Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Pesänselvittäjä - Coggle Diagram
Pesänselvittäjä
Pesänselvittäjän oikeus määrätä jäämistöön kuuluvasta omaisuudesta --> koska ensisijainen tavoite pesänselvityksessä on velkojen maksaminen tai pääsy sovintoon velkojien kanssa. --> rajaa pesänselvittäjän disponointivaltaa
Pesänselvittäjän on annettava hallinnosta osakkaille tilitys sen jälkeen, kun hän on todennut pesänselvityksen tulleen loppuunsaatetuksi (arg. PK 19:16.1). Lopputilitykselle ei laissa ole asetettu määrämuotoa. Myöskään sen sisällöstä ei ole annettu tarkempia ohjeita. Vähimmäisvaatimuksena on kuitenkin pidettävä sitä, että pesänselvittäjä toimittaa jakoa aloittaville osakkaille tai pesänjakajalle omaisuusluettelon, jäämistöä koskevan juoksevan kirjanpidon asianmukaisine tilitositteineen sekä ilmoituksen siitä, että pesä on siinä kunnossa, että jako tai jäämistöositus voidaan suorittaa kenellekään haittaa tuottamatta.
Tehtäviä: 1) ensimmäinen tehtävä on ottaa haltuun jäämistöön kuuluva omaisuus
2) tulee varmistua siitä, että kaikki perittävän velat otetaan selvityksessä huomioon, jos tästä on epätietoisuutta --> selvittäjän on otettava JULKINEN HAASTE velkojille (PK 21:5 §)
Päätavoite: velkojien tyydyttäminen, sopimuksen aikaansaaminen velkojien kanssa --> perintökaari.
Kuolinpesässä voi olla pikkuvelkojen lisäksi asuntovelkaa, kulutusluottoa tai liiketoimintavelkaa.
Pesänselvittäjän tulee huolehtia yhtiön hallinnon järjestämisestä perittävän kuoleman jälkeen ja hänen tulee valita yhtiöön uusi hallitus.
Jos kuolinpesä on ylivelkainen, pesänselvittäjä voi kuolinpesää sitovalla tavalla sopia velkojien kanssa siitä, että nämä osittain tai kokonaan suostuvat vapauttamaan velallisena olevan kuolinpesän maksamasta vainajan tai pesän velkaa.
Jos pesänselvittäjä ei onnistu aikaansaamaan vapaaehtoista akordia velkojien kanssa, pesänselvitys etenee siten, että pesänselvittäjä maksaa ensin kaikki pesänselvitysvelat. Pesänselvitysvelkoina maksetaan pesän varoista päältä päin kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (PK 18:5).
Jos pesänselvittäjä havaitsee maksunsaantijärjestyksestä tekemänsä päätöksen virheelliseksi, hän saa oikaista sitä tekemällä asiassa uuden päätöksen. Kun pesänselvittäjän päätös on tullut lainvoimaiseksi, pesänselvittäjän on maksettava jako-osuudet velkojille (PK 19:12a.4).
-
Pesänselvittäjän on laadittava päätöksestään asiakirja, josta käyvät ilmi pesän varat, pesänselvitysvelat ja vainajan velat ja kullekin vainajan velkojalle tuleva jako-osuus. Asiakirja on päivättävä ja pesänselvittäjän allekirjoitettava. Pesänselvittäjän on toimitettava jäljennös asiakirjasta kaikille velkojille sekä pesän osakkaille.
Pesänselvittäjä kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa (PK 19:13). Hän voi yksin tehdä haastehakemuksen pesän puolesta sekä puhtaassa siviiliasiassa että rikosperusteista vahingonkorvausta koskevassa asiassa.
-
-
Pesänselvittäjä voi kiinnittää kuolinpesään kuuluvaa kiinteää omaisuutta ilman osakkaiden lupaa. Sen sijaan varsinainen kiinteän omaisuuden panttaaminen eli panttikirjojen hallinnan luovuttaminen voi tapahtua vain osakkaiden suostumuksin tai tuomioistuimen luvalla (PK 19:14.1).
Jakokuntoon saattaminen Pesänselvityksen yleistavoite on saattaa jäämistö jakokuntoon siinä mielessä, että kaikkien kuolinpesän ulkopuolisten jäämistöintresenttien vaatimukset on joko tyydytetty tai varmistuttu siitä, että ne voidaan hoitaa asianmukaisella tavalla. Sen vuoksi velat on maksettava tai velkojien kanssa on saatava aikaan sovinto, saamiset on perittävä ja sitoumukset irtisanottava.
PESÄNSELVITTÄJÄN VAPAUTTAMINEN JA EROTTAMINEN
- Pesänselvittäjä voidaan vapauttaa ensinnäkin OMASTA HAKEMUKSESTAAN.
- Perusteltu hakemus pesänselvittäjän vapauttamisesta on tehtävä sille käräjäoikeudelle, joka on määräyksen antanut, mm. sairaus
- Vapautus voi tapahtua myös osakkaiden YHTEISELLÄ hakemuksella.
Pesänselvittäjän tehtävän päättyminen lainvoimaiseen jakoon:
- Jos pesänselvittäjää ei vapauteta toimestaan kesken jäämistöselvityksen, hänen toimivaltansa jatkuu siihen saakka kunnes perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi.
- Sen jälkeen, kun perinnönjako on saanut lainvoiman, pesänselvittäjän tulee luovuttaa osakkaille hallussaan oleva omaisuus --> PERINTÖKAARI.
Tilivelvollisuus. Pesänselvittäjälle ei ole asetettu varsinaista vuosittaista tilintekovelvollisuutta eikä myöskään pysyvää hallinnon kontrollia. Pesänselvittäjä voidaan kuitenkin velvoittaa antamaan milloin tahansa hallinnon kestäessä selonteko hallinnostaan. Vaihtoehtoisesti voidaan määrätä tarkastaja suorittamaan pesän hallinnon tarkastus ja antamaan siitä erityinen tarkastuskertomus (PK 19:18.1).
Osakkaat voivat lopputilityksen jälkeen nostaa moitekanteen pesänselvittäjän hallintoa vastaan samalla tavalla kuin he voivat moittia perinnönjakoa. Pesänselvityksen moitekanne ja perinnönjaon moitekanne eroavat kuitenkin toisistaan siinä olennaisessa suhteessa, että pesänselvityksen moitekanne nostetaan pesänselvittäjää vastaan. Moitekanteella osakkaat voivat lähinnä vain vaatia pesänselvittäjältä korvausta tämän toimien johdosta. Oikeustoimet sen sijaan jäävät pysyviksi, vaikka ne osakkaiden mielestä olisivatkin olleet huonoja tai suorastaan tarpeettomia.
- pesänselvittäjän määrääminen on prosessuaalisesti hakemusasia.
- Hakemusmaksu on 250 euroa, pesänselvityksestä aiheutuneet kulut ovat PESÄN VELKAA. Maksetaan aina JÄÄMISTÖVAROISTA. JOKAISESTA TILITAPAHTUMASTA ON LIITETTÄVÄ KUITTI LOPPUTILIIN.