Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Perinnönjakoa koskevat säännökset - Coggle Diagram
Perinnönjakoa koskevat säännökset
Sopimusjako ja toimitusjako
Sopimusjaon toimittamisesta täysivaltaiset osakkaat päättävät aina itse.
Jos joku osakkaista on alaikäinen tai edunvalvonnan piirissä tahi vajaavaltaisten osakkaiden välillä vallitsee eturistiriita, sopimusjakomenettely on mahdollinen vain, mikäli holhousoikeudellinen edunvalvonta on järjestetty asianmukaisella tavalla.
Toimitusjako saadaan vireille ainoastaan siten, että tehdään hakemus pesänjakajan määräämiseksi. Toimitusjako tulee vireille, kun hakemus on jätetty tuomioistuimelle ja jako on vireillä, kunnes se on tullut lainvoimaiseksi tai pesänjakaja on vapautettu tehtävästään.
Jos perilliset ovat jakaneet jäämistön keskinäisellä sopimuksella, kuolinpesään ei voida määrätä pesänjakajaa
Toimitusjako voidaan tällöin käynnistää vain, jos erillisessä oikeudenkäynnissä vahvistetaan, että osa jäämistöön kuuluvasta omaisuudesta on jäänyt jakamatta, vaikka jakokirjan mukaan koko jäämistö on jaettu. Tällöin jäljellä olevan osan jakamiseen voidaan määrätä suoraan pesänjakaja
Jaon aloittaminen
Legaatin saajan suojaamiseksi on säädetty, että reaaliset jakotoimet voi aloittaa vasta kun jakamattomasta pesästä täytettävä legaatti tai tarkoitemääräys on täytetty taikka siihen tarvittava omaisuus on pantu erityiseen hoitoon, jos yksikin osakkaista sitä vaatii
. Kun pesä on selvitetty, osakkailla on oikeus vaatia jakoa (PK 23:1.1). Jos pesä on pesänselvittäjän hallinnossa, pesänselvittäjä voi luovuttaa hallinnassaan olevan omaisuuden osakkaille vasta sitten, kun reaalinen perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi
Jos taas pesä on osakkaiden yhteishallinnossa, yhteishallinto jatkuu niin kauan kunnes jako on tullut lainvoimaiseksi. Sen vuoksi kukaan ei voi ennen jaon lainvoimaistumista vaatia jakokirjassa hänelle osoitetun omaisuuden hallintaa itselleen.
Hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi voivat tehdä kuolinpesän osakas, perintöosuuden luovutuksensaaja tai tämän oikeudenomistaja, avustukseen oikeutettu henkilö kuten esimerkiksi avopuoliso, työhyvitykseen oikeutettu henkilö, leski ja jos osakkaan pesäosuus on ulosmitattu, ulosottomies tai velallisosakas itse.
Pesänjakajan hakeminen ja pesänjakajan tehtävät
. Pesänjakajan määrää tehtäväänsä tuomioistuin.
Pesänjakajan toimivallalla tarkoitetaan jakajan kelpoisuutta suorittaa ositukseen ja perinnön jakamiseen liittyviä tehtäviä.
Pesänjakajan tehtävänä on ratkaista, miten pesänselvityksessä selvitetyiksi katsottuja tosiasioita on jaossa arvosteltava. Jakajan on esimerkiksi arvioitava, onko jokin oikeustoimi tulkittava ennakkoperinnöksi.
Jos jaon kestäessä ilmaantuu uutta velkaa tai muutoin käy selväksi, että pesä ei ole vielä täysin selvitetty, pesänjakajalla ei ole määräyksensä perusteella valtaa selvittää pesää.
Jos jaon kuluessa ilmaantuu uusia riidattomia varoja, pesänjakaja voi jakaa ne saamansa määräyksen perusteella. Sama koskee tilannetta, jossa toimitusjaon aikana ilmaantuu uusi jako-osakas, esimerkiksi testamentinsaaja tai uusi perillinen. Pesänjakaja voi muuttuneissa olosuhteissa toimittaa perinnönjaon aikaisemmin saamansa määräyksen perusteella.
Perintökaaressa yhtäältä selvitystoimet ja toisaalta ositus- ja jakotoimet erotetaan jyrkästi toisistaan.
Kuolinpesässä selvitystoimet kuuluvat joko osakkaille tai tuomioistuimen määräämälle pesänselvittäjälle. Pesänselvittäjä taas ei voi koskaan jakaa pesää.
Käytännössä oni tavallista, että sama henkilö määrätään heti jäämistöselvitysprosessin alkuvaiheessa kaksoisrooliin: ensin pesänselvittäjäksi ja sitten pesänjakajaksi.
Pesänjakajan on ennen jaon aloittamista todettava jaon yleisten edellytysten olemassaolo
eli, että pesä on selvitetty, perunkirjoitus toimitettu, tiedossa olevat velat maksettu, legaatti tai tarkoitemääräys täytetty, mahdollinen ositus toimitettu ja osakkaat kutsuttu todisteellisesti jakotoimitukseen.
Jakomenettely
Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka ja kutsuttava osakkaat hyvissä ajoin todisteellisesti perinnönjaon alkukokoukseen
Yleensä jakokokouksia pitää järjestää useampi kuin yksi, ja osakkaat on kutsuttava niistä jokaiseen. Yhden kokouksista on oltava varsinainen jakokokous, eli sellainen, jossa jakaja koettaa saada osakkaat sopimaan jaosta.
