Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Perintöoikeus osa 3 - Coggle Diagram
Perintöoikeus osa 3
Perintökaaren velkavastuujärjestelmä
Velkojen voimassa pysymisen periaate
Kuolema ei yleensä lakkauta velkasuhteita
Velallinen ei vapaudu velkavastuustaan velkojan kuoleman johdosta ja velkojalla säilyy velallisen kuolemasta huolimatta oikeus saada suoritus saatavalleen.
Pääsääntö on selvä: velkojat tyydytetään ensin – perintöosuudet, legaatit ja muut jäämistöoikeudelliset etuudet vasta nettojäämistöstä.
Missä tilanteissa osakkaiden tulee kattaa vainajan velkoja omalla jäämistön ulkopuolisella omaisuudellaan?
Jos osakkaat ovat huolimattomuuttaan hävittäneet jäämistöomaisuutta. Tällöin osakkaat joutuvat korvaamaan velkojien vahingon
Sekä korvaus- että palautusvastuun pääajatuksena on turvata velkojalle se suoritus, jonka hän olisi saanut jäämistöstä ilman osakkaiden laiminlyöntejä.
Jos taas osakkaat ovat jakaneet jäämistön varat ennen velkojen maksamista, heillä on jäämistöoikeudellinen palautusvastuu
Pesän osakas voi joutua myös henkilökohtaiseen velkavastuuseen.
Näin ankara vastuu osakkaalle voidaan asettaa vain erityistapauksissa. Henkilökohtainen velkavastuu voisi perustua osakkaan antamaan sitoumukseen.
HUOM Pääsääntö perittävältä jääneet varat käytetään tarvittaessa kokonaisuudessaan hänen velkojensa maksuun ja jos nämä varat eivät riitä, osakkaiden ei tarvitse kattaa vajausta omilla, jäämistöomaisuuden ulkopuolisilla varoillaan.
Osakas tai osakkaat joutuvat velkavastuuseen, jos he eivät toimi perintökaaressa edellytetyllä tavalla tai jos he käyttäytyvät velkojille vahinkoa tai ainakin vahingonvaaraa aiheuttavalla tavalla. Henkilökohtainen velkavastuu voi olla joko rajoittamatonta tai rajoitettua.
Vastuun laajuus
Velkojen voimassa pysymisen periaate koskee periaatteessa kaikkia perittävän velkoja. Kuolinpesästä tulevat maksettaviksi perittävän velkasitoumukset niiden luonteesta tai velkojan henkilöstä riippumatta. Perittävän velka on maksettava jäämistöomaisuudesta silloinkin, kun velka erääntyy tai realisoituu perittävän kuoleman jälkeen.
Niinpä osakkaat voivat joutua maksamaan perittävän antamaan takaukseen perustuvaa velkaa, vaikka vielä perittävän kuoltua näyttää siltä, että päävelallinen pystyy vastaamaan sitoumuksestaan. Sama sääntö koskee vahingonkorvausvastuuta, jonka olemassaolo paljastuu vasta perittävän kuoltua. Osakkaiden vastuuta ei lakkauta edes se, että pesä on jo selvitetty ja perintö jaettu.
Perintökaaren velkavastuuta koskevat yleiset säännökset eivät syrjäytä velan vanhentumista koskevia määräyksiä. Velvoitteet vanhenevat, ellei erityislaista muuta johdu, yleisessä kolmen vuoden ajassa. Vanheneminen ei katkea silloinkaan, kun pesän osakas joutuu henkilökohtaiseen vastuuseen perittävän ja pesän veloista.
Jos kuolinpesän osakkaana on alaikäinen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja, tällaisen osakkaan vastuu perittävän veloista rajoittuu kaikissa tilanteissa jäämistöomaisuuden arvoon.
Edunvalvontajärjestelmän piirissä oleva osakas ei voi joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen
Perunkirjoitusrikkomus
Velkojien suojan kannalta ratkaisevaa on jäämistön varojen ja velkojen asianmukainen ja oikea-aikainen luettelointi perukirjassa. Jos se laiminlyödään tai siinä on luotettavuuteen vaikuttavia virheitä tai puutteita, perittävän velkojen kokonaismäärää ei voida arvioida.
Rikkomukseen syyllistynyt vastaa kaikista perittävän veloista (PK 21:2.2). Sama vastuu seuraa osakkaalle, joka laiminlyö laatia täydennys- tai oikaisuperukirjan.
