Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Avioliittolaki osa 4 - Coggle Diagram

- - - - Jos liitto jää lyhyeksi ja ositettava omaisuus on kokonaan tai pääosin toisen puolison, puolittamisperiaate johtaa siihen, että vähemmän omistava saa avioliitosta ansiotonta hyötyä. Hän ei ole osallistunut omaisuuden kartuttamiseen tai säilyttämiseen, mutta saa osituksessa kuitenkin tasinkoa.
        
        Jos puolisoiden ikäero on kaiken lisäksi suuri ja avioliiton solmimisen motiivit vaikuttavat vain taloudellisilta, silloin puolittamisperiaatteen noudattaminen johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen.
      - Puolisolla on avio-oikeus myös toisen puolison lahjana tai testamentin nojalla saamaan omaisuuteen, jos puolison avio-oikeutta ei ole nimenomaisesti suljettu pois. Puolisolla on aina avio-oikeus myös toisen puolison perinnöksi saamaan omaisuuteen.
        
        Jos tällainen toisen puolison omaisuus jaetaan osituksessa puolittamisperiaatteen mukaisesti, toinen puoliso voi saada epäoikeutettua etua toisen kustannuksella. Erityisesti näin on silloin, kun puoliso saa perinnön tai testamentin juuri ennen ositusperusteen syntymistä.
      - Oikeussuojakeinot
        
        fidusiaariperiaate.
        
        Sen avulla pyritään suojaamaan luottamusta kahden henkilön keskinäisessä suhteessa.
        
        Jos joku (fidusiary) huolehtii päämiehen toimeksiannosta tämän asioista omissa nimissään, esimerkiksi hankkii omiin nimiinsä asunnon päämiehen varoilla, päämiehellä on aina oikeus vaatia keskinäisen luottamuksen nojalla fidusiaarisen suhteen purkamista.
        
        Fidusiaariperiaatteen käyttökelpoisuutta puolittamisperiaatteen aiheuttamien ongelmien korjaamisessa rajoittaa kuitenkin se, ettei omistussuhteita voi muutella puhtaasti kohtuusperustein.
        
        Juuri tämän vuoksi esimerkiksi asunnon muodollista omistussuhdetta voidaan oikaista, jos nimikirjaus ei vastaa puolisoiden tarkoitusta saantohetkellä. Toisen nimiin merkitty omaisuus voidaan vahvistaa yhteiseksi tai yksin toiselle kuuluvaksi taikka yhteiseksi kirjattu omaisuus todeta yksistään toisen puolison omistamaksi vain, jos nimikirjaus on virheellinen
        
        Osituksen sovittelusäännöstö
        
        Osituslaskelma yms. tehdään noudattaen perussääntöjä
        
        Osituksen sovitteluharkinnalla vaikutetaan tasingon suuruuteen.
        
        Osituksen sovittelulla ei voi korjata oikeustoimen pätemättömyyttä. Jos esimerkiksi lahjakirjan ehtoa, jonka mukaan saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta lahjaksi annettuun omaisuuteen, rasittaa pätemättömyysperuste, sitä ei voi korjata osituksen sovittelulla
        
        Sovittelulla pyritään ehkäisemään kohtuuttomia lopputuloksia ja sitä, että toinen puoliso saisi perusteettomasti hyötyä omaisuuden osituksessa (AL 103b.1 §). Tämä voi johtua joko puolittamisperiaatteen kaavamaisesta noudattamisesta tai siitä, että puolisot ovat solmineet toisen puolison kannalta kohtuuttoman avioehtosopimuksen
        
        Sovittelun tarpeellisuus on aina ratkaistava tapauskohtaisesti. Osituksen sovittelulla ei voi milloinkaan loukata puolison velkojien oikeutta. Sovittelu edellyttää, että tehdään osituslaskelma, jossa muun muassa velat katetaan normaaliin tapaan. Puolittamisperiaatteen kohteena on aina puolisoiden omaisuuden säästö. Sen vuoksi sovittelukin, puolittamisperiaatteen poikkeuksena, kohdistuu ositettavaan netto-omaisuuteen.
        
