Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Perintöoikeus osa 4 - Coggle Diagram
Perintöoikeus osa 4
-
Ennakkoperintö
Ennakkoperinnön käsite
-
-
-
-
-
Ennakkoperintönä ei voida ottaa edes laskennallisesti huomioon tavanomaista lahjaa, joka ei ole ollut lahjaa annettaessa epäsuhteessa antajan oloihin (PK 6:4). Vain arvokas lahja voi olla ennakkoperintöä.
-
-
Jos ennakon saaja kuolee ennen perittävää, ennakko on vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosista (PK 6:8.1). Lahjanantajalla ei ole oikeutta saada antamaansa lahjaa takaisin, vaikka se olisikin tarkoitettu antaa ennakkoperinnöksi vain omalle perilliselle
Erityisen suuret koulutukseen käytetyt kustannukset ovat saajan ennakkoperintöä (PK 6:2.2). Säännös koskee vain niitä koulutuskustannuksia, jotka ovat aiheutuneet lapsen vanhemmille lapsen täytettyä 18 vuotta ja jotka eivät ole kuuluneet vanhempien elatusvelvollisuuden piiriin (ElatusL 3.2 §). Huomattaviakaan koulutuskustannuksia ei lueta kokonaan ennakkoperinnöksi, niistä voidaan vähentää vain kohtuullinen osa (KKO 1933 II 23).
Perittävä voi testamentilla määrätä tehtäväksi vähennyksen rintaperillisen perinnöstä sen johdosta, että hänen elatukseensa, kasvatukseensa ja koulutukseensa on pantu erityisiä kustannuksia. Määräystä on noudatettava, vaikka se rajoittaisikin perillisen lakiosaa, mikäli vähennystä on olosuhteisiin katsoen pidettävä kohtuullisena
lahjaksi saadun omaisuuden korkotuotot ja osingot eivät voi tulla otetuiksi huomioon ennakkoperin-tönä.
Ennakkoperintöolettamat
Rintaperillisen (& adoptiolapsen) saama lahja oletetaan ennakkoperinnöksi, jos muuta ei ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen ole otaksuttava tarkoitetun
Jos perittävä on lahjakirjassa määrännyt, että rintaperillisen saama lahja ei ole ennakkoperintöä, määräyksen voi kumota testamentilla
Ennakkoperintöolettaman taustalla on presumtio siitä, että normaalitapauksessa perittävä ei halua suosia yhtä tai useampaa rintaperillistään tai adoptiolastaan muiden lasten kustannuksella.
Se voidaan kumota esittämällä näyttöä siitä, että lahjan antajalla on ollut suosimistarkoitus. Olettaman kumoaa esimerkiksi se, että perittävä on samalla kertaa antanut kaikille perillisilleen yhtä suuren osan samanlaatuisesta omaisuudesta.
Muun perillisen saamaa lahjaa ei oleteta ennakkoperinnöksi, jollei näytetä perittävän muuta määränneen tai olosuhteista voida päätellä, että luovutus tarkoitettiin ennakkoperinnöksi (PK 6:1). Myös tämä on vain olettama, joka voidaan kumota vastanäytöllä.
Jos perittävä on antanut eläessään lahjan henkilölle, joka ei ole hänen perillisensä tai sijaantuloperillisensä, lahja ei voi missään olosuhteissa tulla huomioon otetuksi ennakkoperintönä
Siten esimerkiksi avo- ja aviopuolisolle tai rekisteröidyssä parisuhteessa puolisolle annettu lahja ei voi tulla ennakkoperintönä otetuksi huomioon lahjanantajan kuoleman jälkeen pidettävässä perinnönjaossa.
ennakkoperintöolettamaa, jonka mukaan sisaruksen saamaa lahjaa ei pidetä ennakkoperintönä, ellei toisin ole määrätty.
-
-
-
-
-
Avustus ja työhyvitys
-
-
Avustus kihlakumppanille, leskelle ja avoleskelle
Kihlakumppanilla, leskellä ja kuolleen avopuolison leskellä (avoleskellä) on oikeus jäämistöstä suoritettavaan avustukseen.
Leskellä on harkinnanvarainen oikeus saada avustusta jäämistön säästöstä silloin, kun hän ei puolison perintöoikeuden erityisiä esteitä koskevien säännösten mukaan voi periä puolisoaan tai ei samasta syystä voi pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan
Vastaava oikeus on avoleskellä. Leskelle tai avoleskelle voidaan antaa jäämistöstä avustusta sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos hänen toimeentulonsa on perittävän kuoleman vuoksi heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi
Avopuolison oikeuteen saada avustusta vaikuttaa avolesken ikä. Jäämistöoikeudellista avustusta ei voida antaa lainkaan sellaiselle leskeksi jääneelle avopuolisolle, johon ei voida soveltaa avoliittolain säännöksiä.
