Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Avoliitto - Coggle Diagram

- - - - ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai
        
        kysymys on yhtäjaksoisesta ja katkeamattomasta yhteistaloudesta
        
        Yhteinen talous edellyttää avaimia sellaiseen lukkoon, jonka takana on perheen arki: eteinen, keittiö tai keittokomero, ruoka- ja liinavaatekaapit ja nukkumiseen tarkoitettu tila.
        
        Asepalvelus tai siviilipalvelu ei katkaise viiden vuoden määräaikaa
        
        Samalla tavalla on arvioitava sitä, että avopuoliso asuu puolisonsa kanssa vain viikonloppuisin sen vuoksi, että hän opiskelee tai on töissä toisella paikkakunnalla.
        
        Tilanne on täysin erilainen silloin, kun avopuoliso välillä aloittaa seurustelun toisen henkilön kanssa ja tämän seurustelun päätyttyä palaa takaisin entisen avopuolisonsa luokse.
      - joilla on tai on ollut yhteinen tai
        
        Jos lapsi on yksin toisen puolison lapsi ja avopuolisoilla on yhteinen talous, heidän avoliittonsa muuttuu lakisääteiseksi vasta viiden vuoden yhteistalouden jälkeen.
      - yhteisessä huollossa oleva lapsi
        
        avoparit, joissa toinen puolisoista on oheishuoltaja (KKO 2010:16). Avoliittolain soveltaminen edellyttää kuitenkin tässä tapauksessa sitä, että lapsen lakimääräinen huoltaja ja oheishuoltaja ovat asuneet yhdessä ja heillä on ollut ennen huoltoratkaisun tekemistä tai sen jälkeen edes jonkin aikaa yhteistalous. (yleensä samaa sukupuolta olevat parit)
  - - - kummallekin kuuluu vain hänen omistamansa omaisuus.
  - - - Sopimus voi olla suullinen tai kirjallinen, mutta siihen vetoaminen edellyttää näyttöä sopimuksen olemassaolosta.
      - Avopuolisoiden sopimusvapautta on rajoitettu siten, etteivät avopuolisot voi tehokkaasti luopua oikeudestaan vaatia omaisuuden erottelua tai oikeudestaan hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten
      - Avopuolisot, joihin ei sovelleta lakisääteistä avoliittoa koskevia säännöksiä, eivät voi tuomioistuinta sitovalla tavalla sopia siitä, että tuomioistuimen tulee määrätä pesänjakaja toimittamaan heidän välillään omaisuuden erottelu. Pesänjakajan määräämisen edellytyksistä on säädetty lailla, ja tuomioistuimen tehtävänä on tutkia täyttyvätkö edellytykset.
  - - - avoeron johdosta toimitettavaan omaisuuden erotteluun
      - avopuolison kuoleman johdosta toimitettavaan jäämistöerotteluun
      - Voidaan toimittaa sopimusosituksena tai toimitusosituksena
        
        Toimitusosituksessa Pesänjakajan määrääminen omaisuuden erottelua varten
        
        Jos avopuolisot eivät pääse sovintoon siitä, miten omaisuuden erottelu on heidän kesken toimitettava, avopuoliso voi hakea omaisuuden erottelua varten pesänjakajan määräämistä
        
        Avopuolisoiden tekemä sopimus omaisuuden erottelusta on este pesänjakajan määräämiselle, vaikka avopuolisot myöhemmin väittäisivätkin, että sopimus ei ole sitova esimerkiksi siksi, että siinä on ratkaistu jokin omistuskysymys virheellisesti.
        
        Tässä suhteessa pesänjakajan määräämiskynnys on sama kuin niissä tilanteissa, joissa jakajaa on haettu vasta aviopuolisoiden kesken toimitetun osituksen jälkeen
  - - - Avopuolisot voivat olla yhdessä vastuussa velasta vain velkasitoumuksen ehtojen perusteella. Jos sellainen vastuu on olemassa avoliiton päättyessä, se jatkuu siihen saakka, kunnes velka on ehtojensa mukaan kokonaan maksettu.
        
        Mikäli puolisot sopivat omaisuuden erottelussa, että toinen puolisoista saa lunastaa toisen puolison omistaman osuuden puolisoiden yhteisestä omaisuudesta ja ottaa samalla vastatakseen toisen puolison velasta, joka on tehty yhteisen omaisuuden hankkimista varten, sopimus ei vapauta avopuolisoa velkavastuusta velkojaan nähden.
        