        Sovittelu saattaa tulla kysymykseen myös omaisuuden erottelussa (AL 107 §). Tällöin avio-oikeuden alaisena voidaan käsitellä omaisuutta, joka avioehtosopimuksen nojalla on avio-oikeudesta vapaata. Omaisuuden ositusta ja erottelua voidaan sovitella, vaikka ositukseen tai erotteluun olisi muutoin sovellettava vieraan valtion lakia
  - - - Tämä sovitteluperuste tulee useimmiten kyseeseen lyhyen liiton purkauduttua toimitettavassa osituksessa silloin, kun ositettava varallisuus on pääosin tai kokonaan kuulunut jo ennen avioliittoa toiselle puolisolle. Varattomampi puoliso hyötyisi tällöin taloudellisesti avioliitosta varakkaan henkilön kanssa
    - - Paitsi että toinen puoliso saisi tässä tapauksessa perusteettomasti hyötyä lyhyestä avioliitosta, omistavan puolison sosiaalinen tilanne huomioon ottaen on kohtuutonta velvoittaa häntä tasingon maksuun. Avioliiton kestoaika onkin laissa nimenomaisesti mainittu perusteena osituksen sovittelulle
    - - Avioliiton kestoaika
        
        Sovittelu on katsottu sitä oikeutetummaksi, mitä lyhyemmästä liitosta on kyse (KKO 2003:29). Jos avioliitto on hyvin lyhytkestoinen, kummankin puolison omaisuus on todennäköisesti peräisin avioliittoa edeltäneeltä ajalta. Puolittamisperiaatteen kohtuuttomuus korostuu muun muassa silloin, kun kyse on puolison perintönä saamasta omaisuudesta, josta hän joutuisi luovuttamaan tasinkona tuntuvan osan.
        
        Lyhytaikainen avioliittokaan ei välttämättä yksin ole peruste osituksen sovittelulle.
        
        Näin on asian laita esimerkiksi silloin, jos puoliso on avioliittoon mennessään kieltäytynyt laatimasta avioehtosopimusta ja siten ottanut tietoisen riskin omaisuuden puolittumisesta avioero-osituksessa.
        
        Lyhytaikaisena avioliittona pidetään lain esitöiden mukaan vähemmän kuin viisi vuotta kestänyttä avioliittoa.
        
        Avioliiton kestoa arvioitaessa ei kuitenkaan tulisi kiinnittää huomiota yksinomaan avioliiton muodolliseen voimassaoloon. Liiton kestoa arvioitaessa voidaan merkitystä antaa myös sille, jos puolisot ovat asuneet ennen avioliittoa pitkään yhdessä avoliitossa. Jos he tällöin ovat toimineet yhteisen talouden hyväksi solidaarista vastuuta kantaen, avioliittoa edeltävä taloudellinen yhteys on otettava huomioon. On kuitenkin huomattava, ettei pelkkä yhdessä asuminen ennen avioliittoa automaattisesti vaikuta sovitteluun.
      - Erillään asuminen
        
        Jos avioliitto on kestänyt muodollisesti voimassa pitkään, mutta puolisot ovat käytännössä asuneet kauan erillään, taloudellista yhteyttä, joka oikeuttaisi puolittamisperiaatteen kaavamaiseen käyttöön, ei yleensä muodostu. Sovittelun edellytykset voivat tällöin olla ole-massa.
      - Puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi
        
        Sovittelua harkittaessa on otettava huomioon puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden säilyttämiseksi ja kartuttamiseksi (AL 103b.1 §). Kummankin puolison panostus perheen hyväksi vaikuttaa perheen varallisuusasemaan. Se voi tapahtua ansiotyöllä tai elinkeinotoiminnalla (suora rahoitus) tai kotona työskentelemällä (välillinen rahoitus). Viimeksi mainitussa tapauksessa puolison kotityö tekee toisen puolison ansiotyössä käynnin ja uraan panostamisen mahdolliseksi.
      - Muut seikat
        
        saannon vastikkeettomuus
        
        Perintö, lahja ja testamentti ovat omiaan vaikuttamaan sovittelun tarpeeseen. Saattaa olla kohtuutonta, että ennen avioliittoa tai aivan avioliiton loppuvaiheessa erillään asuttaessa saatu perintö, lahja tai testamentti vaikuttaisivat tasinkovelvollisuuteen. Saannon laatu onkin sovittelusäännöksessä erityisesti mainittu sovitteluharkintaan vaikuttavana tekijänä
    - - puolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin, eikä siihen, kumpi puolisoista oli pannut avioeroprosessin vireille.
      - Puolisoiden tulevaa varallisuudenkehitystä, esimerkiksi sitä, millä tavalla heidän tulonsa tai eläkkeensä liiton purkauduttua muuttuvat, ei voida myöskään ottaa huomioon
      - Jos puoliso on omalla käyttäytymisellään heikentänyt varallisuusasemaansa avioliiton aikana esimerkiksi luopumalla perinnöstä tai menettämällä oikeutensa lakiosaan lakiosailmoituksen laiminlyömisen johdosta, hän ei voi omaksi edukseen vaatia osituksen sovittelua kompensoidakseen sovittelusäännöstön avulla oman toimintansa seuraamuksia toisen puolison kustannuksella.
  - - - Todetaan tasinko
        
