Edunvalvojan henkilö määräytyy joko suoraan lain nojalla tai edunvalvojan määräämistä koskevan päätöksen perusteella.

Alaikäisen huoltaja voidaan tuomioistuimen päätöksellä vapauttaa edunvalvojan tehtävästään, jos hän osoittautuu tehtäväänsä kykenemättömäksi tai sopimattomaksi tai jos siihen on muu erityinen syy. Omasta pyynnöstäänkin alaikäisen huoltaja voidaan vapauttaa lapsensa edunvalvojan tehtävästä, mutta ainoastaan, jos siihen on erityinen syy

edunvalvojana ei voi olla henkilö, joka itse on vajaavaltainen. Alle 18-vuotias tai HolTL 18.1 §:n 3-kohdan nojalla vajaavaltaiseksi julistettu huoltaja eivät voi olla edunvalvojina. Jos lapsen huoltaja on alaikäinen lapsen syntyessä, tulee hänestä suoraan lain nojalla lapsensa edunvalvoja vasta silloin, kun hän täyttää 18 vuotta.

Jos lapsen edunvalvojina ovat hänen molemmat vanhempansa, edunvalvojaa ei kuitenkaan tarvitse määrätä toisen vanhemman kuoleman takia, jos toinen huoltajavanhempi on elossa. Tällöinhän alaikäinen ei jää ilman edunvalvojaa. Elossa oleva huoltajavanhempi jatkaa edunvalvojan tehtäväänsä yksin.

Näissä tapauksissa aikaisempaa edunvalvojaa ei vapauteta tehtävistään, vaan edunvalvojalle määrätään sijainen (HolTL 11 §). Este voi johtua ensiksikin tosiasiallisesta esteestä, kuten sairaudesta.

a) Yleiset kaikkia edunvalvojia koskevat edellytykset ovat täysivaltaisuus ja tehtävään annettu suostumus.

Taidossa ja kokemuksessa on siten kysymys lähinnä taloudellisia asioita koskevasta asiantuntevuudesta.

miten edunvalvoja tulee toimeen erityyppisten ihmisten kanssa.

Jos edunvalvoja ei ole riippumaton vaarana on, että edunvalvonnassa etusijalle nousevatkin suvun eivätkä päämiehen edut. Erityisen pidättyväisesti tulisi suhtautua sukulaisen määräämiseen edunvalvojaksi, jos edunvalvojan hoidettavaksi tulee sellaista arvokasta omaisuutta, joka on tärkeää myös päämiehen sukulaisille.

Myös henkilöllä, jolla on luottohäiriöiksi asti yltäneitä vaikeuksia hoitaa omia velkojaan

Lähtökohtana että yhteiskunnan järjestämät yleisen edunvalvojan palvelut ovat toissijaisia. . Ainakin sellaisissa tilanteissa, joissa edunvalvojan ja päämiehen välinen suhde vaatii jatkuvaa henkilökohtaista kosketusta tai joissa heidän välisensä suhteen luottamuksellisuus on tärkeää, toissijaisuuden periaatteen noudattaminen on perusteltua.

Silloin kun alaikäisen edunvalvonta perustuu huoltajan asemaan, edunvalvojan tehtävä alkaa samalla kuin huoltajan tehtävätkin.

Jos huoltajan asema perustuu tuomioistuimen ratkaisuun, tuomioistuinratkaisu on heti täytäntöönpantavissa, ellei ratkaisussa itsessään ole toisin määrätty.

Edunvalvojan tehtävät alkavat siis heti ratkaisun antamisesta.

– määräaikaisen tehtävän määräaika on kulunut umpeen

– tehtävä on koskenut määrättyä yksittäistä tehtävää, joka on suoritettu

– päämies on täyttänyt 18 vuotta, jos tehtävä on perustunut päämiehen alaikäisyyteen

– edunvalvonnasta on vieraassa valtiossa tehty päätös, joka tunnustetaan Suomessa, jos edunvalvonnan jatkuminen olisi ristiriidassa kyseisen päätöksen kanssa.

