Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Uhanalaisimmat ekosysteemit - Coggle Diagram
Uhanalaisimmat ekosysteemit
metsät
lehtimetsät
Hävinneet melkein kokonaan asutuksen ja viljelysten tieltä.
Niissä on omanlaisensa lajisto
trooppiset sademetsät
Hävinnyt noin puolet metsien raivaamisen, metsäpalojen, teiden rakentamisen ja kaivostoiminnan takia
Trooppisten sademetsien lajimonimuotoisuus on ylivoimaisesti suurin muihin ekosysteemeihin verrattuna. Niissä arvioidaan elävän yli puolet maapallon eliölajeista
Kun trooppista sademetsää tuhoutuu, niin siellä asuvia lajeja voi kadota.
kosteikot
Maa- ja vesiekosysteemien välimuotoja. Esimerkiksi suot, valtamerien jokisuistot sekä vuorovesirannikoiden mangrovemetsät
Siellä on runsas ja omaleimainen lajisto raunavaikutuksen takia.
Tärkeä esimerkiksi monien kalalajien ja äyriäisten lisääntymiselle
Tuhoutuvat neljä kertaa muita metsiä nopeammin rantojen rakentamisen ja katkarapuviljelmien perustamisen takia
Mangrovemetsät ovat tehokas hiilinielu. Puiden latvusto tarjoaa suojaa ja pesimäpaikkoja. Puiden juuret sitovat maata ja estävät eroosiota. Siellä kasvavat puut vaimentavat aallokon voimaa.
koralliriutat
Koralliriutoilla on elintilaa ja ravintoa valtavalle määrälle eliöitä. On arvioitu että joppa 65% merten kalalajeista on jossakin elämänvaiheessa riippuvaisia koralliriutoista
Ilmastonmuutos ja merten happamoituminen muodostavat suurimman uhkan koralliriutoille. Meriveden lämpenemisestä koralliriutat muodostavat stressireaktion ja sen takia niiden sisällä elävät levät häviävät ja koralliriutat haalistuvat.
Korallieläinten kanssa elävät levät tuottavat fotosynteesissä happea ja valmistaa orgaanisia yhdisteitä korallieläiinten käyttöön
Koralliriuttoja myös uhkaa veden samentuminen, turismi, lajienvälisten suhteiden muuttuminen, ilmastonmuutos ja merten happamoituminen
suomessa
vanhat metsät
Metsiä raivataan asutuksen tieltä
Suomen pinta-alasta vain 5% on vanhoja metsiä
Kun vanhat metsät häviävät niin nille tyypillinen eliölajistokin uhanalaistuu
perinnebiotoopit
Perinnebiotooppeja on jäljellä enää vain vähän, koska maatalous on tehostunut. Pellot ovat salaojitettu ja yhdistetty toisiinsa eikä eläintenkään anneta laiduntaa metsissä tai niityillä. Monet perinnebiotoopit muuttuvat metsiksi
Perinteisessä maataloudessa karja laiduntaa vapaana metsälaitumilla, joten ruohovartiset kasvit yleistyvät ja metsälaitumilla esiintyy niittymäisiä laikkuja
Siellä on oma erityinen lajisto