Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
LUKU 1 - Coggle Diagram
LUKU 1
KAPPALE 1 vakaantumisen ja uusien aatteiden aika
EUROOPPA VUONNA 1815
vallankumouksella yritettiin poistaa säätyjen etuoikeuksia
vallankumouksen seurauksena Eurooppa joutui melkein 20 vuoden sotaan ilman keskeytyksiä
Kenraali Napoleon nousi valtaan vuonna 1799
sota päättyi vuonna 1815 Ranskan ja Napoleonin tappioon, waterloon taistelu
Ranskan suuri vallankumous vuonna 1789 vei kansan kapinaan ja syrjäytti monarkian
VALLANKUMOUKSEN PERINTÖ
liberalismi
vallankumouksen perintö jäi kuitnekin elämään monin tavoin vaikka oltiin palattu takaisin vanhaan järjestelmänä
SUURVALLAT PYRKIVÄT TASAPAINOON
suurvallat siihen aikaan: Iso-Britannia, Venäjä, Ranska, Saksa ja Itävalta-Unkari
Wienin kongressissa 1815 Euroopan suurvallat pyrkivät luomaan vallan tasapainon, joka turvaisi rauhan Euroopassa
siellä myös otettiin Napoleonin sotien voittamat hedelmät
Venäjä ja yhdistyneen Saksan nähtiin uhkaavan tätä tasapainoa
vaihtelevat liittosuhteet ja diplomatia ehkäisi konflikteja muuntumasta suursodiksi
Iso-Britannia, Ranska ja Saksa pärjäsivät kauemmin suurvalta kilpailuissa kuin Itävalta-Unkaria ja Venäjää, koska he olivat teollistuneimpia ja kansallisesti yhtenäsimpiä valtioita
MONENLAISIA SUURVALTOJA
suurvallan tunnusmerkkejä: teollistuneisuus, kansallinen yhtenäisyys, sotilaallinen voima, siirtomaat ja suuri väestö
Saksan synty horjutti euroopan voimatasapainoa ja johti suurvaltakilpailuun
SOSIALISMI
uusi vallankumouksellinen aate
Tavoitteet: työväestön aseman parantaminen, luokkaeron poistaminen, tuotannon ja pääomien siirtäminen yhteiskunnan haltuun
sosialismin kannatus oli laajaa kaupunkien ja maaseudun työväestön keskuudessa
KAPPALE 2 nouseva nationalismi
KANSA KAIKEN KESKIÖSSÄ
nationalismi eli kansallisuusaate alkoi 1800-luvulla kilpailla monarkian ja kirkon kanssa kansalaisina yhdistävänä voimana
nationalismilla tarkoitetaan myös politiikan kansallismielisyyttä
nationalismi:
oma kieli, oma alue, oma valtio, oma historia, oma uskonto
aatteen mukaan jokaisella kansallisuudella oli oikeus omaan valtioon
kulttuurisesti ja kielellisesti yhtenäisiä kansakuntia ei todellisuudessa ollut olemassa
uudistusmieleiset ja konservatiivit käyttivät poliittisesti hyödykseen nationalismia
SAKSAN YHDISTYMINEN JA ITALIAN YHDISTYMINEN*
saksa yhdistyminen 1871
yhdistyi preussin kuningaskunnan johdolla
vuonna 1815 syntyi itsenäisistä valtioista muodostunut Saksan liitto
Preussin johdolla saksalaiset löivät ranskalaiset sodassa 1870-1871
Saksan keisrikunta syntyi ja Preussin kuninkaasta tuli Saksan keisari
Ranska menetti elsass-lothering
italian yhdistyminen 1861-71
Italia yhdistyi Sardinian kuningaskunnan johdolla
Kansallinen innostus kaatoi keski- ja pohjois-italian hallitsijat, ja ruthinaskunnat liittyivät sardiniaan
Giuseppe Garibaldi oli vapaudentaistelija, joka hyökkäsi joukkoisensa kanssa 1860 etelään ja kaatoi Molempain SSisilian kuningaskunnan
YHDISTÄVÄ JA EROTTAVA VOIMA
Eurooppaan syntyi uusia valtioita kuten Italia ja Saksa
Monet vähemmistöt perustivat kansallismielisiä liikkeitä
Suomi oli Venäjän alaisena joten Suomessa syntyi suomalaisuusliike
Kieli- ja kulttuurivähemmistöjä nähtiin hajottavina tekijöinä jopa separatistisina
Valtiioiden harrastama kansallismielinen propaganda synnytti myös kiihkokansallista uhoa ja toisten kansallisuuksien halveksuntaa
NATIONALISMI SORRON VÄLINEENÄ
NAtionalismi sai myös kiihkokansallisia muotoja, jotka johtivat muille valtioille esitettyihin aluevaatimuksiin ja vähemmistöjen sortoon.
