Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
KPL 18 Erilaisia kehitysvaiheita lapsuudesta aikuisuuteen - Coggle Diagram
KPL 18 Erilaisia kehitysvaiheita lapsuudesta aikuisuuteen
Kehitystehtävät
Ikävaiheelle tyypillisiä kaikille yhteisiä kehityksen haasteita
Ihmisten tavat käsitellä ja ratkaista kehitystehtäviä ovat yksilöllisiä
Monenlaiset ratkaisut tukevat kehitystä
Samoista lähtökohdista voidaan päätyä erilaisiin lopputuloksiin
Samantapainen elämäntilanne voi kätkeä taakseen monenlaisia taustoja
Kehitystehtävän ratkaisu voi olla myös puutteellinen ja tällöin se estää kehitystä ja kasvua seuraavissa ikävaiheissa
Esimerkiksi yksilön tapa käsitellä häpeän kokemuksiaan voi olla niin jäykkä, että se rajoittaa elämää ja tuottaa lisää kärsimystä
Jokaiselle muodostuu oma yksilöllinen kehityspolkunsa
Kehityspsykologisella tutkimuksella saadaan yleistettävissä olevaa tietoa
Kehityspsykologinen tieto on usein tilastollista
Korjaavat kokemukset ja psyykkinen työ ovat tärkeitä tekijöitä
Tärkeitä teemoja kehityksessä:
perustavan turvallisuuden tunteen rakentaminen
aloitteellisuuden ja toimijuuteen kasvaminen
syyllisyyden ja häpeän tunteiden käsitteleminen
suhde omaan kehollisuuteen ja seksuaalisuuteen
identiteetin rakentaminen
Tutkimus: Lapsen aggressiivisuus
Turun yliopiston laajassa Lapsesta aikuiseksi- tutkimushankkeessa tutkittiin pitkittäistutkimuksen keinoin kehityksen riskitekijöitä
Yksi tunnistetuista riskitekijöistä oli lapsen heikko tunteiden hallinta, joka ilmeni aggressiivisuutena
Aggressiivisuus oli yhteydessä pitkään työttömyysjaksoon 27-36-vuotiaana
Tätä selitettiin, sillä että lapsuuden aggressiivisuus saattoi johtaa kielteiseen kehityksen kulkuun
Tunteiden säätelyn ongelmat olivat yhteydessä koulunkäynnin vaikeuksiin 14-vuotiaana, mikä taas oli yhteydessä ammatinvalinnan vaihtoehtojen vähäisyyteen että runsaaseen alkoholinkäyttöön nuorena aikuisena
Nämä seikat puolestaan olivat yhteydessä työttömyysjaksoihin
Osa aggressiiviseksi luokitelluista lapsista kuitenkin pärjäsi hyvin työelämässä
Tutkijoiden tutkiessa tämän myönteisen kehityksen syitä, havaittiin lapsen
prososiaalisen
käyttäytymisen sekä
lapsilähtöisen kasvatuksen
tukeneen kehitystä
2 more items...