Päämiehen kuoltua edunvalvojan ainoana velvollisuutena on HolTL 59.2 §:n mukaisesti luovuttaa päämiehen omaisuus kuolinpesän osakkaiden yhteishallintoon.

Edunvalvojan sijaisen tehtävä lakkaa, kun edunvalvoja ja hänen sijaisensa esteen lakattua yhdessä tekevät maistraatille ilmoituksen tehtävän lakkaamisesta.

Alaikäisen lapsensa huoltajana oleva vanhempi voidaan vapauttaa edunvalvojan tehtävästä vain erityisestä syystä

Tuomioistuimen tai maistraatin tekemä edunvalvojan vapauttamista koskeva ratkaisu tulee heti noudatettavaksi, vaikka ratkaisu ei olisikaan vielä lainvoimainen

Myös maistraatilla on toimivalta vapauttaa muu edunvalvoja kuin alaikäisen huoltaja tehtävistään edunvalvojan itsensä pyynnöstä

Lisäksi tuomioistuin voi määrätä edunvalvonnan lakkaamaan, jos päämiehen asuinpaikka on siirtynyt vieraaseen valtioon eikä edunvalvonnalla voida enää toteuttaa sitä tarkoitusta, jonka vuoksi se on asetettu

Tuomioistuimen ohella myös maistraatilla on toimivalta määrätä edunvalvojan tehtävä lakkaamaan edunvalvojan ja päämiehen yhteisestä hakemuksesta, jos päämies ei ole edunvalvonnan tarpeessa. Edellytyksenä on, että edunvalvoja on määrätty lain 8 tai 9 §:n nojalla ja että päämies ymmärtää asian merkityksen (HolTL 17.4 §).

Päämiehen ollessa vajaavaltainen pääsääntönä on siis edunvalvojan vallinta ja poikkeussääntönä päämiehen vallinta.

Päämiehen itsensä määrättäväksi on jätettävä ensiksikin kohtuullinen määrä käyttövaroja (HolTL 38.1 §). Käyttövarat on tarkoitettu päämiehen jokapäiväisiin käyttömenoihin.

. Lisävarojen antaminen on mahdollista silloin, kun niiden antaminen on päämiehen edun mukaista.

Päämiehellä itsellään on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuutensa aikana omalla työllään ansainnut

Päämiehen itsensä vallittavaksi kuuluvat myös edellä a–c-kohdissa mainitun omaisuuden tuotto ja tällaisen omaisuuden sijaan tullut omaisuus eli surrogaatti

edunvalvojan on HolTL 48.1 §:n nojalla omaisuutta koskevassa alkuilmoituksessaan luetteloitava sekä ne varat ja velat, jotka ovat hänen hoidettavanaan, että ne varat, jotka on HolTL 38.1 §:n nojalla jätetty päämiehen vallittaviksi.

Tämä ilmoittamisvelvollisuus koskee a-kohdassa mainittuja käyttövaroja ja b-kohdassa mainittuja varoja.

edunvalvojan tulee seurata, kykeneekö päämies vallitsemaan hänelle uskottua tai lain nojalla hänen vallittavanaan olevaa omaisuuttaan. Jos päämies käyttää vallintaoikeuttaan tavalla, joka on selvästi vastoin hänen etuaan tai jos tällaiseen vallintaoikeuden käyttämiseen on ilmeinen vaara, edunvalvojalla on HolTL 25.2 §:n nojalla oikeus ottaa omaisuutta hoitoonsa siltä osin kuin se on tarpeen päämiehen edun suojaamiseksi.