Perunkirjoituksen toimituttamisen laiminlyönti
Perunkirjoitusvelvollinen osakas joutuu henkilökohtaiseen velkavastuuseen kuolinpesän veloista, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa
Jos osakas on sopinut perunkirjoituksen toimittamisesta sellaisen henkilön kanssa, joka laiminlyö tehtävän hoitamisen, osakas ei voi joutua laiminlyönnin johdosta velkavastuuseen.
Vastuu seuraa osakkaalle vain, jos hän ei ryhdy tarvittaviin toimiin perunkirjoituksen toimituttamiseksi. Osakas välttää henkilökohtaisen velkavastuun aina, jos hän valitsee uskotut miehet ja määrää perunkirjoituksen ajan ja paikan
Virheellinen informaatio ja velkavastuu
tahallinen väärän tiedon antaminen joko perunkirjoituksessa tai PK 20:6.2:ssa tarkoitetun valan yhteydessä on vastuuseuraamusta ajatellen rinnastettu perunkirjoituksen laiminlyöntiin. Velkavastuu seuraa myös siitä, jos perunkirjoitusvelvollinen osakas jättää tahallaan ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan
Tahallisuus edellyttää tarkkaa tietoa asioiden oikeasta tilasta ja tämän tiedon aktiivista salaamista. Huolimattomuus ei vielä synnytä velkavastuuta, menettelyn on oltava vilpillistä.
Jos perukirjan todellisuutta vastaamaton sisältö johtuu osakkaan huolimattomuudesta, taitamattomuudesta taikka ymmärtämättömyydestä, ed. oleva ei tule sovellettavaksi.
Tahallinen väärän tiedon antaminen tai jäämistöä koskevan olennaisen seikan salaaminen aiheuttaa vastuun sille osakkaalle, joka näin menettelee riippumatta siitä, onko hän pesänhoitaja tai muodollisesti ilmoitusvelvollinen.
Vapautuminen henkilökohtaisesta velkavastuusta
Osakkaan henkilökohtainen velkavastuu perittävän velasta on ekskulpaatiovastuuta eli käännetyn todistustaakan pohjalle rakentuvaa tuottamusvastuuta. Korvausvastuu koskee normaalien vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaisesti vain sellaisia vahinkoja, jotka ovat adekvaattisessa syy-yhteydessä moitittavaan menettelyyn.
Osakas voi vapautua kokonaan henkilökohtaisesta velkavastuusta, jos hän osoittaa, ettei hän ole menettelyllään tai laiminlyönnillään pesän hallinnossa aiheuttanut PK 18:7:n nojalla korvattavaa vahinkoa.
Jos osakas pystyy antamaan luotettavan selvityksen siitä, että kaikki perittävältä jääneet varat on käytetty asianmukaisesti pesän ja perittävän velkojen maksamiseen, hän on kokonaan vastuusta vapaa, vaikka perunkirjoitus olisi myöhästynyt esimerkiksi kuukaudella. Jos taas selvitys esimerkiksi osoittaisi osakkaiden hukanneen yhteishallinnon aikana omaisuutta 5 000 euron arvosta, osakkaan vastuu rajoittuisi tähän summaan, vaikka perittävän velat olisivat suuremmat.
Kuolinpesän selvitysvelat
Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen.
pesän varoista suoritetaan päältä päin kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat) niin kuin PK 21:1:ssä on säädetty. Selvityshallinnon on huolehdittava pesänselvitysveloista eikä niiden hoitamisesta voi joutua velkavastuuseen.
Osakas, joka on yhteishallinnon aikana maksanut pesänselvitysvelkoja omista varoistaan, saa kuolinpesää vastaan regressioikeuden. Hänellä on oikeus periä maksamansa määrä jäämistövaroista.
Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta, jonka he ovat tehneet pesän lukuun (PK 21:4). Tästä laillisesta olettamasta voidaan sopimuksella poiketa. Sopimuksen ei tarvitse olla kirjallinen, mutta sen tulee olla toteennäytettävissä.
Jos jäämistö on luovutettu pesänselvittäjän hallintoon, hänellä on oikeus tehdä selvitystarkoituksiin velkaa. Osakkaat eivät vastaa omilla varoillaan näistä veloista, vaan velkoja voi vaatia suoritusta ainoastaan jäämistövaroista.
Velkojen eräännyttäminen
Velkojan asema on turvattu myös niissä tilanteissa, joissa hänen saatavansa ei vielä ole erääntynyt perittävän kuolinhetkellä.
