Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Perintöoikeus osa 2, Yleistestamentin saajan asema rinnastuu perillisen…

- - - - Osakasluettelon vahvistaminen
        
        Jos perukirjan osakasluetteloa ei ole erikseen vahvistettu, se ei nauti julkista luotettavuutta.
        
        Jos kuolinpesän osakas, leski, pesänhoitaja, pesänselvittäjä, pesänjakaja tai testamentin toimeenpanija on hakenut maistraatista erityisen vahvistuksen sille, että perukirjaan on merkitty kaikki pesän osakkaat ja leski, perukirja nauttii osakasluettelona julkista luotettavuutta
        
        Perukirjan osakasluettelon vahvistamisen tarkoituksena on siis varmistua siitä, että kaikki kuolinpesän osakkaat on asianmukaisella tavalla merkitty perukirjaan.
        
        Jos perukirjan osakasluettelo on vahvistettu, luetteloon merkitty osakas voi esimerkiksi ajaa kannetta kuolinpesän hyväksi tarvitsematta erikseen osoittaa oikeaksi omaa osakasasemaansa kuolinpesässä (PK 18:2.2). Perukirjan osakasluettelon vahvistamisesta tehdään merkintä perukirjan oikeaksi todistettuun jäljennökseen.
        
        Perukirjan osakasluettelon julkinen luotettavuus tarkoittaa sitä, että oikeustoimi, jonka pesän osakkaat ovat tehneet pesän puolesta kolmannen kanssa, on sitova, vaikka joku osakkaista on jäänyt perukirjaan merkitsemättä.
  - - - Verohallinto voi pidentää perunkirjoituksen toimittamisaikaa. Pidennystä voidaan myöntää, jos se on tarpeen pesän laatuun katsoen tai muusta erityisestä syystä.
        
        Hakemus perunkirjoitusajan pidentämiseksi on toimitettava Verohallinnolle ennen kuin säännönmukainen perunkirjoitusaika on kulunut umpeen.
    - - Täydennys- tai oikaisukirja on toimitettava kuukauden kuluessa sen laatimisesta Verohallinnolle paikalliseen verotoimistoon
        
        Käytännössä perukirjaa voi täydentää myös vapaamuotoisesti, jos perukirjassa oleva puutteellisuus on tullut tietoon ennen perintöverotuksen toimittamista.
  - - - Hoidolla tarkoitetaan tällöin omaisuuden tosiasiallista hallussapitoa
      - Ilmaisu ”toimituttamisvelvollisuus” viittaa siihen, että perunkirjoituksen laiminlyömisestä on haitallisia seuraamuksia sille, joka ei täytä velvollisuuttaan. Velvollisuuden rikkomisesta seuraa rangaistus.
      - Kenellä on toimituttamisvelvollisuus
        
        Ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset eivät perillisasemastaan huolimatta ole velvollisia toimituttamaan perunkirjoitusta ensiksi kuolleen puolison jälkeen.
        
        Usein leski on kuitenkin niin iäkäs, että hän valtuuttaa jonkun läheisen toimituttamaan perunkirjoituksen tai antaa asianajajalle sitä koskevan toimeksiannon
        
        Jos testamentilla on annettu omaisuutta jollekin ehdolla, että hänen oikeutensa alkaa vasta ensisaajan oikeuden lakattua (PK 18:1), perunkirjoitusvelvollisuus on testamentin ensisaajalla.
        
        Jos kuolinpesään on määrätty pesänselvittäjä, taikka perittävä on nimennyt testamentin toimeenpanijan, tai Valtiokonttori on asettanut erityisen valtuutetun selvittämään perillisettä kuolleen henkilön jäämistöä, perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisuus on jäämistötehtävään määrätyllä henkilöllä
  - - - kutsu voidaan toimittaa suullisesti tai kirjallisesti.
      - Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on hyvissä ajoin annettava tieto leskelle silloinkin, kun tämä ei ole osakas, sekä jos joku on perintönä tai testamentilla saava osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua, myös sille, jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus saada perintö tai testamentti
    - - Osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso.
        
        Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, leski ei ole kuolinpesän osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja.
        
        Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen
        
        Riidanalaisuussääntöön vedoten osakasasemaa ei kuitenkaan saa sellainen henkilö, joka ilmoittaa tulevansa nostamaan perittävän kuoleman jälkeen isyyden vahvistamista koskevan kanteen. Hänestä tulee kuolinpesän osakas vasta käräjäoikeuden vahvistettua isyyden, osakkuus ei kuitenkaan edellytä päätökseltä lainvoimaisuutta.
        
        Jos kuolinpesän osakas on alle 18.v, häntä edustaa edunvalvoja
      - Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on vasta tämän kuolinpesän osakas.
  - - - toimituttamisvelvollinen käynnistää sen
        
        pesän ilmoittaja ilmoittaa jäämistöön kuuluvan omaisuuden ja velat
        
        uskotut miehet arvioivat näin ilmoitetun omaisuuden
        
        Perunkirjoitusta toimittamaan valittujen uskottujen miesten on kirjoitettava perukirjaan todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja arvioineet pesän varat parhaan ymmärryksensä mukaan
        
        Kahden uskotun miehen järjestelmä on luotu perunkirjoituksen julkisen luotettavuuden takeeksi. Uskottujen miesten tulee perehtyä jäämistöä koskeviin asiakirjoihin ja dokumentteihin huolellisesti.
        
        Kenellä on ilmoittamisvelvollisuus?
        
        Ilmoittamisvelvollisuus on sillä, joka hoitaa pesän omaisuutta tai on muutoin parhaiten sen tilaan perehtynyt
        
        Pesän tilaan voi olla parhaiten perehtynyt esimerkiksi pesänselvittäjä tai perittävän avopuoliso.
        
        Ilmoittamisvelvollisuuden edellytyksenä ei ole osakasasema kuolinpesässä, mutta muun kuin pesän osakkaan taivuttaminen täyttämään ilmoittamisvelvollisuutensa voi olla käytännössä vaikeaa.
        
        Ilmoitusvelvollisen toiminta
        
        Jos ilmoitusvelvollinen tahallisesti antaa vääriä tietoja perunkirjoituksessa, hänet voidaan tuomita siitä rangaistukseen (PK 20:11). Jos ilmoitusvelvollinen menettelee virheellisesti pesän osakkaiden tieten, myös pesän osakkaat syyllistyvät rangaistavaan tekoon.
  - - - Ensiksi kuolleen puolison perukirja
        
        Jos perittävä oli kuollessaan naimisissa, perukirjaan on merkittävä kummankin puolison omaisuus. Perukirjassa on ilmoitettava puolisoiden omaisuus riippumatta siitä, oliko heillä avio-oikeus toistensa omaisuuteen vai ei
        
        Mikäli puolisolla ei ollut avioehtosopimuksen, testamentin tai lahjakirjan määräyksen nojalla avio-oikeutta johonkin toisen puolison omaisuuteen, perukirjaan on otettava asiakirjasta jäljennös.
        
        Huom lesken tasinkoprivilegistä on oltava maininta perukirjassa
        
        aikka sellainen maininta puuttuisi perukirjasta, se ei estä leskeä myöhemmin osituksessa vetoamasta tasinkoetuoikeuteensa.
        
        Perukirjassa on ilmoitettava myös siitä, vetoaako leski oikeuteensa hallita ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana kokonaan tai osittain (PK 3:1a).
        
        Lesken kuoltua toimitetaan hänen jälkeensä uusi perunkirjoitus. Jos leski on perinyt puolisonsa PK 3 luvun säännösten nojalla, omaisuuksia ei enää erotella. Ilmoitettavana on ”lesken pesä”. Perintöverotuksessa tästä pesästä määritetään ensiksi kuolleen puolison perillisille (toissijaisille perillisille) ja lesken perillisille kuuluvat suhteelliset ja arvomääräiset osuudet.
  - - - Velvollisuus toimittaa perukirja maistraatille on olemassa, vaikka kuolinpesästä ei tulisikaan mitään jako-osuutta perilliselle esimerkiksi sen vuoksi, että pesän varat hupenevat velkojen maksuun ja pesänselvityskustannuksiin.
- - - - lakiin perustuvaa osakkaiden yhteishallinto
        
        Kuolinpesän yhteishallinto tarkoittaa tiettyjen henkilöiden yhteistoimintaa hallinnoitaessa jäämistöomaisuutta ensisijaisesti selvitystarkoituksessa.
        