POIKKEUS päämiehen saatavat, joista käytännölliseltä kannalta merkityksellisimmät ovat hänen pankkitilinsä. Säännöksen mukaan niistä määrääminen kuuluu edunvalvojan yksinomaiseen kelpoisuuteen, vaikka päämies olisikin täysivaltainen. Jotta pankkitilillä olevat varat kuuluisivat päämiehen vallittavaksi, edellyttää se, että edunvalvoja on tästä ilmoittanut velalliselle eli luottolaitokselle.

mitä edunvalvojan kelpoisuudesta on edunvalvojaa tehtäväänsä asetettaessa määrätty ja

Edunvalvoja saa ottaa hoitoonsa ja haltuunsa vain sellaista omaisuutta, jonka määräysvallan luovuttamiseen päämies suostuu.

Jos päämiestä turvaava omaisuuden haltuunotto ei onnistu ja jos vaarana on, että päämies toimii omaksi vahingokseen, voidaan joutua harkitsemaan, olisiko päämiehen toimintakelpoisuutta rajoitettava omaisuuden saamiseksi edunvalvojan haltuun.

Pääsääntö–poikkeussääntö-erottelua hyväksi käyttäen voidaan sanoa, että päämiehen ollessa täysivaltainen pääsääntönä on päämiehen hallinta ja poikkeussääntönä edunvalvojan hallinta.

Päämies on täysivaltainen, mutta hänen toimintakelpoisuuttaan on rajoitettu, edunvalvojan hoitoon kuuluvan omaisuuden piirin määräytymisessä on ratkaisevassa asemassa toimintakelpoisuuden rajoittamista koskeva päätös.

Päämiehen suostumuksellakaan edunvalvojan ei tule ottaa haltuunsa sellaista omaisuutta, jonka vallinnasta päämiehellä olisi yksin oikeus päättää silloin, jos päämies olisi vajaavaltainen.

Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu oikeustoimittain, edunvalvoja voi ottaa haltuunsa vain sellaisen omaisuuden, jonka disponointi on tarpeen päämieheltä kielletyssä oikeustoimessa. Esimerkiksi jos päämiehellä ei ole oikeutta päättää yksin velanotosta ja panttauksesta, edunvalvojan tulee ottaa haltuunsa omaisuus, jota voidaan käyttää vakuutena ja jonka panttaaminen edellyttää omaisuuden hallinnan siirtoa, kuten arvopaperit ja asunto-osakkeet.

edunvalvojan on hoidettava päämiehensä omaisuutta sillä tavalla, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan.

Jos päämies pystyy itse toimimaan, edunvalvojan on autettava ja tuettava päämiehen omaa toimintaa, eikä edunvalvojan pidä ruveta toimimaan suin päin oman mielensä mukaan.

Jos päämies ei esimerkiksi sairautensa takia ymmärrä asiaa tai jos häneen ei saada kontaktia, edunvalvojan pitää yrittää selvittää, miten päämies terveenä ollessaan asioitaan hoiti tai toivoi hoidettavan taikka olettavasti tahtoi niitä hoitaa.

Edunvalvojan on tunnollisesti pidettävä huolta päämiehen oikeuksista ja edistettävä hänen parastaan.

Edunvalvojan tehtävänä on huolehtia siitä, että päämies saa sen, mikä hänelle kuuluu yhtäältä yhteiskunnalta ja toisaalta yksityisoikeudellisissa oikeussuhteissa.

Edunvalvojan perus- ja huolellisuusvelvoitteen tehosteena on HolTL 45 §:n mukainen vahingonkorvausvelvollisuus

Tehtävän alettua huolellinen edunvalvoja perehtyy tarkasti päämiehen asioihin ja varallisuuteen. Hänen tulee ottaa muun muassa selville, onko päämies määrännyt jostain varoistaan testamentilla.

Tällaista omaisuutta päämiehen ei tule luovuttaa pois, ellei kysymyksessä ole omaisuuden vaihtaminen asianmukaisempaan tai elleivät päämiehen asuminen ja elinkeinonharjoittaminen tule järjestetyksi jollakin muulla, aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmalla tavalla.

