Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Testamenttioikeus osa 2 - Coggle Diagram

- - - - Yleistestamentin saaja on tällöin kuolinpesän osakas
      - Oikeus saada omaisuutta jäämistöstä on määrätty suhteellisesti. Jos siis testamentin saajalle annetaan koko omaisuus, määräosa siitä taikka se, mitä muiden määräysten täyttämisen jälkeen on jäljellä, on kysymyksessä yleisjälkisäädös.
      - Yleisjälkisäädöksen saajaa pidetään osakkaana myös silloin, kun hänen oikeutensa on riidanalainen
        
        Riidanalaisuussääntö suojaa yleistestamentin saajaa testamentin pätevyyden selvittämisprosessin aikana, koska jäämistöä koskevat määräämistoimet edellyttävät kaikkien osakkaiden, myös riidanalaisuussäännön nojalla osakkaana pidetyn henkilön myötävaikutusta.
    - - legaatin saajan oikeus on määritetty etuuskohtaisesti.
      - Legaatteja ovat sellaiset testamenttimääräykset, jolla annetaan saajalle tietty esine omistusoikeuksin (esinelegaatti), arvomäärä (raha- eli velvoiteoikeudellinen legaatti) taikka omaisuutta omistusoikeutta vähäisemmin oikeuksin (käyttö- tai tuotto-oikeustestamentit).
        
        Testamenttia pidetään legaattina, vaikka testamentin saaja saisi käyttöoikeuden koko jäämistöön. Legaatin saaja ei ole kuolinpesän osakas, ellei testamentin tulkinnasta joissakin poikkeustapauksissa muuta johdu.
      - Legaattimääräys voidaan tehdä joko yhdelle tai useammalle saajalle
        
        Jos määrätty useammalle, legaatin saajista tulee heille testamentatun omaisuuden yhteisomistajia. Jos legaatin saajat haluavat myöhemmin purkaa yhteisomistussuhteensa, se on tehtävä yhteisomistussuhteista annetun lain mukaisessa järjestyksessä.
  - - - Omistusoikeustestamentin saaja voi eläessään kenenkään estämättä käyttää saamansa omaisuuden omaksi hyväkseen tai lahjoittaa sen kenelle tahansa. Saatu omaisuus myös periytyy hänen oikeudenomistajilleen ja hän voi tehdä saamastaan omaisuudesta myös testamentin.
      - Rajoitettu omistusoikeustestamentti
        
        Testamentissa määrätään siitä, että omaisuus on ensisaajan kuoltua tuleva toissijaiselle saajalle
        
        Testamentin ensisaajalla on eläessään täysi valta määrätä saamastaan omaisuudesta, mutta hän ei voi tehdä siitä testamenttia
        
        Fideikommissaarinen testamentti
        
        muistuttaa rajoitettua omistusoikeustestamenttia, mutta siihen liittyy velvollisuus säilyttää testamentattu omaisuus koskemattomana ensisaajan kuolemaan saakka
        
        Voi olla ehtona myös itse omaisuuden ohella myös sen pääoma-arvo on pysytettävä reaalisesti muuttumattomana.
    - - tuottaa testamentin saajalle ainoastaan oikeuden hallita omaisuutta sekä nauttia sen tuotto
        
        Käyttöoikeuden alaisen omaisuuden pääomahyöty kuuluu omistajalle. Näin ollen esimerkiksi omaisuuden kaavoittamisesta aiheutuva arvonnousu luetaan omistajatahon hyväksi.
      - Käyttöoikeuden haltijan ja omistajan oikeudet alkavat yleensä yhtä aikaa, eikä käyttöoikeuden alaisen omaisuuden omistaja ole varsinaisesti omaisuuden toissijaissaaja. Omistajan on siedettävä käyttöoikeutta niin kauan kuin sitä kestää. Ellei testamentissa ole toisin määrätty, käyttöoikeus lakkaa käyttöoikeuden haltijan kuollessa ja vasta silloin omistaja vapautuu niistä rajoituksista, joita käyttöoikeudesta on hänen omistusoikeudelleen aiheutunut.
        
        Käyttöoikeustestamentti luetaan jälkisäädösten yleisluokituksessa legaattien eli erityisjälkisäädösten ryhmään. Testamentilla annetaan saajalle tietty etuus.
      - Käyttöoikeuden haltija ei voi:
        
        ei voi luovuttaa itse käyttöoikeutta
        
        ei voi lahjoittaa käyttöoikeuden alaista omaisuutta.
        
        ei voi tehdä testamenttia omasta käyttöoikeudestaan kuin käyttöoikeuden alaisesta omaisuudestakaan.
    - - Pelkkä oikeus nauttia omaisuuden tuotosta
      - Tuotto-oikeustestamentti voi oikeuttaa saajan esimerkiksi nostamaan tietyn määräaikaistalletuksen koron tai saamaan perittävälle kuuluneen asunnon vuokratuoton itselleen.
      - Lakiosaperillinen on suojattu myös tuotto-oikeustestamenttia vastaan.
      - Saajan oikeudet
        
        Tuotto-oikeuden saaja ei voi testamentin tultua lainvoimaiseksi vaikuttaa siihen, miten omistaja hallitsee tuotto-oikeuden alaista omaisuutta. Omistaja voi luovuttaa tuotto-oikeuden alaisen omaisuuden kolmannelle vain pysyttämällä tuotto-oikeuden voimassa.
        
        Tuotto-oikeuden haltija ei voi luovuttaa saamaansa tuotto-oikeutta toiselle edes osaksi, ellei luovutusta ole testamentissa sallittu. Sellainen lupa on poikkeuksellinen, sillä tuotto-oikeus lakkaa, ellei testamentissa ole toisin määrätty, saajan kuollessa.
- - - - Vasta tämän jälkeen testamentin saaja voi määrätä jäämistöön kuuluvasta omaisuudesta ilman perillisten suostumusta.
    - - perillinen nimenomaisesti hyväksyy testamentin, testamenttia ei moitita määräajassa, tai määräajassa nostettu moitekanne hylätään.
      - Testamentin lainvoimaisuus?
        
        = Testamentin lainvoimaisuudella tarkoitetaan vain sitä, ettei lainvoiman saanutta testamenttia voida enää julistaa pätemättömäksi testamentin moitekanteen johdosta.
  - - - Jos testamentti on perillisten hallussa, heidän on sen vuoksi luovutettava testamenttiasiakirja testamentin saajalle tai saajille. Mikäli he eivät näin menettele, he syyllistyvät testamentin salaamiseen, jonka seurauksena oikeus voi julistaa heidät menettäneeksi osaksi tai kokonaan oikeutensa perintöön
    - - Korkeimman oikeuden kannan mukaan pesänselvittäjä ei voi testamentin saajan sijasta antaa itsenäisesti testamenttia tiedoksi perillisille.
    - - Testamentti voidaan antaa tiedoksi milloin tahansa perittävän kuoleman jälkeen.
      - Testamentin tiedoksi antaminen on testamentin saajalle asetettu velvollisuus (PK 14:4). Mikäli testamentin saaja on kuollut ehtimättä saattaa testamenttiin perustuvaa oikeuttaan voimaan, voivat hänen oikeudenomistajansa antaa testamentin tiedoksi perillisille.
      - Testamentin saajan oikeus vedota testamenttiin vanhenee samassa ajassa kuin perillisenkin oikeus perintöön eli kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta
        
        Jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin kuin testamentin tekijän kuolemasta lukien, kymmenen vuoden vanhentumisaika alkaa siitä hetkestä, jolloin testamentin toissijaissaajan oikeus alkaa
      - Jos testamentin saaja ei kymmenen vuoden kuluessa testamentin tekijän kuolemasta ilmaise tahtoaan ottaa testamentattu omaisuus vastaan, hän menettää testamenttiin perustuvan oikeutensa. Aika on absoluuttinen ja se kuluu siinäkin tapauksessa, ettei testamentin saaja tiedä hänen hyväkseen tehdystä testamentista (KKO 1985 II 113). Kulunutta määräaikaa ei voida palauttaa. Määräaika kuluu myös sijaantuloperillisen vahingoksi
        
        Joissakin tilanteissa perillisillä on jokseenkin varma tieto siitä, että perittävä on tehnyt testamentin, mutta testamentin saaja ei syystä tai toisesta anna heille testamenttia tiedoksi.
        