Ranskan ja Saksan kiista Elsass-lothering käytettiin hyväksi kansallisessa kiihtoustyössä
juutalaisväestön siirtolaisuus yhdysvaltoihin edisti venäjän juutalaisvainot toisin sanoen pogromi
Turkin armenialaisvähemmistön vainoa ensimmäisen maailmansodan aikana pidetään nykyään kansanmurhana
KAPPALE 3 maailmanpolitiikan globalisoituminen
IMPERIALISMI JA KOLONIALISMI
imperialismi
tavoitteiltaan kolonialismia kokonaisvaltaisempi alueiden haltuunotto ja taloudellinen hyödyntäminen
sai alkunsa 1800-luvun jälkipuoliskolla
kolonialismi
siirtomaiden valloittaminen, halllitseminen ja hyödyntäminen
sai alkunsa löytöretkien myötä
MAAILMANVALLOITUKSEN TAUSTA
taloudellisia syitä
suurvaltojen taloudellinen kilpailu kiihtyi
poliittisia syitä
Euroopan nopeaa väestönlasvua voitiin purkaa siirtomaihin.
Kauppareittien valvomiseksi perustettiin sotilastukikohtia siirtomaihin
siirtomaiden hankinta palveli kansallisvaltioiden nationalistisia tavoitteita
Afrikan jako kesken eurooppalaisten sinetöitiin vuonna 1884-1885 Berliinissä järjestetyssä kongressissä. Alkuperäsväestö ei kuunneltu kongressissa.
RYNTÄYS AFRIKKAAN
Cecil Rhoades
imperiumin tärkeä laajentaja
rikastui timanttikaupalla afrikassa
käytti varallisuuttansa vahvistamaan brittien valtaa etelä-afrikassa
Portugali ja Hollanti perustivat 1500-1600-luvuilla Afrikan rannikoille siirtokuntia
Iso-Britannia ja Ranska kaappasivat 1800-luvulla suurimman osan Afrikasta
muille jäi pienempiä alueita
Belgian kuningas Leopold otti Kongon maatilakseen, koska oli rahoittanut tutkimusmatkoja alueelle
Liberia ja Etiopia jäivät itsenäisiksi
RYNTÄYS AASIAAN
1500-luvulla Portugali hallitsi aasian kauppaa mutta menetti sen myöhemmin Hollannille
Iso-Britannia ja Ranska jakoivat kaakkois-aasian keskenään ja jättivät thaimaan itsenäiseksi
1700-luvun lopulla brittiläinen jmaes Cook kartoitti australian ja uuden seelannin rannikoita ja alueet joutuivat Iso-Britannialle
SIIRTOMAAVALLAN PURKU AMERIKASSA
Lähes kaikki Espanjan siirtomaat Amerikassa itsenäistyivät vuoteen 1825 mennessä
Yhdysvallat itsenäistyi 1776, mutta Kanada jäi Iso-Britannialle
Monroen oppi
Yhdysvallat ei puutu euroopan asioihin jos eurooppa ei puutu yhdysvallan asioihin
eurooppalaisten maitten valta on loputtava amerikassa
Eurooppalaisen siirtolaisuuden ansiosta Yhdysvallat laajeni. Sen vaikutus Etelä-Amerikassa ja Keski-Amerikassa kasvoi.
Yhdysvallat valloitti Espanjalta Kuuban, Puerto Ricon ja Filippiinit
AIKAKAUDEN PERINTÖ
nykyinen maailman kauppa on imperialismin perintöä
rikkaiden teollisuusmaiden korkea elintaso rakentuu pitkälti entisen siirtomaiden tuottamiin halpoihin raaka-aineisiin ja elintarvikkeisiin
Myös poliittiset siteet entisiin siirtomaaisäntiin ovat usein säilyneet tiiviinä
Kansalaisjärjestöt ovat edistäneet kriittistä keskustelua siirtomaa ajan historiasta
esim. BLM ja cecil rhoades