Jos varojen tuotot eivät riitä elatukseen, edunvalvojan on varattava sitä varten tarpeelliset pääomavarat. Asunto- ja elinkeino-omaisuutta ei kuitenkaan yleensä pidä realisoida tällaiseen käyttöön paitsi silloin, kun muita mahdollisuuksia ei ole.

Kysymys on siis sellaisesta omaisuudesta, joka ylittää a- ja b-kohdissa mainitut päämiehen tarpeet. Tällaisen omaisuuden edunvalvoja on velvollinen sijoittamaan asiantuntevalla tavalla.

Päämiehellä voi olla myös omaisuutta, jonka hän on saanut testamentilla tai lahjakirjalla. Jos testamentissa tai lahjakirjassa on annettu tällaisen omaisuuden hoitamisesta määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa omaisuuden hoitamista koskevien säännöksien – lähinnä HolTL 39 §:n – kanssa, testamentin ja lahjakirjan määräykset saavat etusijan. Yleisistä periaatteista kuitenkin johtuu, että HolTL 41 §:n säännökset eivät ulotu lain tai hyvän tavan vastaisiin määräyksiin.

Näissä tapauksissa edunvalvojan työtä voidaan helpottaa omaisuuden hoitosuunnitelmalla

On ohjeellinen, poikkeamista ei ole sanktioitu. Voidaan muuttaa tai täydentää

edunvalvojalla on oikeus saada samat tiedot joihin päämiehellä itsellään on oikeus, ellei erikseen ole toisin säädetty. Tiedonsaantioikeus koskee edunvalvojan tehtäviin kuuluvia asioita.

Päämiehen yksityisyydensuojan takia HolTL 89.2 §:ssä edunvalvojan tiedonsaantioikeutta on rajoitettu, kun kyse päämiehelle tulleista kirjeistä ja muista suljetuista viesteistä, kuten sähköpostista. Näitä viestejä tai kirjeitä edunvalvoja voi avata vain jos lähettäjän nimen tai muiden seikkojen perusteella voidaan päätellä viestin tai kirjeen tiedon koskevan edunvalvojan hoidettavia asioita.

edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, ellei tuomioistuin tehtävää antaessaan ole toisin määrännyt tai ellei toisin ole säädetty.

Niissä tavanomaisissa tapauksissa, joissa edunvalvoja on määrätty yleisesti hoitamaan päämiehen omaisuutta ja taloudellisia asioita, edunvalvojan kelpoisuus on yleinen ja rajoittamaton.

Jos päämies ymmärtää asian merkityksen. kuullaan päämiestä ja pidetään neuvottelu

Jos päämies ei ymmärrä asian merkitystä, edunvalvojan tulee hoitaa asiaa siten kuin päämies olisi ymmärtäessään sen halunnut hoidettavan3, jos tällainen päämiehen kanta on luotettavasti selvitettävissä.

Tukeva edunvalvoja päämiehen toimintakelpoisuutta rajoittamatta, edunvalvojan tehtävä voidaan HolTL 8.3 §:n nojalla rajoittaa koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta. Tällainen rajoitus määrää myös edunvalvojan kelpoisuuden.

a) Niissä asioissa, joissa päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu, edunvalvojan kelpoisuus määräytyy toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevan päätöksen mukaan. Edunvalvojalla voi olla esimerkiksi yksinomainen kelpoisuus vallita määrättyä omaisuutta.

b) Niissä asioissa, joissa päämiehen toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, päämiehellä ja edunvalvojalla on rinnakkainen, toisistaan riippumaton kelpoisuus (HolTL 14 § ja 29.1 §)

Edunvalvojalta on kielletty päämiehen omaisuuden lahjoittaminen ja toiseksi edustaminen oikeustoimissa, joissa edunvalvoja on jäävi.

miten voidaan kontrolloida, että edunvalvoja käyttää edustusvaltaansa oikealla tavalla päämiehen eduksi.

