Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Perintöoikeus osa 4 - Coggle Diagram

- - - - 1) perittävän tekemästä (pätevästä) testamentista huolimatta rintaperillinen on oikeutettu saamaan lakiosaansa vastaavan arvomäärän omaisuutta, ja
      - 2) perillisellä on oikeus vaatia tiettyjen perittävän eläessään tekemien vastikkeettomien luovutusten huomioon ottamista jäämistöä jaettaessa.
  - - - Jos sijaantuloperillistä ei ole, oikeutensa menettäneen henkilön osuus siirtyy vapaaosaan, josta perittävä voi määrätä testamentilla.
  - - - Arvomääräinen lakiosa lasketaan PK 7 luvun mukaan määräytyvästä niin kutsutusta lakiosajäämistöstä, joka saadaan laskemalla yhteen reaalijäämistön pääoma ja siihen tehtävät laskennalliset lisäykset.
        
        Lakiosaa laskettaessa reaalisena jäämistönä pidetään jakokunnossa olevaa selvitettyä jäämistöä. Reaalisesta jäämistöstä on siten ennen lakiosan laskemista jo maksettu perittävän ja pesän velat tai pantu niihin tarvittavat varat erityiseen huostaan.
  - - - Jos testamentin saajia on useita, lakiosailmoitus on tehtävä erikseen jokaiselle.
      - Yhden lakiosaperillisen ilmoitusta ei lueta muiden hyväksi. Jokaisen on esitettävä vaatimuksensa itsenäisesti.
        
        tavallista on, että perilliset merkityttävät jo perukirjaan maininnan siitä, että he tulevat vaatimaan lakiosaansa. Jos testamentin saaja on yksi perillisistä ja läsnä perunkirjoituksessa, lakiosailmoitus on tällöin tehty oikein.
  - - - laskennallisesta lakiosasta vähennetään hänen saamansa ennakkoperintö, suosiolahja ja testamenttiin rinnastuva lahja,
        
        Vähennettäväksi voivat kuitenkin tulla kaikki lahjat, jotka voidaan huomioida PK 7:3.3:n tarkoittamina laskennallisina lisäyksinä (KKO 1997:70). Jos lahjan saaja on kuollut ja hänen sijaantuloperillisellään on itsenäinen lakiosaoikeus perittävän jälkeen, vähennys tehdään sijaantuloperillisen lakiosasta.
  - - - Samaa mahdollisuutta hänellä ei ole silloin, kun perittävä on testamentannut sivulliselle omistamansa asunnon ja asuntoirtaimiston.
        
        Leski saa tällaisen testamentin saajan oikeuden estämättä pitää jakamattomana hallinnassaan tavanmukaisen asuntoirtaimiston sekä puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan lesken kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly hänen omaan varallisuuteensa
        
        testamentin saaja joutuu sietämään lesken hallintaoikeutta lesken elinajan. Leskeä ei voi ostaa rahalla ulos puolisoiden yhteisestä kodista, jos sen hallinnan edellytykset täyttyvät.
      - Legaatin saajalla on nykyisin samanlainen oikeus kuin yleisjälkisäädöksenkin saajalla suorittaa lakiosa rahassa siltä osin kuin legaatti loukkaa lakiosaa (PK 7:5.2). Legaatti ei koskaan väisty, mikäli legaatin saaja on halukas ja kykenevä käyttämään lunastusoikeuttaan, eikä velkojien oikeudesta muuta johdu.
- - - - Laskennallisen rekonstruktion järjestelmässä jäämistö jaetaan kahteen osaan.
        
        Reaaliseen jäämistöön kuuluu se omaisuus, joka kuolinpesässä on perittävän ja pesän velkojen maksamisen jälkeen.
        
