Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Perintöoikeus osa 1 - Coggle Diagram

- - - - Jos tekoa ei voida pitää tahallisena tai tekijä on syyntakeeton, teko ei rajoita perillisen oikeutta
      - Jos tuomioistuin julistaa perintöoikeuden menetetyksi, perintö menee sille, joka olisi ollut perintöön oikeutettu siinä tapauksessa, että perintöoikeutensa menettänyt perillinen olisi kuollut ennen perittävää
    - - Oikeus voi julistaa henkilön menettämään oikeutensa perinnön tai testamentin saamiseen joko kokonaan tai osaksi, jos hän on tahallaan hävittänyt tai salannut perittävän testamentin
  - - - kun perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut joko perittävää tai eräitä hänen läheisiään
        
        Läheiset= perimispolvessa olevaa sukulaistaan (sijaisperilliset mukaan luettuina), adoptiolasta ja tämän jälkeläistä ja puoliso tai avopuoliso
        
        Rikoksen ei tarvitse kohdistua perittävään tai hänen läheiseensä. Lainkohdan soveltamisen kannalta on olennaista, että rikoksen aiheuttama syvä subjektiivinen mielipaha, ”loukkaavuus”, kohdistuu johonkin edellä mainituista henkilötahoista.
      - perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää (koskee lakiosaperillinen &leski)
        
        Asiaa on aina arvioitava perillisen elämäntavan perusteella. Elämäntapa voi toisaalta olla ”kunniatonta tai epäsiveellistä”, vaikka se ei täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä. Ratkaisevaa on käyttäytymisen synnyttämä kokonaiskuva.
      - Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa, jossa on mainittava myös toimenpiteen peruste
        
        Perinnöttömäksi tehty perillinen menettää testamentin tultua lainvoimaiseksi asemansa kuolinpesän osakkaana ja leski oikeutensa hallita jäämistöä jakamattomana.
        
        Perillinen tai leski voi riitauttaa perinnöttömäksi tekemistä koskevan testamentin nostamalla kanteen.
        
        tuomioistuimen ratkaisusta riippuu, mikä merkitys testamentin määräykselle on annettava jäämistöä jaettaessa.
        
        lain mukaan perinnön, jonka perillinen on menettänyt, saa se, jolla olisi ollut oikeus perintöön siinä tapauksessa, että perinnöttömäksi tehty perillinen olisi kuollut ennen perittävää
        
        Hän voi siten vaatia lakiosaansa vähentämättömänä myös siltä testamentin saajalta, jolle perittävä on määrännyt perinnöttömäksi tehdyn osuuden.
  - - - Erityisistä syistä leski on oikeutettu perimään puolisonsa, vaikka avioero olisikin ollut vireillä puolison kuolinhetkellä.
        
        Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että puolisot ovat sopineet siitä, että avioliitto jatkuu, vaikka eroprosessi onkin vireillä
- - - - Määräaika, joka lasketaan kalenteripäivästä kalenteripäivään, voi alkaa kulua myöhemminkin kuin perittävän kuolemasta lukien. --> Jos testamenttiin perustuva oikeus ei ala vielä perittävän kuolemasta, myös perinnön tai testamentin vastaanottamista koskeva aika alkaa kulua tästä myöhäisemmästä hetkestä
        
        Sääntö koskee ensinnäkin niitä tapauksia, joissa testamenttiin on otettu niin sanottu toissijaismääräys.
        
        Toissijaisen saajan oikeus alkaa tällöin vasta ensisaajan oikeuden lakattua. Samaa sääntöä on sovellettava silloin, kun lakimääräisen perillisen oikeus alkaa vasta myöhemmin kuin perittävän kuollessa. Tämä merkitsee sitä, että ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten perintöoikeuden vanhentuminen alkaa vasta lesken kuolemasta.
    - - Määräaika kuluu myös sellaisen perillisen vahingoksi, jolla ei ole tietoa perittävän kuolemasta ja hänelle kuuluvasta perinnöstä (KKO 1985 II 113).
      - Testamentin saaja menettää oikeutensa silloinkin, kun testamentti on häneltä salattu. Vaatimus perinnön vastaanottamisesta rakentuu ankaran selonottovelvollisuuden periaatteelle. Menetettyä määräaikaa ei voi palauttaa tuomioistuimen päätöksellä.
  - - - Välttämättömien jäämistötoimien hoitaminen ei vielä merkitse sitä, etteikö perillinen voisi aktiivisesti luopua perintöoikeudestaan
        
        Pelkkä osallistuminen perunkirjoitukseen ei siten aina merkitse perinnön vastaanottamista
        
        Jos perillinen haluaa varmistua siitä, että hänen ei tulkita ottaneen perintöä vastaan sen johdosta, että hän on osallistunut perunkirjoitukseen, hän voi nimenomaisesti merkityttää luopumisilmoituksensa perukirjaan. Luopuminen voi olla myös ehdollinen.
    - - Mikäli perintöä ei ole vielä jaettu, perillisasemassa oleva henkilö voi tehdä ilmoituksen myös sille, joka hoitaa pesää.
        
        Siinä asemassa on esimerkiksi väliaikainen pesänhoitaja tai pesänselvittäjä. Jos muut perilliset ovat jo jakaneet jäämistön, ilmoitus on tehtävä sille tai niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan
- - - - Perinnön voi saada ainoastaan se, joka elää perittävän kuolinhetkellä. Syntymätön, mutta ennen perittävän kuolemaa siitetty lapsi saa perillisen aseman, mikäli hän sittemmin syntyy elävänä
      - Jos perillinen on kuollut eikä voida todistaa, että hän on elänyt perittävän jälkeen, hänen katsotaan kuolleen ennen perittävää
- - - - 1. parenteeliin kuuluvat rintaperilliset
        
        1 parenteelin rinnalle lomittuu lesken oikeus hallita jäämistöä
        
        Perintö jakautuu pääluvun mukaan tasan
        
        Rintaperillisiä ovat aviolapset, tunnustetut lapset, lapset, joiden osalta maistraatti tai tuomioistuin on vahvistanut isyyden, kihlalapset eräin edellytyksin ja väkisinmaaten siitetyt lapset.
        
        & adoptiolapset, jotka otettu 1980 jälkeen
      - 2. parenteeli
        
        Lesken perintöoikeus ohittaa toisen parenteelin, jos leski on elossa
        
        Vanhempien oikeus periä oma lapsensa.
        
        Jos perittävä ei kuollessaan ollut naimisissa, eikä häneltä jäänyt rintaperillistä, hänen äitinsä ja isänsä saavat kumpainenkin puolet perinnöstä
        
        Sisarusten oikeus periä toisensa.
        
        Perittävän veljet ja sisaret jakavat kuolleen vanhemman osuuden
        
        Sijaantulo-oikeus
        
        Jos perittävän veljet ja sisaret ovat kuolleet, heidän jälkeläisensä tulevat heidän sijaansa (PK 2:2.2). Perimys etenee toisessakin parenteelissa sukuhaaroittain ja jokaisessa sukuhaarassa vallitsee rajaton sijaisperimysoikeus.
        
        Puolisukuisten oikeus
        
        Perittävän veli- ja sisarpuolilla on sama oikeus perintöön kuin täysveljillä ja -sisarilla, jos täyssukulaisia ei ole (PK 2:2.3, KKO 1971 II 32). Jos perittävältä on jäänyt ainoana oikeudenomistajana velipuoli, tämä saa koko perinnön.
      - 3 parenteeli
        
        Isovanhempien oikeus periä lapsenlapsi
        
        Jos perittävältä ei ole jäänyt ensimmäiseen eikä toiseen parenteeliin kuuluvia perillisiä, jäämistö siirtyy perittävän isovanhempien parenteeliin. Muiden perillisten puuttuessa saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat koko perinnön
        
        Tässä perillisryhmässä ei ole rajatonta sijaantulo-oikeutta. Sijaisperimysoikeus on katkaistu perittävän setiin, täteihin ja enoihin toisin sanoen perittävän isän ja äidin veljiin ja sisarii
        
        Lakimääräisen perillispiirin raja
        
        Serkut eivät peri (PK 2:5). Tästä johtuen kolmannen parenteelin perimyssäännöksillä ei ole käytännössä suurta merkitystä.
- - - - Jos lesken avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison vastaava omaisuus, hän voi vedota tasinkoetuoikeuteensa jäämistöosituksessa
      - Mikäli taas ensiksi kuolleen aviopuolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on suurempi kuin lesken vastaavan omaisuuden säästö, ensiksi kuolleen aviopuolison perilliset ovat velvollisia antamaan tasinkoa leskelle.
        
        Lesken oikeus tasinkoon toteutetaan ennen perittävän tekemän testamentin toimeenpanemista.
    - - Jos aviopuoliso on jäänyt leskeksi, hänellä on oikeus hallita ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana.
        
        Rintaperillisellä on aina oikeus vaatia perinnönjakoa lesken eläessä lesken oikeuden estämättä.
        
        Jaossa on lesken hallintaan kuitenkin jätettävä aviopuolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly lesken omaan varallisuuteen. Myös tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä lesken hallintaan
        
        = Lesken oikeutta hallita jäämistöön kuuluvaa asuntoa ja asuntoirtaimistoa nimitetään lesken vähimmäissuojaksi.
      - Leskellä on oikeus vedota PK 3:1a:n mukaisiin etuuksiin riippumatta siitä, oliko aviopuolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Vähimmäissuojan piiriin kuuluu siten myös sellainen omaisuus, joka on avio-oikeudesta vapaata lahjakirjaan, testamenttiin tai henkivakuutuksen edunsaajamääräykseen liitetyn vapaaomaisuusmääräyksen nojalla.
      - Avioehdolla ei voi rajata pois lesken jäämistöoikeudellista suojaa!
    - - Jos aviopuolisolta ei kuollessaan jäänyt rintaperillistä, leski perii ensiksi kuolleen puolison
        
        Ensiksi kuolleen aviopuolison perillisten eli niin sanottujen toissijaisten perillisten (toinen & kolmas parenteeli) oikeus perintöön on lykätty lesken kuolemaan asti.
        
        Toissijaiset perilliset ovat ensiksi kuolleen aviopuolison perillisiä, mutta vasta lesken kuolinpesän osakkaita. He eivät voi vaatia perinnönjakoa lesken eläessä.
        
        vrt. rintaperilliset
        
        Lopullisesti toissijaisten perillisten piiri määräytyy lesken kuollessa
        
        Jos ensiksi kuolleen aviopuolison kuollessa oli elossa vain yksi toissijainen perillinen ja hän kuolee ennen leskeä, lesken kuollessa ei ole PK 18:1.1:n tarkoittamaa toissijaista perillistä.
        
        Tällöin lesken pesä menee kokonaisuudessaan lesken sukuhaaraan
        
        1 more item...
        
        Jos leski perii ensiksi kuolleen aviopuolisonsa, hän saa perimäänsä omaisuuteen lähes rajoittamattoman määräämisvallan. Sitä voidaan kutsua rajoitetuksi omistusoikeudeksi. Leski voi toissijaisten perillisten oikeuden estämättä määrätä omaisuudesta vapaasti oikeustoimin inter vivos.
        
        Kuitenkaan ei voi testamentilla määrätä toissijaisille perillisille kuuluvasta pesäosuudesta (PK 3:1.2).