        Todetaan varallisuusero
        
        Arvioidaan, onko kyseessä kohtuuttomuus tai perusteeton etu
    - - Ensimmäinen sovitteluvaihtoehto on tasinko-oikeuden rajoitus
        
        Puoliso, joka muutoin olisi saamassa tasinkoa toiselta ositustaholta, ei saa sitä ensinkään tai sitten hänen oikeuttaan tasinkoon rajoitetaan
        
        Käytännössä sovittelu voi tällöin merkitä joko sitä, että vähemmän omistavalta puolisolta suljetaan tasinko-oikeus kokonaan pois tai ositus toimitetaan niin, että ainoastaan osa puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä puolitetaan. Avio-osa pienenee tällöin siitä, mikä se lain mukaan olisi ja sitä kautta tasinko-oikeus supistuu.
        
        Tasinko-oikeuden rajoittaminen tulee tyypillisesti kysymykseen silloin, kun osapuolten varallisuuserot ovat merkittävät ja vähemmän omistavalla puolisolla on avio-oikeus varakkaamman puolison omaisuuteen.
        
        Jos tällöin täyttyvät sovittelun yleiset edellytykset esimerkiksi avioliiton lyhyestä kestosta ja siitä, ettei vähemmän omistava puoliso ole panostanut yhteisen talouden hyväksi, ositusta voidaan sovitella enemmän omistavan eduksi
        
        Tasingonluovutusvelvollisuuden arviointiin voi vaikuttaa myös puolison velkatilanne.
        
        Jos hyvätuloinen puoliso on velkaantunut, pienempituloisen puolison netto-omaisuus voi tällöin olla suurempi. Siitä johtuen vähemmän ansaitseva ja kokonaisuutena arvioiden heikommin toimeentuleva ositustaho joutuu tasingonmaksuvelvolliseksi. Puolisoiden tuloerot huomioiden lopputulos saattaa olla kohtuuton ja pakottaa sovittelemaan ositusta vähemmän ansaitsevan mutta suuremman netto-omaisuuden omistavan osapuolen hyväksi.
        
        Huom! sovittelusäännöksen nojalla ei voida suurentaa tasinkoa esimerkiksi sen vuoksi, että puoliso on työtön ja hänen ainoa tulonlähteensä on työttömyyspäiväraha. Laskennallisen tasingon määrää ei voi korottaa sosiaalisilla perusteilla (AL 103b §, 1 kohta).
        
        Toinen sovittelukeino on avio-oikeuden alaisen omaisuuden käsitteleminen avio-oikeudesta vapaana omaisuutena
        
        Tässä sovittelussa voidaan erottaa kolme tyyppitilannetta.
        
        Ensimmäinen tilanne koskee tapausta, jossa puolisoiden tosiasiallinen yhteiselämä on lakannut ennen avioeroa. Erillään asumisen aikana saatu tai ansaittu omaisuus voidaan siirtää avio-oikeudesta vapaan omaisuuden piiriin.
        
        Erilleen muuttamisen varalle hankittua omaisuutta, esimerkiksi uutta asuntoa, ei voida sovittelussa määrätä avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi, ellei tähän ole erityisiä syitä
        
        Tällaisen saannon huomioon ottaminen osituslaskelmassa saattaisi johtaa siihen, että toinen puoliso saisi edun, jonka hankkimiseen hän ei millään tavalla ole ollut osallinen. Sovittelussa voidaan nyt määrätä, että ositettavaksi tulee ainoastaan osa tällaisesta omaisuudesta tai että se jätetään kokonaan ”sivuomaisuudeksi”. Omistajan tasinkoasema muuttuu vastaavalla tavalla.
        
