Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kovalenttinen sidos on atomien välinen sidos - Coggle Diagram
Kovalenttinen sidos on atomien välinen sidos
Epämetalliatomit jakavat elektroneja yhteiseen käyttöön
epämetallien keskenään muodostamissa yhdisteissä atomit eivät luovuta elektroneja kokonaan toisille atomeille, vaan ne jakavat elektronit yhteiseen käyttöön
näin muodostava sidosta kutsutaan kovalenttiseksi sidokseksi
Yksinkertaisessa kovalenttisessa sidoksessa on kaksi yhteistä sidoselektronia
yhden yhteisen elektroniparin muodostamaa sidosta sanotaan yksinkertaiseksi kovalenttiseksi sidokseksi
pääryhmän numero kertoo alkuaineen elektronien määrän
Kovalenttinen sidos voi olla myös kaksois- tai kolmoissidos
vapaat elektronipari eivät osallistu kovalenttisen sidoksen muodostamiseen, mutta kumpikin happiatomi antaa kaksi paritonta elektronia yhteiseen käyttöön= muodostuu kovalenttinen kaksoissidos
kovalenttinen kolmoissidos syntyy, kun molemmat atomit antavat kolme paritonta elektroniaan yhteiseen käyttöön
Kovalenttinen sidos
muodostuu kun atomit jakavat elektroneja yhteiseen käyttöön
yksinkertaisessa sidoksessa on yksi yhteinen sidoselektronipari, kaksoissidoksessa 2 ja kolmoissidoksessa 3
Sidoselektronit eivät jakaudu aina tasaisesti
alkuaineilla on erilainen kyky vetää sidoselektroneja puoleensa
atomin kykyä vetää sidoselektroneja puoleensa kuvataan elektroninegatiivisuusarvolla
Elektronegatiivisuudeltaan erilaiset atomit muodostavat poolisen sidoksen
Elektronit liikkuvat todennäköisemmin elektronegatiivisemman atomin ympärillä, sen atomin ympärille muodostuu elektronitihentymä ja vastaavasti toiselle atomille muodostuu elektronivajaus
näitä pieniä sähkövarauksen eroja kutsutaan osittaisvarauksina δ– ja δ+
sidosta jossa elektronit ovat jakautuneet epätasaisesti kutsutaan pooliseksi kovalenttiseksi sidokseksi
Pooliton sidos
pooliton kovalenttinen sidos muodostuu kahden elektroninegatiivisuudeltaan samanlaisen atomin välille
Poolittomassa kovalenttisessa sidoksessa atomit vetävät sidoselektroneja yhtä voimakkaasti puoleensa
Poolinen sidos
Poolisessa kovalanttisessa sidoksessa elektronegatiivisempi alkuaine vetää yhteisiä sidoselektroneja voimakkaammin puoleensa
Elektroninegatiivisemman atomi ympärille muodostuu elektroni tihentymä ja vastaavasti toiselle atomille muodostuu elektroivajaus
Kovalenttinen hila
Kovalenttinen hila on säännöllisesti järjestynyt jatkuva rakenne, jossa atomit liittyvät toisiinsa kovalenttisin sidoksin
kovalenttinen hila voi muodostua yhdestä tai useammasta alkuaineesta