim. ostettaessa asunto-osakkeita)
        
        Edunvalvojan tulee selvittää päämiehen kanta asiaan-
        
        Jos päämies ymmärtää asian merkityksen. kuullaan päämiestä ja pidetään neuvottelu
        
        Jos päämies ei ymmärrä asian merkitystä, edunvalvojan tulee hoitaa asiaa siten kuin päämies olisi ymmärtäessään sen halunnut hoidettavan3, jos tällainen päämiehen kanta on luotettavasti selvitettävissä.
        
        Maistraatin lupa
    - - Tukeva edunvalvoja päämiehen toimintakelpoisuutta rajoittamatta, edunvalvojan tehtävä voidaan HolTL 8.3 §:n nojalla rajoittaa koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta. Tällainen rajoitus määrää myös edunvalvojan kelpoisuuden.
      - Jos päämiehen toimintakelpoisuutta rajoitetaan osittain, päämiehelle on tarpeen mukaan määrättävä myös edunvalvoja. Edunvalvojan kelpoisuus tulee tällöin harkittavaksi eri kysymyksenä: edunvalvojan tehtävän sisältö harkitaan siis normaaliin tapaan HolTL 8 §:n nojalla. Tällöin edunvalvojan kelpoisuutta voidaan rajoittaa HolTL 8.3 §:n mukaisesti koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta.
        
        Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu osittain, mutta edunvalvojan kelpoisuutta ei ole HolTL 8.3 §:n nojalla rajoitettu, edunvalvojan tehtäväpiiri on kaksijakoinen.
        
        a) Niissä asioissa, joissa päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu, edunvalvojan kelpoisuus määräytyy toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevan päätöksen mukaan. Edunvalvojalla voi olla esimerkiksi yksinomainen kelpoisuus vallita määrättyä omaisuutta.
        
        b) Niissä asioissa, joissa päämiehen toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, päämiehellä ja edunvalvojalla on rinnakkainen, toisistaan riippumaton kelpoisuus (HolTL 14 § ja 29.1 §)
    - - Edunvalvojalta on kielletty päämiehen omaisuuden lahjoittaminen ja toiseksi edustaminen oikeustoimissa, joissa edunvalvoja on jäävi.
    - - Kontrollitoimet voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
        
        a) kelpoisuuden rajoittaminen
        
        tarkoitetaan sitä, että edunvalvojan määräystä annettaessa edunvalvojan kelpoisuutta rajoitetaan tai että edunvalvojan kelpoisuus on rajoitettu suoraan yleisellä lainsäännöksellä (HolTL 32–33 §).
        
        Näissä lainkohdissa kelpoisuuden rajoittaminen toimitetaan joko oikeustoimen laadun perusteella (päämiehen varojen lahjoituskielto) tai edustustilanteissa esille tulevien henkilösuhteiden mukaan (edunvalvojan jääviys ja yhteisedustus).
        
        b) lupakontrolli
        
        on kyse siitä, että eräiden päämiehen kannalta tärkeiden oikeustoimien pätevyyden edellytyksenä on holhousviranomaisen eli maistraatin antama lupa (HolTL 34–36 §)
        
        c) jälkikontrolli
        
        kysymys siitä, että edunvalvoja on velvollinen tekemään tilin päämiehensä puolesta tekemistään oikeustoimista vuosittain holhousviranomaiselle ja tehtävän päätyttyä päämiehelle tai tämän edustajalle
      - miten voidaan kontrolloida, että edunvalvoja käyttää edustusvaltaansa oikealla tavalla päämiehen eduksi.
  - - - Päämiehellä on HolTL 24.1 §:n nojalla oikeus tehdä tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä oikeustoimia. Tämän säännöksen nojalla päämies voi antaa esimerkiksi tavanomaisena pidettävän syntymäpäivälahjan.
        