        Jos perittävältä jää vain yksi perillinen ja hän ottaa perinnön vastaan, selvitysvastuu on luonnollisesti hänellä. Mikäli oikeudenomistajia on useampia, he ovat yhdessä jäämistöön oikeutettuja. Syntyy yhteishallintosuhde
      - lakiin perustuvaa lesken oikeutta hallita jäämistöä jakamattomana
      - sopimukseen perustuvaa yhteishallinto
      - pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinto
      - Hallintovaihtoehdoilla tunnusomaista osakaskeskeisyys tai virallisluontoisuus
      - Jäämistön hallintoa koskevan ratkaisun ei tarvitse pysyä samana perittävän kuolemasta perinnönjakoon.
        
        Pesänselvitys voi alkaa osakkaiden yhteishallintona, mutta tämä valinta ei estä myöhemmin luovuttamasta pesää pesänselvittäjän hallintoon.
        
        Pesänselvittäjän hallinnon jälkeenkin osakkaat voivat tehdä sopimuksen kuolinpesän yhteishallinnosta.
      - Kuolinpesän väliaikainen hallinta
        
        Ennen varsinaisen kuolinpesän hallinnon käynnistymistä kuolinpesää on hallittava väliaikaisesti
        
        Väliaikaisen hallinnon ensisijaisena tarkoituksena on omaisuuden säilyttäminen varsinaista hallintovaihetta varten.
        
        Väliaikainen pesänhoitaja voi realisoida omaisuutta ainoastaan kuolinpesän lukuun ja silloinkin vain, jos omaisuus on vaarassa pilaantua.
  - - - Perillinen, toisin sanoen henkilö, joka on perintöön oikeutettu. Perillinen säilyy kuolinpesän osakkaana vaikka hän luovuttaisi perintöosuutensa (KKO 1979 II 67). Ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset, jotka ovat oikeutettuja saamaan lesken pesästä osuuden, ovat ensiksi kuolleen puolison perillisiä, mutta ainoastaan lesken kuolinpesän osakkaita.
      - Kuolinpesän osakkaaksi luetaan myös yleistestamentin saaja, joka jakoasemansa puolesta rinnastuu perilliseen. Legaatinsaaja ei ole kuolinpesän osakas.
      - Leski on kuolinpesän osakas, jos hän perii puolisonsa, yleistestamentin saajan ominaisuudessa tai avio-oikeuden nojalla silloin, jos ainakin toisella puolisoista oli avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen (KKO 1973 II 22). Leski ei ole osakas pelkästään sillä perusteella, että hänellä on oikeus hallita jäämistöä jakamattomana.
      - Eronnut puoliso on entisen aviopuolisonsa kuolinpesän osakas avio-oikeuden nojalla, jos ainakin toisella puolisoista oli avio-oikeus toisen omaisuuteen ja ositus oli toimittamatta entisen aviopuolison kuollessa
    - - Perillistä ja yleisjälkisäädöksen saajaa pidetään kuolinpesän osakkaina silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen
        
        Osakkaalla, jonka oikeus on riidanalainen, on samanlaiset oikeudet kuin muillakin osakkailla siihen saakka, kunnes kysymys osakkuudesta on lainvoimaisesti ratkaistu
        
        Jos tuomioistuin katsoo osakkuuden puuttuvan, päätös ei takautuvasti vaikuta yhteishallinnossa tehtyjen ratkaisujen sitovuuteen, vaikka asioista onkin ollut päättämässä ylimääräinen henkilö. Mikäli tuomioistuimen ratkaisu vahvistaa henkilön osakasaseman, hän jatkaa päätöksen jälkeen normaalein osakasoikeuksin kuolinpesässä.
    - - osakkailla on oikeus osallistua kuolinpesän päätöksentekoon ja saada koko selvitysprosessin ajan tarvittavat tiedot kuolinpesän tilasta.
    - - Kuolinpesän osakasasema voi lakata sen vuoksi, että perillinen luopuu tehokkaasti jäämistöstä perittävän kuoleman jälkeen.
      - Lesken osakkuus kuolinpesässä päättyy, kun osituksen laskennallinen ja reaalinen vaihe on saatettu päätökseen ja leskelle kuuluva tasinko on maksettu.
        