on kyse siitä, että eräiden päämiehen kannalta tärkeiden oikeustoimien pätevyyden edellytyksenä on holhousviranomaisen eli maistraatin antama lupa (HolTL 34–36 §)

kysymys siitä, että edunvalvoja on velvollinen tekemään tilin päämiehensä puolesta tekemistään oikeustoimista vuosittain holhousviranomaiselle ja tehtävän päätyttyä päämiehelle tai tämän edustajalle

Näissä lainkohdissa kelpoisuuden rajoittaminen toimitetaan joko oikeustoimen laadun perusteella (päämiehen varojen lahjoituskielto) tai edustustilanteissa esille tulevien henkilösuhteiden mukaan (edunvalvojan jääviys ja yhteisedustus).

edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta.

Koska päämiehen itsensä vallittavana ei ehkä ole tällaiseen lahjaan tarvittavia varoja, kyseistä säännöstä täydentää HolTL 38.2 §. Sen nojalla jos päämies tahtoo antaa tavanomaisen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisen lahjan, edunvalvojan on huolehdittava siitä, että antajan tarkoitus voi toteutua.

Päämies voi antaa HolTL 24.1 §:n ja 38.2 §:n nojalla tavanomaisen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisen lahjan ainoastaan siinä tapauksessa, että hän itse ymmärtää asian merkityksen. Jos päämies ei tilansa vuoksi pysty asiaa ymmärtämään, päämiehen edun mukaista tarvetta lahjoituksen hyväksymiseenkään ei ole.

Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestä jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan läheinen tai joku toinen jota edunvalvoja edustaa.

Edunvalvoja ei voi edustaa päämiestä tilanteessa, jossa päämiehen ja edunvalvojan intressit voivat joutua keskenään ristiriitaan.

edunvalvoja ei yleensä voi edustaa molempia eri puolilla eli vastapuolina olevia päämiehiään samassa oikeustoimessa, esimerkiksi sisarusten välisessä luovutusoikeustoimessa. Se tarkoittaisi, että huoltaja edustaisi sekä luovuttajaa että luovutuksen saajaa.

Jos jäävi edunvalvoja edustaa päämiestä, oikeustoimi ei sido päämiestä

Esteellisyydestä aiheutuvia haittoja voidaan torjua ja päämiestä sitova oikeustoimi saada aikaiseksi siten, että edunvalvojalle määrätään sijainen, joka edustaa päämiestä oikeustoimessa.

Päämiehellä voi olla useita edunvalvojia. Tavallisesti tällainen tilanne syntyy, kun kumpikin lapsen vanhempi on tämän huoltaja ja edunvalvoja. Päämiehelle voidaan myös määrätä useita edunvalvojia

Jos vain toinen kahdesta edunvalvojasta – esimerkiksi toinen yhteishuoltajina olevista vanhemmista – on edustanut päämiestä oikeustoimessa, päämies ei ole ollut laillisesti edustettuna. Toisella ei ole yksinään kelpoisuutta edustaa päämiestä.

(i) Edunvalvoja on estynyt osallistumasta edustamiseen. Esteen syynä on oltava matka, sairaus tai muu syy.

(ii) Oikeustoimi on sillä tavalla kiireellinen, että sen viivästymisestä aiheutuisi haittaa. Sen sijaan sellaisessa asiassa, jolla on päämiehelle huomattava merkitys, voivat edunvalvojat päättää vain yhdessä, jollei päämiehen etu ilmeisesti muuta vaadi.

poikkeukset johtuvat yleisistä edustamista koskevista vakiintuneista periaatteista. Niiden nojalla on katsottu, että yksinkin edunvalvoja voi pätevästi ottaa vastaan vajaavaltaiselle tulevan maksun, kutsun ja tahdonilmaisun

Tavallisesti edunvalvojat voivat toimia myös eriaikaisesti, siis sitenkin, että toinen tekee päämiehen edustajana oikeustoimen, johon toinen myöhemmin suostuu. Yhteisedustaminen ei myöskään tarkoita henkilökohtaista yhteisedustamista, vaan yhteisedustajista toinen voi valtuuttaa toisen toimimaan puolestaan.