        Laskennalliseen jäämistöön kuuluu reaalinen jäämistö ja siihen lain mukaan tehtävät lisäykset. Tällaisia lisäyksiä ovat ennakkoperintöjärjestelmässä lahja ja lakiosajärjestelmässä ennakkoperintö, suosiolahja, testamenttiin rinnastuva lahja ja ylisuuret henkivakuutusmaksut.
    - - Jos perillinen on maksanut perittävälle omaisuudesta luovutushetken mukaista käypää hintaa vastaavan korvauksen, perittävä ei voi määrätä, että perillisen saama etuus on otettava ennakkoperintönä huomioon perinnönjaossa, vaikka luovutetun omaisuuden arvo olisi sittemmin moninkertaistunut
        
        Ainoa tapa, jolla perittävä voi tasoittaa muiden perillisten ja edullisen kaupan tehneen perillisen keskinäisiä suhteita, on testamentti. Testamentilla perittävä voi määrätä, että inter vivos oikeustoimen tehnyt perillinen saa vain lakiosansa ja muu osa jäämistöstä on jaettava muiden perillisten kesken.
      - Lahjaoikeustoimi on amebamainen, vastikkeeton etu voidaan antaa monenlaiseen oikeustoimikaapuun verhottuna. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan esittää oikeus käyttää ilmaiseksi toisen omaisuutta. Se voidaan ottaa huomioon saajalle annettuna ennakkoperintönä, ellei saaja ole sitoutunut korvaamaan saamaansa etua esimerkiksi huolehtimalla omaisuuden kunnossapidosta
    - - Perittävän antama lahja voidaan peruuttaa vain laissa säädetyillä perusteilla
        
        Perittävän kuoltuakaan oikeustoimi ei peruunnu, vaikka sitä olisikin pidettävä ennakkoperintönä
        
        Lahja on reaalisesti palautettava jäämistöön vain siinä tapauksessa, että perittävä on liittänyt lahjaan sitä koskevan nimenomaisen ehdon (MK 2:2). Purkava ehto voidaan ennakkoperintösäännöstön soveltamista ajatellen pätevällä tavalla liittää vain merkittävään lahjaan.
    - - Ennakkoperintö on perittävältä saatua ”perinnön etumaksua”
        
        Kun puhutaan esimerkiksi ennakkoperinnön palauttamisesta pesään, tarkoitetaan lähes poikkeuksetta sitä, että ennakkoperinnön arvo lisätään laskennallisesti reaalisen jäämistön pääoman arvoon.
    - - Ennakkoperintö voi olla kokonaan tai osittain vastikkeeton.
      - Ennakonsaaja on ennakkoperintölaskelmassa oikeutettu vähentämään maksamansa vastikkeen, joten varsinaiseksi ennakkoperinnöksi jää vastikkeen ylittävä osa lahjan arvosta.
      - Jos vastike on riittävän suuri, perittävä ei voi määrätä, että perillisen saama omaisuus on otettava ennakkoperintönä huomioon
      - Oikeustoimi saatetaan verhota kaupaksi siten, että perittävä ostaa perillisen nimiin omaisuutta, esimerkiksi asunto-osakkeen ja maksaa kauppahinnan omista varoistaan
        
        Jos myöhemmin ei pystytä osoittamaan sitä, että perittävän ja perillisen välille on syntynyt vastaava todellinen velkasuhde, kysymyksessä on lahja. Perillinen voi kumota olettaman esittämällä kuitin tai muuta näyttöä perittävälle suoritetusta velan-maksusta.
    - - Perittävä voi testamentilla määrätä tehtäväksi vähennyksen rintaperillisen perinnöstä sen johdosta, että hänen elatukseensa, kasvatukseensa ja koulutukseensa on pantu erityisiä kustannuksia. Määräystä on noudatettava, vaikka se rajoittaisikin perillisen lakiosaa, mikäli vähennystä on olosuhteisiin katsoen pidettävä kohtuullisena
  - - - Jos perittävä on lahjakirjassa määrännyt, että rintaperillisen saama lahja ei ole ennakkoperintöä, määräyksen voi kumota testamentilla
    - - Se voidaan kumota esittämällä näyttöä siitä, että lahjan antajalla on ollut suosimistarkoitus. Olettaman kumoaa esimerkiksi se, että perittävä on samalla kertaa antanut kaikille perillisilleen yhtä suuren osan samanlaatuisesta omaisuudesta.
    - - Siten esimerkiksi avo- ja aviopuolisolle tai rekisteröidyssä parisuhteessa puolisolle annettu lahja ei voi tulla ennakkoperintönä otetuksi huomioon lahjanantajan kuoleman jälkeen pidettävässä perinnönjaossa.
        