        Velallisen vaihdokseen on saatava velkojan nimenomainen suostumus.
    - - Jos avopuolisot eivät ole toisin sopineet tai olosuhteista voida päätellä sitä, kumpi avopuolisoista omistaa irtaimen omaisuuden, sen katsotaan kuuluvan avopuolisoille yhteisesti yhtäläisin oikeuksin
        
        yhteisomistusolettama koskee irtainta siitä riippumatta, milloin se on hankittu tai saatu.
        
        Yhteisomistusolettama on mahdollista kumota saantonäytöllä
        
        Saantonäyttö voi olla esim. lahjakirja, kauppakirja, kuitti esineen kauppahinnan suorittamisesta tai auton taikka veneen rekisteröintitodistus.
      - Irtaimen omaisuuden yhteisomistussuhteen purkaminen
        
        esineiden yhteisomistussuhde on purettava, mikäli puolisot eivät halua avoliiton päätyttyä jatkaa yhteisomistussuhdetta.
        
        Yhteisomistussuhteen purkaminen on mahdollista siten, että ensin tehdään arvostamisratkaisu, jolla yhteisesti omistetut irtaimet esineet arvostetaan omaisuuden erotteluhetken mukaiseen arvoonsa
        
        Sen jälkeen yhteisomistussuhde puretaan tekemällä vaihtoratkaisu, jossa kummankin osuuteen sijoitetaan arvomääräisesti yhtä paljon irtainta.
        
        Vaihtoratkaisun tekemisen jälkeen avopuolisosta tulee hänen osuuteensa sijoitetun omaisuuden yksinomistaja.
    - - Puolisoiden nimenomainen sopimus helpottaa omaisuuden erottelua.
      - Sopimus omaisuuden erottelusta voidaan laatia jo ennen lakisääteisen avoliiton päättymistä. Silloin kun sopimus koskee erityisen arvokasta omaisuutta, esimerkiksi asuntoa, puolisoiden on aiheellista laatia sopimus kirjallisesti
    - - Täydellinen omaisuuden erillisyysjärjestelmä voisi johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen
        
        Jos omaisuutta on avoliiton aikana hankittu vain toisen avopuolison nimiin.
        
        Jos omaisuutta on hankittu yhteisiin nimiin, mutta hankinta on rahoitettu pääosin tai jopa kokonaan toisen puolison varoin
      - Hyvityksen edellytykset
        
        avopuolisolla ja vastaavasti kuolleen avopuolison oikeudenom. on oikeus hyvitykseen, jos avopuoliso on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella
        
        Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan
        
        1) työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi
        
        Hyvitykseen oikeuttavana työnä on esitöissä pidetty lasten kotihoitoa, jos puolisoiden koti tai muu merkittävä omaisuus on hankittu ansiotyössä käyvän puolison nimiin. Hyvitykseen voi oikeuttaa merkittävien rakennus- tai korjaustöiden tekeminen tai muut investoinnit toisen omaisuuden hyväksi.
        
        2) varojen käyttö yhteiseen talouteen
        
        3) varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen, tai
        
        4) muu näihin verrattava toiminta.
        
        Hyvitysvaadetta ei voi esittää avoliiton kestäessä, sillä silloin se on ennenaikainen
        
        yhteisen talouden hyväksi annettavan panoksen tulee olla suora eli sen pitää siirtyä avopuolisolta toiselle.
        
        Huom! Vaikka riidatonta olisi se, että toinen avopuoliso on avoliiton aikana antanut yhteisen talouden hyväksi laissa tarkoitetun panoksen, se ei vielä ole riittävä edellytys hyvityksen antamiseen tästä panoksesta.
        
        Panoksen antamisesta pitää olla myös laissa tarkoitettu seuraus. Jos kausaalisuhdetta ei ole, hyvityksen antaminen estyy.
        
        Toisen puolison omaisuuden tulee panoksen johdosta joko karttua tai pysyä entisen suuruisena.
        