        Samoja sääntöjä (kuin yllä) noudatetaan puolison ennen avioliittoa omistaman omaisuuden osalta
        
        Toinen puoliso ei ole osallistunut sellaisen omaisuuden hankintaan, joten varsinkin lyhytaikaisissa avioliitoissa omaisuuden ottaminen mukaan ositettavaan varallisuuteen saattaa olla kohtuutonta omistajapuolison kannalta. Se joko lisää hänen tasinkovelvoitettaan tai vähentää hänelle tulevaa tasinkoa.
        
        Vallitsevan oikeudenmukaisuuskäsityksen mukaan ei ole hyväksyttävää se, että puoliso voisi saada kaikissa oloissa täysimääräisen hyödyn siitä perinnöstä, lahjasta tai testamentista, jonka hänen puolisonsa on liiton aikana saanut. Näin on asian laita silloinkin, kun puolisot ovat asuneet yhdessä saantohetkellä.
        
        Kolmas sovittelukeino on avio-oikeudesta vapaan omaisuuden käsitteleminen avio-oikeuden alaisena omaisuutena
        
        Avioehtosopimuksen sovittelu tulee kuitenkin vain poikkeuksellisesti kyseeseen. Oikeuskäytännössä kynnys puuttua avioehtosopimuksen tarkoitettuihin oikeusvaikutuksiin on ollut varsin korkea.
        
        avioehtosopimuksen sovittelun käyttöala rajoittuu vain niihin tapauksiin, joissa toinen puoliso jäisi osituksen jälkeen vaille perusturvaa.
        
        Avioehtosopimuksen sovittelu on periaatteessa mahdollista, jos sovittelua on vaatinut vähävarainen, iäkäs ja vailla ammatillista koulutusta oleva puoliso, joka jäisi asunnottomaksi, jos ositusta ei soviteltaisi.
        
        Tyypillinen sovittelutilanne on sellainen, jossa vähemmän omistavalla puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen ja puolisoiden nettovarallisuuksien ero on merkittävä. Tällöin osituksen sovittelu toimii vähemmän omistavan eduksi. Tällainen sovittelu voi tulla kyseeseen erityisesti silloin, kun avioliitto on kestänyt pitkään ja puolisoiden taloudellinen yhteys on ollut kiinteä. Sovitteluvaatimus ei kuitenkaan tällaisessakaan tilanteessa aina johda avioehdon kohtuullistamiseen.
  - - - Sopimusositus
        
        Puolisot voivat ositukseen johtavissa sopimusneuvotteluissa esittää sovitteluvaatimuksen.
        
        Ositukseen johtavissa sopimusneuvotteluissa voidaan tehdä myös väliratkaisu ja sopia siitä, miten ositus tullaan toimittamaan.
        
        Jos puoliso ei ole tyytyväinen sopimusosituksen lopputulokseen, hänellä on oikeus jälkikäteen vaatia osituksen sovittelua. Tämä edellyttää kanteen nostamista tuomioistuimessa siten kuin osituksen moittimisesta on säädetty.
        
        kohtuullisessa ajassa
      - Toimitusositus
        
        Puolisot voivat ositukseen johtavissa sopimusneuvotteluissa esittää sovitteluvaatimuksen.
        
        Erityiset osituksen sovittelusäännökset, sellaisina kuin niitä edellä on selostettu, tulevat välittömästi sovellettaviksi ainoastaan toimitusosituksessa.
        
        Sovitteluvaatimus on esitettävä pesänjakajalle, pesänjakaja ei voi oma-aloitteisesti sovitella osituksen lopputulosta, vaikka se olisi hänen mukaansa kohtuuton tai toinen osapuoli saisi sen johdosta perusteetonta etua.
        
        Pesänjakajan ratkaisuun tyytymättömällä puolisolla on käytössään normaali osituksen moite.
        