Kehitys jatkuu aikuisuudessa ja vanhuudessa
Kypsä persoonallisuus
50-vuotiaana ihminen on parhaimmillaan
Keski-ikäisillä on nuorempi suurempi taipumus:
tunnollisuuteen
myönteisyyteen
mukautumiseen toisten ihmisten tunteisiin
vähäisempään
neuroottisuuteen
eli tunne-elämän epävakaisuuteen kuten ahdistuneisuuteen ja ailahtelevaisuuteen
Generatiivisuus
Tarkoittaa
huolenpitoa ja tuotteliaisuutta
Aikuisuuden tärkein kehitystehtävä on luopua itsekeskeisyydestä
Kykyä valjastaa omat voimat seuraavan sukupolven hyvinvoinnin edistämiseen
Sitä voi olla:
lasten kasvattaminen
taitojen välittäminen seuraavalle sukupolvelle
kulttuurin saavutusten siirtäminen eteenpäin esimerkiksi opettajana tai johtajana
pysyvän jäljen jättäminen esimerkiksi rakentamisen, tieteen tai taiteen tuotoksena
muu toiminta yhteisön hyväksi
Pitkä parisuhde, ammattiuran rakentaminen ja perheen perustaminen ovat osa useimpien aikuisten elämää
Yli puolet avioliitoista kuitenkin päättyy eroon
Työurat ovat nykyään epävakaampia kuin ennen
Viidesosa suomalaisista naisista ja neljäsosa miehistä on lapsettomia 49-vuotiaina
Aikuistenkin elämänkulut ovat siis varsin monipuolisia
Läheisyyden kehitystehtävä
Läheisten ihmissuhteiden ja etenkin parissuhteen muodostaminen on tärkeä aikuisuuden kehitystehtävä
Jos kehitys etenee suotuisasti, yksilö kykenee muodostamaan läheisen suhteen ystävään tai elämänkumppaniin
Voidakseen ratkaista kehitystehtävän, yksilön tulee pystyä sovittamaan yhteen itsenäisyytensä ja riippuvuutensa toisista ja muodostaa tasapainoinen suhde omaan seksuaalisuuteen
Pätevyyden kokemukset
Työ on aina merkinnyt aikuisille paljon kaikissa yhteiskunnissa ja historiallisissa ajoissa
Työn kautta yksilö voi:
toteuttaa itseään, omia taipumuksiaan ja lahjojaan
hyödyttää yhteiskuntaa
kokea iloa ja elämän mielekkyyttä
Vaikutukset kasaantuvat
Lievä kuormitus
Lyhytkestoiset ja melko lievästi kuormittavat kokemukset
Esim. asunpaikan ja koulun vaihtaminen tai koulustressi
Voi olla usein jopa hyväksi kehityksen kannalta
Haastaa omien voimavarojen löytämiseen ja käyttämiseen
Stressaavasta kokemuksesta tulee mahdollisuus kasvuun
Siedettävä kuormitus
Siedettävä, mutta pitkäkestoinen tai melko voimakas kuormitus
Esim. vanhempien ero tai läheisen tai oma vakava sairastuminen
Vahingoittava kuormitus
Traumaattista stressiä
Esim. varhaislapsuuden kaltoinkohtelu
Voi olla väkivaltaa tai puutteellista lapsen tarpeiden täyttämistä vanhemmilta
Nuoruuden kaltoinkohtelu jättää jäljen aivoihin
Mantelitumake on jatkuvasti hälytystilassa, kun yksilö joutuu jatkuvasti olemaan varuillaan esim. riitojen, väkivallan uhan takia
Uusien hermosolujen syntyminen aivoissa vähenee
Yhteyksiä muistin toimintaan ja oppimisvaikeuksiin
Etuotsalohkon tunteita rauhoittava toiminta vaimenee
Tunteiden säätelyyn, päätöksentekoon ja toiminnan suunnitteluun liittyvien taitojen kehittäminen on vaikeampaa
Esimerkkejä kehitykseen vaikuttavista tekijöistä
Kehitykseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä
turvallinen vanhemmuus
tukea antavat ihmissuhteet
myönteiset roolimallit
riittävä toimeentulo
äidin pitkä koulutus
monipuolinen ja riittävä ravinto
laadukas varhaiskasvatus ja koulutus
Kehityksen riskitekijöitä
laiminlyövä vanhemmuus
vanhempien mielenterveyden ongelmat
päihdeongelmat (vanhemman tai lapsen itsensä)
kiusatuksi tuleminen
väkivallan uhka tai kokemus
köyhyys
yksinäisyys
sota
Sekä kielteiset että myönteiset vaikutukset kasaantuvat
Lapsen, jolla on ollut turvallinen kiintymyssuhde, on helpompi luottaa muihin ihmisiin ja muodostaa ihmissuhteita