        Esim. jos toinen avopuoliso on lyhentänyt mökkilainaa avoliiton aikana 20 000 eurolla tai korjannut mökin alkuperäistä parempaan kuntoon, silloin mökin arvosta kuuluu hyvityksenä toiselle puolisolle 20 000 euroa tai se osa arvonnoususta, joka johtuu yksinomaan toisen korjauspanoksesta.
        
        Hyvitystä voidaan antaa silloin, kun avopuolisoiden panokset yhteisen talouden hyväksi ovat epätasapainossa.
      - Hyvitykseen oikeutetulla puolisolla ei ole minkäänlaista esinekohtaista oikeutta hyvitysvelvollisen omaisuuteen.
  - - - Jos pesänjakaja on määrätty tehtäväänsä ja avopuoliso on vaatinut omaisuuden erottelussa hyvityksen antamista, pesänjakaja voi ratkaista kysymyksen siitä, täyttyvätkö hyvityksen edellytykset ja mikä on hyvityksen suuruus.
        
        Pesänjakaja voi velvoittaa avopuolison suorittamaan hyvityksen toiselle puolisolle ainoastaan rahassa.
        
        Jakajan on määrättävä hyvitysvelvollinen puoliso suorittamaan hyvitys määräajassa omaisuuden erottelun toimittamisen jälkeen ja samalla määrättävä korosta, jos hyvitystä ei ole asetetussa ajassa suoritettu.
      - Jos puolisot eivät toimita sopimuserottelua, vaan ajautuvat toimituserotteluun, avoliittolaki edellyttää, että hyvitystä koskeva vaatimus esitetään jo toimituserottelussa. Jos avopuoliso ei sitä toimituserottelun aikana tee, omaisuuden erottelua ei voida moittia yksinomaan sillä perusteella, että avopuoliso olisi ollut hyvitykseen oikeutettu, jos sellainen vaatimus olisi erottelussa esitetty.
        
        Avoliittolaissa omaksuttu ratkaisu poikkeaa avioliittolain säännöksestä, jonka mukaan osituksen sovittelua voi vaatia osituksen moitekanteella vielä toimitetun osituksen jälkeenkin ennen kuin ositus on tullut lainvoimaiseksi
  - - - Tämän vuoksi pesänjakajalla on oikeus hakea tuomioistuimelta myyntilupaa, jos omaisuuden erottelua ei ole mahdollista toimittaa sen vuoksi, että avopuolisoiden omaisuus on vaikeasti jaettavaa.
  - - - Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos hyvitystä ei ole vaadittu omaisuuden erottelussa eikä sitä koskevaa kannetta ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta
      - Jos omaisuuden erottelua ei ole toimitettu, oikeus hyvitykseen raukeaa kuitenkin, jos sitä koskevaa kannetta ei ole nostettu tai pesänjakajan määräämistä ole haettu kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta tai siitä, kun avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen
  - - - Omaisuuden erottelu tai hyvitys voidaan peräyttää konkurssipesään siten kuin takaisinsaannista konkurssipesään annetussa laissa (758/1991) on säädetty
        
        Peräyttäminen on mahdollista kuitenkin vain, jos puoliso on luovuttanut avopuolisolle tai tämän perillisille huomattavasti enemmän omaisuutta tai hyvitystä, kuin mihin hän olisi ollut velvollinen normaalisääntöjen mukaan omaisuuden erottelussa
        
        Vähäinen, ”ylisuureksi” arvioitu hyvitys ei ole peräytettävissä, vaikka sen antaminen loukkaisikin hyvityksen antaneen puolison velkojia.
  - - - Avoleskellä on oikeus ainoastaan harkinnanvaraiseen avustukseen kuolleen puolisonsa jäämistöstä
        
        Oikeutensa turvaamiseksi avoleskellä on oikeus vaatia puolisonsa kuolinpesän luovuttamista pesänselvittäjän hallintoon (PK 19:1.2) ja vastaavasti vaatia pesänjakajan määräämistä tämän kuolinpesään
        
        Avoleskellä on oikeus saada kohtuullinen avustus, jos hänen toimeentulonsa on heikentynyt avopuolison kuoleman johdosta ja avustus on tarpeen turvaamaan avolesken toimeentulon.
        