Avustuksen antaminen leskelle ei edellytä, että puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avustuksena voidaan antaa ”rahaa tai muuta omaisuutta” sekä perittävän avio-oikeuden alaisesta että siitä vapaasta omaisuudesta. Avustusta voidaan antaa sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos se on lesken toimeentulon kannalta tarpeen.
Leskelle voidaan avustuksena osoittaa myös käyttöoikeus jäämistöön kuuluvaan omaisuuteen tai tilanteesta riippuen antaa täydellä omistusoikeudella omakotitalo tai pienehkössä jäämistössä omaisuuden laadusta riippumatta koko jäämistövarallisuus.
Avustuksen määrää harkittaessa on otettava huomioon, että avustusta voidaan antaa vain sikäli kuin leski tai avoleski tarvitsee sitä toimeentuloonsa (PK 8:2.4). Jos leski tai avoleski voi turvata toimeentulonsa ansio- ja muilla tuloillaan ja varallisuudellaan, hänelle ei voida antaa avustusta. Avustusta vaativalla on näyttötaakka siitä, että hän on avustuksen tarpeessa.
-
-
Työhyvitys
Perillinen, joka 18 vuotta täytettyään on jatkuvasti avustanut työllään perittävää, on oikeutettu vaatimaan työstään hyvitystä
Oikeus koskee kaikkia perillisiä, mutta henkilön on oltava perillisasemassa perittävän kuolinhetkellä
Perillinen voi vaatia työhyvitystä aina silloin, jos hän on avustanut perittävää tämän elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa tai taloudessa
-
Hyvityssäännöstön soveltaminen ei edellytä sitä, että työ olisi jatkunut perittävän kuolemaan asti.
Perittävän tekemä testamentti on tehoton siltä osin kuin se loukkaa perillisen oikeutta saada hyvitystä
Hyvityksellä ei saa loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaan (PK 8:5.3) eikä lesken oikeutta vähimmäissuojaan
Puolison perintöoikeus
-
-
Pesänjako lesken eläessä
Jos leski on perinyt puolisonsa, pesänjako voidaan toimittaa vain lesken aloitteesta hänen eläessään (PK 3:5a). Toissijaiset perilliset eivät voi tehokkaasti vaatia jakoa lesken eläessä.
leski ei voi pesänjakoon liittyvässä omaisuuden osituksessa vedota tasinkoetuoikeuteensa (KKO 1997:107, KKO 1999:104). Korkeimman oikeuden mukaan mitään ositusta ei tässä tilanteessa edes toimiteta, vaan ainoastaan pesänjako.
jos leski haluaa turvata oman omaisuutensa säilymisen kokonaisuudessaan omille sukulaisilleen tai testamentissa nimetylle edunsaajalleen, hänen kannattaa luopua perinnöstä puolisonsa jälkeen ja pidättää itsellään vain lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana
Jos leski on ottanut perinnön vastaan, siitä ei voi enää luopua ja ainoa vaihtoehto tällöin on pesänjako lesken ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken, jos leski haluaa kaikesta huolimatta toimituttaa jaon elinaikanaan.
Perinnönjako ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten välillä ja lesken perillisten välillä
ennen lesken ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten välistä jakoa ei tule toimitettavaksi omaisuuden ositusta
-
Lesken eläessä toimitettu pesänjako sitoo niitä ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä, joilla lesken kuoltua olisi oikeus perintöön (PK 3:5a). Lesken eläessä toimitettava pesänjako on käytännössä harvinainen juuri sen vuoksi, että jaon seurauksena leski joutuu luovuttamaan puolittamisperiaatteen mukaisen osuuden eläessään toissijaisille perillisille.
-
Leski ja rintaperillinen
-
Jakamattomuuden kohde
Lesken oikeus hallita ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana kuolemaansa saakka voi kohdistua vain jäämistön säästöön.
Jos ensiksi kuolleen puolison kuolinpesä on ylivelkainen, lesken hallintaoikeudella ei ole kohdetta sen vuoksi, että asunto ja pesään kuuluva muukin omaisuus on realisoitava velkojen maksamiseksi.
Pesänselvitysvaiheen aikana leski voi tilapäisesti asua puolisoiden yhteisenä kotina käytetyssä asunnossa, mutta hänen oikeutensa päättyy siinä vaiheessa, kun asunto myydään.