        Osituksen hyväksyminen ei estä sovittelun vaatimista, jos sovittelu ei ole ollut esillä osituksessa.
- - - - Osituksen moite ei tule kysymykseen jos ositusta rasittaa niin vakava edellytyksiä koskeva puute, ettei osituksen voida katsoa lainkaan tulleen toimitetuksi. -- > moitesäännökset eivät voi tulla sovellettaviksi.
      - Ositusta on moitittava samassa järjestyksessä kuin perinnönjakoa
    - - Jos menetetyn omaisuuden arvo on huomattava, ositus joudutaan toimittamaan olennaisilta osin uudelleen.
      - Muussa tapauksessa ositusta on täydennettävä
    - - Ositusmenettelyn kestäessä tällainen itseoikaisu voi koskea kaikenlaisia virheitä. Koska jakaja on kuitenkin sidottu osapuolten tekemään sopimukseen, hänellä ei ole valtaa oikaista sopimusta, vaikka hän havaitsisi siinä jonkin puutteen. Sopimussidonnaisuus ei kuitenkaan koske sellaista sopimusta, jonka edunvalvoja on tehnyt puolison puolesta. Pesänjakaja voi toimittaa osituksen sellaisen sopimuksen mukaisesti vain, jos se on puolison edun mukainen (PK 23:7.2).
  - - - Jos puolisoa ei ole todisteellisesti kutsuttu ositustoimitukseen ja ositus hänen poissaolostaan huolimatta toimitetaan, ositusta ei ole toimitettu lain edellyttämällä tavalla. Samanlaisesta menettelyvirheestä on kyse esimerkiksi silloin, kun pesänjakaja ei järjestä varsinaista osituskokousta, jossa osapuolet voisivat päästä lain edellyttämällä tavalla sovintoon keskenään.
        
        Ositusta ei kuitenkaan rasita mitättömyys, jos puoliso on kutsuttu osituskokoukseen ja hän jää laillista estettä ilmoittamatta kokoukseen saapumatta. Poisjäänyt puoliso kantaa tällöin riskin siitä, että ositus toimitetaan sen informaation varassa, jonka läsnä ollut puoliso on pesänjakajalle antanut.
      - Avioero-ositusta ei voida laillisesti toimittaa, jos puoliso on oikeustoimikyvytön
        
        Edunvalvonnan tarpeessa olevalle henkilölle on ositusta varten määrättävä joko varsinainen edunvalvoja tai edunvalvojan sijainen.
      - Ositus on mitätön, jos osituskirja on väärennetty, tai kun sopimusosituksen väitetään syntyneen, vaikka puolisot eivät ole olleet sopimusta tekemässä.
        
        Jos toinen puoliso salaa omaisuuttaan osituksessa, ositus voidaan toimittaa uudelleen, vaikka osituksen moitekanteen määräaika on kulunut umpeen.
  - - - Pätemättömyys ei kuitenkaan ole mitättömyyden tavoin itsestään vaikuttavaa, vaan edellyttää tuomioistuinratkaisua.
        
        Asianosaiset voivat moitekantein vedota pätemättömyyteen. Jos ositusta ei moitita, virhe korjautuu. Pätemättömyys on siten korjauskelpoista ja relatiivista eli tietyn henkilötahon reaktiota edellyttävää.
        
        Oikeus moitekanteen nostamiseen on molemmilla ositustahoilla.
        
        Jos osituksen moiteaika ei ole kulunut umpeen ja osituksessa osapuolena ollut henkilö kuolee, hänen oikeudenomistajillaan on oikeus moittia ositusta
        
        Moiteoikeus on jokaisella perillisellä itsenäisesti, kyse ei ole yhteishallintotoimesta.
        
        Jos perillinen puolestaan kuolee ennen kuin hänen oma moiteaikansa on kulunut umpeen, moiteoikeus siirtyy hänen oikeudenomistajilleen, jotka käyttävät moiteoikeutta kuolinpesänä.
      - Muotovirheen perusteella voidaan moittia sekä sopimus- että toimitusositusta
        
        Ositusta moittiakseen on nostettava moite kanne
      - Osituksen moitteesta materiaalisella perusteella ovat voimassa osittain erilaiset säännökset siitä riippuen, onko kyseessä sopimus- vai toimitusositus.
        
        Sopimusositus
        
        Sopimusositukseen soveltuvat yleiset oikeustoimen pätemättömyyttä koskevat oikeusohjeet & Sopimusositusta voidaan moittia materiaalisella perusteella samoin perustein kuin sopimuksia yleensä.
        
        Ositussopimus ei sido puolisoa, joka näyttää, että on olemassa jokin yleinen oikeustoimen pätemättömyysperuste. Sopimus voidaan julistaa tehottomaksi myös silloin, kun se on syntynyt rauenneiden tai virheellisten edellytysten pohjalta, joiden vaikutus sopimuksen sisältöön on ollut olennainen ja määräävä.
        
        Moiteperusteeksi ei riitä pelkästään se, että sopimusosituksen lopputulos ei ole aivan sama kuin se olisi ollut noudatettaessa tunnontarkasti ositusta koskevia oikeusohjeita.
        
        Moitekanne voidaan nostaa kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun ositus on loppuunsaatettu (sopimus syntynyt).
        
        Lainvoimaiseksi tullut ositus
        
        Sopimusosituksessa olevia ratkaisuja tehtyjä ratkaisuja ei voi purkaa
        
        Jos puolisot haluavat palauttaa ositusta edeltävät omistussuhteet takaisin, se voi tapahtua vain luovutustoimin
        
        Osituksen lopullisuus ja lainvoimaisuus ovat aina suhteellisia asioi-ta. Vaikka ositus olisi tehty kaikkien taiteen sääntöjen mukaan ja kukaan ei olisi nostanut osituksen moitekannetta, toimitettua ositusta saatetaan joutua oikaisemaan.
        
        Osituksen oikaisu voi ulottua koskemaan myös sellaista ositusta, josta on annettu lainvoiman saanut tuomioistuimen ratkaisu. (harvinainen)
        
        1 more item...
        
        Toimitusositus
        
        Toimitusositusta puoliso voi moittia aineellisella perusteella kuudessa kuukaudessa osituksesta lukien
        
        Ositus voidaan moiteajan umpeuduttuakin julistaa pätemättömäksi, jos puoliso on osituksessa salannut omaisuuttaan
        
        Toimitusosituksen moitteen kohteena voi olla mikä tahansa osituksen lopputulokseen vaikuttanut pesänjakajan ratkaisu.
        
        Tällaisia ovat esimerkiksi omistuskysymyksiä, omaisuuden arvostamista tai ositukseen vaikuttavien oikeustoimien tulkintaa koskevat ratkaisut. Moitteella reagoidaan myös virheisiin, joita pesänjakaja on tehnyt soveltaessaan muun muassa vastikesäännöksiä ja velkojen kattamisnormeja. Mikäli pesänjakaja esimerkiksi jättää osituksessa esitetyn vastikevaatimuksen tutkimatta, ositusta on määräajassa moitittava uhalla, että kanne hylätään liian myöhään nostettuna
        
        Jos pesänjakaja on toimittanut osituksen osapuolten tekemän sopimuksen mukaisesti, ositusta ei voida moittia aineellisella perusteella (KKO 1973 I 3), ellei itse sopimukseen liity jotain pätemättömyysperustetta. Jos puolisoiden sopimus koskee yksittäistä ositukseen liittyvää kysymystä, ositus jää vain tältä osin moitteen ulkopuolelle.
        
        Jos toimitusositus perustuu puolisoiden sopimukseen sen, joka tahtoo riitauttaa osituksen, on näytettävä, että itse sopimus on pätemätön.
        
        Samalla tavoin kuin varsinaisessa sopimusosituksessa on tässäkin noudatettava kohtuullisen ajan vaatimusta.
        
        Osituskirjan hyväksymismerkintöjen suhde riitauttamiseen
        
        Toimitusosituksessa laadittuun osituskirjaan otetaan usein osapuolten hyväksymismerkinnät
        
        Osituksen mahdollinen pätemättömyys korjautuu tällaisen hyväksymismerkinnän johdosta.
        
        Hyväksyminen voi kuitenkin koskea ainoastaan virhettä, jonka asianosainen tiesi tai joka hänen olisi normaalia huolellisuutta noudattaen pitänyt tietää. Puoliso, joka hyväksyy osituksen itseään sitovaksi, ei voi samalla sitoutua olemaan vetoamatta moiteperusteisiin, jotka tulevat hänen tietoonsa vasta myöhemmin.
        
        1 more item...
        
        Hyväksyjän selonottovelvollisuus on varsin tiukka. Kun oikeuserehdykseen vetoaminen ei yleensä menesty, hyväksyjän tulee huolellisesti perehtyä osituslaskelmaan ja sen yksityiskohtiin ennen hyväksymistahdonilmaisunsa antamista
        
        Lainvoimaiseksi tullut ositus
        
        Pesänjakajan tekemää ositusratkaisua ei voi purkaa.
        
        Jos puolisot haluavat palauttaa ositusta edeltävät omistussuhteet takaisin, se voi tapahtua vain luovutustoimin
        
        Osituksen lopullisuus ja lainvoimaisuus ovat aina suhteellisia asioi-ta. Vaikka ositus olisi tehty kaikkien taiteen sääntöjen mukaan ja kukaan ei olisi nostanut osituksen moitekannetta, toimitettua ositusta saatetaan joutua oikaisemaan.
        