        Koska päämiehen itsensä vallittavana ei ehkä ole tällaiseen lahjaan tarvittavia varoja, kyseistä säännöstä täydentää HolTL 38.2 §. Sen nojalla jos päämies tahtoo antaa tavanomaisen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisen lahjan, edunvalvojan on huolehdittava siitä, että antajan tarkoitus voi toteutua.
      - Päämies voi antaa HolTL 24.1 §:n ja 38.2 §:n nojalla tavanomaisen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisen lahjan ainoastaan siinä tapauksessa, että hän itse ymmärtää asian merkityksen. Jos päämies ei tilansa vuoksi pysty asiaa ymmärtämään, päämiehen edun mukaista tarvetta lahjoituksen hyväksymiseenkään ei ole.
  - - - Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestä jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan läheinen tai joku toinen jota edunvalvoja edustaa.
    - - Edunvalvoja ei voi edustaa päämiestä tilanteessa, jossa päämiehen ja edunvalvojan intressit voivat joutua keskenään ristiriitaan.
    - - edunvalvoja ei yleensä voi edustaa molempia eri puolilla eli vastapuolina olevia päämiehiään samassa oikeustoimessa, esimerkiksi sisarusten välisessä luovutusoikeustoimessa. Se tarkoittaisi, että huoltaja edustaisi sekä luovuttajaa että luovutuksen saajaa.
    - - Jos jäävi edunvalvoja edustaa päämiestä, oikeustoimi ei sido päämiestä
      - Esteellisyydestä aiheutuvia haittoja voidaan torjua ja päämiestä sitova oikeustoimi saada aikaiseksi siten, että edunvalvojalle määrätään sijainen, joka edustaa päämiestä oikeustoimessa.
  - - - Jos vain toinen kahdesta edunvalvojasta – esimerkiksi toinen yhteishuoltajina olevista vanhemmista – on edustanut päämiestä oikeustoimessa, päämies ei ole ollut laillisesti edustettuna. Toisella ei ole yksinään kelpoisuutta edustaa päämiestä.
    - - a) aktiivinen edustaminen, jolla tarkoitetaan tahdonilmaisun antamista
        
        Sen nojalla kaikkien edunvalvojien myötävaikutus ei ole tarpeen päämiehen kannalta vähäisessä asiassa (lakitekstin mukaan kyse on asiasta, jolla ei ole päämiehelle huomattavaa merkitystä) kahden edellytyksen vallitessa.
        
        (i) Edunvalvoja on estynyt osallistumasta edustamiseen. Esteen syynä on oltava matka, sairaus tai muu syy.
        
        (ii) Oikeustoimi on sillä tavalla kiireellinen, että sen viivästymisestä aiheutuisi haittaa. Sen sijaan sellaisessa asiassa, jolla on päämiehelle huomattava merkitys, voivat edunvalvojat päättää vain yhdessä, jollei päämiehen etu ilmeisesti muuta vaadi.
      - b) passiivinen edustaminen, jolla tarkoitetaan tahdonilmaisun vastaanottamista.
        
        poikkeukset johtuvat yleisistä edustamista koskevista vakiintuneista periaatteista. Niiden nojalla on katsottu, että yksinkin edunvalvoja voi pätevästi ottaa vastaan vajaavaltaiselle tulevan maksun, kutsun ja tahdonilmaisun
  - - - Pätemättömyyteen on siis oikeutettu vetoamaan päämies.
    - - Jos esimerkiksi edunvalvoja lahjoittaa edunvalvojana päämiehensä omaisuutta, sopimuskumppani ei voi vedota siihen, ettei hän tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää HolTL 36.1 §:n mukaisesta lahjoituskiellosta.
    - - Kelpoisuuden ylittämisen tai puuttumisen takia pätemättömän oikeustoimen pätemättömyys on korjauskelpoista..
        