Jakajan tulee esitellä osakkaille oma jakoehdotuksensa jakoprosessin loppupuolella pitämässään kokouksessa. Sitä pohjana käyttäen hänen on pyrittävä saamaan osakkaat sopimaan jaosta.
Perinnönjaon muoto
Perinnönjaosta on laadittava jakokirja
Jakokirjassa tulee mainita ainakin jako-osakkaiden nimet ja osakkuuden perusta, jako-osuuksien suhteellinen suuruus ja se, mitä omaisuutta kukin osakkaista saa itselleen.
Jakokirja on allekirjoitettava
Jakoasiakirja on allekirjoitettava (PK 23:9.1). Sopimusjaosta laadittavan jakokirjan allekirjoittavat kaikki jako-osakkaat. Mikäli perillinen on luovuttanut perintöosuutensa, jakokirjan allekirjoittaa aina sekä perintöosuuden luovuttaja että luovutuksensaaja, ellei perillinen ole valtuuttanut luovutuksensaajaa allekirjoittamaan jakokirjaa myös omasta puolestaan.
Sopimusjakokirjan muotoon kuuluu kahden todistajan allekirjoitukset
Perinnönjakokirjan todistaminen ei tarkoita sen vahvistamista, että perinnönjako on tehty oikein.
Todistajat vahvistavat sen, että asiakirja on perinnönjakokirja ja siinä olevat osakkaiden tai heidän valtuuttamiensa asiamiesten allekirjoitukset ovat oikeita.
Perinnönjaon sisältö
Perinnönjaossa toteutetaan osakkaiden oikeus jäämistöön.
Jos perittävä oli naimisissa, on toimitettava omaisuuden ositus. Jäämistön muodostaa se avio-osa, joka kuolleelle puolisolle osituksen perusteella kuuluu.
Ensin on laskettava erikseen jokaisen osakkaan suhteellisen perintöosan suuruus. (eli kuinka moneen osaan perintö jaetaan)
Arvomääräinen perintöosa on perilliselle suhteellisen perintöosuuden perusteella jäämistöpääomasta kuuluva euromääräinen osa.
arvomääräinen perintöosa = jäämistön arvo/suhteellinen perintöosa
Reaalisessa jaossa jokaisella jako-osakkaalla on oikeus saada ”osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta”
Jos omaisuutta ei voida sopivasti jakaa, se on pantava samaan osaan. Esimerkkeinä jakokelpoisista kohteista voidaan mainita raha, suuret maalla sijaitsevat kiinteistöt, joista voidaan halkomalla muodostaa useampia kiinteistöjä ja arvopaperit. Jakokelvottomia ovat usein irtaimet esineet, asunto-osake ja kaupunkikiinteistö. Samaan osaan panemista koskeva sääntö tarkoittaa viimeksi mainitun tyyppistä omaisuutta.
Jos kiinteistöä ei voida jakaa perustamalla siihen yhteisomistussuhde, sekin tulee sijoittaa jonkun osakkaan osuuteen. Perillisen jako-osuuden tulee kuitenkin olla vähintään yhtä suuri kuin siihen sijoitettavan objektin arvo. Pesänjakaja ei voi velvoittaa perillistä lunastamaan esinettä siltä osin kuin sen arvo ylittää hänen jako-osuutensa arvon.
Jäämistöön kenties kuuluva saatava osakkaalta on annettava velallisosakkaalle sikäli kuin hänen osansa siihen riittää
Jos perinnönjakoa ei saada muutoin toimitetuksi, pesänjakajan on haettava tuomioistuimelta omaisuuden myyntilupaa
Myyntilupaa ei voida myöntää omaisuuden realisointiin perinnönjakokustannusten maksamista varten. Pesänjakaja ei voi oma-aloitteisesti muuttaa jäämistöomaisuutta rahaksi.
Jos perittävä on kuitenkin testamentissaan määrännyt tietyn omaisuuden myytäväksi, jakajan on noudatettava määräystä, mikäli testamentti on lainvoimainen eivätkä osakkaat yksimielisesti toisin päätä (KKO 1991:139). Sama oikeus on jakoa toimittavalla testamentin toimeenpanijalla.
Omaisuuden luovuttaminen jako-osakkaille
Pesänjakajan tekemä perinnönjakoratkaisu pannaan täytäntöön jakokirjan osoittamalla tavalla.
Omaisuuden luovuttaminen osakkaille tapahtuu muutoin seuraavien periaatteiden mukaisesti.
Jos omaisuus on ollut pesän osakkaiden yhteishallinnossa, pesänjakajan määrääminen ei vaikuta hallintosuhteisiin, vaan yhteishallinto jatkuu perinnönjaon ajan.
Toimitusjako jakona päättyy siihen, kun pesänjakaja on yksilöinyt kullekin jako-osakkaalle tulevat omaisuusobjektit.
Yhteishallintoperiaatteesta johtuen pesänjakajan tehtäviin ei kuulu omaisuuden luovuttaminen jako-osakkaille. Jakajan ei siten tarvitse huolehtia esimerkiksi jäämistöön kuuluvien irtainten esineiden siirtämisestä saajilleen.
Pesänjakajan määräys ei velvoita jakajaa tekemään osakkeisiin siirtomerkintöjä tai luovuttamaan talletustodistuksia, mutta osakkaat voivat hänet siihen yksimielisesti valtuuttaa.