        Perintökaaren mukaan perillinen voi kääntyä tuomioistuimen puoleen ja pyytää tuomioistuinta asettamaan määräajan, jonka kuluessa testamentin saajan tulee ilmoittaa siitä, ottaako hän vastaan hänelle testamentatun omaisuuden
        
        Määräaika ei voi olla vuotta pidempi. Tuomioistuimen päätöksestä on annettava tieto testamentinsaajalle. Jos testamentin saaja ei tuomioistuimen asettamassa määräajassa anna testamenttia tiedoksi perillisille, hän ja hänen sijaantuloperillisensä menettävät testamenttiin perustuvan oikeutensa.
  - - - Kollektiivitiedoksianto
        
        Jos testamentissa on nimetty useampia testamentin saajia ja joku heistä antaa testamentin tiedoksi perillisille, tiedoksianto luetaan myös muiden testamentin saajien hyväksi
        
        Testamentin tiedoksianto ei kuitenkaan ole muiden kuin tiedoksiannosta huolehtineen henkilön itsensä osalta osoitus testamentatun omaisuuden vastaanottotahdosta. Muiden testamentin saajien on kymmenessä vuodessa testamentin tekijän kuolemasta ilmaistava tahtonsa jäämistön vastaanottamiseen, ellei määräaikaa ole lyhennetty tuomioistuimen päätöksellä.
  - - - Määräys on annettava testamentin muodossa ja asiakirjassa on lisäksi mainittava perinnöttömäksi tekemisen peruste
    - - Jos perinnöttömäksi tehdyllä rintaperillisellä on sijaantuloperillinen, hänellä on oikeus siihen lakiosaan, joka muutoin olisi kuulunut hänen vanhemmalleen.
        
        Sivulliselle tehty testamentti loukkaa siten sekä lakiosaperillisen että sijaantuloperillisen oikeutta ja testamentti on annettava tiedoksi heille molemmille.
  - - - Lakiosailmoitus tehdään vain testamentin saajalle
  - - - Perillinen, joka on hyväksynyt testamentin, ei voi sitä enää moittia
      - Jos testamentin hyväksyminen tapahtuu ehdoitta, hyväksyjä menettää myös lakiosansa (KKO 1957 II 78, KKO 1958 II 49). Sen vuoksi lakiosaa koskeva varauma on aiheellista erikseen liittää hyväksymistahdonilmaisuun
    - - Testamentin hyväksymisellä perittävän kuoltua voidaan tarkoittaa nimenomaista luopumista moiteoikeudesta tai erityistä lakiosasta luopumista.
      - Jos hyväksymistahdonilmaisusta ei käy ilmi, kuinka laajana se on annettu, hyväksymisen on katsottu koskevan molempia seikkoja. Tällöin on oikeutettua puhua kokonais- eli totaalihyväksymisestä.
- - - - Testamentille on aina annettava testamentin tekijän tiedossa olevaa tarkoitusta vastaava tulkinta. Jos testamentin tekijän tarkoitus ei ole tiedossa, testamenttia on tulkittava hänen oletetun tarkoituksensa mukaisesti
      - Subjektiivinen tulkinta velvoittaa tulkitsijan selvittämään testamentin kokonaisajatuksen.
        
        Yhtäältä tulkitsijan on harmonisoitava tulkintaa kaipaava yksityiskohta muun testamentin sisällön kanssa siten, ettei se ole kontradiktorisessa ristiriidassa muiden testamenttimääräysten kanssa. Toisaalta testamentti on pyrittävä ymmärtämään osana laajempaa asia- tai toimintakokonaisuutta.
  - - - --> Tällöin on otettava kantaa määräysten keskinäiseen etusijajärjestykseen.
        
        Jos testamentista ei muuta johdu, tiettyä omaisuutta eli yksilöityä omaisuusobjektia koskeva testamenttimääräys on pantava täytäntöön ennen muita
        
        Esimerkki. Perittävä on määrännyt A:lle 30 000 euron arvoisen kiinteistön ja B:lle samansuuruisen rahasumman ja kaiken muun C:lle. Testamenttia toimeenpantaessa käy selville, että pesän omaisuus koostuu testamentatusta kiinteistöstä ja 20 000 eurosta rahaa.
        Tietyn omaisuuden, tässä tapauksessa kiinteistön etusijaa koskeva täytäntöönpano-ohje merkitsee, ettei kiinteistöä saa realisoida B:lle annetun rahalegaatin täyttämiseksi, jos testamentti ja sen tulkinta eivät siihen anna oikeutta. B saa 20 000 euroa ja C ei saa jäämistöstä mitään. Esimerkki kertoo samalla siitä, että legaattimääräys voi olla saajan kannalta arvokkaampi kuin yleistestamentti.
        