        Leski voi osituksen loppuunsaattamisen jälkeen olla kuolinpesän osakas muulla perusteella, esimerkiksi yleistestamentin saajana.
      - Jos perittävän isyys kumotaan, lakkaa luonnollisesti myös aiemmin perillisenä pidetyn henkilön osakkuus kuolinpesässä.
      - Avopuolisolla ei ole osakasasemaa kuolinpesässä yksinomaan sillä perusteella, että hänellä on oikeus saada avoliittolaissa tarkoitettua hyvitystä tai avustusta jäämistöstä perintökaaren avustussäännöstön nojalla
      - Muillakaan avustukseen oikeutetuilla kuten kihlakumppanilla tai perittävän vanhemmalla ei ole osakkaan asemaa pesässä
      - Perintöosuuden luovutuksensaajasta ei tule pesän osakasta.
  - - - Päätöksiä ei tehdä enemmistöperiaatteen mukaisesti.
    - - Jos joku kuolinpesän osakkaista pysyttelee täysin passiivisena, eikä anna valtakirjaa muille pesän osakkaille asioiden hoitamista varten, kuolinpesää ei voi selvittää yhteishallinnossa.
      - kun joku osakkaista on muiden osakkaiden kanssa eri mieltä asioiden hoitamisesta tai vaikkapa vain yhden ainoan asian hoitamisesta. Jos jonkun asian ratkaiseminen on välttämätöntä kuolinpesän selvittämiseksi, silloin muiden osakkaiden on haettava kuolinpesään pesänselvittäjä ja lakkautettava yhteishallinto.
    - - kaikki jäämistöomaisuuden selvittämiseksi, hoitamiseksi, säilyttämiseksi ja kartuttamiseksi tehtävät toimet. Se on siis osakkaiden toimittamaa pesänselvitystä.
      - muun muassa omaisuuden tosiasiallisesta hoitamisesta, saamisten perimisestä, velkojen maksusta, perittävän solmimien vuokrasopimusten irtisanomisesta, omaisuuden luovuttamisesta ja julkisen haasteen ottamisesta velkojille.
    - - Kuolinpesää koskevista asioista voidaan päättää laillisella tavalla vasta sen jälkeen, kun jokainen kuolinpesän osakas on asianmukaisesti edustettuna kuolinpesän hallinnossa. Omaisuudesta disponoiminen edellyttää osakkaiden yhteistä päätöstä.
        
        Tämä koskee niin luovutus-, vuokraus- kuin esimerkiksi omaisuuden panttaustoimenpiteitäkin
      - Jos kuolinpesän puolesta tehtävään päätöksentekoon on osallistunut vain osa osakkaista, oikeustoimi on tehoton siihen perikunnan jäseneen nähden, joka ei ole ollut oikeustoimessa osallisena.
        
        Sivullinen ei saa yleensä suojaa, vaikka hän olisi luullut, että oikeustoimessa ovat mukana kaikki pesän osakkaat.
      - Oikeustoimi, jonka maistraatin vahvistamaan perukirjan osakasluetteloon merkityt pesän osakkaat ovat tehneet pesän puolesta kolmannen kanssa, on sitova, vaikka joku osakkaista on jäänyt perukirjaan merkitsemättä, jos se, jonka kanssa oikeustoimi oli tehty, ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, että pesässä oli tällainen osakas
        
        Tämänkaltainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun oikeustoimen solmimisen jälkeen löytyy perittävän tekemä testamentti, jonka mukaan perittävän omaisuus on menevä jollekin sellaiselle henkilölle, joka ei ole ollut oikeustoimessa osallinen.
      - Toimenpiteet, jotka eivät ”siedä viivytystä” perillinen voi suorittaa kanssaperillistensä mielipidettä kuulematta, poikkeuksellisissa oloissa toimeen voi ryhtyä muukin henkilö kuin pesän osakas.
        
        Kiireellisillä toimenpiteillä on tarkoitettu omaisuuden arvonalennuksen tai omaisuutta uhkaavan vahingoittumisen tai tuhoutumisen estämiseksi tarvittavia toimia
    - - Testamentin saajan oikeus osallistua pesän hallintoon on perintökaaressa kytketty siihen, millä tavoin on määritelty hänen oikeutensa saada omaisuutta jäämistöstä.
        