Kun perunkirjoituksen toimittamisesta on kulunut kuukausi, velkoja voi vaatia vakuutta sellaisesta vainajalta jääneestä velasta, joka ei ole erääntynyt. Velkoja ei kuitenkaan saa vaatia lisävakuutta, jos velasta on annettu jo riittävä vakuus. Jollei vakuutta anneta kolmen kuukauden kuluessa sen vaatimisesta, velka katsotaan erääntyneeksi
Velanmaksukielto
Osakkaita & pesänselvittäjää kielletään maksamasta perittävän velkaa laissa säädettynä rauhoitusaikana.
Rauhoitusaika on yhteishallinnossa olevassa kuolinpesässä yksi kuukausi perunkirjoituksen päättymisestä.
Jos jäämistö on luovutettu pesänselvittäjän hallintoon, kielto on voimassa, kunnes velkojen maksamisesta on tehty PK 19:12a:ssa tarkoitettu sopimus tai pesänselvittäjän päätös
Perittävän velka voidaan maksaa rauhoitusaikana ainoastaan, jos on pätevä syy olettaa, ettei sen maksamisesta aiheudu vahinkoa muille vainajan velkojille
Jos joku pesän osakkaista maksaa yksityisistä varoistaan vaaditun velan, hän saa regressioikeuden kuolinpesää vastaan. Takautumisoikeuden käyttämistä rajoittaa kuitenkin sääntö, jonka mukaan takautumisvelkaa ei rauhoitusaikana voida periä, jollei ole oletettavissa, että myös muut velkojat saavat täysimääräisen suorituksen saatavilleen.
Jäämistöomaisuuden ulosmittaus
Lainsäädännön lähtökohtana on, että velkoja voi velallisen kuolemasta huolimatta turvautua kaikkiin niihin perintäkeinoihin, jotka olivat hänen käytettävissään velallisen eläessä. Niinpä saatavan täytäntöönpano voidaan velallisen kuoltua kohdistaa hänen kuolinpesäänsä.
Ulosottoperuste, joka kohdistui perittävään, on hänen kuoltuaan voimassa kuolinpesää vastaan eikä kuolinpesää vastaan tarvitse hankkia uutta tuomiota.
perittävän kuoleman jälkeen ulosmittauksen loppuunsaattaminen on mahdollista vasta sen jälkeen, kun tietyt jäämistöoikeudelliset määräajat ovat kuluneet umpeen.
Niiden tarkoituksena on estää yksittäisiä velkojia tyhjentämästä koko jäämistöä toisten vahingoksi.
PK 21 luvun mukainen palautusvastuu
Jos ositus tai perinnönjako toimitetaan ennen kuin perittävän velat on maksettu, siirtyy leskelle tasinkona ja osakkaille perintönä omaisuutta, joka on ollut velan katteena.
Tässä tapauksessa velkojien oikeus saada suoritus turvataan ensisijaisesti PK 21 luvussa säädetyn palautusvastuun avulla.
Ositus ja perinnönjako peräytyvät ja osakkaat joutuvat palauttamaan osituksessa ja jaossa saamaansa omaisuutta niin paljon kuin sitä tarvitaan perittävän velkojen maksamiseksi.
Perinnönjakoa edeltävä jäämistöositus ja perittävän velat
Perintökaaren mukaan on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus, jos vainaja oli naimisissa ja ainakin toisella puolisolla oli avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen
Leski ja ensiksi kuolleen puolison perilliset voivat kieltäytyä osituksesta, jos perittävän velasta ei ole huolehdittu asianmukaisella tavalla.
ositusta ei tule toimittaa, ennen kuin kaikki tiedossa olevat velat, joista kuollut puoliso oli vastuussa, on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon.
Jos ositus toimitetaan vastoin kieltoa ja leski vastaanottaa hänelle virheellisesti määritetyn tasingon, hän voi joutua palautusvastuuseen, jos kaikkia perittävän velkoja ei ole maksettu.
Veloilla onkin aivan erilainen merkitys jäämistöosituksessa kuin puolisoiden kesken toimitettavassa avioero-osituksessa.
Avioero-osituksessa velat ainoastaan laskennallisesti katetaan, jäämistöosituksessa kattaminen ei sen sijaan riitä, vaan jo ositusvaiheessa on varmistauduttava siitä, että perittävän velkojien oikeus reaaliseen suoritukseen turvataan asianmukaisella tavalla.
Jäämistöosituksen reaalisessa vaiheessa velat on maksettava ennen perinnönjakoa. Ositus, jossa pesästä ei makseta tasinkoa, ei vaaranna perittävän velkojien oikeuksia eikä aiheuta palautusvastuuta. Perilliset eivät siten voi kieltäytyä toimittamasta ositusta, jossa enemmän omistava leski ilmoittaa vetoavansa tasinko-etuoikeuteensa.
Ositus voidaan toimittaa maksamatta kaikkia vainajan velkoja, jos vainajan omaisuus on luovutettu konkurssiin.
Oikeus kieltää perinnönjaon aloittaminen
Osakas voi kieltää ryhtymästä perinnönjakoon ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon.
Jakoa ei myöskään saa toimittaa vastoin osakkaan kieltoa, jos perittävä on määrännyt legaatin tai tarkoitemääräyksen annettavaksi jakamattomasta pesästä, ennen kuin jälkisäädös tai määräys on täytetty tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon.
Osituksen ja perinnönjaon peruuntuminen
Jos ositus tai perinnönjako on toimitettu ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu
tuomioistuin voi määrätä osituksen tai perinnönjaon peruuntumaan ja velvoittaa osakkaat palauttamaan kaiken osituksessa tai jaossa saamansa omaisuuden taikka korvaamaan saadun omaisuuden arvon.
Jos omaisuuden palauttaminen ei ole tarpeen velkojen maksamiseksi, tuomioistuin voi velvoittaa osakkaat yhteisvastuullisesti suorittamaan pesälle velkojen maksamiseen tarvittavan rahamäärän (PK 21:6.2).
Palautusvastuu
Palautusvastuuta ei ole, jos kaikki pesän ja vainajan velat maksetaan jaon toimittamisen jälkeen.
Palautusvastuuta koskevat säännökset eivät suojaa velkojaa silloin, kun velkaa ei voida perittävän antaman ennakkoperinnön tai muun siihen rinnastuvan lahjan vuoksi maksaa jäämistöstä.
Velkojan on tällöin turvauduttava järeämpiin keinoihin eli joko haettava ulosmittausta ja nostettava takaisinsaantikanne (UK 3:84) tai haettava kuolinpesä konkurssiin ja ryhdyttävä takaisinsaantilain mukaisiin peräyttämistoimiin.
Osakkaat voivat täyttää palautusvelvollisuutensa joko esinekohtaisesti tai arvomääräisesti. Osakkaan tulee palauttaa osituksessa tai jaossa saamansa omaisuus siinä kunnossa kuin se oli ositus- tai jakohetkellä. Jos palautettavan omaisuuden arvo on alentunut merkittävästi kulumisen tai vahingoittumisen vuoksi, palautusvelvollisen on korvattava arvon aleneminen.
Muusta syystä johtuneesta arvon alentumisesta palautusvelvollisen on suoritettava kohtuullinen korvaus, jos siihen katsotaan olevan erityistä syytä
Osakkaiden vastuu
Tuomioistuin voi pesänselvittäjän kanteesta velvoittaa osakkaat yhteisvastuullisesti suorittamaan pesälle velkojen maksamiseen tarvittavan rahamäärän.
Osakas, joka on velvoitettu yhteisvastuulliseen suoritukseen pesälle, ei ole velvollinen suorittamaan kuitenkaan enempää kuin mitä hän on osituksessa tai jaossa saanut. Tämä on palautusvastuun yläraja.
Osakkaiden ei tarvitse palauttaa kaikkea jaossa saamaansa omaisuutta pesään, jos vähempikin riittää velkojen maksamiseksi.
Jokaisen on palautettava pesään jaossa saamansa ”ylimääräinen” omaisuus, ei sen enempää. Osakkaan ei siten tarvitse palauttaa sitä osuutta jaossa saamastaan omaisuudesta, jonka hän olisi saanut, jos kaikki velat ja pesän hallintokustannukset olisi ositusta tai jakoa toimitettaessa otettu huomioon.
Jos osakas ei kykene suorittamaan osuuttaan, muiden osakkaiden on täytettävä vajaus saamallaan omaisuudella tai sen arvolla.
Osakkaalla, joka on palauttanut varoja yli oman osuutensa, on oikeus saada kultakin muulta palautusvelvolliselta, mitä hän on tämän osuudesta suorittanut.
Legataarin palautusvastuu
palautusvelvollisuus koskee myös legaatinsaajaa. Erityisjälkisäädöksen tai tarkoitemääräyksen perusteella pesästä saatu omaisuus on palautettava siltä osin kuin sitä tarvitaan velan katteeksi
Jos kaikkia erityisjälkisäädöksiä ei voida täyttää, esinelegaatti täytetään ennen rahalegaattia
Mikäli perittävä on määrännyt annettavaksi useampia rahalegaatteja ja niiden yhteenlaskettu arvo ylittää jäämistöön kuuluvien rahavarojen arvon, kaikki legaatit voidaan panna täytäntöön tekemällä niistä jokaisesta suhteellisuusperiaatteen mukainen vähennys.
Jos pesä on ylivelkainen, legaattia ei luonnollisestikaan voi täyttää
Legaatinsaaja joutuu palauttamaan koko legaatin kuolinpesään.
Mikäli osakkaiden kuolinpesään palauttamat varat riittävät velkojen maksamiseen, legataari saa pitää hänelle luovutetun omaisuuden itsellään.
Mikäli osakkaat toimittavat perinnönjaon legaatin täyttämisen jälkeen, mutta ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus (PK 21:6.1), osakkaat voidaan velvoittaa yhteisvastuullisesti suorittamaan pesälle velkojen maksamiseen tarvittava rahamäärä. Sen sijaan sellaisen legaatinsaajan, joka ei ole pesän osakas, vastuu rajoittuu aina velvollisuuteen palauttaa omaisuus ”siltä osin kuin sitä tarvitaan velan katteeksi”
Palautusvastuun sovittelu
Palautusvastuuta voidaan sovitella
Sovittelu edellyttää painavia syitä
osakas on esimerkiksi tuottamuksettaan menettänyt jaossa saamansa omaisuuden.
Osakkaan on vaadittava sovittelua siinä oikeudenkäynnissä, jossa pesänselvittäjä on esittänyt vaatimuksen osituksen ja jaon peruuttamisesta tai osittaisesta arvomääräisestä palautusvastuusta.
Peräytetyn osituksen ja perinnönjaon jälkeinen oikeustila
Mikäli pesän koko omaisuus ei kulu velkojen maksuun, osakkaiden välillä on toimitettava uusi ositus ja jako edellisen toimituksen lainvoimaisuuden estämättä, koska palautusvastuu vaikuttaa tasingon määrään ja jako-osuuksien suuruuteen.
Ennen omaisuuden uutta jakoa on huolehdittava legataarin oikeuden toteuttamisesta.
Jos osakkaat vapaaehtoisesti maksavat velan omista varoistaan osuuksiensa mukaisessa suhteessa, ositus ja jako eivät luonnollisesti peräydy. Osakas voi siten alkuperäisen jakokirjan perusteella merkityttää itsensä omistajaksi esimerkiksi osakasluetteloon tai hakea nimiinsä lainhuudon.
Perillisasemaa koskevista oikeustoimista perittävän eläessä
Positiivinen perintösopimus
= sopimus, jolla perittävä määrää jäämistönsä tai osan siitä sopimuskumppanilleen.
Suomessa on omaksuttu ratkaisu, jonka mukaan sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön
Kuolemanvaraislahja myös pätemätön
=Vapaamuotoinen lahjoitus, jonka täyttäminen on sidottu perittävän kuolemaan, on pätemätön. Jos tahdonilmaisuun (lahjanlupaukseen) liitetään ehto, jonka mukaan lahja täytetään vasta antajan kuollessa, kysymys on kuolemanvaraisesta oikeustoimesta
Ollakseen pätevä on oltava testamentin muodossa
Ennakkoluopuminen "negatiivinen perintösopimus"
Perittävän eläessä tapahtuva perinnöstä luopuminen on ainoa tapa, jolla perillinen voi ennakolta määrätä toisen henkilön jäämistöstä.
Perinnöstä luopumisen tulee tapahtua kirjallisesti luopujan allekirjoittamalla asiakirjalla.
Käytännössä perinnöstä luopuminen tapahtuu useimmiten hyväksymällä perittävän eläessä tämän tekemä testamentti (PK 17:1.2).
Perinnöstä voi luopua kenen tahansa jälkeen
Puoliso voi esimerkiksi luopua perintöoikeudestaan tai oikeudestaan hallita jäämistöä jakamattomana puolisonsa jälkeen. Puoliso voi luopua myös oikeudestaan hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja tavanmukaista asuntoirtaimistoa. Leski voi luopua vähimmäissuojasta, vaikka hän ei saisi korvausta luopumisestaan.
Lakiosaperillisellä on oikeus saada luopumisestaan kohtuullinen vastike. Sen antaminen riippuu kuitenkin perittävästä, eikä lakiosaperillisellä ole oikeutta kanneteitse vaatia luopumisvastiketta perittävältä tämän eläessä.
Luopumisesta maksettavan vastikkeen tulisi vastata sitä arvomääräistä lakiosaa, johon rintaperillinen olisi oikeutettu, jos perittävä olisi kuollut luopumishetkellä.
Jos lakiosaperillinen on antanut luopumisilmoituksensa täysin korvauksetta, eikä perittävä ole testamentillaan määrännyt lakiosaa vastaavaa omaisuutta myöskään perillisen puolisolle tai jälkeläiselle, ennakkoluopuminen on osittain tehoton.
Tämä merkitsee sitä, että lakiosan ylittävältä osalta perillinen ei voi esittää vaatimuksia jäämistöön nähden, mutta lakiosansa perillinen voi vaatia täysimääräisenä luopumisestaan huolimatta.
Jos luopumista rasittaa jokin oikeustoimilain tarkoittama pätemättömyysperuste, koko oikeustoimi on pätemätön
--> Luopujasta tulee silloin pesän osakas ja hän voi vaatia, ei ainoastaan lakiosansa, vaan koko perintöosansa edustaman arvomäärän jäämistöstä.
Jos rintaperillinen on perittävän eläessä vastikkeetta hyväksynyt tämän tekemän testamentin ja perittävä on testamentissa määrännyt, että rintaperillisen lakiosaa vastaava omaisuus on annettava jäämistöstä rintaperillisen jälkeläiselle tai puolisolle, hyväksymistahdonilmaisu sitoo perillistä
Sopimus elossa olevan henkilön jäämistön jaosta
Jos perilliset sopivat keskenään perittävän eläessä tulevan perinnönjaon yksityiskohdista tai sen suorittamisen perusteista, sopimus on pätemätön
Vastaisen perintö- tai esineosuuden luovutus
= Sopimusta, jolla perillinen jo ennen perittävän kuolemaa myy tai luovuttaa oikeutensa jäämistöön, nimitetään vastaisen perintöosuuden luovuttamiseksi.
Vastaisen perintö- tai esineosuuden luovutus on kaikissa muodoissaan pätemätön.
Pätemättömyys kuitenkin korjautuu, jos perillinen saa perinnönjaossa osuuteensa sellaisen esineen, jonka hän oli perittävän eläessä luvannut luovuttaa kolmannelle ja kolmas saa esineen hallintaansa perilliseltä perinnönjaon jälkeen. Pätemätön sopimus muuttuu perittävän kuoleman jälkeen tehdyksi oikeustoimeksi perillisen ja kolmannen henkilön kesken. Jos luovutusta ei rasita mikään erityinen muu pätemättömyysperuste, luovutus on pätevä.
Pesäosuuden ulosmittaus
Ulosmittaus pesän osakkaan velkojan oikeussuojakeinona
Perittävän ja osakkaan velkojan oikeussuoja
Perinnöstä luopuminen ja pesäosuuden ulosmittaus
Maksukielto todisteena ulosmittauksesta
Perillisasemaa koskevista oikeustoimista perittävän kuoltua
Jälkiluopuminen
Perillinen ja testamentin saaja voivat luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jos he eivät ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen vastaan perinnön.
Pelkkä perunkirjoitukseen osallistuminen ei vielä muodosta estettä perinnöstä luopumiselle (KKO 1985 II 113). Perillinen voi hoitaa pesän juoksevia asioita perittävän kuoleman jälkeen, eikä senkään ole katsottu estävän tehokasta perinnöstä luopumista
Luopumisen on tapahduttava kirjallisesti. Vähimmäisvaatimuksena on allekirjoitettu luopumisilmoitus (PK 17:2a). Luopumistahto voidaan ilmaista myös perukirjassa.
Luopuminen oikeudesta vaatia tasinkoa ja perinnöstä luopuminen ovat kaksi eri asiaa
Luopuessaan perinnöstä leski ei koskaan luovu samalla tahdonilmaisulla oikeudestaan tasinkoon.
Jos eloonjäänyt puoliso luopuu perinnöstä ensiksi kuolleen puolison jälkeen ja pidättää itsellään oikeuden hallita jäämistöä jakamattomana, on ensin toimitettava omaisuuden ositus, jossa määritetään avio-osien suuruudet ja vasta sen jälkeen on tiedossa se, mihin omaisuuteen luopumistahdonilmaisu kohdistuu. Se kohdistuu vain omaisuuden osituksessa määritettyyn jäämistöön.
Lakiosaperillisen luopuminen
Perittävän kuoleman jälkeen myös lakiosaperillinen voi luopua oikeudestaan vastikkeetta
Luopujan osuuden saa se, joka olisi ollut perintöön oikeutettu, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää (PK 15:5, PK 16:3). Luopuminen merkitsee siis sananmukaisesti pesästä vetäytymistä.
Ilmoitus luopumisesta
Perittävän kuoltua luopumistahdonilmaisu voidaan pätevällä tavalla antaa joko kaikille kuolinpesän osakkaille yhdessä, yhdellekin osakkaalle, pesänselvittäjälle, pesänjakajalle, testamentin toimeenpanijalle tai sille, jonka hyväksi luopuminen tapahtuu.
Käytännössä luopumistahdonilmaisu annetaan useimmiten siten, että perillisasemassa oleva henkilö hyväksyy perittävän kuoltua sellaisen testamentin, jonka mukaan perillinen ei saa mitään jäämistöstä.
Jos luopuminen tapahtuu ehdoitta, kysymyksessä on perinnöstä luopuminen. Luopuja vetäytyy pesästä ja hänen tilalleen tulee laissa määrätty sijaisperillinen.
Tehokasta luopumista ei estä se, että luopuja mainitsee nimenomaisesti luopuvansa lakimääräisen sijaisperillisen hyväksi
sijaantulija maksaa perintöveron ikään kuin luopujaperillinen olisi kuollut ennen perittävää.
Mahdollinen on myös sellainen tahdonilmaisu, jolla perillinen ottaa vastaan vain osan lakiosastaan muun omaisuuden mennessä testamentin mukaan lakiosaperillisen rintaperilliselle (KHO 2013:52).
Käytännössä luopujan ei tässä tapauksessa itse tarvinnut lainkaan maksaa perintöveroa, koska hän luopui lakiosastaan siltä osin kuin se ylitti verovapaan perintösaannon määrän, joka luopumishetkellä oli 20 000 euroa. Luopuja vaati lakiosanaan 19 990 euroa. Sen ylittävältä osin perintövero määrättiin lapsenlapsille.
Jos taas perillinen haluaa siirtää osuutensa muulle kuin sijaisperilliselleen tai jos se, jonka hyväksi luopuminen tapahtuu, sitoutuu suorittamaan perilliselle vastiketta saamastaan edusta, kysymyksessä on
perintöosuuden luovutus.
Perintöosuuden luovutus
luopujan katsotaan ensin vastaanottaneen perinnön (perintöveroseuraamus) ja sen jälkeen lahjoittaneen omaisuuden sisarelleen (lahjaveroseuraamus)
Perintöosuuden luovutus on tehtävä kirjallisesti (
Puoliso ei tarvitse perintöosuuden myymiseen tai lahjoittamiseen toisen puolison vallintasuostumusta.
Pesäosuus voidaan myydä tai lahjoittaa joko pesän osakkaalle tai pesän ulkopuoliselle henkilölle. Jos kaikki pesäosuudet luovutetaan samalle henkilölle, luovutuksensaajasta tulee kuolinpesäomaisuuden yksinomistaja.
Perintöosuuden luovutukset korvaavat tässä tapauksessa perinnönjaon.
Luovutuksensaajan tulee esimerkiksi hakea kiinteistösaannolleen lainhuuto ja hän käyttää myös omistajan kannevaltaa sivullistahoon nähden. Minkäänlaista jakotoimitukseen verrattavaa täydentävää oikeustointa ei tässä tilanteessa tarvita.
1 more item...
Jos kaikkia perintöosuuksia ei luovuteta samalle henkilölle, luovutuksesta ei välittömästi seuraa yhteisomistussuhteen purkautuminen. Perintö on jaettava perittävän oikeudenomistajien kesken. Tässä perinnönjaossa perintöosuuden luovutuksensaaja saa luovuttajaperillisen suhteellisen ja arvomääräisen pesäosuuden.
Perintöosuuden luovuttajan hallintovaltuuden säilyminen
Perintöosuuden luovutuksesta huolimatta luovuttaja säilyttää hallintovaltuutensa. Jos luovutuksensaajalla ei ole osakasasemaa kuolinpesässä, häntä ei tarvitse kuulla jäämistöomaisuuden hallinnasta tai siitä disponoimisesta.
Osallistumalla kuolinpesän hallintoon ja perinnönjakoon pesäosuuden luovuttaja voi suojella luovutuksensaajan intressejä. Hän voi esimerkiksi estää sen, että muut osakkaat voisivat sijoittaa hänen jako-osuuteensa yliarvostettua ja epäkuranttia jäämistöomaisuutta.