Pätemättömyyteen on siis oikeutettu vetoamaan päämies.

Jos esimerkiksi edunvalvoja lahjoittaa edunvalvojana päämiehensä omaisuutta, sopimuskumppani ei voi vedota siihen, ettei hän tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää HolTL 36.1 §:n mukaisesta lahjoituskiellosta.

Myös edunvalvojan sijainen tai uusi edunvalvoja voivat pätevöittää oikeustoimen hyväksymisellään. Hyväksymiselle ei ole asetettu määrämuotoa, joten konkludenttinenkin hyväksyminen on mahdollista.

Luvanvaraisia ovat ainoastaan HolTL 34 §:ssä luvanvaraisiksi säädetyt oikeustoimet. Muita kuin HolTL 34 §:ssä säädettyjä oikeustoimia edunvalvoja voi tehdä päämiehen puolesta pyytämättä maistraatin lupaa, jos oikeustoimet kuuluvat edunvalvojan yleisen kelpoisuuden piiriin.

1) Asunto-osakkeiden ja asumisoikeuden hankkiminen ja myyminen. Luvanvaraista on sellaisten osakeyhtiöiden osakkeiden hankkiminen ja myyminen, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa tai muuta osaa rakennuksesta tai kiinteistöstä

2) Asunto-osakehuoneiston, asumisoikeusasunnon ja kiinteistöosakehuoneistojen käyttöoikeuden luovuttaminen viittä vuotta pidemmäksi ajaksi tai pidemmäksi ajaksi kuin vuodeksi täysi-ikäisyyden alkamisesta

1) Kiinteän omaisuuden hankkiminen ja luovuttaminen (HolTL 34.1 §:n 1-k)47. Luvanvaraisia ovat sekä kiinteistön ostaminen että myyminen.

2) Sellaisen maanvuokra- tai muun käyttöoikeuden rakennuksineen hankkiminen ja luovuttaminen, joka voidaan maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle

3) Kiinteän ja muun edellä 2-kohdassa mainitun omaisuuden luovuttaminen toisen käytettäväksi pitemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi tai pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi täysi-ikäisyyden alkamisesta (HolTL 34.1 §:n 3-k).

4) Metsän ja maa-ainesten myynti ellei kysymys ole maistraatin hyväksymän omaisuuden hoitosuunnitelman mukaisesta myynnistä; myyntiin rinnastetaan sopimus, jolla luovutetaan oikeus metsän hakkaamiseen ja maa-aineisten ottamiseen

Perintöosuuden luovuttamisella tarkoitetaan luovutusoikeustointa, jolla edunvalvoja päämiehensä puolesta luovuttaa päämiehen osuuden kuolinpesässä luovutuksen saajalle

3) Sopimuksen tekeminen kuolinpesän yhteishallinnosta

Luvanvaraisia ovat sopimusositus ja -jako. Jos osituksen ja perinnönjaon toimittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja, lupaa ei tarvita, vaikka toimitusositus ja -jako perustuisivat osakkaiden tekemään sopimukseen. Tuolloin pesänjakajan on harkittava, onko edunvalvojan ja osakkaiden tekemä sopimus päämiehen edun mukainen.

1) Muun lainan kuin valtion takaaman opintolainan ottaminen

4) Omaisuuden pantiksi luovuttaminen ja muu panttioikeuden perustaminen

5) Päämiehen rahavarojen velaksi antaminen; muu rahavarojen sijoittaminen

1) Päämiehen nimissä tapahtuvaan elinkeinon harjoittamiseen ryhtyminen; yksityisliikkeen toiminnan jatkaminen

2) Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustaminen sekä tällaisiin yhtiöihin liittyminen; yhtiön jatkaminen