        Jos perittävä antaa testamentissa jollekulle oikeuden koko jäämistöön, määräosan siitä (esimerkiksi 1/3) taikka ylijäämän sen jälkeen, kun muut etuudet on annettu tai maksettu, nimitetään jälkisäädöstä yleistestamentiksi.
      - Legaatinsaaja
        
        = Legaatinsaaja (legataari) puolestaan on henkilö, jolle on testamentattu tietty rahasumma (velvoitelegaatti) tai tietty esine (esinelegaatti)
        
        Legaatti täytetään kuolinpesän selvityksen aikana ennen perinnönjakoa kuolinpesälle valitusta selvitystavasta riippumatta.
        
        Legaatinsaaja ei ole kuolinpesän osakas, ellei hän ole osakas jollain muulla perusteella. Jos legaatti on tehty rintaperillisen hyväksi, testamenttimääräys ei lakkauta rintaperillisen osakasasemaa. Samalla henkilöllä voi olla kuolinpesässä useita juridisia rooleja.
  - - - . Sopimus voidaan tehdä joko kirjallisesti tahi suullisesti tai se voi myös syntyä hiljaisesti (konkludenttisesti) osakkaiden käyttäytymisen perusteella. Sopimus voi syntyä konkludenttisesti riippumatta siitä, kuinka paljon ja minkä laatuista omaisuutta kuolinpesään kuuluu.
      - Sopimus kuolinpesän yhteishallinnosta voidaan tehdä heti perittävän kuoltua, eikä sopimuksen pätevyyden edellytyksenä ole perittävän velkojen maksaminen.
      - Mikäli sopimuksesta ei muuta ilmene, sen tulkitaan koskevan kaikkea kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta.
    - - Omaisuutta koskeva päätäntävalta voidaan keskittää jollekin tai joillekin osakkaille, eikä estettä ole sillekään, että päätäntävalta delegoidaan ulkopuoliselle henkilölle.
      - Osakkaat voivat sopimuksella antaa myös määräyksiä kuolinpesän omaisuuden käytöstä ja disponointivallasta.
      - Vahingonkorvausvastuu
        
        Osakkaan on korvattava vahinko, minkä hän pesää hoitaessaan tai hallitessaan on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut jollekin, jonka oikeus on pesänselvityksestä riippuvainen.
    - - Sopimus, jonka kestolle ei ole asetettu laissa ylärajaa, voidaan tehdä joko määräajaksi tai toistaiseksi
      - Sopimus voi päättyä irtisanomisen, raukeamisen tai tuomioistuimen ratkaisun johdosta
        
        Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi irtisanoa jokainen täysivaltainen osakas vapaamuotoisesti
        
        Sopimus lakkaa olemasta voimassa kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisesta (PK 24:3). Määräaika alkaa siitä, kun irtisanominen on toimitettu tiedoksi jokaiselle osakkaalle.
        
        Määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa vain erityistapauksissa. Pääsääntö on, että sopimusta ei voida irtisanoa ilman pätevää perustetta.
        
        Irtisanomisperusteena voidaan vedota esimerkiksi siihen, että sopimuksessa osallisena oleva leski solmii uuden avioliiton tai osakas kuolee ja hänen jälkeensä jää pesän osakkaaksi joku, joka ei ole sopimukseen osallinen
        
        Mikäli sopimus kuolinpesän yhteishallinnosta on voimassa, pesään ei voida määrätä pesänselvittäjää kuolinpesän osakkaan hakemuksesta. Rajoitus ei estä muita siihen oikeutettuja hakemasta kuolinpesään pesänselvittäjää. Jos sellaisen hakemuksen johdosta määrätään pesänselvittäjä, sopimus raukeaa ilman irtisanomista
        
        Osakas voi vaatia sopimuksen purkamista myös kanneteitse, mikäli sopimuksen edellytykset ovat rauenneet tai purkamiselle on olemassa jokin muu erityinen syy. Sellaisena syynä voidaan pitää sitä, että kantajan osakasasema on syntynyt vasta sopimuksen teon jälkeen esimerkiksi isyyden vahvistamisen johdosta.
- - - - Kun jäämistö on siirtynyt pesänselvittäjän hallintoon, osakkaat voivat puuttua selvitysprosessin kulkuun vain hyvin rajoitetusti.
      - pesän osakkaat menettävät asialegitimaationsa jäämistöä koskevissa asioissa.
      - Jos kuolinpesä on pesänselvittäjän hallinnossa, osakas ei saa ajaa kolmatta vastaan selvitykseen liittyvää velkomuskannetta, vaikka pesänselvittäjä olisi kieltäytynyt itse sellaisen kanteen nostamisesta
      - Selvittäjämääräys sulkee pois jäämistön hallinnosta niin lakiosaperilliset kuin leskenkin, joilla muutoin on muihin osakkaisiin nähden vahva asema.
      - Ja vaikka testamentin toimeenpanijaan sovelletaankin miltei kaikkia samoja oikeusohjeita kuin pesänselvittäjään, niin pesänselvittäjämääräyksestä poiketen testamentin toimeenpanijan määräys ei supista lesken oikeutta osallistua pesän selvitykseen
    - - Pesä on silloin selvitetty ja jakokunnossa, kun perittävän ja pesän velat on maksettu ja legaatit täytetty.
        
        Tässä vaiheessa perinnönjako voidaan käynnistää osakkaiden kesken.
        
        Jos kuolinpesä on ylivelkainen, pesä voidaan jakaa velkojien kesken heidän saataviensa suuruuksien mukaisessa suhteessa sen jälkeen, kun pesänselvitysvelat on maksettu
    - - Pesänselvittäjän 1. tehtävä on ottaa haltuun jäämistöön kuuluva omaisuus
      - Omaisuuden haltuunotto tapahtuu siten, että osakkaat tai väliaikainen pesänhoitaja luovuttaa pesänselvittäjälle kaikki jäämistöä koskevat asiakirjat, kuten talletustodistukset, osakkeet, obligaatiot, kiinteistöä koskevat saanto- ja lainhuudatusasiakirjat ja velkakirjat. Pesänselvittäjä voi pyytää pankeilta selvityksiä perittävän tileistä ja talletuksista.
      - Jos kyseessä on osittainen pesänselvitys, selvittäjällä on kelpoisuus saada haltuunsa pesän omaisuus siinä laajuudessa kuin tehtävän suorittaminen edellyttää
      - Pesänselvittäjän on varmistuttava siitä, että kaikki perittävän velat otetaan selvityksessä huomioon.
      - Pesänselvitysvelkojen ja muiden velkojen maksaminen
        
        Pesänselvityksen yhtenä päätavoitteena on velkojien tyydyttäminen. Pesänselvittäjän on pyrittävä aikaansaamaan sopimus velkojien kanssa
        
        Suuremman velan maksaminen voi tapahtua velkojan suostumuksin siten, että perinnönjaossa velkainen asunto osoitetaan sellaisen perillisen perintöosuuteen, joka kykenee huolehtimaan velan maksusta perinnönjaon jälkeen. Väkisin velkaa ei kannata maksaa, jos muita taloudellisesti järkeviä vaihtoehtoja on tarjolla. Pikkuvelat pitää aina hoitaa pois viimeistä velkaa myöten.
        
        Jos kuolinpesä on ylivelkainen
        
        Jos kuolinpesä on ylivelkainen, pesänselvittäjä voi kuolinpesää sitovalla tavalla sopia velkojien kanssa siitä, että nämä osittain tai kokonaan suostuvat vapauttamaan velallisena olevan kuolinpesän maksamasta vainajan tai pesän velkaa.
        
        Jos pesänselvittäjä ei onnistu aikaansaamaan vapaaehtoista akordia velkojien kanssa, pesänselvitys etenee siten
        
        pesänselvittäjä maksaa ensin kaikki pesänselvitysvelat.
        
        Pesänselvitysvelkoina maksetaan pesän varoista päältä päin kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (PK 18:5).
        
        Mikäli kuolinpesässä on tämän jälkeen vielä varoja, nämä varat on ensisijaisesti käytettävä vainajan velkojen maksamiseen.
        
        2 more items...
        
        Pesänselvittäjä voi hakea kuolinpesän luovuttamista konkurssiin
        
        konkurssimenettelyyn turvautuminen on suositeltavaa silloin, kun kuolinpesän virallisselvityksen aikana käy ilmi, että kuolinpesään olisi voitettavissa takaisinsaantikanteella omaisuutta.
        
        Kuolinpesän konkurssi voi konkurssilain mukaan käynnistyä myös kuolinpesän osakkaan tai vainajan tai pesän velkojan hakemuksesta.
        
        Kuolinpesä voidaan asettaa konkurssiin vain, jos konkurssi on pesän laajuuden, omaisuuden rahaksimuuton tai muun erityisen syyn vuoksi tarkoituksenmukainen menettely pesän omaisuuden käyttämiseksi pesän ja vainajan velkojen maksuun
        
        Pesänselvittäjän oikeus määrätä jäämistöön kuuluvasta omaisuudesta
        
        pesänselvittäjä ei saa myydä jäämistöomaisuutta esimerkiksi vain sen vuoksi, että hän ajattelee sillä tavoin helpottavansa perinnönjakoa, elleivät pesän osakkaat anna siihen nimenomaista suostumustaan.
        
        Pesänselvittäjällä on valta vapaasti pesänselvitystarkoituksessa luovuttaa irtainta omaisuutta.
        
        Hänen on ennen irtaimen omaisuuden realisoimista tiedusteltava asiasta osakkaiden mielipidettä, jos se käy hankaluudetta päinsä. Tällä pyritään siihen, että osakkaat voisivat pysyttää jäämistössä tai saada vastiketta vastaan itselleen sellaisen omaisuuden, jolla on heille erityistä arvoa
        
        Pesänselvityksen yleistavoitteesta seuraa myös se, ettei pesänselvittäjä voi luovuttaa kolmannelle perheen asuntoa tai asuntoirtaimistoa, ellei velkojen maksu välttämättä vaadi omaisuuden muuttamista rahaksi.
        
        Jos jostakin omaisuudesta on annettu legaattimääräys, myös sen myymistä on vältettävä ja koetettava saada velkojen maksuun tarvittavat varat muuta omaisuutta realisoimalla.
        
        Pesänselvittäjä voi kiinnittää kuolinpesään kuuluvaa kiinteää omaisuutta ilman osakkaiden lupaa.
        
        Pesänselvittäjä tarvitsee joko osakkaiden suostumuksen tai tuomioistuimen luvan myös kiinteistön luovuttamiseen.
        
        Jos osakkaat eivät anna suostumustaan tai sen saaminen esimerkiksi osakkaan poissaolon vuoksi on mahdotonta, pesänselvittäjä voi hakea lupaa toimenpiteeseen tuomioistuimelta.
        
        Hakemus on hylättävä mikäli pesänselvitysvelat ja vainajan velat voidaan maksaa muulla pesän omaisuudella, esimerkiksi myymällä kuolinpesään kuuluvaa metsää
        
        Jakokuntoon saattaminen
        
        Pesänselvityksen yleistavoite on saattaa jäämistö jakokuntoon siinä mielessä, että kaikkien kuolinpesän ulkopuolisten jäämistöintresenttien vaatimukset on joko tyydytetty tai varmistuttu siitä, että ne voidaan hoitaa asianmukaisella tavalla.
        
        Edellyttää velkojen maksua tai sopimusta velkojien kanssa, saamisten perimistä ja sitoumuksien irtisanomista
        
        Jäämistö on kaikilta osiltaan selvitettävä siten, että se voidaan jakaa. Perinnönjakoa ei saa aloittaa ennen kuin pesänselvittäjä on ilmoittanut selvityksen päättyneen
        
        Pesänselvittäjän vapauttaminen ja erottaminen
        
        Pesänselvittäjän tehtävän päättyminen lainvoimaiseen jakoon
        
        Jos pesänselvittäjää ei vapauteta toimestaan kesken jäämistöselvityksen, hänen toimivaltansa jatkuu siihen saakka kunnes perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi.
        
        1 more item...
        
        Tilivelvollisuus
        
        2 more items...
        
        Pesänselvittäjä voidaan vapauttaa ensinnäkin omasta hakemuksestaan.
        
        Päteväksi syyksi voidaan katsoa esimerkiksi sairaus, virkatehtävät, jotka estävät pesänselvityksen tehokkaan hoitamisen tai useiden pesänselvittäjien kesken vallitseva erimielisyys asioiden hoidosta
        
        Vapauttaminen voi tapahtua myös osakkaiden yhteisellä hakemuksella (PK 19:7). Vapauttamishakemusta ei tässä tapauksessa tarvitse perustella.
        
        Käräjäoikeus ei kuitenkaan saa vapauttaa pesänselvittäjää tehtävästään, jos vapauttamisesta aiheutuisi vahingonvaaraa sille, jonka oikeus riippuu pesänselvityksestä.
        
        Pesänselvittäjä voidaan myös erottaa. Jos pesänselvittäjä osoittautuu sopimattomaksi tehtäväänsä, jokainen, jonka oikeus on riippuvainen pesänselvityksestä, voi vaatia pesänselvittäjän erottamista toimestaan. Oikeus voi viran puolestakin, saatuaan asiasta tiedon, antaa tällaisen määräyksen (PK 19:6.2).
        
        Jos pesänselvittäjä luovuttaa kuolinpesän konkurssiin, pesänselvittäjämääräys raukeaa suoraan lain nojalla
    - - Osakkaat voivat lopputilityksen jälkeen nostaa moitekanteen pesänselvittäjän hallintoa vastaan .
        
        Moitekanteella osakkaat voivat lähinnä vain vaatia pesänselvittäjältä korvausta tämän toimien johdosta. Oikeustoimet sen sijaan jäävät pysyviksi, vaikka ne osakkaiden mielestä olisivatkin olleet huonoja tai suorastaan tarpeettomia.
    - - Hakemusmaksun (pesänselvittäjän hakeminen hakemusasia) lisäksi hakija joutuu suorittamaan korvauksia asiamiehelleen hakemusprosessin aiheuttamista muista kustannuksista, ellei hän tee hakemusta itse.
        
        Pesänselvityksestä aiheutuneet kulut ovat pesän velkaa (PK 18:5). Nämä kulut maksetaan sen vuoksi aina jäämistövaroista. Jokaisesta tilitapahtumasta on liitettävä kuitti lopputiliin.
        
        Pesänselvittäjällä on oikeus saada kohtuullinen palkkio työstään sekä korvaus kuluistaan (PK 19:20.1). Palkkion määräytymisperusteita on kolme: pesän laatu, pesän laajuus ja tehtävän suorittamiseen käytetty työ.
        
        Palkkio maksetaan ensisijaisesti pesän varoista. Jos pesän varat eivät riitä palkkion maksamiseen, joutuu pesänselvittäjään nähden hyvitysvastuuseen se, jonka hakemuksesta pesänselvittäjä on määrätty. Mikäli hakijoita oli useita, vastaavat he palkkiosta yhteisvastuullisesti (PK 19:20).
  - - - Ehdoton oikeus vaatia selvittäjän määräämistä on ensinnäkin pesän osakkailla
      - Perusteluvaatimus koskee ensinnäkin legaatinsaajaa (PK 19:1.1, PK 26:1.2). Toiseksi se koskee sellaista henkilöä, jolla on oikeus ajaa kannetta tarkoitemääräyksen toteuttamisesta. Kolmantena perusteluvelvollisena hakijana laki mainitsee perintöosuuden luovutuksensaajan. Neljäs ryhmä perusteluvelvollisia hakijoita ovat ne avustukseen oikeutetut henkilöt, jotka eivät ole kuolinpesän osakkaita
- - - - --> Muunlainen määräys ei ole sitova.
      - Hallintomääräys annetaan käytännössä tavallisimmin määräämällä testamentin toimeenpanija.
        
        Testamentin toimeenpanijaksi kutsutaan henkilöä, joka on perittävän määräyksin saanut valtuuden hallita kuolinpesää perillisten ja mahdollisten yleistestamentin saajien sijasta. Testamentin toimeenpanijaa voidaankin nimittää perittävän määräämäksi pesänselvittäjäksi.
        
        Testamentin toimeenpanijan valtuudet alkavat jälkisäädöksen lainvoimaiseksi tulosta. Hän voi kuitenkin hakea pesänselvittäjän määräystä itselleen jo tätä ennen (PK 19:1.4). Testamentin toimeenpanijan on niin ikään testamentin lainvoimaisuudesta riippumatta määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä, jos osakkaat itse eivät ryhdy sanottuihin toimen-piteisiin (PK 20:2.1). Testamentin toimeenpanijaksi nimetty on oikeutettu myös hakemaan perunkirjoitusajan pidennystä, jos pidennyksen edellytykset täyttyvät.