        Pätemättömyys voi korjautua hyväksymisen perusteella. Hyväksyminen voi tapahtua siten, että päämies täysivaltaiseksi tultuaan hyväksyy oikeustoimen
        
        Myös edunvalvojan sijainen tai uusi edunvalvoja voivat pätevöittää oikeustoimen hyväksymisellään. Hyväksymiselle ei ole asetettu määrämuotoa, joten konkludenttinenkin hyväksyminen on mahdollista.
  - - - Luvanvaraisia ovat ainoastaan HolTL 34 §:ssä luvanvaraisiksi säädetyt oikeustoimet. Muita kuin HolTL 34 §:ssä säädettyjä oikeustoimia edunvalvoja voi tehdä päämiehen puolesta pyytämättä maistraatin lupaa, jos oikeustoimet kuuluvat edunvalvojan yleisen kelpoisuuden piiriin.
    - - Asuntoa koskevat oikeusttoimet
        
        1) Asunto-osakkeiden ja asumisoikeuden hankkiminen ja myyminen. Luvanvaraista on sellaisten osakeyhtiöiden osakkeiden hankkiminen ja myyminen, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa tai muuta osaa rakennuksesta tai kiinteistöstä
        
        2) Asunto-osakehuoneiston, asumisoikeusasunnon ja kiinteistöosakehuoneistojen käyttöoikeuden luovuttaminen viittä vuotta pidemmäksi ajaksi tai pidemmäksi ajaksi kuin vuodeksi täysi-ikäisyyden alkamisesta
      - Kiinteää omaisuutta koskevat oikeustoimet
        
        1) Kiinteän omaisuuden hankkiminen ja luovuttaminen (HolTL 34.1 §:n 1-k)47. Luvanvaraisia ovat sekä kiinteistön ostaminen että myyminen.
        
        2) Sellaisen maanvuokra- tai muun käyttöoikeuden rakennuksineen hankkiminen ja luovuttaminen, joka voidaan maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle
        
        3) Kiinteän ja muun edellä 2-kohdassa mainitun omaisuuden luovuttaminen toisen käytettäväksi pitemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi tai pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi täysi-ikäisyyden alkamisesta (HolTL 34.1 §:n 3-k).
        
        4) Metsän ja maa-ainesten myynti ellei kysymys ole maistraatin hyväksymän omaisuuden hoitosuunnitelman mukaisesta myynnistä; myyntiin rinnastetaan sopimus, jolla luovutetaan oikeus metsän hakkaamiseen ja maa-aineisten ottamiseen
      - Jäämistöä ja ositusta koskevat oikeustoimet
        
        1) Perinnöstä luopuminen
        
        2) Pesäosuuden luovuttaminen
        
        Perintöosuuden luovuttamisella tarkoitetaan luovutusoikeustointa, jolla edunvalvoja päämiehensä puolesta luovuttaa päämiehen osuuden kuolinpesässä luovutuksen saajalle
        
        3) Sopimuksen tekeminen kuolinpesän yhteishallinnosta
        
        4) Osituksesta ja perinnönjaosta sopiminen
        
        Luvanvaraisia ovat sopimusositus ja -jako. Jos osituksen ja perinnönjaon toimittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja, lupaa ei tarvita, vaikka toimitusositus ja -jako perustuisivat osakkaiden tekemään sopimukseen. Tuolloin pesänjakajan on harkittava, onko edunvalvojan ja osakkaiden tekemä sopimus päämiehen edun mukainen.
      - Velvoitteita koskevat oikeustoimet
        
        1) Muun lainan kuin valtion takaaman opintolainan ottaminen
        
        2) Vekselivastuuseen sitoutuminen
        
        3) Sitoutuminen vastuuseen toisen velasta
        
        4) Omaisuuden pantiksi luovuttaminen ja muu panttioikeuden perustaminen
        
        5) Päämiehen rahavarojen velaksi antaminen; muu rahavarojen sijoittaminen
      - 6.2.5. Liiketoiminnan harjoittaminen
        
        1) Päämiehen nimissä tapahtuvaan elinkeinon harjoittamiseen ryhtyminen; yksityisliikkeen toiminnan jatkaminen
        
        2) Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustaminen sekä tällaisiin yhtiöihin liittyminen; yhtiön jatkaminen