Leski saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Tätä lesken suojaa, joka kohdistuu kaikkeen perittävälle kuuluneeseen omaisuuteen, nimitetään enimmäissuojaksi.
-
Jakovaatimus johtaa aina väistämättä siihen, että ensin on toimitettava omaisuuden ositus (tai erottelu) ensiksi kuolleen puolison rintaperillisten ja lesken välillä.
Omaisuuden ositusta voivat vaatia leski, rintaperillinen ja yleistestamentin saaja.
Jos ensiksi kuollut puoliso on ollut varakkaampi, hänen perillisensä ovat velvollisia antamaan leskelle osituksessa tasinkoa.
Avioliittolain vallinnanrajoitussäännökset suojaavat ensiksi kuolleen puolison perillisiä osituksen toimittamiseen saakka
Lesken on saatava ensiksi kuolleen puolison perillisten vallintasuostumus sellaisen omaisuuden luovuttamiseen, joka oli puolisoiden eläessä vallinnanrajoituksen alaista
Vallinnanrajoitukset lakkaavat vasta sen jälkeen, kun omaisuuden ositus tai erottelu on tullut lainvoimaiseksi. Tämän jälkeen leski voi vapaasti luovuttaa omaa omaisuuttaan.
Lesken eläessä toimitettavan perinnönjaon tarkoituksena on määrittää se varallisuus, johon lesken vähimmäissuoja kohdistuu.
Lesken vähimmäissuojan tarkoituksena on suojata lesken asumista. Jos leski itse omistaa kodikseen sopivan asunnon, hän ei ole vähimmäissuojan tarpeessa, vaan hänen on rintaperillisen esittämän jakovaatimuksen johdosta toimitetun osituksen jälkeen muutettava omistamaansa asuntoon, vaikka puolisot olisivatkin asuneet ensiksi kuolleen puolison omistamassa asunnossa.
Vähimmäissuoja voi kohdistua vain asuntoon, joka oli puolisoiden yhteinen tai kuului yksin perittävälle. Jakovaatimuksen johdosta toimitettavassa jäämistöosituksessa saattaa käydä ilmi, että leski omistaa itse kodiksi sopivan asunnon. Tällaisena pidetään asuntoa, joka kokonsa, sijaintinsa, varustetasonsa ja rakentamistapansa puolesta vastaa puolisoiden yhteistä kotia (
Jos sellainen kuuluu lesken varallisuuteen, jäämistö voidaan jakaa tavanmukaista koti-irtaimistoa lukuun ottamatta kokonaan, vaikka siihen sisältyisikin puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto
Jakovaatimuksen johdosta perittävän jäämistö voidaan jakaa reaalisesti osittain lesken eläessä. Tällöin jaetaan pesän osakkaiden kesken se jäämistön osa, johon lesken oikeus ei kohdistu. Osittainen jako edellyttää, että ositus on toimitettu. Muuten ei voida arvioida sitä, omistaako leski itse sellaisen asunnon, joka estää häntä vetoamasta vähimmäissuojaansa
Myös koko jäämistö voidaan jakaa lesken eläessä rintaperillisten kesken. Sellainen perinnönjako ei saa kuitenkaan vaarantaa lesken vähimmäissuojaa.
Jos ensiksi kuolleen puolison jäämistössä ei ole muuta kuin vähimmäissuojan piiriin kuuluvaa omaisuutta, perinnönjako vain osoittaa kullekin perilliselle sen omaisuuden, jonka hän tulee saamaan vähimmäisoikeuden lakattua. Lesken eläessä ei perinnönjakoa voida toimittaa siten, että jollekulle osakkaalle annetaan vastoin hänen tahtoaan lesken hallinnassa oleva asunto taikka asuntoirtaimisto tai osa niistä.
Tavanmukainen koti-irtaimisto on aina jätettävä lesken hallintaan (PK 3:1a.2). Se mikä on tavanmukaista jollekin, voi olla epätavanmukaista toiselle. Lainsäätäjän tarkoituksena oli säilyttää kodin perusirtain lesken hallussa jakamattomana. Sen sijaan arvokkaat taidekokoelmat ja niihin verrattava omaisuus voidaan reaalisesti jakaa lesken eläessä. Muu perittävän jäämistöön kuuluva omaisuus kuin koti-irtain, esimerkiksi sijoituskulta ja -timantit, voidaan aina jakaa lesken eläessä ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken.
Lesken määräämisvallasta
Lesken käyttöoikeus
Lesken käyttöoikeus estää omistajaa määräämästä vapaasti käyttöoikeuden kohteena olevasta omaisuudesta.
Omistaja ei saa lesken suostumuksetta luovuttaa tai pantata tällaista omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä