Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Vaaran vuodet - Coggle Diagram
Vaaran vuodet
YYA-sopimus
Sen tarkoituksena oli varmistaa, että Saksa tai mikään sen liittolaisista ei hyökkäisi Suomen kautta Neuvostoliittoon.
Sopimuksen mukaan Suomi sitoutuisi puolustamaan maataan, jos sen kautta kohdistuisi sotilaallinen uhka Neuvostoliittoon. Lisäksi neuvostojoukot voisivat tulla Suomeen tarvittaessa.
Neuvostoliitto tarjosi Suomella YYA (ystävyys-, yhteistyö- ja avunanto) -sopimusta sotien jälkeen.
-
Neuvostoliitto ei ollut tehnyt samanlaisia sopimuksia muiden Itä-Euroopan maiden kanssa, joten Suomesta tuli osa Neuvostoliiton strategiaa.
Sopimus ei ollut Suomelle mieleinen, koska se vaikutti Suomen imagoon puolueettomuudesta.
Vaaran vuodet päättyivät sopimuksen myötä, kun Neuvostoliitto vihdoin sai haluamansa. Pian kommunistit alkoivat menettää valtaansa Suomessa.
-
-
Valvontakomissio
Sen tehtävänä oli valvoa, että Suomen ja Neuvostoliiton välisen Moskovan välirauhansopimuksen ehdot toteutuisivat tarkasti.
Valvontakomission takia suomalaiset joutuivat aloittamaan sotatoimet entisiä aseveljiään saksalaisia vastaan ja ajamaan heidät pois Lapista.
-
-
Suomessa pelättiin valvontakomission keksivän jonkinlaisen verukkeen, jolla Neuvostoliiton armeija saapuisi auttamaan kommunisteja.
-
-
Eduskuntavaalit
Vasemmiston vaikutusvalta kasvoi, kun Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) muodosti hallituksen Maalaisliiton ja SDP:n kanssa.
SKPL oli jatkosodan jälkeen perustettu äärivasemmiston puolue, jonka toimintaan osallistuivat myös kommunistit.
Suomessa järjestettiin maaliskuussa 1945 eduskuntavaalit, vaikka muu maailma oli vielä sodassa.
Oli merkittävää, että kommunistit pääsivät hallitukseen, sillä kommunistinen toiminta oli ollut 1920- ja 1930-luvuilla kiellettyä.
Pelko kommunistien vallankumouksesta hälveni, kun SKDL kärsi tappion eduskuntavaaleissa 1948 ja joutui oppositioon.
Paasikiven linja
-
Paasikiven ulkopolitiikassa merkittävää oli luoda Neuvostoliittoon sen verran luottamuksellinen suhde, ettei se uhkaisi Suomea sotilaallisesti.
-
-
-
Sotakorvaukset
Suomi oli määrätty maksamaan rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle sotakorvauksia 300 miljoonan dollarin arvosta.
Suomen talous oli huonossa jamassa sodan jälkeen, joten vaatimus oli ankara. Sotakorvauksia maksettiin esimerkiksi sähkömoottoreina, muuntaja-asemina ja laivoina.
-
Pahimpina vuosina sotakorvausten menoerä oli jopa 15% valtion menoista. Viimeiset sotakorvaukset maksettiin vuonna 1952.
Yhdysvallat tarjosi myös Suomelle Marshall-apua, mutta Neuvostoliitto kielsi Suomen vastaanottamasta sitä.
Asekätkentä
Kätkettyjä aseita oli tarkoitus käyttää sissisotilailla puna-armeijaa vastaan, mikäli Neuvostoliitto päättäisi miehittää Suomen.
Valvontakomissio sai kuitenkin tietää asekätkennästä, ja pelättiin, että sitä voitaisiin käyttää tekosyynä miehittää Suomi.
Suomen puolustusvoimissa toimineet miehet kätkivät syksyllä 1944 aseita yli 35 000 miehen tarpeisiin.
Suurissa asekätkentäoikeudenkäynneissä kuitenkin vain tuomittiin 1500 ihmistä rangaistuksiin, eikä vakavampaa tapahtunut.
-
-