Luovuttaja pysyy myös jako-osakkaana ja hän voi käyttää kaikkia osakkaalle perinnönjaossa kuuluvia oikeuksia, myös moittia jakoa. Perusteluna tälle järjestelylle voidaan taaskin viitata luovuttajaosakkaan kaupanvastuuseen.
Perintöosuuden luovutus ei sen vuoksi muuta osakkuussuhteita.
Osuuden luovutuksensaaja olisi kuitenkin turvattomassa asemassa, jos luovuttaja yhdessä kanssaperillistensä kanssa voisi yksin määrätä pesän hallinnosta. Osakkaat voisivat toimia tällöin luovutuksensaajan etua vahingoittaen.
Tämän estämiseksi luovutuksensaajalle on annettu valta käynnistää pesänselvitys ja perinnönjako sekä oikeus käyttää jaossa osakkaalle kuuluvia oikeuksia (PK 23:12). Juuri tämän vuoksi on oikeutettua puhua rinnakkaislegitimaatiosta.
1 more item...
Mikäli perilliselle on syntynyt vastuu vainajan (ja pesän) veloista, hän ei voi vapautua velkavastuusta luopumalla perinnöstään.
Perinnöstä luopuminen ja avioliitto
Perinnöstä luopumista ei vallitsevan käsityksen mukaan pidetä sellaisena määräämistoimena, johon perillinen tarvitsisi aviopuolisonsa suostumuksen
Jos perillinen luopuu perinnöstä perittävän kuoltua, mutta ennen ositusperusteen ilmaantumista, hänen puolisoaan voidaan suojata osituksessa vastikesäännöstön avulla
Puoliso, joka luopuu oikeudestaan perittävän kuoltua, käyttää väärin oikeuttaan vallita omaa omaisuuttaan, jos jokin erityinen syy ei tee luopumista kyseisessä tapauksessa perustelluksi
Jos perillinen luopuu perinnöstä perittävän kuoltua ja ositusperusteen ilmaannuttua, tilanne on pyritty ratkaisemaan niin sanotun ennallistamis- eli restituutiomallin mukaisesti. Ositusperusteen jälkeen tapahtunut hukkaaminen kompensoidaan toimittamalla omaisuuden ositus ikään kuin hukkaamista ei olisi lainkaan tapahtunut
Velallisen oikeus perintöön
Velallisen oikeus perintöön tai testamenttiin ei kuulu konkurssipesään, jos velallinen on perittävän kuoltua, mutta ennen konkurssin alkamista luopunut perinnöstä tai viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun sai tiedon perittävän kuolemasta ja perinnöstä luopuu siitä
Velallisen oikeutta perintöön tai testamenttiin ei saa myöskään ulosmitata, jos velallisperillinen on luopunut perinnöstään ennen kuin ulosottomies on tehnyt ulosmittauspäätöksen (UK 4:81). Tehokkaan luopumisen edellytyksenä on, että perillinen ei ole ottanut perintöä vastaan.
Esineosuuden luovutus
Esineosuuden luovutuksella tarkoitetaan oikeustointa, jolla perillinen disponoi tietystä jäämistöön kuuluvasta esineestä tai perintöosaansa vastaavasta osasta jäämistöä vastikkeetta tai vastiketta vastaan. Luovutuksensaajana voi olla joko toinen perillinen tai sivullinen.
Luovutuksensaajasta tulee luovutetun omaisuuden omistaja, jos se tulee perinnönjaossa luovuttajaperillisen osalle. Mikäli luovutuksen kohteena on esimerkiksi määräosa kiinteistöstä, luovutuksensaaja saa siihen omistusoikeuden vain siinä tapauksessa, että vastaava kiinteistöosuus perinnönjaossa määrätään luovuttajalle.
Esineosuuden luovutuksensaajan asema on heikko.
Hän ei voi osallistua jäämistöomaisuuden hallintoon, eikä hakea pesänselvittäjän tai -jakajan määräystä. Luovutuksensaaja ei saa vireille perinnönjakoa, eikä voi osallistua muiden vireille panemaan perinnönjakoon. Hän joutuu tyytymään perinnönjaon lopputulokseen
Jos luovutettu osuus ei tulekaan luovuttajaperillisen jako-osaan, esineosuuden ostaja voi vaatia luovuttajalta korvausta vain, jos hän voi osoittaa luovuttajan vaikuttaneen perinnönjaon lopputulokseen siten, ettei luovutuksen kohteena ollut omaisuus ole tullut luovuttajan jako-osuuteen. Mahdollisesti maksamaansa kauppahintaa hän voi luonnollisesti vaatia palautettavaksi.