        ennakkoperintöolettamaa, jonka mukaan sisaruksen saamaa lahjaa ei pidetä ennakkoperintönä, ellei toisin ole määrätty.
  - - - esimerkki omaisuuden arvostamishetken muuttamisesta on tilanne, jossa perittävä on antanut lapsilleen samanlaatuista omaisuutta eri aikoina, esimerkiksi asunnon. Kun kaikkien asuntojen arvostushetkeksi valitaan sama ajankohta, niin tällöin lapset tulevat samalle viivalle.
        
        Jos asuntojen hintakehitys on ollut lineaarista, arvostushetkeksi voidaan määrätä viimeisimmän lahjan toteuttamishetki. Arvostushetkeä voi siirtää vastaanottohetkestä eteenpäin myös lahjanantajan lahjoitukseen liittämä ehto
  - - - Jos ennakkoperinnön antaja ei ollut avioliitossa eläessään
        
        pääsääntöä sovelletaan poikkeuksetta
      - Sen sijaan pääsääntö soveltuu avioliitossa olleen perittävän osalta ainoastaan silloin, kun ennakkoperintö on annettu avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta. Tällaisesta omaisuudesta annettu lahja vähennetään vain lahjan antajan jälkeen.
    - - Avioliitossa olleen henkilön lapselleen avio-oikeuden alaisesta omaisuudestaan antama ennakkoperintö on aina ensisijaisesti vähennettävä ensiksi kuolleen puolison jälkeen saatavasta perinnöstä
        
        Toimitaan siitä riippumatta, kuoleeko lahjan antanut puoliso ensin vai ei. Vain se osa, jota ei voida vähentää ensiksi kuolleen puolison jälkeen sen vuoksi, että hänen avio-osansa ei siihen riitä, lykätään vähennettäväksi lesken kuoleman jälkeen
        
        Jos eloonjäänyt puoliso antaa lahjan perittävän kuoleman jälkeen, sitä ei kuitenkaan voida vähentää ensiksi kuolleen puolison jälkeen tulevasta perinnöstä
      - Edellytykset
        
        Ennakon saajan tulee olla joko aviopuolisoiden yhteinen rintaperillinen tai adoptiolapsi tai toisen puolison lapsi, jonka toinen on adoptoinut (PK 6:1.2, PK 6:10). Merkitystä ei ole sillä seikalla, onko rintaperillinen syntynyt avioliitossa vai ovatko hänen vanhempansa vasta syntymän jälkeen solmineet avioliiton.
        
        Kun ainoastaan avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu lahja voidaan vähentää ensiksi kuolleen puolison jälkeen, sääntöä ei voida soveltaa ennen avioliittoa annettuun lahjaan.
    - - Puolison, jolta ei jäänyt rintaperillisiä, leski oi toimituttaa perinnönjaon hänen ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken
        
        Huom Leskellä ei kuitenkaan ole jakopakkoa.
        
        Hän saattaa jaon asemasta antaa jollekin tai joillekin toissijaisille perillisille etuuksia vallitsemastaan jäämistövarallisuudesta.
        
        Luonnollista tällöin on, että toissijaiselle perilliselle annettu ennakkoperintö vähennetään lesken kuoltua tapahtuvassa jaossa saajalle tulevasta pesäosuudesta
        
        Lahjoitetun omaisuuden arvo määrätään antamishetken mukaan. Leski voi myös määrätä, ettei hänen antamaansa lahjaa tule ottaa ennakkoperintönä huomioon.
        