        Testamentin sisäinen ristiriita voi johtua myös siitä, että perittävä on määrittänyt testamentissaan saajien oikeudet tarkoin, mutta jättänyt määräämättä osasta omaisuuttaan.
        
        Jos tulkinta-aineisto osoittaa, että testamentin tekijän tarkoituksena on kaikesta huolimatta ollut määrätä koko omaisuutensa jakamisesta testamentilla, ristiriita on eliminoitava tulkinnalla ja täydennettävä testamenttia siten, että se vastaa testamentin tekijän tiedettyä tai oletettua tarkoitusta.
        
        Tämän tyyppinen testamentin täydentäminen on tarpeen erityisesti silloin, kun perillisittä kuolleen testamentin tekijän jäämistö menisi valtiolle siltä osin, kuin siitä ei ole testamentilla pätevästi määrätty.
        
        Jos testamentin tekijä on antanut useampia rahalegaatteja eivätkä jäämistön varat riitä niiden kaikkien täyttämiseen, niitä on soviteltava. Jokaisesta rahalegaatista on tehtävä sen arvon mukainen vähennys eli rahalegaatteja pienennetään niiden arvon mukaisessa suhteessa, jos testamentista ei muuta johdu
        
        Rahalegaatteja koskevan sovittelusäännön soveltaminen johtaa tässä tapauksessa siihen, että molempien osuuksia vähennetään suhteellisesti.
- - - - Pelkkä asiakirjan tuhoutuminen tulipalossa ei peruuta testamenttia
    - - monia menettely vaihtoehtoja
  - - - Varmuuden vuoksi testamentin tekijä usein ilmaisee uudessa testamentissa peruuttamistahtonsa vakiofraasilla: ”Tällä testamentilla peruutan kaikki aikaisemmin laatimani testamentit ja määrään viimeisenä tahtonani, että omaisuuteni on jaettava …”.
    - - Tällöin testamentin tekijä uudella testamentilla määrää jonkin omaisuuden jakamisesta toisin kuin aikaisemmassa testamentissa.
        
        Osittaisperuutusta koskevaan olettamaan voidaan nojautua myös silloin, kun ensimmäinen jälkisäädös on yleistestamentti ja myöhempi on legaatti. Tällaisessa tapauksessa on yleensä oletettava, että testamentin tekijä on vain ”korjannut” alkuperäistä määräystään. Erityisjälkisäädös voidaan panna täytäntöön ennen yleistestamenttia.
        Esimerkki. Ensitestamentissa annetaan A:lle koko jäämistö. Myöhemmin tehdyssä uudessa testamentissa määrätään B:lle jäämistöön kuuluva kiinteistö K. Testamentteja toimeenpantaessa erotetaan B:lle ensiksi kiinteistö ja A saa loput.
        
        Testamentin tekijän tahdon tulkinta muodostuu sitä vastoin vaikeaksi, jos myöhempi määräys on luonnehdittavissa yleistestamentiksi ja aikaisempi legaatiksi. Edellä viitattua tulkintasäätöä tuskin voidaan tällöin poikkeuksetta soveltaa (KKO 1941 II 195).
        Esimerkki. Perittävä on määrännyt aikaisemmin laatimassaan testamentissa arvokkaan irtaimen esineen A:lle ja tekee myöhemmin koko jäämistöä tarkoittavan yleistestamentin B:n hyväksi. Nyt myöhemmän testamentin on katsottava yleensä peruuttaneen aikaisemman testamentin.
        
        Uusi testamentti voi kuitenkin sisältää selvän ja yksiselitteisen määräyksen, jonka mukaan aikaisempi legaattimääräys pysyy voimassa. Tällöin perinnönjaon perustaksi on pantava sekä vanhempi että uudempi testamentti.
        
        kun perittävä on määrännyt jäämistöstään pelkästään erityisjälkisäädöksin, määräysten päällekkäisyys saattaa aiheuttaa eräitä ongelmia. Jos samaan omaisuusesineeseen kohdistuu kaksi legaattia, myöhempi peruuttaa aikaisemman. Osittainen päällekkäisyys voi tulla kysymykseen lähinnä vain rahalegaattien kohdalla.
        