        Osituksen oikaisu voi ulottua koskemaan myös sellaista ositusta, josta on annettu lainvoiman saanut tuomioistuimen ratkaisu. (harvinainen)
        
        1 more item...
- - - - Ositus kun ei ole avioehtosopimusta, erottelu vaan kun jaetaan omaisuus
        
        Puhtaimmillaan omaisuuden erottelusta on kysymys silloin, kun puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.
        
        Puhtaana omaisuuden erotteluna alkanut toimitus voi muuttua osittaiseksi ositukseksi, jos pesänjakaja sovittelee avioehtoa. Tällöin osa avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta muuttuu sovitteluratkaisun johdosta avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi, joka ositetaan.
    - - eli puolison kuolema, vireillä oleva avioero tai poikkeuksellisesti myös asumusero. Asumusero voi olla erotteluperusteena vain, jos puolisoiden aviovarallisuussuhteisiin sovelletaan Suomen lakia ja heidät on vieraassa valtiossa tuomittu asumuseroon, joka ei ole rauennut
  - - - Jos omaisuus erotellaan sopimusteitse, sopijapuolten on allekirjoitettava erotteluasiakirja ja kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi
    - - Mikäli erottelun toimittaa pesänjakaja, hän allekirjoittaa erotteluasiakirjan yksin
- - - - Pelkkä väite siitä, että omaisuutta olisi jäänyt osittamatta tai erottelematta ei kuitenkaan oikeuta vaatimaan pesänjakajan määräämistä täydennysosituksen tai -erottelun toimittamista varten (KKO 2008:23).
  - - - Muutoksen (permutaation) ei yleensä ole katsottu horjuttavan jo tehdyn sopimuksen sitovuutta. Muuttuneille edellytyksille, kuten motiivierehdykselle yleensäkään, ei ole annettu merkitystä.
        
        Jos muutos kuitenkin on niin olennainen, että se vaikuttaa sopimuksen perusteeseen, sopimus raukeaa permutaation johdosta
        
        . Lähtökohta sopimusosituksenkin osalta on se, että muuttuneet edellytykset eivät yleensä vaikuta sopimuksen pysyvyyteen. Kysymys on yleensä vain lisävarojen jakamisesta osituslaskelman osoittamalla tavalla.
      - soveltuu myös toimitusositukseen
        
        Lisävarojen ilmaantuminen aiheuttaa yleensä ainoastaan osituksen täydennyksen, ei sen purkamista.
        
        Jos pesänjakaja on jo antanut päätöksensä, hän ei voi sitä muuttaa asianosaisten suostumuksetta.
    - - Toinen puoliso on voinut esimerkiksi luovuttaa toisen omistaman omaisuuden kolmannelle
        
        Kanteen lopputulos vaikuttaa tällöin ositukseen muuttamalla tasinkoasetelmaa, jos kanteella voitettu omaisuus on avio-oikeuden alaista omaisuutta. Saatu omaisuus kuuluu ositettavaan varallisuuteen ja kasvattaa kummankin ositustahon avio-osaa. Asiallisesti tämä merkitsee osituksen täydennystä ajatellen osituksen osittaista korjaamista (vrt. osittaispätemättömyys). Ositusta oikaistaan siltä osin kuin kanteen lopputulos vaikuttaa tasinkosuoritukseen.
- - - - --> Velkoja on suojattu tämänkaltaista vilunkipeliä vastaan. Jos puoliso luovuttaa ylisuuren tasingon osituksessa, ositus voidaan peräyttää konkurssipesään siten kuin takaisinsaannista konkurssipesään on säädetty
      - Ositus voidaan peräyttää jos puoliso on osituksessa antanut ”liikaa” tasinkoa. Tasinkoa on tullut antaa huomattavasti lakimääräistä enemmän, vähäinen poikkeama lainmukaiseen tasinkoon verrattuna ei oikeuta osituksen peräyttämiseen.
  - - - Rekisteröinti maistraatissa ei kuulu osituksen muotoon eikä toimenpiteen laiminlyönnistä seuraa osituksen pätemättömyys. Sen sijaan laissa säädetyt osituksen peräytymisajat alkavat kulua vasta osituskirjan rekisteröimisestä.