        Avustuksen osoittaminen avoleskelle voi poikkeustapauksissa johtaa siihen, että rintaperillisen oikeus lakiosaan väistyy.
- - - - nimiperiaate
        
        Nimiperiaatteen mukaan sitä avopuolisoa, jonka nimiin saanto on kirjattu, pidetään omistajana, ellei kirjausta voida osoittaa virheelliseksi.
      - yhteisomistussuhde
        
        Avopuolisot voivat myös hankkia omaisuutta yhteisesti, jolloin heidän välilleen syntyy yhteisomistussuhde.
        
        Avopuolisoiden katsotaan omistavan yhteisesti hankitun omaisuuden yhtä suurin osuuksin, ellei muuta voida osoittaa
        
        Poikkeukset yhteisomistuslain mukaisesta omistusolettamasta yleisiä
        
        Jos avopuolisot rahoittavat yhteiseen lukuun hankkimansa asunnon siten, että toisen avopuolison suorittama osuus kauppahinnasta poikkeaa olennaisesti toisen avopuolison vastaavasta suorituksesta, niin tällöin huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai lainhuuto on aiheellista kirjata vastaamaan todellista rahoitusta.
  - - - Avopuoliso voi valtuuttaa puolisonsa toimimaan omasta puolestaan, esimerkiksi sopimaan asunnon peruskorjauksesta.
      - Avopuoliso voi myös toimia omissa nimissään toisen puolison lukuun.
      - Avopuolisot voivat tehdä keskinäisen testamentin.
      - Avopuolisot voivat tehdä sopimuksen avoliiton purkautumisen varalta.
        
        Avopuolisot voivat sisällyttää sopimukseen lykkääviä tai purkavia ehtoja, eivät sen sijaan ehtoja, joita on pidettävä hyvän tavan vastaisena.
        
        Avoliiton purkautumisen jälkeen avopuoliso voi ajaa kannetta ja vaatia avoeron varalta tehtyyn sopimukseen liitetyn ehdon täyttämistä
        
        sopimuksessa voidaan täsmentää sopimuksen piiriin kuuluva omaisuus, sopia tarkemmin siitä, vastaako avopuolisoiden asunnon kirjaamismerkintä heidän todellisia rahoituspanoksiaan, päättää irtaimen omaisuuden jakamisesta, velkasuhteista ja esimerkiksi yhteisen asunnon käytöstä maksettavasta korvauksesta avoliiton purkautumisen jälk. ajalta.
        
        Pätemättömiä ehtoja ovat:
        
        Avoliiton purkautumisen varalta tehtävään sopimukseen liitetty ehto esimerkiksi avopuolison omaisuuden omistus-, hallinta-, käyttö- tai tuotto-oikeuden siirtymisestä puolisolta toiselle avoliiton purkautuessa kuoleman johdosta, on pätemätön
        
        Jos sopimus avoliiton purkautumisen varalta sisältää samalla sitoumuksen siitä, että avopuoliso antaa puolisolleen osan omaisuudestaan, sopimus on tältä osin lahjanlupaus.
    - - Avopuoliso ei tarvitse toisen puolison lupaa kotina käytetyn asunnon luovuttamiseen
        
        Avopuoliso voi myös aina puolisoaan kuulematta luovuttaa sivulliselle omistamansa koti-irtaimiston ja sellaisetkin työvälineet, jotka ovat toisen puolison käytössä.
      - Avopuolisot eivät ole toisiinsa nähden elatusvelvollisia.
        
        Elleivät ole laatineet keskinäistä elatussopimusta
        
        Kirjallinen muoto on välttämätön, jos avopuolisot haluavat turvata toisen puolison oikeuden leskeneläkkeeseen avopuolison tapaturmaisen kuoleman varalta, ellei avopuolisoilla ole tai ole ollut yhteistä lasta
      - Avopuoliso ei voi hakea tuomioistuimelta avoeroa koskevaa päätöstä, eikä avopuolisolla ole myöskään oikeutta vaatia tuomioistuinta määräämään yhteiselämän lopettamisesta. Avopuoliso ei voi myöskään vaatia, että hänet oikeutettaisiin asumaan entisen avopuolisonsa omistamassa asunnossa
  - - - Avopuolisoa on pidetty myös vakuutussopimuslaissa tarkoitettuna omaisena tulkittaessa henkivakuutuksen edunsaajamääräystä
      - Jos ei perillisiä --> omaisuus valtiolle --> Omaisuus voidaan luovuttaa hakemuksesta ”perittävän läheiselle” jos voidaan perustellusti olettaa, että luovutus vastaa perittävän viimeistä tahtoa. Avopuolisoa on pidetty laissa tarkoitettuna läheisenä
      - Avopuolisoa on pidetty laissa tarkoitettuna läheisenä
      - Lapsen huoltoa koskevan hakemuksen voi tehdä myös lapsen sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö, jos lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa (LHL 14.2 §).
        
        Avomiestä pidetään lapsen läheisenä, vaikka isyyden vahvistamisprosessi olisi äidin kuollessa kesken. Sitä suuremmalla syyllä läheisenä on pidettävä avopuolisoa, joka on tunnustanut isyytensä, vaikka hän ei olisikaan lapsen huoltaja.
      - Oikeus vahingonkorvauksen saamiseen on liitetty useissa tapauksissa läheissuhteeseen (VahKorvL 5:4a). Avopuolisolla on oikeus saada vahingonkorvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta.
      - Läheissuhde voi vaikuttaa myös siihen, miten objektiivisesti ihminen kykenee arvioimaan läheisensä toiminnan oikeudenvastaisuutta. Sen vuoksi tuomari on esteellinen, jos vastaajana, kantajana, asianosaisena tai asianomistajana on esimerkiksi hänen avopuolisonsa
      - Avopuoliso (tai ex-avo) saa kieltäytyä todistamasta
  - - - Jos avoliitto on kestänyt alle viisi vuotta, eikä avopuolisoilla ole tai ole ollut yhteistä lasta tai huollossaan lasta, avopuolisoiden väliset omistuskiistat ratkaistaan ensisijaisesti sopimuksella.
        
        Riitaiset erot
        
        Avopuolisot, joihin ei sovelleta avoliittolakia, eivät voi saattaa keskinäisiä riitakysymyksiään avoliiton purkauduttua pesänjakajan ratkaistavaksi
        
        avopuolisoiden omaisuuden jako, joihin ei sovelleta avoliittolakia, tapahtuu riitaisissa tapauksissa yleisessä tuomioistuimessa riita-asioiden käsittelyä koskevassa järjestyksessä.
        
        Yleisimmät oikeussuojakeinot
        
        1) perusteettoman edun palautus, 2) velkomus, 3) omistusoikeuden vahvistaminen tai kumoaminen, 4) hallinnan palautus, 5) vahingonkorvaus, 6) sopimuksen kohtuullistaminen ja 7) oikeustoimen pätemättömyys.
        
        Perusteettoman edun palautus
        
        Pyrkimys estää toisen oikeudeton rikastuminen toisen kustannuksella (rikastumiskielto) ja pyrkimys palauttaa aikaisemmin vallinnut oikeustila ennalleen (restituutioperiaate).
        
        2 more items...
      - Se, ettei omistusta avoliitossa tasata avio-oikeusjärjestelmän avulla, erottaa avo- ja aviopuolisot ratkaisevalla tavalla toisistaan.
  - - - Yhteisesti omistettu asunto on ensiksi kuolleen avopuolison jäämistön jakamiseksi myytävä ja saadusta kauppahinnasta on osoitettava avoleskelle osuus sillä tavoin kuin yhteisomistuslaissa on säädetty.
        
        Avopuolisolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta edes lunastaa ensiksi kuolleen puolison omistamaa osuutta yhteisestä asunnosta.
        
        Avopuoliso on samalla viivalla kuin sellainen ulkopuolinen ostaja
      - Avopuolisolla on oikeus jatkaa vuokrasuhdetta avopuolisonsa kuoltua
        
        astaavaa erityissäännöstä ei sisälly asumisoikeusasunnoista annettuun lakiin. Asumisoikeus kuuluu asumisoikeuden haltijan kuoltua tämän kuolinpesään
    - - Jos lapseton avoliitto purkautuu avopuolison kuoleman johdosta ja avopuoliso on tehnyt testamentin eloonjääneen avopuolison hyväksi, avoleski kuuluu toiseen veroluokkaan.
      - Ainut "turva" jolla voidaan auttaa muissa
- - - - Avopuolison sukunimen ottaminen käyttöön edellyttää kuitenkin aina sitä, että avopuoliso antaa suostumuksensa nimen ottamiselle.