        Esimerkki. Perittävä on määrännyt A:lle 8 000 euroa ja myöhemmällä legaatilla B:lle 5 000 euroa. Jäämistön rahavarat osoittautuvat 10 000 euroksi.
        Tulkintasäännön mukaan ensisijaisesti on toteutettava B:n jälkisäädös ja loput annettava A:lle. Tässä tapauksessa kumpikin siis saa 5 000 euroa. Testamentin tulkinta-aineisto voi kuitenkin osoittaa, että legaattien täyttäminen yhtä suurina ei vastaa testamentin tekijän tarkoitusta. Testamentin tekijän tarkoituksena on voinut pikemminkin olla se, että legaatit on täytettävä niiden arvon mukaisessa suhteessa. Tällöin testamentteja täytäntöönpantaessa voidaan nojautua perintökaaren sisältämään tulkintaohjeeseen, jonka mukaan jollei kaikkia erityisjälkisäädöksiä voida täyttää, on tiettyä omaisuutta koskeva jälkisäädös pantava täytäntöön ennen muita, mutta muutoin on tehtävä kunkin jälkisäädöksen osalta sen arvon mukainen vähennys
  - - - Jos perittävä on allekirjoituksellaan vahvistanut peruutustahtonsa, menettely ei yleensä aiheuta ongelmia.
    - - Eli peruutus pätemätön jos on yliviivattu esim rajoitettu omistusoikeus tai toissijaismääräys (omaisuuden toissijaissaaja)
        
        Testamentti pannaan täytäntöön alkuperäisessä muodossa
    - - Siltä osin kuin tekstiä ei ole yliviivattu, testamentti voidaan panna täytäntöön.
        
        tässä tapauksessa vapautuva osuus on jaettava lakimääräisten perillisten kesken.
  - - - Sen kohteena on tällöin sijaantullut omaisuus, surrogaatti. Jos testamentin tulkinta-aineisto osoittaa jälkisäädöksen tarkoittavan myös luovutetun omaisuuden sijaan tulevaa omaisuutta, testamentti voidaan tältä osin panna täytäntöön.
        
        Perittävä on voinut testamentissaan määrätä esimerkiksi tietyn asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet jollekin, ja sen jälkeen myydä kyseiset osakkeet ja hankkia tilalle uuden osakehuoneiston. Tämän tyyppisessä tilanteessa alkuperäinen testamentti voi koskea sijaantullutta omaisuutta, jos testamentin tekijän tahdon tulkinnan tueksi voidaan esittää näyttöä siitä, että hänen tarkoituksenaan oli asunnon vaihdosta huolimatta se, että testamentin saaja saa aikaisemman osakehuoneiston asemasta sen tilalle hankitun uuden huoneiston.
  - - - Alkuperäinen testamentti voi olla esimerkiksi sellaisessa paikassa, johon testamentin tekijällä ei ole pääsyä tai testamentin tekijä ei sairautensa vuoksi kykene peruuttamaan testamenttia muulla tavalla. Näissä olosuhteissa testamentin tekijä voi peruuttaa tehokkaasti testamenttinsa myös suullisesti
  - - - Vaikka testamentin hävittäminen olosuhteista johtuen jäisi hävittämisen yritykseksi, ratkaisevaa on tehdyn toimenpiteen merkitys peruuttamistahdon ilmauksena
  - - - Esim. testamentin tekijä laatii ensin testamentin T1 ja myöhemmin peruuttaa sen testamentilla T2 ja sittemmin tulee toisiin ajatuksiin ja yksinkertaisesti vain hävittää testamentin T2. Jos testamenttiasiakirja T1 on edelleen tallella, sitä on epäselvässä tapauksessa peruutuksen peruutuksen jälkeen noudatettava
- - - - Testamentin moitekanne voidaan nostaa vasta testamentin tekijän kuoltua.
      - Aloitevalta testamentin moittimiseksi on vain ja ainoastaan perillisellä
      - Testamentin moite on perillisen testamentin saajaa vastaan ajama kanne testamentin julistamisesta pätemättömäksi siltä osin kuin se estää häntä saamasta perintöosuuttaan jäämistöstä. Perillisen moiteoikeuteen ei vaikuta se, onko kysymyksessä yleisjälkisäädös vai legaatti tai se millaisen oikeuden testamentti saajalle anta
      - Moiteperusteet
        
        Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi ensinnäkin silloin, jos testamentin on tehnyt henkilö, joka ei ole ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään. (alaikäinen)
        
        Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi silloin, kun sitä ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa
        
        Puuttunut allekirjoitus, todistajan puuttuminen...
        
        Pakoin tehty testamentti, taivuttelu käyttäen väärin ymmärtämättömyyttään yms.