        Lesken eläessä toimitettu jako sitoo myös niitä ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä, joilla lesken kuoltua olisi oikeus perintöön, jos jakoa ei olisi toimitettu.
        
        Jos perinnönjakoon osallistunut veli kuolee ennen leskeä ja häneltä jää lapsia, lesken eläessä toimitettu jako sitoo veljen lapsia, eikä heillä ole siten enää lesken pesässä toissijaisten perillisten asemaa. Jos leski ei olisi eläessään toimituttanut jakoa ja hänen kuollessaan elossa olisivat ensiksi kuolleen puolison veljen lapset, he olisivat siinä tapauksessa suoraan lain nojalla lesken pesän osakkaita.
      - Sama oikeus on leskellä, jonka oikeus perustuu ensiksi kuolleen puolison hänen hyväkseen tekemään rajoitettuun omistusoikeustestamenttiin
  - - - Ennakkoperintö on lisättävä jäämistöosituksessa antajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön
        
        Sen jälkeen jäämistöositus toimitetaan tavallisessa järjestyksessä ja ennakkoperinnön arvo vähennetään perillisten osasta.
    - - Puolison avioliiton aikana antama lahja voidaan avioero-osituksessa huomioida avioliittolain vastikesäännösten avulla
        
        Jos lahjoitus on tapahtunut ositusperusteen syntyhetken jälkeen, se otetaan huomioon restituutioperiaatteen nojalla
  - - - --> Jos ennakon saajan perintöosa on suurempi kuin ennakkoperintö, perillinen saa reaalisessa jaossa näiden erotuksen. Jos ennakkoperintö ja perintöosa ovat yhtä suuret, ennakkoperinnön saajan katsotaan jo saaneen oman osuutensa. Jos ennakkoperintö osoittautuu suuremmaksi kuin perintöosa, saaja joutuu tyytymään jo saamaansa omaisuuteen. Jäämistö jaetaan muiden osakkaiden kesken.
        
        Ennakon saaja ei ole velvollinen täydentämään muiden perillisten puuttuvia perintöosia sillä määrällä, jonka hän on saanut ”liikaa”. Tämä koskee yhtä hyvin lahjana saatujen omaisuusesineiden luontaispalautusta kuin velvollisuutta erotusta vastaavan arvomäärän palauttamiseen.
- - - - säännöksessä tarkoitetaankin paitsi perittävän omaa lasta myös sellaista lesken lasta, joka oli otettu yhteisessä kodissa kasvatettavaksi. Jäämistöstä voi siten poikkeuksellisesti saada selvitysaikaista avustusta sellainen alaikäinen lapsi, joka ei ole ensiksi kuolleen puolison perillinen tai tämän kuolinpesän osakas. Kyse on nimenomaan taloudellisen tuen tarpeesta.
      - Ei koske avoleskeä
    - - Lesken ja lasten oikeus selvitysaikaiseen avustukseen jatkuu siihen asti kunnes perinnönjako on käynyt lainvoimaiseksi.
      - Jos omaisuutta realisoidaan elatuksen maksamiseksi, sitä ei ole pidettävä jäämistöomaisuuden hukkaamisena.
    - - Sellaisella henkilöllä on oikeus saada ennakolta jakamattomasta jäämistöstä toimeentuloaan varten omaisuutta. Tämä varallisuusarvo vähennetään lopullisessa tilityksessä osakkaan perintöosuudesta.
  - - - Pääsääntö on selvä ja riidaton: jos perintö riittää kattamaan kasvatus- ja koulutuskustannukset, oikeutta avustukseen ei ole.
  - - - Vastaava oikeus on avoleskellä. Leskelle tai avoleskelle voidaan antaa jäämistöstä avustusta sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos hänen toimeentulonsa on perittävän kuoleman vuoksi heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi
        
        Avopuolison oikeuteen saada avustusta vaikuttaa avolesken ikä. Jäämistöoikeudellista avustusta ei voida antaa lainkaan sellaiselle leskeksi jääneelle avopuolisolle, johon ei voida soveltaa avoliittolain säännöksiä.
    - - Leskelle voidaan avustuksena osoittaa myös käyttöoikeus jäämistöön kuuluvaan omaisuuteen tai tilanteesta riippuen antaa täydellä omistusoikeudella omakotitalo tai pienehkössä jäämistössä omaisuuden laadusta riippumatta koko jäämistövarallisuus.
  - - - avustamisen on tullut olla jatkuvaa.
- - - - Ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset ovat vasta lesken kuolinpesän osakkaita
        
        Jos ensiksi kuolleelta puolisolta jäi kuollessaan vain kolmanteen parenteeliin kuuluvia sukulaisia, leski saa ensiksi kuolleen puolison perinnön täydellä omistusoikeudella.
        
        Lesken perillisiä ovat kaikki lakimääräiset perilliset, siis myös kolmanteen parenteeliin kuuluvat perilliset.
        
        lesken kuollessa jäljellä oleva omaisuus eli lesken pesä on jaettava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ensiksi kuolleen puolison ja lesken perillisten kesken.
        
        Leski ei saa testamentilla määrätä siitä, mitä on tuleva ensiksi kuolleen puolison perillisille.
  - - - leski ei voi pesänjakoon liittyvässä omaisuuden osituksessa vedota tasinkoetuoikeuteensa (KKO 1997:107, KKO 1999:104). Korkeimman oikeuden mukaan mitään ositusta ei tässä tilanteessa edes toimiteta, vaan ainoastaan pesänjako.
        
        jos leski haluaa turvata oman omaisuutensa säilymisen kokonaisuudessaan omille sukulaisilleen tai testamentissa nimetylle edunsaajalleen, hänen kannattaa luopua perinnöstä puolisonsa jälkeen ja pidättää itsellään vain lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana
      - Jos leski on ottanut perinnön vastaan, siitä ei voi enää luopua ja ainoa vaihtoehto tällöin on pesänjako lesken ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken, jos leski haluaa kaikesta huolimatta toimituttaa jaon elinaikanaan.
    - - ennen lesken ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten välistä jakoa ei tule toimitettavaksi omaisuuden ositusta
      - Jaettavana on perittävän ja lesken omaisuus (”pesä”) sellaisena kuin se on jakohetkellä.
        
        Tästä toissijaisille perillisille kuuluu suhteellinen osuus, jos jako-osakkaat eivät muusta sovi
        
        Jos puolisoilla oli avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen, kummankin sukuhaaran suhteellinen osuus on puolet lesken pesästä. Mikäli puolisoilla oli avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, suhdeluvun määräämiseksi on laskettava muun muassa aviovarallisuussäännökset huomioon ottaen, mikä osuus leskelle olisi tullut, jos omaisuus olisi jaettu hänen ja toissijaisten perillisten kesken heti perittävän kuoltua.
      - Lesken eläessä toimitettu pesänjako sitoo niitä ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä, joilla lesken kuoltua olisi oikeus perintöön (PK 3:5a). Lesken eläessä toimitettava pesänjako on käytännössä harvinainen juuri sen vuoksi, että jaon seurauksena leski joutuu luovuttamaan puolittamisperiaatteen mukaisen osuuden eläessään toissijaisille perillisille.
  - - - Se koostuu lesken saamasta perinnöstä ja hänelle itselleen kuuluneesta omaisuudesta, sekä näiden omaisuuksien tuotosta ja muusta kasvusta. Jaettavaa omaisuutta kutsutaan eloonjääneen puolison pesäksi
    - - Ensin määritetään toissijaisille perillisille lesken pesästä kuuluva suhteellinen osuus.
        
        Pesänjaon lähtökohtana on, että toissijaiset perilliset saavat omaisuutta lesken pesästä samassa suhteessa, jossa ensiksi kuolleen puolison jäämistö oli hänen kuolinhetkellään puolisoiden yhteenlaskettuun omaisuuteen. Näin saadaan kummankin sukulaistahon oikeus säilytettyä suhteellisesti samansuuruisena.
    - - Olettaman soveltamiseen ei vaikuta lainkaan puolisoiden omistuksien suuruus. Suhdelukuolettaman mukaan lesken pesä jaetaan puoliksi ensiksi kuolleen puolison perillisten ja lesken perillisten kesken. Kummankin perillishaaran sisällä perintö jaetaan perintökaaren lakimääräistä perimystä koskevien säännösten mukaisesti.
        
        Puolittamisperiaatteesta on poikettava niissä tapauksissa, joissa puolisoilla on avio-oikeudesta vapaata omaisuutta (PK 3:2.1). Puolittamisperiaatetta ei voida noudattaa myöskään niissä tapauksissa, joissa avioliittolain vastikesäännökset olisivat voineet tulla sovellettaviksi ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen toimitetussa osituksessa.
        
        Puolittamisperiaatteesta poiketaan myös jos lesken pesän arvo on hänen kuollessaan suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, vaurastuminen on luettava lesken perillisten hyväksi, jos selvitetään, että leski on saanut vastaavan omaisuuden perintönä, testamentilla tai lahjana, tai että vaurastuminen johtuu lesken harjoittamasta ansiotoiminnasta
        
        Poikkeus puolittamisperiaatteesta Vaurastuminen voi johtua myös siitä, että leski on mennyt uuteen avioliittoon, joka sittemmin on purkautunut. Jos leski on uuden avioliiton purkauduttua toimitetussa osituksessa saanut toiselta ositustaholta omaisuutta, tämä varallisuus on luettava lesken perillisten pesäosuuden lisäykseksi
- - - - Jos ensiksi kuolleella puolisolla on vain yksi rintaperillinen, hän perii koko omaisuuden. Lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana kohdistuu rintaperillisen perimään omaisuuteen.
        
        Tästä johtuen rintaperillinen ei voi ottaa hallintaansa perintönä saamaansa omaisuutta, ellei hän esitä jakovaatimusta.
      - Leskellä on oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan myös siinä tapauksessa, että ensiksi kuollut puoliso on tehnyt testamentin muun saajan kuin lesken hyväksi (PK 3:1a.2). Tällöin lesken ja testamentinsaajan välinen suhde on samanlainen kuin lesken ja rintaperillisen välillä.
        
        Jos ensiksi kuolleelta puolisolta ei jää rintaperillistä ja hän sivuuttaa oman puolisonsa testamentillaan, leski saa kuitenkin samanlaista enimmäis- ja vähimmäissuojaa kuin leski saa suhteessa ensiksi kuolleen puolison rintaperilliseen.
    - - ensiksi kuollut puoliso voi tehdä lesken hyväksi rajoitetun omistusoikeustestamentin, jossa on määrätty omaisuuden viimesaajasta lesken kuoleman jälkeen (PK 12:1). Rajoitetulla omistusoikeustestamentilla voidaan toissijaisen perillisen asemaa vastaavaan asemaan asettaa esimerkiksi puolisoiden yhteinen rintaperillinen.
        
        Jos puolisot ovat tehneet keskinäisen rajoitetun omistusoikeustestamentin määräten siinä, että lesken testamentin nojalla saama omaisuus on hänen kuoltuaan jaettava joidenkin edunsaajien kesken, lesken pesän jako etenee samassa järjestyksessä kuin jos hän olisi perinyt puolisonsa PK 3 luvun säännösten nojalla.
  - - - Jos ensiksi kuolleen puolison kuolinpesä on ylivelkainen, lesken hallintaoikeudella ei ole kohdetta sen vuoksi, että asunto ja pesään kuuluva muukin omaisuus on realisoitava velkojen maksamiseksi.
        
        Pesänselvitysvaiheen aikana leski voi tilapäisesti asua puolisoiden yhteisenä kotina käytetyssä asunnossa, mutta hänen oikeutensa päättyy siinä vaiheessa, kun asunto myydään.
    - - Leski ei pelkän hallintaoikeutensa nojalla ole kuolinpesän osakas
    - - Omaisuuden ositusta voivat vaatia leski, rintaperillinen ja yleistestamentin saaja.
      - Jos ensiksi kuollut puoliso on ollut varakkaampi, hänen perillisensä ovat velvollisia antamaan leskelle osituksessa tasinkoa.
    - - Lesken on saatava ensiksi kuolleen puolison perillisten vallintasuostumus sellaisen omaisuuden luovuttamiseen, joka oli puolisoiden eläessä vallinnanrajoituksen alaista
        
        Vallinnanrajoitukset lakkaavat vasta sen jälkeen, kun omaisuuden ositus tai erottelu on tullut lainvoimaiseksi. Tämän jälkeen leski voi vapaasti luovuttaa omaa omaisuuttaan.
    - - Lesken vähimmäissuojan tarkoituksena on suojata lesken asumista. Jos leski itse omistaa kodikseen sopivan asunnon, hän ei ole vähimmäissuojan tarpeessa, vaan hänen on rintaperillisen esittämän jakovaatimuksen johdosta toimitetun osituksen jälkeen muutettava omistamaansa asuntoon, vaikka puolisot olisivatkin asuneet ensiksi kuolleen puolison omistamassa asunnossa.
        
        Vähimmäissuoja voi kohdistua vain asuntoon, joka oli puolisoiden yhteinen tai kuului yksin perittävälle. Jakovaatimuksen johdosta toimitettavassa jäämistöosituksessa saattaa käydä ilmi, että leski omistaa itse kodiksi sopivan asunnon. Tällaisena pidetään asuntoa, joka kokonsa, sijaintinsa, varustetasonsa ja rakentamistapansa puolesta vastaa puolisoiden yhteistä kotia (
        
        Jos sellainen kuuluu lesken varallisuuteen, jäämistö voidaan jakaa tavanmukaista koti-irtaimistoa lukuun ottamatta kokonaan, vaikka siihen sisältyisikin puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto
        
        Jakovaatimuksen johdosta perittävän jäämistö voidaan jakaa reaalisesti osittain lesken eläessä. Tällöin jaetaan pesän osakkaiden kesken se jäämistön osa, johon lesken oikeus ei kohdistu. Osittainen jako edellyttää, että ositus on toimitettu. Muuten ei voida arvioida sitä, omistaako leski itse sellaisen asunnon, joka estää häntä vetoamasta vähimmäissuojaansa
        
        Myös koko jäämistö voidaan jakaa lesken eläessä rintaperillisten kesken. Sellainen perinnönjako ei saa kuitenkaan vaarantaa lesken vähimmäissuojaa.
        
        Jos ensiksi kuolleen puolison jäämistössä ei ole muuta kuin vähimmäissuojan piiriin kuuluvaa omaisuutta, perinnönjako vain osoittaa kullekin perilliselle sen omaisuuden, jonka hän tulee saamaan vähimmäisoikeuden lakattua. Lesken eläessä ei perinnönjakoa voida toimittaa siten, että jollekulle osakkaalle annetaan vastoin hänen tahtoaan lesken hallinnassa oleva asunto taikka asuntoirtaimisto tai osa niistä.
  - - - Lesken käyttöoikeus estää omistajaa määräämästä vapaasti käyttöoikeuden kohteena olevasta omaisuudesta.
      - Omistaja ei saa lesken suostumuksetta luovuttaa tai pantata tällaista omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä