Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
PSYKOLOGIA (Biologinen, sosiaalinen (+kulttuurinen) ja psyykkinen…
PSYKOLOGIA (
Bi
ologinen,
so
siaalinen (+kulttuurinen) ja
ps
yykkinen näkökulma)
Biologiset tekijät
(evoluutio (lajiominaisuudet) ja yksilöllisiä eroja selittävät geenit ja hermoston rakenne ja toiminta)
Neurologiset tekijät
(=hermostoon liityvää selittämistä)
Psykosomatiikka
(=mielen ja kehon tiivis yhteys, molemmat vaikuttaa toisiinsa)
Evoluutiopsykologia
Evoluutio
(Biologinen teoria, joka perustuu perinnöllisiin muutoksiin, suvulliseen lisääntymiseen, luonnonvalintaan ja sattumaan (Charles Darwin))
Luonnonvalinta
(Suosii yksilöitä, jotka sopeutuvat ympäristöönsä ja selviävät hengissä ja lisääntyvät)
Esimerkkejä
ominaisuuksista
, jotka auttavat selviämään hengissä
Pelko- ja palkkiojärjestelmä
Stressireaktio
(syntynyt eri ympäristöön (oikea vaara) kuin nykyinen --> pitkittynyt stressi)
Seksuaalivalinta
(ohjaa halut)
Kiintymyskäyttäytyminen
(pysyvä parisuhde ja kiintymys lapsiin; lisää mahdollisuutta selvitä)
Uni
(voi harjoitella selviämistä valvetilan vaaroista)
Lauman jäsenten erilaisuus
(tarkkaavaisuuserot, erilaiset persoonallisuus- ja temperamenttipiirteet; toiset tarkkaavaisempia ja siten lauma välttää vaarat)
Sosiaalisuus
(pysyy laumassa paremmin hengissä)
Rasvainen ja makea
ravinto
(energiapitoinen ravinto auttanut henkiinjäämisessä)
Geenit ja perinnöllisyys
Perimä eli genotyyppi
(yksilön geenien kokonaisuus)
Genotyyppi ei määrää yksilön käyttäytymistä vaan siihen vaikuttaa
fenotyyppi
eli lopputulos tai ilmiasu
Perimän osuutta on tutkittu esimerkiksi
kaksos- ja adoptiotutkimuksilla
(vertailu ja eri ympäristöihin adoptoitujen samanlaisuus)
Geeniekspressiota eli geenien toimintaa ohjaa
geenisäätely
(toiset geenit aktivoituvat ja aloittavat tietyn proteiinin tuotannon ja muut hiljentyy, joten niiden olemassaolo ei vaikuta ihmisen toimintaan;
säätelyyn vaikuttaa muut geenit, hormonit ja ympäristötekijät esim trauma
)
Epigenetiikka
(tutkii ympäristötekijöiden vaikutusta geeneihin)
"voikukka- ja orkidealapset" -ilmiö
Voikukkalapset
(kehittyvät ihan hyvin erilaisissa ympäristöissä)
Orkidealapset
(Kärsivät huonoista olosuhteista mutta kukoistavat hyvissä olosuhteissa)
Geenien ja ympäristön yhteisvaihtelu
(ympäristekijät yleensä vielä vahvistavat geenien vaikutusta)
Passiivinen yhteisvaihtelu
(Perimä ja ympäristö tulevat samassa paketissa; se määrää yksilön
fenotyypin
)
Esim. musikaalisille vanhemmille syntyy musikaalinen lapsi
Aktiivinen yhteisvaihtelu
(Perimä saa yksilön aktiivisesti valitsemaan tietynlaisia ympäristöjä)
Esim. musikaalinen lapsi haluaa mennä harrastamaan pianon soittoa
Reaktiivinen yhteisvaihtelu
(Perimä vaikuttaa siihen, miten ympäristö reagoi)
Esim. musikaalinen lapsi soittaa soitinta ja saa hyvää palautetta siitä, jolloin hän hakeutuu harrastamaan soittimen soittoa
Aivovammat ja neurologiset häiriöt
Kuntoutus
(Neuropsykologiseen asiantuntemukseen perustuva toimintakykyä edistävä tuki)
Hyödynnetään
plastisiteettia
Vaurioitumattomat aivojen alueet voivat ottaa tehtäväkseen vaurioituneiden alueiden tehtäviä
Mitä nopeammin tuki aloitetaan sitä paremmin potilas toipuu
Psyykkinen muovautuvuus
(ajattelutapojen ja tunne-elämän tapojen ja käyttäytymisen muuttaminen)
Häiriöt ja Aivovammat
Aivotärähdykset
Afasia
(aIvovaurio, jossa puheen tuottaminen tai ymmärtäminen on vahingoittunut)
Agnosia
(Aivotoiminnan häiriöstä johtuva havaitsemisen häiriö)
Neglect
(tarkkaavaisuuden suuntaamiseen liittyvä neurologinen häiriö, jossa ihminen jättää yleensä vasemman puolen huomioimatta; yleensä seuraus aivovauriosta; päälakilohko)
Muistisairaudet
(Esim. Alzheimerin tauti; ilmenee esim. hippokampuksen tai koko aivojen hermosolumassan vähenemisenä)
Rakenteet ja toiminta
(+kehitys) 3
Hermosolun rakenne ja toiminta
(ihmisellä noin 87 miljardia hermosolua; yksi aksoni voi olla yhteydessä jopa tuhanteen muuhun hermosoluun)
Rakenne
(järjestyksessä, kuten
hermoimpulssi
(viesti kulkee sähköisesti sähköimpulsseina; syntyminen edellyttää riittävän suuren määrän viestejä; Natrium+ ja Kalium-) liikkuu; solukeskus, aksoni, dendriitti, synapsi)
Aksoni
eli viejähaarake (lähtee solukeskuksesta, kulkee sähköisesti kohti synapsia
Myeliinivaippa
(myeliinitupit; aksonia peittävä valkea rasvapitoinen kerros, joka nopeuttaa tiedonkulkua)
Hermopääte
(voi olla haarautunut, jolloin yhdestä aksonista lähtee useita synapseja)
Ranvierin kurouma
(yhdessä myeliniituppien kanssa nopeuttaa tiedonkulkua)
Dendriitti
eli tuojahaarake (vastaanottaa viestiä muista hermosoluista ja tuo sen hermosolun soomaan. Reseptorit sijaitsevat dendriitin hermopäätteen pinnalla)
Okanen
(nystyrä, joka muodostuu synapsin aksoniin; tulee lisää, kun ihminen oppii)
Synapsi
(kaksi hermosolua yhdistyy toisiinsa;
välittäjäaineet
(hermosolun valmistama) toiminta eli kemiallinen viestintä tapahtuu synapsissa)
Presynaptinen aksoni -->
välittäjäainerakkulat
Postsynaptinen dendriitti -->
reseptori
Toiminta
Avain-lukko-periaate
(Synapsissa; eri välittäjäaineet sopivat eri reseptoreihin, sopivat vain tiettyyn)
Kaikki tai ei mitään -periaate
(Hermoimpulssi syntyy vasta, kun jännitekynnys ylittyy; hermoimpulssi etenee aksonissa aina samalla tavalla; ei ole olemassa erivoimakkuuksisia hermoimpulsseja)
Vaihtelua tulee riippuen
Laajuus (kuinka monet hermosolut aktivoituvat yhtä aikaa)
Taajuus (Kuinka tiheään hermoimpulssit jossakin alueella toistuvat)
Esim.
hermoverkko
eli laaja verkosto. Kytkeytynyt toisiinsa toiminnallisesti esim. muistin toiminta on hajautettuna hermoverkkoihin ja vireystila
Hermoston rakenne ja kehitys
Hermoston rakenne
Keskushermosto
(2)
Aivot
(tietojen käsittely ja käskytys)
Selkäydin
(tietojen välitys ja automaattiset refleksit)
Ääreishermosto
(2; tieto kulkee selkäytimeen ja aivoihin)
Somaattinen hermosto
(2)
Sensorinen hermosto
(tuntohermot)
Motorinen hermosto
(liikehermot)
Autonominen hermosto
(2; ei-tahdonalainen; sisäelimien hermotus)
Sympaattinen hermosto
(Elimistön toiminnan lisäys fyysisen ja henkisen rasituksen aikana)
Syke nopeutuu
Hengitys tehostuu
Ruoansulatus hidastuu
Glukoosia vapautuu vereen
Lisämunuaisydin erittää adrenaliinia ja noradrenaliinia
Stimuloi orgasmia
Parasympaattinen hermosto
(elimistön rauhoittaminen levossa)
Ruoansulatus nopeutuu
syke laskee
verenpaine laskee
Hermoston kehitys
(eri ikävaiheet)
Sikiövaihe
Alkeelliset hermoradat
Hormonit
muokkaavat
aivoja
Myelinisaatio
alkaa
tunto ja liikealueiden
hermosoluissa
Vauvaikä
Hermosoluyhteyksiä syntyy ja karsiutuu
kokemusten mukaan
Hermoverkot kehittyvät erityisesti
herkkyyskausien
aikana
Myeliini
lisääntyy n.
0,5 vuoden
iästä eteenpäin
Lapsuus
Herkkyyskausien
aikana uudet taidot
Hippokampus
kehittyy n. 3 vuotiaana ja siten oma
elämänkerrallinen muisti
alkaa vakiintua
Mielenteoriaan
tarvittavat aivoalueet kypsyvät n.
3-5 vuotiaana
N. 7 vuotias otsalohkojen kehitys
mahdollistaa
ohjeiden seuraamisen ja syyllisyyden kaltaiset tunteet
Nuoruus
Otsalohkot kehittyvät voimakkaasti
, ja se näkyy
harkintakyvyn keskeneräisyytenä
Palkkioradat
toimivat aktiivisesti (voi syntyä riippuvuuksia ja hyviä tapoja helposti
Aivolisäke
ohjaa
puberteetin
käynnistymistä ja kasvua
Aivojen etu ja takaosien väliset hermoradat kehittyvät
Aikuisuus
n. 25
vuotiaana
aivojen rakenteet ovat kypsyneet
(viimeisenä aivokurkiainen ja otsalohkot))
Aivojen koko 1,3-1,5 kg
Plastisiteetti
säilyy
vaikka kaikki valmiit
Vanhuus
Terve vanhus oppii vielä uutta, mutta passivoituminen, alkoholi, sairaudet tai muistihäiriöt
voivat tuhota
aivokudosta
Aivojen rakenteet ja toiminta
Toiminta
(Aivot ovat ihmisen hermoston komentokeskus)
Aivoissa
kootaan
yhteen ja
käsitellään
aistielimistä sekä hermoston välityksellä tuleva
tieto
Aivoissa syntyvät
tunteet, ajatukset
ja sinne tallentuvat
tiedot ja muistot
Määrittävät persoonallisuutta
Säätelee sekä
tietoista ja tahdonalaista että ei-tietoista toimintaa
Aivotoiminta
(=aivojen hermoverkoissa liikkuu koko ajan informaatiota, mikä näkyy hermosolujen sähköisenä ja kemiallisena aktiivisuutena)
Periaatteet
3
Aivotoimintojen lokalisaatio
(teoria, aivojen eri osat ovat erikoistuneet vastaamaan eri tehtävistä(liittyvät toisiinsa), esim. primaariset näköalueet;
aivot kuitenkin toimivat aina kokonaisuutena
)
Lateralisaatio
(Aivojen eri aivopuoliskot eli hemisfääri (isotaivot) ovat erikoistuneet hiukan eri tehtäviin;
aivokurkiainen
yhdistää aivopuoliskot)
Vasen: kielen toiminnot (oikeakätiset kieleen liittyvät keskeiset alueet vasemmalla aivopuoliskolla)
OIkea: visuaalis-avaruudellinen hahmottaminen
Ristikkäisperiaate
(Liittyy lateralisaatioon: oikea aivopuolisko vastaa vasemman kehon säätelystä ja vasemmasta näköalueesta ja vasen oikeasta kehon puolesta ja oikeasta näköalueesta)
Plastisiteetti
(Aivojen kyky muovautua eli kyky luoda uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä ympäristön ja kokemusten myötä; oppimisen perusta; oppim., mielenterveyksistä paraneminen plastisiteetin avulla)
Herkkyyskausi
(Aika, jolloin on erityinen alttius oppia jokin tietty taito biologisen kypsymisen ansiosta; hidastuu iän myötä)
Uudet yhteydet dendriittien
okasten
avulla (
Use it or lose it -periaate
)
Use it or lose it -periaate
(Käytetyt hermoverkot säilyvät ja käyttämättömät surkastuu)
Myelinisaatio
(Hermosolun aksonin päälle muodostuu valkoinen myeliinityppi (rasvapitoinen kerros), joka nopeuttaa tiedon kulkua. Mitä enemmän valkeaa ainetta, sitä nopeampaa tieto liittyy)
Auttaa pysyvän persoonallisuuden ja muistin sekä asiantuntemuksen kehittymistä
Hermoradat
(Hermosolujen kimppu joka siirtää informaatiota alueelta toiselle; voi kulkea näkö ja kieli alueiden välillä, aivokuorelta limbiseen järjestelmään tai aivorungosta ylös aivokuorella asti sekä aivopuoliskojen välillä)
Nousevat ja laskevat radat
Nousevat radat
(tuovat kehosta tietoa aivoihin)
Laskevat radat
(vievät aivoista komentoja kehoon)
MItä ja missä -reitit
Mitä-reitti
(Näkökuoren ja ohimolohkon välinen rata; oleellinen nähtyjen esineiden nimeämisessä)
Missä-reitti
(Näkökuorelta oikeaan päälakilohkoon vievä reitti; oleellinen kohteen sijainnin havaitsemisessa)
Motoriset radat
(keskeisiä lihasten ja liikkeiden ohjaamisen kannalta)
Limbisen järjestelmän ja otsalohkon väliset radat
(tärkeitä tunnesäätelyssä)
Rakenteet
3 päärakennetta
Isotaivot
Koostuu:
Aivokuori ja limbinen järjestelmä
Aivokuorit
Lohkot
4 more items...
Lohkojen erikoistuneet alueet
7 more items...
Limbinen järjestelmä
(liittyy erityisesti motivaation ja tunteiden säätelyyn)
Mielihyvätumake
(
Nucleus accumbens
; keskeinen palkkioratojen osa; mielihyväkokemukset)
Mantelitumake
(Keskeinen
tunnesäätelyssä ja arvioinnissa
, etenkin
pelon ja vihan
tunteiden kokemisessa; liittyy erityisesti tunnepitoisten muistojen mieleenpainamiseen)
Pelkojärjestelmä
ja siihen liittyvä käyttäytyminen (herkkyys vaihtelee ihmisillä)
2 more items...
Hypotalamus
(homeostaasin säätely eli
monien automaattisten toimintojen säätely
, kuten nälkä, jano, kehon lämpötila, hikoilu, verenpaine, syke, seksuaalinen aktiviteetti)
Talamus
(
Keskeinen vireyden ja tietoisuuden säätelyssä
;
välittää tietoa
aivorungon ja aivokuoren välillä sekä aivokuoren eri alueiden välillä)
Hippokampus
(
Muistiaineksen
"
välivarasto
";
pitkäkestoisten muistikuvien synnyttäjä
;
avaruudellinen hahmottaminen
ja tilassa liikkuminen)
Vastaa:
kognitiiviset toiminnat
ja
persoonallisuus
Aivorunko
Koostuu:
Ydinjatke, aivosilta, väliaivot ja keskiaivot
Sisältää
vireystilaa nostavia ja laskevia tumakkeita
eli hermosolukertymiä eli ns. aivoverkosto
Säätelee:
perustoiminnot
, kuten sydämen syke ja hengitys
Pikkuaivot
Säätelee
automaattisia liikkeitä
, mutta myös
tasapainoa
ja liikkeiden
rytmisyyttä
ja
ajoitusta
Aineet
kehossa 2
Välittäjäaineet
(Hermosolun valmistava kemiallinen yhdiste, joka mahdollistaa hermoimpulssin etenemisen hermosolusta toiseen; ymmärtyää lääke ja huumausaineiden vaikutukset)
Kemiallisia aineita: synapseissa toimivat välittäjäaineet ja verenkierrossa hormonit
Aivojen välittäjäaineita säätelevät geenit selittävät osaltaan esim. temperamenttieroja ja muita psyykkisiä eroja ihmisten välillä
Hormonit
(=Umpieritysrauhasten valmistama kemiallinen yhdiste, joka vaikuttaa verenkierron kautta esim adrenaliini)
Esim. adrenaliini ja oksitosiini toimivat välittäjäaineina ja hormoneina
Erilaiset välittäjäaineet
Dopamiini
(Vaikuttaa: mielihyvän tavoittelu -> riippuvuus, motoriikka, psykoottisuus; motivaatio ja palkkiojäjestelmään)
Paljon (skitsofrenia, psykoottisuus)
Vähän (Parkinsonin tauti)
Serotoniini
(Mieliala, uni, aggression hillintä; tunteet, uni)
Paljon (Pakkoliikkeet)
Vähän (Masennus, aggressio, univaikeudet)
Noradrenaliini
(Vireys, energisyys; tunteet)
Paljon (maanisuus=kiihtynyt mieliala)
Vähän (Masennus)
Asetyylikoliini
(muisti, vireys, motoriikka)
Vähän (Alzheimerin tauti)
Endorfiini
(Euforia, hyvänolontunne, kivun kokeminen)
Paljon (hyvän olon tunne)
Vähän (Kipuherkkyys)
GABA
(tavallisin estävä välittäjäaine eli inhibitorinen (vähentää hermoimpulssin laukeamisen todennäköisyyttä); rauhoittuminen ja uni, motoriikka)
Glutamaatti
(tavallisin kiihdyttävä välittäjäaine eli eksitatorinen (lisää hermoimpulssin laukeamisen todennäköisyyttä); vireystila, oppiminen, muisti, motoriikka)
Umpieritys ja hormonit
(toiminta hitaampaa ja pitkävaikutteisempaa kuin synapseissa)
Umpirauhanen
(umpirauhanen on hormoneja tuottava elin, kuten aivolisäke, kilpirauhanen, lisämunuaiset ja kivekset)
Homeostaattinen tasapaino
(hormonit säätelevät)
Eri
hormoneja
(umpirauhasten valmistama kemiallinen yhdiste, joka vaikuttaa verenkierrossa esim adrenaliini; vaikutus psyykkiseen toimintaan, kuten mielialaan)
sukupuolihormonit
(vaikuttavat tunne-elämään, mielialaan, itsevarmuuteen ja aggressiivisuuteen)
Testosteroni
Progesteroni
Estrogeeni
Adrenaliini
(Stressihormoni; lisämunuaisytimen hormoni, joka tehostaa sydämen ja lihasten toimintaa stressitilanteessa aktivoimalla sympaattisen hermoston)
Kortisoli
(Lisämunuaisen kuoriosasta erittyvä hormoni, jota erittyy stressitilanteissa; nostaa veren sokeripitoisuutta ja takaa riittävän glukoosinsaannin esim. aivoille)
Oksitosiini
(liittyy kiintymyskäyttäytymiselle; hormoni ja välittäjäaine)
Sosiokulttuuriset tekijät
(Kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutus ihmisen toimintaan ja ajatuksiin)
Määritelmä
Ihminen on sosiaalinen eläin
Tarve kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyksi
Perusta evoluutiossa, koska yksin hengissä selviäminen vaikeampaa
Sosiaaliset motiivit
(Motiiveja esim. vahva liittymisen ja läheisyyden tarve sekä valtaan liittyvät motiivit)
Sosiaaliset motiivit saavat ihmisen alttiiksi sosiaaliselle vaikuttamiselle
Esim. vauva muodostaa hoitajaan
kiintymyssuhteen
(yksi vahvimmin kehitystä ohjaava tekijä)
Ihminen oppii vahvasti sosiaalisesta vuorovaikutuksesta
Sosiaalistuminen
(=opitaan yhteisön arvot, normit ja uskomukset)
Sosiaalipsykologia
(=tilannetekijöiden, ryhmien, roolien ja sosiaalisen vaikuttamisen osuus yksilön ja ryhmien käyttäytymisessä)
Sosiaalisuuden biologinen perusta
Evoluutio
(Selvinnyt paremmin laumassa)
Ryhmään kuuluminen
on perustarve ja motivaation lähde
Konformisuus
Ryhmän ulkopuolelle jääminen tuntuu uhkaavalta
Kiintymyskäyttäytyminen
(vahvistaa vanhempien ja jälkeläisten tunnepitoista suhdetta, näkyy myös parisuhteessa; lisää jälkeläisen mahdollisuutta selvitä)
Oksitosiini
(Kiintymyshormoni; yhteydessä sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin, kuten kiintymys, parinvalinta, luottamuksen syntyyn, oman ryhmän puolustaminen ja seksuaalinen kanssakäynti)
lisääntyy
myönteisestä vuorovaikutuksesta
, erityisesti
kosketuksesta
Kasvojen ja tunnetiedon käsittelyyn erikoistuneet alueet
(esim. FFA kasvojen käsittelyyn; auttaa mukauttamaan toimintaa ennakoimalla, mitä voisi tapahtua)
Synkronointi
(Vuorovaikutuksessa olevien ihmisten aivojen liike- ja tuntoalueet aktivoituvat samantahtisesti)
Peilisolut
(Otsalohkojen motorisen alueen hermosoluja, jotka aktivoituvat kun itse suorittaa toimintaa tai katsoo toisen toimintaa)
Helpottaa sosiaalista oppimista, tunteiden tunnistamista ja tarttumista sekä empatiaa ja auttaa ennakoimaan ihmisten aikomuksia
Kulttuurierot
(
Kulttuuri
(=Ihmisyhteisön jakama arvojen, uskomusten ja normien järjestelmä) jakautuu länsimaisesta perhekulttuuriin)
Ryhmä
(=kolme tai useampi, jotka tuntevat oisensa ja joilla on yhteinen tavoite)
Kulttuuri-identiteetti
(Tunne kuulumisesta ryhmään, joka käyttäytyy samalla tavoin, puhuu samaa kieltä, ja jonka maailmankatsomus perustuu yhteiselle arvopohjalle, menneisyydelle ja perinteille)
Individualistisen kulttuurin
piirteitä
Yksilön
ainutlaatuisuutta
arvostetaan
Oma
mielipide
tärkeä
Yksilösaavutukset
pidetään tärkeinä
Itsensä toteuttaminen
Yksityisyyttä
arvostetaan
Sääntöjen rikkominen johtaa
syyllisyyteen ja itsekunnioituksen menettämiseen
Yksin pärjäämistä
odotetaan
Tavoitellaan
vapautta ja itsenäisyyttä
Kollektivistisen kulttuurin
piirteitä
Sosiaalista harmoniaa
arvostetaan
Nöyryys ja kohteliaisuus
Ryhmäjäsenyys
Tavoitellaan
oman ryhmän auttamista
Ei
odoteta
oikeutta yksityisyyteen
Sääntöjen rikkominen johtaa
häpeään ja kasvojen menettämiseen
Odotetaan apua ja vastuunjakoa
Alistutaan yhteiseen osaan
, kohtaloon
Kulttuurieroja
näkyy
Kehitystehtävissä
Identiteetin määrittely
Tunneilmaisu
Vuorovaikutus
Attribuutiotavat
Eri
temperamenttipiirteitä
suositaan
Havaitseminen ja ajattelu
Konstanssin oppiminen (kohteen pysyvyys; kaukana ihminen samankokoinen kuin lähellä)
Taustan ja kohteen havainnointi
Postformaalin ajattelun esiintyminen
Sisäiset mallit ja skriptit
Sosialisaatio, normit ja roolit
Sosialisaatio
(prosessi, jossa yksilö oppii yhteisönsä tavat ja normit; suurin osa tahatonta ja tiedostomatonta oppimista)
Ehdollistuminen
(sosiaalistuu ehdollistumalla, kun häntä kasvatetaan palkitsemalla ja rankaisemalla)
Mallioppiminen
(sosiaalistuu, kun lapsi näkee millaisesta käyttäytymisestä seuraa myönteistä ja negatiivista palautetta)
Lähiympäristö
(ne ihmiset, jotka ovat suoraan tekemisessä yksilön kanssa, kuten perhe) ja
etäympäristö
(asiat, jotka vaikuttavat ihmiseen välillisesti, esim. työpaikka, media, kulttuuriarvot)
susilapset
(selviää miten oleellinen sosiaalistuminen on)
Normit
(mitä pidetään normaalina, käyttäytymissäännöt)
Vaikuttaa
Puolison valinta
Sukupuoli
Tunteiden ilmaiseminen
suhtautuminen alkoholiin
rehellisyyden arvostaminen
valtasuhteet
Roolit
(yksilöön kohdistuvia käyttäytymisodotuksia; voi olla automaattinen, itse otettu tai muilta saatu)
Itseään toteuttava ennustus
(ihminen alkaa herkästi käyttäytymään häneen kohdistuvien odotusten mukaisesti
Zimbardon vankilakoe
(osa vangeiksi ja osa vanginvartijoiksi, roolit vaikutti toimintaan voimakkaasti. Jouduttiin keskeyttämään)
Tilannetekijät
: sosiaalinen identiteetti, konformisuus ja ryhmädynamiikka (yksilön toimintaan vaikuttaa enemmän tilannetekijät kuin persoonallisuus) 4
Sosiaalinen identiteetti
aktivoituminen (Ihmisen taipumus määritellä itsensä ryhmäjäsenyyksien kautta ja tarve tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi muiden edessä)
Sisä- ja ulkoryhmä
Attribuutio
(käytetään erilaista attribuutiota ryhmissä. Omalle ryhmälle tilannetekijät painottuvat ja muille persoonallisuus)
Sisäryhmä
("me"-ryhmän jäsenet kokevat yhteenkuuluvuutta ja luottavat toisiinsa)
Etnosentrismi (sisäryhmän suosiminen, kun kyse kansallisuuksista)
Sosiaalisen identiteetin teorian mukaan ihmiset suosivat sisäryhmää automaattisesti ja tiedostomattaan
Selittää stereotypioita ja ryhmien välisiä jännitteitä ja syrjinnän syntyä
Ulkoryhmä
("muut"-ryhmä, johon yksilö ei koe kuuluvansa ja jonka kanssa ei halua olla tekemisessä)
Tajfelin minnimalistisen ryhmän kokeet
(Koehenkilöt satunnaisiin ryhmiin. Vaikka satunnainen, koehenkilöt alkoivat suosia oman ryhmän jäseniä ja syrjiä toisen ryhmän jäseniä, vaikka heitä ei tunnettu)
Konformisuus
(ryhmään mukautuminen, vaikka sitä ei vaadita)
Aschin janakoe
(vastasivat väärin janojen pituuksiin, vaikka tiesivät oikean vastauksen)
Ryhmädynamiikka
(väh. 3 jäsentä, tunnistavat, tuntevat kuuluvansa ryhmään ja jäsenten välillä on vuorovaikutusta; yhteinen päämäärä) (Ryhmädynamiikka kuvaa jäsenten välistä vuorovaikutusta, jännitteitä ja ihmissuhteita)
Ryhmän kehittyminen
muotoutuminen, kuohunta, normiutuminen, tehtävän suorittaminen ja lopetus
Muita tilannetekijöitä
Säätila
Nälkä
Kiire
Mieliala
Attribuution perusvirhe
(ihminen olettaa, että toisen käyttäytyminen kertoo hänen persoonallisuudesta, vaikka tilanntekijöillä on suurempi rooli)
Sosiaalinen tiedonkäsittely
(toisia ihmisiä koskeva tiedonkäsittely; toisista ihmisistä tehtyjää päätelmiä): Stereotypia, attribuutiot ja asenteet 2
Sisäiset mallit
Ensivaikutelma
(mielikuva, joka syntyy heti kohtaamisen alussa; ohjaa mmelko pitkään kokemusta toisesta ihmisestä; implisiittinen persoonallisuusteoria ohjaa ensivaikutelmaa)
Implisiittiset persoonallisuusteoria
(Taipumus niputtaa luonteenpiirteitä ja olettaa, että tiettyihin luonteenpiirteisiin liittyy myös jokin toinen piirre)
Haloefekti
(eli sädekehävaikutus; positiivinen yleistys, joka tehdään positiivisesta ensivaikutelmasta. Silloin ihminen koetaan muissakin asioissa positiiviseksi)
Stigma
(eli polttomerkki; negatiivinen yleistys, jossa jonkin luonteenpiirteen takia leimataan tietynlaiseksi ja oletetaan hänen olevan negatiivinen muissakin asioissa)
Stereotypia
(yleistys ihmisestä ryhmäjäsenyyden perusteella; voi olla positiivinen tai negatiivinen)
Ennakkoluulo
(aina negatiivinen stereotypia)
Asenteet
(tunnepitoinen sisäinen malli,jossa mukana käsityksiä ja tunteita; voi näkyä toiminnassa tai ei) ja
ennakkoluulot
(kielteinen asenne)
Attribuutio
(käyttäytymisen syypäätelmä)
Oman edun mukainen attribuutio
(taipumus selittää onnistumiset sisäisillä tekijöillä eli omista ominaisuuksista johtuvaksi ja epäonnistuminen tilannetekijöillä)
Omaan itseen ja omaan sisäryhmään
Attribuutio perusvirhe
(taipumus selittää omaa käyttäytymistä tilannetekijöillä ja muiden toiminta kertoo heidän persoonallisuudestaan)
Sosiaalinen vaikuttaminen
3
Sosiaalisen vaikuttamisen keinoja
(sosiaalinen identiteetti vaikuttaa toimintaan ja asenteisiin; sisäryhmä myönteinen ja autetaan helpommin)
Realistisen konfliktin teoria
(luodaan uusi tavoite, joka purkaa ryhmien välistä kilpailua ja vahvistaa jaettua sosiaalista identiteettiä)
Sherifin poikaleiri
-koe (luotiin konflikti kilpailuasetelmalla --> vihamielisyys; jännitteen purkaminen tapahtui uudella yhteisellä tavoitteella)
Kontaktihypoteesi
(ryhmien välisiä suhteita voidaan parantaa lisäämällä yhteydenottoja)
Konformisuus
(mukautuminen ryhmään vaikka painetta ei olisi)
Kognitiivisen dissonanssin teoria
(Kaksi käsitystä ristiriidassa. Ihminen pyrkii muodostamaan loogisia ja ristiriidattomia kokonaisuuksia. Tällöin käyttäytymistä tai uskomuksia on muutettava, keksittävä uusia perusteluja tai kiellettävä ristiriidan olemassaolo, jotta ristiriidan aiheuttama ahdistus lieventyisi)
Tuuppaus
(hienovarainen toimintaympäristön muuttaminen, jolla tehdään vaihtoehtojen valitseminen erityisen helpoksi)
Festingerin valehtelukoe
(osa valehteli 20 dollarista ja osa 1 dollarista. Yhden dollarin ryhmä väitti valehdelleensa suuremmasta summasta koska ei halunnut valehdella pienestä summasta, koska se olisi väärin. Siksi valehtelivat summansuuruudesta)
Näkyy myös kun on nähty
vaivaa
johonkin asiaan. Ei haluta luopua siitä johon on nähty vaivaa
Tottelevaisuus
(ihmiset ovat varsin tottelevaisia)
Milgramin tottelemiskoe
(tutkimus, jossa koehenkilöt luulivat antaneensa sähköiskuja oppimisen tehostamiseksi. Tosiasiassa tutkittiin, miten pitkälle ihmiset ovat valmiita menemään, kun auktoriteetti pyytää ja ottaa vastuun seurauksista)
Suostuttelun keinot
Vastavuoroisuus
(antaa lahjan niin tarve vastata palvelukseen)
Sitoutuminen ja jatkuvuuden vaaliminen
(jos lupaa jotakin, niin se pidetään, jotta minäkäsityksen eheys säilyy)
Konformisuus
(ihmiset tekevät sitä, mitä ajattelevat enemmistön tekevän)
Auktoriteetti
(auktoriteettia totellaan helpommin)
Tykkääminen
(tykättyjä ihmisiä seurataan helpommin)
Niukkuuden kokemus
(jos jotakin on saatavalla rajoitetusti, sitä halutaan enemmän)
Psyykkinen
Kognitiivinen psykologia
(=painottaa uskomusten ja tulkintojen merkitystä toiminnan selittämisessä)
Kognitiiviset toiminnot
eli tiedonkäsittely (
Ennakointia
, jossa hermoverkkoihin tallentuneet
sisäiset mallit
auttavat viriämään tulevaan ja
tulkitsemaan
informaatiota nopeasti)
Tiedonkäsittely
(THOMATOKetsuP), toiminnot liittyvät toisiinsa
Tarkkaavaisuus
(kyky suunnata huomio yhteen asiaan tai kohteeseen...melko automaattinen, voidaan paikantaa tietylle aivoalueelle)
Tarkkaavaisuutta ohjaavat aivojen alueet, joista tärkeimmät
otsalohkot
ja
päälakilohkot
(käsittelee mm. tuntoaistumuksia)
Tahaton tarkkaavaisuus
(nopea ja automaattinen, suuntautuu tahattomasti ympäristön ohjaamana)
Orientaatiorefleksi
(Synnynnäinen tahaton ja automaattinen tarkkaavaisuuden suuntautuminen uuteen ja yllättävään ärsykkeeseen)
Tarkkaavaisuusvinouma
(Tunteita aiheuttavien tapahtumien kyky kaapata tarkaavaisuus puoleensa)
Taustalla: Limbisessä järjestelmässä sijaitseva
mantelitumake
arvioi jatkuvasti ympäristön uhkia ja mahdollisuuksia ja pyrkii näin tehostamaan tiedonkäsittelyä)
Tahdonalainen tarkkaavaisuus
(suuntautuu ihmisen ohjaamana, pääosin tietoista) säätely koostuu 3 taidosta
Valikoiva tarkkaavaisuus
(kyky
suunnata tarkkaavaisuus
tahdonalaisesti monesta samanaikaisesta ärsykkeestä yhteen ärsykkeeseen, mikä tehostaa informaation käsittelyää)
Cocktail party -ilmiö
(Ihminen pystyy kunntelemaan tahdonalaisesti tiettyä puhujaa, vaikka ympärillä on muuta puheensorinaa)
Tarkkaamattomuussokeus
(Tarkkaavaisuuden suuntaminen tiettyyn asiaan saa muut asiat jäämään huomiotta, jolloin ei-tarkkaillun informaation käsittely heikkenee)
Koehenkilöt laskee syöttöjä mutta ei nää gorilla-asuhahmoa
Inhibointi
(Kyky sulkea epäolennaiset ärsykkeet pois tarkkaavaisuuden suuntaamiseksi haluttuun)
Valppaus
(=Vigilanssi; tarkkaavaisuuden ylläpito)
Taito ylläpitää tarkkaavaisuus kohteena olevassa asiassa
Taito palauttaa tarkkaavaisuus kohteena olevaan asiaan
Jaettu tarkkaavaisuus
(Tarkkaavaisuuden jakaminen)
Taito jakaa tarvittaessa tarkkaavaisuus useampaan kuin yhteen asiaan
Tehtävien vaikeus vaikuttaa tiedonkäsittelyiden määrään. Riippuu myös minkä tyyppistä tiedonkäsittelyä ja mitä aivoalueita vaatii
Taito siirtää tarkkaavaisuutta nopeasti ja joustavasti asiasta toiseen
Tutkimuksia
Tarkkaamattomuussokeuskokeet
(gorilla-asu ja pallojen syöttöjen laskeminen
Stroop-efekti
(Värien nimien luettelu, mutta värit kirjoitettu toisella värillä)
Dikoottisen kuuntelun koe
(pitää tietoisesti keskittyä puhumaan, jos toiseen korvaan puhuu toinen)
Vigilanssin tutkiminen
(valppauden ylläpitö pitkissä ja yksitoikkoisissä tehtävissä; vaikeasti erotettavan visuaalisen muutoksen esiintymistä ja siihen reagoimista)
Priming-koe
(ärsyke jota ei havaita tietoisesti ja sitten miten vaikuttaa toimintaa; esim. elefantin kuva ja sitten E_E_A__T_I
Havaitseminen
(melko automaattinen, voidaan paikantaa tietylle aivoalueelle)
Havainnon synty
(järjestyksessä, havainto on aivojen luomus, tulkinta vaikuttaa)
Ärsyke
(valo, ääniaallot, tuoksu jne)
Aistielinten reseptorisolut
(silmät, korvat, nenä jne) ottavat vastaan ärsykkeen.
Reseptorisolut muuntavat ärsykkeet
hermoimpulsseiksi
Havainto
syntyy , kun hermoimpulssit tulkitaan aivokuoren aistialueilla ja assosiaatioalueilla.
Tietoinen havainto
Aistimus
syntyy, kun hermoimpulssit aktivoivat aivokuoren aistialueita (
primaarilla aivokuorella
(alueet, jotka erikoistunut aistipiiriinsä)),
tiedostamaton
Havaitsemisen automaattisuus
Hahmolait
(havaitsemissa ilmeneviä säännönmukaisuuksia esim. läheisyys, hyvänjatko ja samankaltaisuuden laki)
Syvyys ja etäisyys
Monokulaariset syvyysvihjeet
(yhdellä silmällä havaittavia opittuja säännönmukaisuuksia, jotka auttavat syvyyden ja etäisyyden hahmottamisessa, vaikka näkymä olisikin kaksiulotteinen
Binokulaariset syvyysvihjeet
(Silmien yhteispelin avulla muodostuma syvyysvaikutelma. Silmät näkevät eri kohdista niin tämä pieni erilaisuus kuvista muodostaa syvyysvaikutelman)
Konstanssi
(=havaintopysyvyys, aivot ovat oppineet ettei ympäristö jatkuvasti muutu vaikka verkkokalvolle tuleva tieto niin väittäisikin, esim. koon, värin ja muodon konstanssi)
Havaintokehäperiaatteen mukaisesti ihminen olettaa näkevänsä, ohjaa havaintoja ja tulkintoja
Taipumus nähdä itselle tuttuja hahmoja ja aina niitä ei ole
Optiset harhat
(näköaistin harha-aistimus, joka perustuu oikeaan ulkoiseen ärsykkeeseen, mutta väärään tulkintaan
Näköhavainnon tulkintaa hämätään konstansseilla ja väreillä
Järjestelmä 1 tapa havaita sortuu virhetulkintaan, vaikka järj. 2 tietäisi totuuden
Illuusioiden vaikutus säilyy, vaikka tietää näkemänsä vääräksi, havaitsemisen automatisoitumisen takia, jolloin ihminen ei vaikuta tietoisesti
Prosessointi
(Molempia tarvitaan havainnon syntyyn ja ne yhdistyvät havaintokehäperiaatteen mukaisesti)
Ärsykelähtöinen prosessointi
(ärsykkeestä tuleva informaatio muokkaa sisäistä mallia)
Skeemalähtöinen prosessointi
(Aktivoitunut sisäinen malli ohjaa tarkkaavaisuutta ja informaation valikointia
Oppiminen
(aivoalueiden yhteistoiminta ja assosiaatioalueet)
Muisti
(melko automaattinen, voidaan paikantaa tietylle aivoalueelle)
Perustuu oppiviin ja muovautuviin aivokuoren hermoverkkoihin, joihin tieto tallentuu.
Hermoverkot vahvistuu
Synapsit toimivat sitä tehokkaammin, mitä useammin niiden välillä liikkuu kemiallisia viestejä
Muistijärjestelmä (3)
Aistimuisti
(säilyttää sekunnin murto-osa)
Aistien kautta saapuva ärsyke, suurin osa ärsykkeistä unohtuu
Tarkkaavaisuus
valikoi tietoisuuteen siirtyvän aineksen
Implisiittinen
eli ei-tietoinen
Työmuisti
(noin alle 20 sekunttia)
Tietoinen
Suuntaa tarkkaavaisuutta ja toimii tietoista toiminnanohjausta
Rajallinen, 3-5
mieltämisyksikköä
eli asiakokonaisuus
Vain osa siirtyy säilömuistiin; ilman aktiivista kertaamista, tieto unohtuu
Säilömuisti
Muistin tallentumiseen liittyy erityisesti
hippokampus
(uusien muistikuvien välitallennuspaikka)
Koordinoi
muistijälkien
(yhtä aikaa aktivoituva hermoverkko, joka koetaan muistona) syntyä
Lujitusteoria
(hippokampus kokoaa kokemuksen osaset)
Unen aikana hermossolujen yhteydet vahvistuvat ja turhat karsiutuvat
Alajärjestelmät
asiamuisti
2 more items...
taitomuisti
Implisiittinen ja eksplisiittinen muisti
Eksplisiittinen (selvästi toteavaa, yleensä tiedostettua)
3 more items...
Implisiittinen (epämääräisesti ilmenevää, yleensä ei-tietoista)
2 more items...
Unohtaminen
Tapahtuu kaikissa muistivaiheissa
Jäsentyneet sisäiset mallit, joihin sisältyy paljon hakuvihjeitä, on helppo palauttaa mieleen
Muistijärjestelmät
3 more items...
Muistin tutkiminen
Baddeleyn kaksoisprosessointikoeasaetelma
(koehenkilöille yhtäaikaisesti 2 tehtävää. Jos tehtävät vaativat samaa esim näkökykyä tai kuuloon perustuvaa muistamista, tehtävät eivät onnistuneet. Jos eri, onnistui)
Valemuistojen tutkimus
(Koehenkilöille keksitty tarina lapsuudesta ja kuvia näytettiin. Koehenkilöille muodostui vahvoja lapsuusmuistoja ja oli vaikea uskoa että ne olivat keksittyjä)
Ebbinghausin tutkimukset unohtamisesta ja kertaamisesta
(Merkityksettömät tavut unohtuivat nopeasti opettelun jälkeen, mutta unohtaminen hidastui vähitellen)
Työmuistin kapasiteetin mittaaminen
(Montako sanaa, kirjainta, kuvaa tutkittava muistaa. Voidaan pitää ajallinen viive ja voidaan häiritä
Salamavalomuistikuvien tutkimus
(Voimakas tunnekokemus, jonka jälkeen subjektiivinen tunne äärimmäisen tarkasta tilanteen muistamisesta on vahva. Seurantatutkimuksissa yksityiskohdat muuttuvat samalla tavalla kuin muissa muistoissa)
Ajattelu
, asiantuntijuus (sisältää päätöksen tekoa, johon kuuluu ongelmanratkaisua ja luovuutta)
Tietoisuus
(aivoalueiden yhteistoiminta ja assosiaatioalueet)
Ongelmanratkaisu
(aivoalueiden yhteistoiminta ja assosiaatioalueet)
Kieli
(puheen tuottaminen, ymmärtäminen, nimeäminen, lukeminen ja kirjoittaminen)(aivoalueiden yhteistoiminta ja assosiaatioalueet)
Yhteydessä
päätöksentekoon, luovuuteen ja toiminnanohjaukseen
Symbolinen kieli
(sanat ovat symboleita objekteilla ja abstrakteille käsitteille; käsite muistiedustuksia todellisuudesta-->hierarkkisia ylä ja alakäsitteitä)
Kielelliset alueet aivoissa
Liikealue
(otsalohkon takaosassa; osallistuu esim. puheen motoriseen tuottamiseen)
Kuuloalue
(ohimolohko; osallistuu esim. puheäänen eri piirteiden käsittelyyn)
Näköalue
(takaraivolohko; osallistuu esim. luetun tekstin kirjaimien analysointiin)
Brocan alue
(vasemman otsalohkon reunalla; osallistuu erityisesti kielen tuottamiseen)
Wernicken alue
(vasen ohimolohko; osallistuu erityisesti kielen käsitteiden ymmärtämiseen)
Jos vahingoittunut, ei ymmärrä puhetta ja tuotettu puhe on sekavaa
Päättely
, päätöksenteko (yritetään paras mahdollinen vaihtoehto useista vaihtoehdoista)(aivoalueiden yhteistoiminta ja assosiaatioalueet)
Päätöksen tekemistä vaikuttavat tiedonkäsittelyn rajoitukset esim. havaintojen epätarkkuus, työmuistin rajallinen kapasiteetti ja tarkkaavaisuuden valikoivuus
Järjestelmä 1 ja 2
Järjestelmä 1 nopeissa arjen päätöksissä ja joskus myös isoissa päätöksissä, mutta silloin huonoja valintoja
Järjestelmä 2 isot päätökset
Heuristiikat (=ajattelun oikopolku, auttavat ja harhauttavat)
Kognitiiviset vinouma (=harhaan johtavat ajattelun oikopolkuja)
Vaikuttaa:
Tunteet
persoonallisuus (ottaa riskejä ja kokea epätietoisuutta)
itsetunto
maailmankuva
Moraali
Ryhmäilmiöt
Konformisuus
Aktiivisena oleva sosiaalinen identiteetti
Tilannetekijät
Voi olla:
Tietoista
eli ylittänyt havaintokynnyksen ja havannoida tahdonalaisesti ympäristöä
Ei-tietoinen
eli tiedostamaton viittaa automatisoituneihin prosesseihin ja implisiittisiin muistoihin
Älykkyys ja viisaus
Älykkyys
(psykassa testiälykkyys eli testeillä mitattavaa älykkyyttä; synnynnäinen mutta ympäristö vaikuttaa sen ilmenemiseen)
Älykkyystekikijä
g-älykkyystekijä
yleinen älykkyys; jakautuu m-älykkyystekijöihin
m-älykkyystekijä
kielellinen älykkyys
matemaattinen älykkyys
avaruudellinen hahmottaminen
s-älykkyystekijä
esim. kielellisestä älykkyydestä puheen sujuvuus tai ymmärtäminen
matikasta määrien hallinta tai ongelmanratkaisu
avaruudellisest hahmottelusta kuvioiden päättely
Metakohnitiiviset kyvyt
(tiedostaa mitä jo osaa ja mitä ei ja osaa arvioida miten oppii)
Sosiaalisesti hajautettu kognitio
Kyky hyötyä muiden tiedoista ja taidoista
Älykkyyden kolme ulottovuutta
(Robert Sternberg)(älykkyys=kyky
toimia tehokkaasti ympäristössä)
Analyyttinen älykkyys
(Abstrakti ja käsitteellinen ajattelu. Kyky analysoida, ratkaista ongelmia ja vertailla ja hankkia tietoa)
Luovuus
(Kyky luoda uusia ja omaperäisiä ratkaisuja ja yhdistellä olemassa olevaa tietoa vaihtoehtoisilla tavoilal)
Käytännön älykkyys
(Kyky hankkia kussakin ympäristössä ja tilanteessa tarvittavaa tietoa ja soveltaa tietoa käytännön ongelmiin)
Älykkyyden testaaminen
Diagnosoida kehitysvammaisuutta tai antaa lisähaasteita lahjakkaille
Avaa ovia esim. opiskeluun niille, joilla huono sosioekonominen tausta; siksi pääsykokeet
Älykkyysosamäärä (älykkyystestien eri osien yhteispistemäärä)
Voi toimia
itseään toteuttavana ennusteena
Stereotypiauhka
(pitää itseään huonompana stereotypian takia ja saa suoriutumaan kykyjään huonommin)
Viisaus
(taitava ajattelu, tunneäly, mentalisaatio, eettinen kypsyys ja vastuullisuus
Älykkyys
Tehokas ongelmanratkaisu
Looginen hahmottaminen
Kielellistäminen
Postformaaliajattelu
Moninäkökulmaisuus
Kriittinen arviointi
Itsereflektiivisyys
Tunneäly ja mentalisaatio
(kyky aavistaa millaisia ajatuksia, tunteita ja motiiveja toisen toiminnan taustalla on)
Tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen
Tunteiden säätely ja hyödyntäminen
Eettisyys
Kypsä pohdinta
Prososiaalinen toiminta (parantaa toisten hyvinvointia; auttaa, hoivaa, opettaa)
Vastuun kantaminen
Luovuus
(uuden ja omaperäinen tuotteen kehittäminen taitavalla ja sosiaalisesti arvostetulla tavalla)
Kaksi luovuuden ajattellunmuotoa (Guilford)
Divergentti
ajattelu (=luova ajattelu; käyttää mielikuvistusta; kysymyksestä syntyy ideoita
Konvergentti
ajattelu (=Analyyttinen tai kriittinen ajattelu; käyttää logiikkaa; faktat vaikuttavat ratkaisuun)
Lateraalinen ajattelu
: ajattelua laatikon ulkopuolelta eli käyttää molempia
Luovuuden komponenttiteoria (Teresa Amabile)
Koostuu:
Asiantuntijuus
Sisäinen motivaatio
Persoonalliset ominaisuudet
Vaikuttaa (ylemmät rohkaisee ideoimaan estoitta:
Itsenäinen ajattelu
Avoimuus
Spontaanius
Kyky sietää ristiriitoja ja epävarmuutta
Erilaisuutta sietävää, turvallista ja hyväksyvää ympäristöä
Häiriöt
(aivovaurioiden seurausta, mutta osa kehityksellisiä(geneettinen tai ympäristöön liittyvä tai molempia)) ja
kuntoutus
(hoito neuropsykologinen kuntoutus=lääkinnällinen)
Havaitsemisen häiriöt
(monet aivotoiminnan häiriöitä)
Agnosio
(aivotoiminnan häiriöstä johtuva havaitsemisen häiriö)
sokeus voi puolestaan johtua esim. vauriosta, toimintojen puutteellisuudesta tai näköaivokuori vaurioitunut
Tarkkaavaisuuden häiriöt
Neglect
(=huomioimattomuusoireyhtymä; Yleensä vasen havaitsemisen kenttä jää tarkkaavaisuuden ulkopuolelle)
vaurio oikeassa päälaenlohkossa, jossa käsitellään molemmista näkökentistä ja kehonpuoliskoista tulevaa tietoa
Kehityksellisiä häiriöitä,
tarkkaavaisuushäiriöt
ADHD
(ylivilkkaus; impulsiivisuus ja tarkkaamattomuus
Otsalohkon poikkeuksellinen toiminta; tarkkoja syitä ei tiedetä
ADD
(tarkkaamattomuus ja impulsiivisuus
Muistihäiriöt
(stressi vaikuttaa myös)
Amnesia
(väliaikainen tai pysyvä muistin menetys)
Retrogradinen (estää menneen muistamisen
Anterogradinen (estää uusien muistojen muodostumisen
Alzheimerin tauti
(aivojen rappeutumisesta johtuva etenevä muistisairaus
Voi aiheuttaa
dementiaa
(henkisen toimintakyvyn heikkeneminen))
Kielellisen toiminnan
häiriöt
Synnynnäisiä
Dysleksia
eli lukivaikeus (lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät vaikeudet)
Dysfasia
eli kielen oppimisen viivästyminen lapsuudessa
Aivojen vaurioituminen
Aleksia
(lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet johtuvat aivojen vaurioitumisesta)
Sisäinen malli
(muistiin tallentunut valmius tunnistaa tuttuja asioita ympäristöstä, yksilöstä, itsestä ja toimintatavoista ja toimia uusissa tilanteissa aiempien kokemusten mukaisesti)
Rekonstruktiivisuus
(Jokaisella muistelukerralla muistikuva rakennetaan uudestaan ja se muokkautuu)
Piaget
Assimilaatio
(=uudet kokemukset liitetään olemassa olevaan sisäiseen malliin)
Akkommodaatio
(Syntyy uusi sisäinen malli, koska aiemmat eivät riitä selittämään uusia kokemuksia)
Hierarkkisuus
(ylä- ja alakäsitteiden jäsentäminen)
Tyypit
Skripti
(toiminnan käsikirjoitus)
Motorinen
Laaja ajattelumalli
Minäkäsitys, maailmankuva, ihmiskäsitys, evoluutio
Sosiaalinen havaitseminen
(voivat olla nopeita yleistyksiä esim.
stereotypia
)
Asenne
(tunnepitoinen sisäinen malli, jossa on käsityksiä ja tunteita, voivat näkyä tai olla piileviä)
Havaintokehäperiaate
(Ulrich Neisser, aisteista tulee materiaalia
työmuistiin
, sisäiset mallit ohjaavat
tarkkaavaisuutta
, tarkkaavaisuus
valikoi tietoa
ja sisäiset mallit
tulkitsevat tietoa
)
Vahvistusharha
(ilmiö, jossa ihminen taipuu hakemaan tukea omille mielipiteille, sivuuttaen vastakkainen informaatio
Teoria
Nopea ja hidas ajattelu
(Daniel Kahneman)
Järjestelmä 1
eli nopea
Automaattinen vaistonvarainen tehokas ajattelu, mutta altis virheille. Vie vähemmän energiaa
Järjestelmä 2
eli hidas
Tietoinen hidas analyyttinen eli erittelevää tarkkaa ajattelua ja ponnistelua. Yleensä luotettava
Kognitiiviset vinoumat
(Tyypillinen taipumus ajatteluvirheisiin)
Heuristiikka
(Nopea ja käytännöllinen ajattelua ohjaava sääntö)
Esim. muistisäännöt
Hyödyllisiä
kun nopeuttaa tiedonkäsittelyä.
Haitallinen
kun tehdään vääriä johtopäätöksiä tai ylläpidetään negatiivisia stereotypioita
Erilaisia kognitiivisia vinoumia
Vahvistusharha/vahvistusvinouma
(havaita tietoa, joka tukee aiempia uskomuksia)
Saatavuusheuristiikka
(ajattelussa nojaudutaan asioihin, jotka ovat tuttuja esim. tuttu, omakohtainen tai yleinen asia)
Ankkurointi
(taipumus nojata ajattelussa satunnaiseen vertailukohteeseen)
Esim. autoissa ensin tarjottu hinta asettaa normin seuraaville hintatasoille
Edusavuusheuristiikka
(taipumus jäsentää maailmaa erilaisten mallikappaleiden ja stereotypioiden avulla)
Esim. rekrytoinnissa ei ota haastatteluun romanilaista, koska "ne varastelevat"
Uhkapelurin harha
(taipumus ajatella siten, että jos jotakin on tapahtunut tietyllä aikavälillä usein, se tapahtuu tulevaisuudessa harvemmin)
Menetysten harha
(taipumus pitää kiinni huonosta suunnitelmasta, vaikka tosiasiassa olisi järkevää luopua ja vaihtaa tavoitteita)
Stigma eli polttomerkki
(ensivaikutuksen perusteella tehdään negatiivinen yleistys kohteesta)
Tunteet
(Lyhytaikainen, ulkoisen tai isäisen tapahtuman aiheuttama reaktio, joka muuttaa toimintavalmiutta)
Määritelmä
Tärkeä merkitys hyvinvoinnille. Tunteet saavat
lähestymään tai välttämään
jotain asiaa ja siten ovat yhteydessä
motivaatioon
Puolustaa mieltä ja kehoa
Esim. varoittavat uhkaavista tilanteista
Tunteet tuottavat palautetta ympäristöstä ja omista tavoitteista sekä varmistavat, että toiminnassa on energiaa.
Evoluution näkökulma
: tällainen tunnejärjestelmä auttanut selviämään
Pelkojärjestelmä
(Tarkkailee ympäristöä uhkien varalta, valmistaa suojautumaan fyysiseltä ja psyykkiseltä vahingoittumiselta. Uhkia vältetään tai paetaan.)
Palkkiojärjestelmä
(mielihyväjärjestelmä, säätelee motivaatiota sekä tapahtumien miellyttävyyttä ja palkkioista oppimista) Keskeinen välittäjäaine on dopamiini
Tunteen synty
(liittyy automaattisia ja tiedostomattomia muutoksia käyttäytymisessä sekä aivojen ja kehon toiminnassa)
Tunteen aiheuttava tapahtuma (0s)
Tunnereaktio
(Aivotoiminnan, kehon toiminnan ja käyttäytymisen muutokset sekä tunneilmaisu)
Tiedostamattomat ja automaattiset tunneprosessit
Tunnekokemus
(Oman kehon tilojen tunnistaminen ja tulkitsemisen tuottama tietoisuus tunteesta) (0,5 s päästä)
Tietoinen osa tunneprosessia
Sosiaalinen vuorovaikutus
(Ihmiset saavat tietoa muiden aikeista ja tavoitteista tunneilmaisujen avulla sekä viestivät omistaan toisille)
Sanattomat tunneilmaisujen
(esim. ilmeet, eleet, asennot ja äänenkäyttö) avulla tunteet välittyvät
Ilmaiseminen ja havaitseminen
(pystyy arvioimaan ja ennakoimaan muiden aikomuksia ja pystyy antamaan palautetta toiminnasta)
Vuorovaikutus sujuvampaa kun ilmaistaan ja havaitaan tunteita
Tunteiden tarttuminen
(Toisen ihmisen kyky tuottaa havaitsijassa vastaava tunnekokemus)
Syitä 2
1) Tunteiden tarttuminen mahdollistaa jaetun ympäristön havainnoimisen ja ympäristöön reagoimisen
Esim. Tunteiden tarttuminen valmistaa ihmistä uhkaan, jonka otiset ovat nähneet mutta itse ei
2) Tunteet toimivat ihmisen tiedonkäsittelyn säätelijöinä
Vuorovaikutustilanteissa tunteiden samankaltaisuus auttaa tulkitsemaan ja havaitsemaan ympäristöä samalla tavoin. Helpompi ymmärtää toista
Vaikuttaa yksilön ja suurten väkijoukkojen toimintaan
Auttaa myös
empatiassa
(kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää tunteita)
Kognitiiviset toiminnot
(kognition avulla voidaan säädellä tunteita ja tunteet vaikuttavat kognitioihin)
Tarkkaavaisuus
(Tunteet ohjaavat tarkkaavaisuutta)
Tarkkaavaisuusvinouma
(tarkkaavaisuus suuntautuu helpommin tunteita aiheuttaviin tapahtumiin helpommin kuin neutraaleihin)
Näin ihminen välttää uhkia ja kielteisiä asioita ja lähestyy hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin asioihin
Muisti ja oppiminen
Samanlainen tunnetila asiaa opiskellessa ja muistaessa tehostaa mieleenpalauttamista
Vahvat tunteet voivat johtaa nopeaan ehdollistumisoppimiseen
Päätöksenteko
( 3 tavalla vaikuttaa)
Millaisia päätöksiä ihminen on taipuvainen tekemään (esim. voimakkaat tunteet rajoittavat työmuistin toimintaa)
Päätöksenteossa viriävät tunteet suuntaavat automaattisesti päätöksentekoa
Päätöksenteon ratkaisun aiheuttamat tunteet ohjaavat vastaavien päätösten tekemistäö myös tulevaisuudessa
Motivaatio
(tunteet viriävät kun ihminen arvioi jotakin tilannetta suhteessa omiin tavoitteisiinsa))
Jos
tilanne on tavoitteiden kannalta merkityksellinen
, tilanne herättää voimakkatakin tunteita
vaikuttaa motivaation kautta
tavoitteelliseen oppimiseen
(tietoisesti opiskelee)
Hyväntuulisena ihminen jaksaa ponnistella vaikeidenkin tehtävien parissa paremmin kuin huonotuulinen
Mielenterveys
Esim. toistuvat myönteiset tunteet johtaa parempaan terveyteen, laajempaan sosiaaliseen verkostoon sekä sosiaaliseen asemaan
Toistuvat kielteiset tunteet ovat riski psyykkiselle hyvinvoinnille
Tunteiden säätely ja tunnetaidot
Ihminen pyrkii
Psyykkinen tasapaino
säätelykeinoilla
suurin osa tiedostomatonta
Kun tulee tietoiseksi negatiivisista tunteista, tarvitaan tasapainoon pääsemiseksi tietoista tunteiden säätelyä
Tietoisen säätelyn avulla vaikuttaa, mitä tunteita kokee, milloin kokee ja kuinka voimakkaita ja kuinka ilmaisee niitä
Taitava tietoinen tunteiden säätely on yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin ja mielen tasapainoon
Tunteiden säätelyn mekanismi
(opittava taito ja osa persoonallisuutta)
Grossin malli tunteiden säätelystä
Ennakoivat keinot
(ennen tunteiden syntymistä)
Tilanteen valinta
Osallistu kokeeseen tai jätä osallistumatta
Tilanteen muokkaaminen
Valmistaudu huolella tai älä
Tarkkaavaisuuden siirto
Kiinnitä huomio kokeeseen tai keskity sydämen tykytykseen
Kognitiivinen muutos
Suhtaudu kokeeseen mahdollisuutena oppia uutta tai mieti mitä epäonnistumisesta seuraisi
Reaktiosidonnaiset keinot
(miten vaikutetaan tunnereaktioon ja tunnekokemukseen niiden jo synnyttyä)
Tunnereaktion muuttaminen
Ennakoivista keinoista syntyy viriävää tunnereaktio
+kokemus-, +fysiologia-, +käytös-
Säätelykeinot
(miten säätely tapahtuu käytännössä)
Hallinta- eli coping-keinot
(ratkoa ongelmia tai lieventää niiden herättämiä neg. tunteita; useimmiten adaptiivisia, mutta päihteiden käyttäytyminen tai välttelykäyttäytyminen voivat olla epäadaptiivisia)
Lazarus ja Folkman
Ongelmakeskeinen coping
Tilanteeseen voi vaikuttaa
Tunnekeskeinen coping
Tilanteeseen ei voi vaikuttaa
3 more items...
Merkityskeskeinen coping
Ongelma- ja tunnekeskeinen coping ei riitä
2 more items...
Defenssit eli puolustuskeinot
(automaattinen ja usein tiedostomaton tapa säädellä omia vaikeita tunteita, suojaa liialliselta ahdistukselta
Adaptiiviset
sublimaatio
(kanavoidaan turhauma ja tunteet yhteiskunnallisesti hyväksyttyyn toimintaan
Supressio
(tietoinen aikalisä, vaikea asia käsitellään myöhemmin)
Huumori
Epäadaptiiviset
Regressio
(lapsenomanen käytös, jossa ihminen taantuu aiempaan kehitysvaiheeseen)
Projektio
(Heijastaa toisiin omia vaikeita tunteita)
Tunnetaidot
(1) kyky tunnistaa tunteita itsessä ja muissa, 2) hahmottaa syitä taustalla, 3) osaa säädellä tunteitaan sekä 4) kykenee ilmaisemaan niitä)
Opitaan
vuorovaikutuksessa
Tärkeitä
mielenterveyden
ylläpitämisessä ja haastavista elämäntilanteista selviytymisessä
Hermostollinen perusta
(Yhtä tiettyä tunnetta ei voida paikantaa tietylle alueelle, mutta tiettyjen aivoalueiden vaurioituminen voi vaikeuttaa yksittäisten tunteiden kokemista ja tunnistamista) Osa aivoalueista erikoistunut tiettyihin tehtäviin) 4
Tunteita aiheuttavien
tapahtumien tunnistaminen
mantelitumake
(amygdala;limbisessä järjestelmässä; ohimolohkon sisäosassa)
Keskeinen pelon ja vihan kokemisessa
Liittyy myös tunnepitoisten muistojen erotteluun neutraaleista ja niiden mieleenpainamiseen
Assosiaatioalueet (yhdistävät tulevia tietoja )
Tunteisiin liittyvien
kehollisten muutosten tuottaminen
Homeostaattisesta säätelystä (Elimistön sisäinen tasapaino, esim. lämpötila, vesipitoisuus) vastaavat alueet
Hypotalamus
(Säätelee hormoneita, janon ja nälän tunteita, seksuaalisuutta, mielihyvän kokemuksia sekä kehon lämmönsäätelyä)
Keskiaivot
autonomisen hermoston toiminta (ei-tahdonalainen; jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen
Tyvitumakkeet
(Keskiosassa olevia tumakkeita; osallistuvat mm. liikkeiden tuottamisen, mielihyvään, motivaatioon ja riippuvuuksiin
Aivojen palkkiojärjestelmä ja sen keskeinen välittäjäaine
dopamiini
Tuntoalue
(Aivokuorella; käsittelee tuntoaistimuksiin liittyvää tietoa esim kipua)
seuraa
Somatosensorinen
tilaa (tuntoaistin toimintaan liittyvä tieto) ja säätelee tuntoaistin toimintaa
Tietoisuus
tunteista
Tuntoalue (kehon suhdetta ulkoiseen maailmaan)
Aivosaari (Aivokuoren osa; osallistuu interoseptioon, kivun kokemiseen, tunteisiin ja moniin riippuvuuksiin)
Yhdessä välittävät tietoa
otsalohkon etuosalle
, jonka avulla ihminen tulee tunnetilastaan tietoiseksi
Interoseptiivinen järjestelmä (seuraa kehon sisäistä tilaa)
Tunteiden säätely
(edellyttää että on tietoinen tunteista)
Otsalohko
Inhibitio (sen avula ihminen voi estää itseään tekemästä jotain vahingollista tunteesta huolimatta)
Pihtipoimun etuosa
(tunteiden säätely
Kulttuuri
Individualistinen kulttuuri
Tunteet yksityisiä tapahtumia (muilla ihmisillä vähän merkitystä)
Kollektiivinen
Kytkeytyvät enemmän sosiaalisiin suhteisiin kuin indiv. kultt.
Tunteet viriävät enemmän tilanteesta kuin subjektiivisesta kokemuksesta
Perustunteet
(kaikkialla lähes samalla tavalla toimivia tunteita
Ilo, suru, pelko, viha, hämmästys, inho
Kaikkiin liittyy
omanlainen toiminnan muutos
, kehon toiminnan ja käyttäytymisen muutos, kasvoilla, kehossa ja äänessähavaittava ilmaus skeä myös kokemus tunteesta
Pohja
evoluutiossa
Kulttuurinen vaihtelu
(mllaisissa tilanteissa on soveliasta näyttää tunteita)
Tunne-elämän kehitys
(Myös opittua; Pohja lapsuudessa, vanhemmilla tärkeä rooli; kulttuuri vaikuttaa ilmaisuun ja tunnistamiseen)
Perimä ja temperamentti
Perimä
voi periytyä esim. alttius masennukseen ja stressiherkkyys
Temperamentti
Vaikuttaa erityisesti taipumukseen kielteisiin tai myönteisiin tunteisiin
Tunnetaitojen kehittymiseen vaikuttavat erityisesti
Perusturvallisuus, kiintymyssuhteet ja kasvatustyyli
Tunteiden sosiaalinen mallintaminen ja yhteissäätely
Samastuminen, peilisuhteet, ehdollistuminen ja mallioppiminen, vertaisryhmät
Tunteiden säätelykeinojen harjoitteleminen, itsesäätelyvalmius
kyky taitavaan mentalisaatioon (=ymmärtää muiden toiminnan syitä)
Minäkäsitys ja identiteetin kehitys
Tunnetaitojen kehitys
Vauva
Tunnistaminen
Mielihyvä ja mielipaha
Tunnistaa ilmeitä
Kokemuksen säätely
Pääasiassa
muiden avustuksella
(syli, rauhallinen juttelu)
Alkeellisia
omia
keinoja
(imeminen, pään pois kääntäminen
Ilmaisun säätely
Ei pysty lykkäämään tai hillitsemään
tunneilmaisua
Leikki-ikä
Tunnistaminen
Perustunteet
Sosiaalisia tunteita
(häpeä, syyllisyys, kateus)
Kokemuksen säätely
Aikuisen tuki
usein tarpeen
Pääasiassa
toiminnallista säätelyä
(siirtymäobjekti (esim. nalle, lisää turvallisuutta), syli, leikki)
Ilmaisun säätely
Pääasiassa
toiminnallinen tunneilmaisu
(riehuminen, itkeminen, nauraminen)
Kyky lykätä tai hillitä tunneilmaisua kehittyy
vähitellen
Kouluikä
Tunnistaminen
Sanavarastoon
vaikuttaa tunteiden erittelykykyyn
Kokemuksen säätely
Kyky säädellä tunnetta toiminnan ohella
mielikuvien avulla ja puhumalla
kehittyy
Kyky ennakoida tunteita kehittyy
Ilmaisun säätely
Kyky ilmaista
sanoilla kehittyy
entisestään
Kyky hallita omia tunneilmaisuja kehittyy entisestään
Nuoruus
Tunnistaminen
Sanavarasto
vaikuttaa tunteiden
erittelykykyyn
Otsalohkon voimakkaan kehityksen
myötä
kyky tunnistaa toisten tunteita hetkellisesti heikkenee
Kokemuksen säätely
Nuoruusiän alussa
voimakkaita
tunnemyrskyjä
Kypsymättömien defenssien
käyttö tavallista
Kyky eritellä tunteita monipuolisesti
ja
säädellä tunnekokemusta sen kautta kehittyy
Ilmaisun säätely
Kyky ilmaista
sanoilla
kehittyy entisestään
Kyky hallita omia tunneilmaisuja kehittyy
entisestään
Tutkimusmenetelmät ja tutkijat
Riippuva (asia jota mitataan)
Tunne voi olla molempia
esim. tuotetaan ärsyke ja tutkitaan mitä tunteita se koehenkilössä herättää
Riippumaton (asia jota säädellään)
esim. miten tunne vaikuttaa koehenkilön toimintaan
Menetelmät
Toiminnallinen aivokuvantaminen
PET (verenkiertoon radioaktiivista-ainetta, kun veri vilkastuu tietää missä on toimintaa), fMRI (happimuutokset, magneettinen)
Fysiologiset mittaukset
Sydämensyke EKG, ihon sähkönjohtavuus EDA, kasvolihasten elektromyografia EMG
Kyselylomakkeet ja kokemusotantamenetelmät
Tunnepäiväkirja ja muut itsearviointimenetelmät
Käyttäytymisen perusteella tehtävät päätelmät
havainnointi ja reaktioaikamittaukset
Tutkijat
Paul Ekmanin
tutkimus perustunteista
Nummenmaan
kehollisten tunnekarttojen tutkimus
Iowan uhkapelitehätävä -tutkimus
(päätöksenteossa käyetään kognitiivia ja emotionaalisia prosesseja; Ihmisillä on tapana valita tulos joka tuottaa positiivisia ärsykkeitä vahvistavan tuloksen)
Motivaatio
(Selittää, mikä saa ihmisen toimimaan tietyllä tavalla, joista saa mielihyvää)
Määritelmä
Motiivi
(=toiminnan syy, joka suuntaa toimintaa kohti tavoitetta)
Osa
synnynnäisiä
, osa
opittuja
ja osa
kulttuurisia
Tietoisia
(ihminen tunnistaa) ja
ei-tietoisia
(ei tunnista eikä ei ilmaise) tarpeita
Motiiviristiriita
(=Haluamisen ja ei-haluamisen jännitettä. Kaksi vastenmielistä asiaa tai sama asia, joka on yhtä aikaa sekä houkutteleva että vastenmielinen)
Ajatukset
ja
tunteet
vaikuttavat motivaatioon
Tunteet kertovat mitkä asiat vetävät puoleensa ja mitä vältellään
Jos tavoite on yksilölle tärkeä, niin siihen liittyvät tunteetkin ovat voimakkaita
Kognitiot vaikuttavat tulkintoihin omista kyvyistään ja pystyvyydestään, mikä vaikuttaa siihen millaisia tavoitteita yksilö asettaa
Motivaatioon vaikuttavien tekijöiden tunteminen mahdollistaa oman ja muiden käyttäytymiseen vaikuttamisen
Selviytymismotiivit, psykologiset perustarpeet ja sisäinen motivaatio
Selviytymismotiivit
(täyttyminen on välttämätöntä elossa pysymiselle
Homeostaattiset motiivit
(Pitää yllä fysiologista tasapainoa, esim. sopiva lämpö, uni ja veren sokeripitoisuus eli nälkä)
Hypotalamus (Säätelee hormoneita, janon ja nälän tunteitam seksuaalisuutta, mielihyvän kokemuksia ja kehon lämmönsäätely)
Ihmiset myös syövät sosiaalisesti
Taistele tai pakene -reaktio
(nostaa nopeasti kehon vireystilaa, joka syntyy pelon, vihaisuuden ja stressin yhteydessä)
hengissä pysyminen
Sosiaaliset motiivit
(huomioida toisten vaikutus omaan toimintaansa)
Turvallisuuden ja läheisyyden tarpeet
Hyväksyntä
Konformisuus
(mukautuu ryhmään saadakseen hyväksyntää)
Synnynnäinen
liittymisen tarve
edistää:
Kiintymyssuhde
syntyy varhaislapsuudessa
Psykologiset perustarpeet
(ihminen haluaa jotain, jonka vuoksi elää ja joka auttaa kokemaan elämänsä merkityksellisenä)
Deci ja Ryan: Itseohjautuvuusteoria
(3 hyvinvointia edistävää psykologista perustarvetta)
Autonomia
(päätösvalta ja valinnanvapaus
Kyvykkyys
(kokemus osaamisesta, pätevyydestä ja aikaansaamisesta)
Yhteenkuuluvuus
(kokemus osallisuudesta ja yhteydestä itseään suurempaan)
Motivaatio tyypit
(vaikuttaa hyvinvointiin; ihmisellä molempia, toimii kuin hihna)
Sisäinen motivaatio
(halu tehdä itsensä vuoksi; tekeminen koetaan palkitsevaksi, merkitykselliseksi ja innostavaksi)
Ulkoinen motivaatio
(ei toiminnan syy vaan asiaa tehdään jonkin muun tavoitteen motivoimana)
Välineellinen ehdollistaminen
(Palkkiot ja rangaistuksien avulla käyttäytymisen ohjaamista)
Ei riitä ylläpitämään pitkäkestoista motivaatiota
Motivaation ylläpitäminen ja suuntaaminen
Itsesäätelytaidot
(omien ajatuksien, tunteiden ja käyttäytymisen muokkaamista ja muuttamista niin, että pystyy saavuttamaan tavoitteensa)
Tunnetaidot
(tunnistaminen, syy, ilmaisu ja säätely; auttavat etenemään vastoinkäymisistä)
Toiminnanohjaus
(hyvän suunnitelman tekoon)
Itsekontrolli (kyky ehkäistä häiritseviä impulsseja (inhibitio))
Metakognitiiset taidot
(missä on hyvä ja mitä pitää vielä kehittyy tavoitteiden kannalta)
Tavoitteet, pystyvyysuskomukset ja tunteet
(=motivaatio; kun yksi huono, muut kärsivät)
Tavoitteet
(asettaa tavoitteet pyst. usk. ja attribuution perusteella)
SMART-tavoite
(täsmällinen, mitattava, saavutettava, merkityksellinen, aikataulutettu)
Attribuutiot
Illusorinen optimismi (onnistumiset--> itse, epäonn. --> tilannetekijät
Defensiivinen pessimismi (ennakoidaan epäonnistumista)
opittu avuttomuus (ei voi vaikuttaa elämään)
Optimismi ja pessimismi
Pystyvyysuskomukset
Aiemmat onnistumiset/kokemukset
Attribuutiotapa
(oman edun mukainen paras)
Sijaismallit
(muut ihmiset selvinneet samantapaisista haasteista)
Ympäristön kannustus ja oman kehon reaktioiden hallinta (esim. kyky rauhoittua
Ihmisten tuki
Tunteet
Myönteiset tunteet
ylläpitää toivoa ja uskoa tekemiseen
Kielteiset tunteet voivat synnyttää
amotivaatiota
(ei yhtään motivaatiota, ei aseta tavoitteita)
Tunteiden tunnistaminen ja salliminen
auttaa tekemään tilanteesta tulkinnan, että voi tarttua toimeen, vaikka motivaatio eksyksissä
Fyysiset voimavarat ja sosiaalinen ympäristö
Fyysiset voimavarat
Tunteilla yhteys uneen ja ravitsemukseen
Mot. ylläpitäminen tarvitsee riittäviä fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja
Sosiaalinen ympäristö
Kasvuympäristö voi tukea
resilienssiä
(kyky selvitä vaikeuksista)
Tavoiteorientaatiot
Oppimisorientaatio
(haluaa oppia asian; sisäinen motivaatio)
Saavutusorientaatio
(hyvät arvosanat; enemmän ulkoista motivaatiota)
Suoritusorientaatio
(parempi kuin muut tai välttää epäonnistumisia)
Välttämisorientaatio
(välttää opiskelua, huonot kokemukset)
Yksilölliset motivaatioerojen syitä
Synnynnäiset erot
Temperamentti- ja persoonallisuuserot
(reagointitapoja)
Ottaako
riskejä
vai onko turvallisuushakuinen?
Tunnollisuus ja sovinnollisuus
voivat ohjat a huomioimaan muiden tarpeet omien tarpeidensa yli
Turvallisuude tarpeet, tarve rauhoittumiseen, omaan tilaan ja elämyshakuisuus
BIS- ja BAS-järjestelmät
(hermoston aktivoitumisen järjestelmiä; BIS saa ihmisen välttelemään kohdetta ja BAS saa lähestymään kohdetta hyvien asioiden toivossa)
Palkkiojärjestelmä
(dopamiini)
Geenien ohjaamat erot dopamiinin tuotannossa voivat selittää miksi mielihyvähakuisuus johtaa jopa
riippuvuuksiin
Erilaiset toiminta- ja tulkintatyylit
(syntyy yksilön luontaisten taipumusten, elämänkokemusten ja ympäristön palautteen yhteisvaikutuksesta)
Millaiset tavoitteet mahdollista saavuttaa (
pystyvyysuskomukset
)
Miten omaehtoisesti ja itsenäisesti asettaa tavoitteita (
sisäinen motivaatio
)
Miten pystyy vaikuttaa tavoitteiden saavutettavuuden (
kontrollikäsitys, attribuutiotyylit
)
MIten jaksaa ponnistella ja ylläpitää motivaatiota ja toiveikkuutta (
optimismi-pessimismi
))
Sosiaalinen ympäristo
(syntyy kulttuurin, etä- ja lähiympäristön ohjaamana)
Kollektiivinen ja individualistinen kulttuuri
Individualistisessa kulttuurissa motivoi
yksilön etu
ja itse asettaa tavoitteet ja on myös itse niistä vastuussa
Kollektivistivisessa kulttuurissa
tavoite on tuottaa kunniaa koko perheelle
ja omasta lähiyhteisöstä huolenpitäminen motivoi voimakkaasti
Arvomaailma
(erilaisten arvojen ja tärkeiden asioiden kokonaisuus)
Mikä koetaan olevan tavoittelemisen arvoinen ja mitä keinoja luvallista käyttää
Maailmankuva
(sisäinen malli; käsitys millainen maailma on ja miten siinä tulee toimia)
Muiden motivoituminen ja sosiaalinen vaikuttaminen
Cialdini suostumisen kuusi periaatetta
1)
Vastavuoroisuus
(muilla halu vastata palvelukseen tai lahjaan ja hyvitellä tuottamaansa pettymystä)
2)
Sitoutuminen ja jatkuvuuden vaaliminen
(Jos ihmiset lupaavat jotakin, heillä on tarve olla johdonmukaisia säilyttääkseen minäkäsityksen eheyden)
3)
Sosiaalinen vaikutus
(ihmiset tekevät sitä, mitä luulevat enemmistön tekevän eli ovat taipuvaisia yhdenmukaisuuteen eli konformismiin
4)
Auktoriteetti
(Auktoriteettihahmoja, kuten poliiseja ja tutkijoita, totellaan ja seurataan herkemmin kuin muita)
5)
Tykkääminen
(miellyttäviksi koettuja ihmisiä seurataan herkemmin)
6)
Niukkuuden kokemus
(kun jotakin on rajallisesti saatavilla, sitä halutaan enemmän)
Tuuppaaminen
(käyttäytymistä ohjailevaa toimintaa, joka perustuu vaihtoehtojen valitsemisen tekemiseen erityisen helpoksi)
Esim. ilmastonmuutos, kulutus-, terveys- ja liikennekäyttäytyminen
Tiedollinen ristiriita
(omat taidot ja tiedot eovät riitä asian ymmärtämiseen), joka herättää tunnereaktion saa yksilönmotivoimaan paremmin
Oppiminen psykologian ilmiönä (=suhteellisen, kokemukseen perustuvaa muutosta)
Biologinen näkökulma
(=hermoverkkojen muovautuminen)
Aivojen
plastisiteetti
(voimakkainta nuoruudessa)
uusia
synapsiyhteyksiä
syntyy ja vanhoja poistuu ja
hermoverkkoja
muodostuu yksittäisistä hermosoluista
Hermoimpulssit
(=sähköinen aktivaatio, joka kulkee aksonista toiseen hermosoluun
Toistuva aktivoituminen
tekee hermoverkot herkäksi reagoimaan uudelleen
Hajautettu kertaus
hyödyntää hermoverkkojen herkistymisen periaatetta
Dendriittien okaset kasvavat ja lisääntyvät, jolloin reseptoreiden määrä kasvaa, jolloin voi paremmin vastaanottaa välittäjäaineita
Välittäjäaineet
(=hermoston valmistava kemiallinen aine esim. dopamiini)
Glutamaatti ja asetyylikoliini
vaikuttavat muistin toimintaan
Herkkyyskaudet
(=biologinen alttius oppia jokin tietty taito kypsymisen ansiosta
"Use it or lose it"
periaate
käyttämättömät solut/verkot surkastuvat, käytetyt vahvistuu
Muistijäljet
(=aivokuorella, tietyn hermoverkon muodostama varsin pysyvä reitti, joka koetaan muistona)
Lujitusteoria
(konsolidaatio, hippokampus toimii välivarastona, kunnes muistijälki lujittuu pysyväksi muistoksi)
Voi kestää päiviä, kuukausia tai vuosia
Tapahtuu unen aikana
Univaje ja korkea stressihormonitaso häiritsevät lujittumista
Synnynnäiset ominaisuudet
(=geenit ja sikiöajan kehitys)
Oppimisvalmiudet
Älykkyys
Lahjakkuus
Temperamentti
(=reagointitaipumukset)
Vaikuttaa itsesäätelykykyihin ja tunnereaktiivisuuten ja siten opettaja-oppilassuhteisiin
Persoonallisuus
Tunnollisuus ja uteliaisuutenä ilmenevä avoimuus edistävät oppimista
Tutkimus
Kaksostutkimus (=yhdessä tai erikseen kasvaneet)
Evoluutiopsykologia
(=katselee kaikkia selviytymiskykyisyyden kannalta)
Adaptiivisuus
(=sopeutuvuus eli kyky sopeutua joustavasti ympäristöön
Uni ja stressi
Syvä uni
Hermosolujen uudet yhteydet vahvistuvat
Rem-uni
Tärkeä taitojen oppimisessa ja tunteellisten tapahtumien muistamisessa
Vireystila
Univaje häiritsee
Stressitila heikentää oppimista
Stressihormoni
kortisoli
(lisämunuaisen kuoriosa) heikentää muistin ja oppimisen kannalta tärkeän
hippokampuksen
toimintaa
Sosiaalinen ja kulttuurinen
näkökulma
Sosiaalinen vuorovaikutus
,
sosialisaatio
(=oppii arvot, toimintatavat ja normit)
Teoriat
Behaviorismi
(J.B. Watson)
Mallioppiminen
(Albert Bandura)
=Sijaisvahvistaminen (oppii muiden saamien seurausten perusteella )
Välineellinen ehdollistuminen
(B.F. Skinner)
Palkkiot ja rangaistukset
käyttäytyminen aina opittua, ihmisten toimintaa voi muokata ulkoisten ärsykkeiden kautta
"Pikku Albert"
-koe
Vygotskin sosiokulttuurinen teoria
(=Ajattelun ja kielen kehityksen teoria)
Aluksi kieli on lapselle vuorovaikutuksen väline ja myöhemmin sisäistyy ajatteluksi
Lähikehityksen vyöhyke
(=mahdollista oppia toisen avulla)
Soveltuu aikuisiinkin ja ryhmässä voi oppia paremmin
Ympäristön virikkeellisyys
Äärimmäinen deprivaatio
Palaute
Vaikuttaa
pystyvyysuskomuksiin
(=käsitys, miten suoriutuu jostakin asiasta)
Saadaan
lähiympäristöstä
(perhe, kaverit, opettajat)
Vanhempien
sosioekonominen tausta
vaikuttaa koulumenestykseen
Postformaaliajattelu (=kypsä ajattelu, ongelmakeskeisyys, kriittisyys ja metakognitio)
Ryhmässä toimiminen
Kehittää metakognitiota
Voidaan hyödyntää jokaisen vahvuuksia temperamentti- ja persoonallisuuspiirteissä
Yhdenmukaisuuden paine
Samaistuminen
(=tiedostomaton käyttäytymisen ja ajattelun jäljittely)
Suoritusorientaatio
Vertailee muiden kanssa tuloksia
Kulttuuri
Sallitaanko yksilöiden välinen kilpailu vai painotetaanko yhteisöllisyyttä
Sukupuoliroolit
Stereotypiat
Odotukset muilta
Psyykkinen näkökulma
Tunteet
Myönteiset tunteet antavat energiaa
Negatiiviset tunteet vievät tilaa työmuistista, koska korkea vireystila
Uskomukset
Aiemmat oppimiskokemukset
Prokrastinaatio (=viivyttely)
Haitallista, koska pystyvyysuskomukset kärsivät ja stressi heikentää keskittymiskykyä
Flow (=keskittynyt tila)
Toiminta ja tulkintatavat
Mindset-teoria (Dweck)
Kasvun mindset
Muuttumattomuuden ajattelutapa
Attribuutiotyylit
(oman ja toisten toiminnan syyt, esim. tilanteet ja persoonallisuus)
Hallinnantunne
/kontrollikäsitys
Purkaa jännitettä, joka syntyy kun sisäiset mallit ja ajatukset eivät ole yhdenmukaisia (
kognitiivinen dissonanssi
), siksi ihmiseen liittyy uteliaisuus ja älyllinen ponnistelu
Ulkoinen kontrollikäsitys
Sisäinen kontrollikäsitys
Optimismi
auttaa ponnistelemaan tavoitteisiin
Tiedonkäsittely
Kognitiiviset prosessit
Tarkkaavaisuus
Inhibointi
(=kyky sulkea epäolennaiset ärsykkeet)
Oppiminen vaikeutuu jos inhibointi häiriintyy
havaitseminen
ajattelu
Muisti
Aistimuisti
Ylläpitää ärsykkeistä syntyneitä aistumuksia sekunnin murto-osien verran. Vastaanottaa ja siirtää työmuistiin prosessoitavaksi
Työmuisti
Ajallisesti
(noin 20 sek.) ja
määrällisesti
(3-5 mieltämisyksikköä) rajallinen
Rekonstruktiivinen
(=muistikuvat kyseisellä hetkellä mielikuvien avulla syntyviä luomuksia
Säilömuisti
Pitkäaikainen muisti, ei aktiivisesti juuri nyt työmuistissa
Assosiaatio
(=mielleyhtymä, asioiden välisiä yhteyksiä)
Mieleenpalauttaminen
Hakuvihjeet (esim.opittu asia liitetään tietorakenteeseen, asiayhteys saattaa toimia muistiinpalautusvihjeenä
Havaintokehäperiaate
Tarkkailtava kohde herättää sisäisiä malleja, jotka ohjaavat havainnointia eli sitä, mihin tarkkaavaisuutta. Havainnon eli tulkinnan tekeminen edellyttää sopivia sisäisiä malleja
Sisäiset mallit
(=muistiin tallentuneet mielukuvat itsestä, muista, paikoista, esineistä ja tapahtumista)
Oppimisstrategiat
Tiedon muokkaaminen
Syväsuuntautunut
hahmottaa yhteyksiä ja kokonaisuuksia
Tiedon toistaminen
Pintasuuntautunut
yrittää muistaa irralisia yksityiskohtia
Kertaus
Hajautettu kertaus
Aktiivinen mieleenpalautus
esim. miettii mitä on lukenut
Opitun testaaminen
Motivaatio
Tavoiteorientaatiot
Oppiminen
Oppimisorientaatio
Saavutusorientaatio
hyvät arvosanat
Suoriutuminen
Suorituslähestymisorientaatio
paremmat arvosanat kuin muilla
Suoritusvälttämisorientaatio
ei halua epäonnistua muiden edessä
Välttely
Välttämisorientaatio
yrittää selviytyä pienimmällä työmäärällä
Sisäinen motivaatio
(esim. asian kiinnostavuus), parempi
Ulkoinen motivaatio
(esim. raha)
Oppimisen muotoja
Tietoinen ja ei-tiedoton
Habitutaatio
Ärsykkeeseen opitaan olemaan reagoimatta, kun siihen totutaan
Tahaton ja tavoitteellinen
Tahaton
Tietoja ja taitoja, tapoja ja asenteita
Mallioppiminen
(=Albert Bandura)
Tarkkaavaisuus, havaitseminen ja muisti mahdollistavat toiminnan jäljittelyn
Sijaisvahvistaminen
Riittää kun palkkiot ja rangaistukset kohdistuvat toiseen, niistä voidaan oppia
Kognitiivinen oppiminen
Yksilö oppii
aktiivisesti mielensisäisesti
. Oppija rakentaa uutta asiaa sisäisten mallien avulla
rekonstruktiivisuus
Metakognitiiviset taidot
Tietoisuus omista vahvuuksista ja heikkouksista. Opiskelun arviointi ja säätely
Behaviorismi
Klassinen ehdollistuminen
(Ivan Pavlov)
Neutraaliin asiaan voi alkaa liittyä tietty automaattinen reaktio, joka alkujaan on liittynyt eri asiaan
Esim. koira kuolaa, kun kuulee omistajan kenkien äänet
Voidaan purkaa altistusterapialla tai reaktio voi sammua eli ei tule reaktiota heti
Välineellinen ehdollistuminen
(B.F. Skinner)
Vahvistaminen
(=palkitaan hyvästä, jolloin ei-toivottu vähenee)
Tehokkaampaa kuin rangaistuksien antaminen
Palkkiot ja rangaistukset
Muistisäännöt
TutKi MieliKeTun PerHeKoTi
Tutkimus
Kiintymyssuhde ja kasvatustyyli
Mielenterveys
Kehitystaso
Tunteet
Persoonallisuus ja temperamentti
Hermosto
Kognitio (+motivaatio?)
Tilannetekijät
SoPiiKo HuPsuKäytös (suuntaukset)
Sosiaalinen psykologia
Biologinen (evoluutio?)
Kognitiivinen psykologia
Humanistinen
Psykodynaaminen
Behaviorismi
Eri näkökulmat ajatuskartan
Holistisuus
Biologinen
Evoluutio
Perimä
Hermosto ja hormonit
Sosiaalinen ja kulttuurinen
Kulttuuri
Kasvuympäristö
Tilannetekijät
Psyykkinen
Kognitiiviset toiminnot
Tunteet
Motivaatio
Muita
Kehitys
Persoonallisuus
Mielenterveys
Psyykkinen hyvinvointi
Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi
Psyykkinen hyvinvointi
(stressi, uni, kriisit)
Psyykkinen tasapaino ja sen säätely
Psyykkinen tasapaino
(minää suojeleva toiminta ja ajattelu; riittävän ristiriidaton ja myönteiseksi koettu minäkäsitys; kokemus elämästä miellyttävänä ja hallittavana)
säätely:
Tietoiset hallinta eli copingkeinot
Tiedostamattomat puolustuskeinot eli defenssit
tasapainottelu
psyykkinen hyvinvointi
mielihyväkokemyukset
tyydytystä tuottava toiminta
sosiaaliset suhteet
optimaalinen vireystila
Stressi ja kriisit
vastoinkäymiset
stressiä tuottavat vaatimukset
ristiriidat, ulkopuolisuus
univaje
keskellä: tunteet, yks. ominaisuudet ja resilienssi
Psyykkisen tasapainon säätely
(suurin osa automaattista ja ei-tietoista; jatkuva prosessi eli koko ajan tasapainoitellaan esim unen määrä)
Tunteet
toimivat suoja ja tasapainotusjärjestelmänä (tasapainon horjuminen synnyttää ahdistuksen tunteita; kun koetaan vaikeita tunteita käytetään säätelykeinoja)
Coping-keinot
Lazarus ja FOlkman
3 pääkategoriaa
ennakoivat ja reaktiosidonnaiset keinot
Defenssit
eli puolustusmekanismit (lievvennetään ahdistusta ja estetään tai viivytetään asian käsittelyä)
kehittymättömät
torjunta
arvon kieltäminen
lohkominen (mustavalkoisuus)
acting out (tehdään jotain impulsiivisesti miettimättä)
projektio
Kehittyneemmät
suppressio eli aikalisän ottaminen
älyllistäminen (analysoidaan faktojen perustella ilman tunteita)
kompensaatio 8asia jota ei saavuteta korvataan toisella
huumori
sublimaatio
Stressi
(hyödyllistä, lisää suorituskykyä, kun sitä tarvitaan)
Nopea stressireaktio
Mantelitumake
ilmoittaa hälytystilasta
hypotalamukselle
Hypotalamus
viestittää
sympaattiselle hermostolle
aktivoinnin tarpeesta ja parasympaattisen hermoston rauhoittava toiminta vaimenee
Lisämunuaisten ydin
vapauttaa
adrenaliinia
verenkiertoon
taistele tai pakene -reaktio
on hengissä pysymiselle välttämätön mekanismi
Ihminen rauhoittuu automaattisesti, kun
otsalohkot
viestievät
mantelitumakkeelle
, että uhka on ohi
Dopamiinia
erittyy, koska uhan poistuminen on palkitsevaa.
Hidas,
pitkäkestoisempi stressimekanismi
HPA-akseli
eli hypotalamuksen (H), aivolisäkkeen (P) ja lisämunuaisten (A) kokonaisuus
Aivolisäke
tuottaa
kortikotropiinia
, jonka kemiallinen viesti aktivoi lisämunuaisten kuorikerrosta
Lisämunuaiset
tuottavat
kortisolia
(nostaa veren sokeripitoisuutta ja takaa riittävän glukoosinsaannin aivoille)
Hypotalamus
: "toimintavalmiutta on lisättävä edelleen"
Lazarus (kielteinen kokemus stressistä kun tunne ettei pysty hallita)
Distressi
eli negatiivinen, uuvuttava stressi
Jatkuva pitkittynyt stressi oireilee fyysisenä väsymyksenä ja sairastuvuutena, kognitiivisen toiminnan ja tunne-elämän säätelyn heikkenemisenä sekä sosiaalisina ongelmina
Eustressi
hyvä stressi, tunne että kaikki on hallinnassa vaikka vireystila on koholla
Elämänkriisit ja traumaattinen kriisi
Kriisin vaihemalli
shokkivaihe
("aika jolloin maailma pysähtyi)
reaktiovaihe
(tuntuu kuin eläisi vuoristoradalla)
käsittelyvaihe
(elämäni on muuttunut tapahtuman seurauksena)
uudelleen orientoitumisen vaihe
(ensi kesänä taidan lähteä ulkomaille)
Posttraumaattinen stressireaktio
psyykkistä ensiapu
jos lukkiutuu tuskalliseen kokemukseen eikä pääse toipumaan, puhutaan
posttraumaattisesta stressireaktiosta
(PTSD) (Järkyttävän kokemuksen seurauksena ilmeneviä reaktioita, kuten unihäiriöitä, painajaisia, keskittymiskyvyttömyyttä ja väkisin mieleen tunkeutuvia ajatuksia ja mielikuvia.)
ahdistuneisuushäiriöiden luokka
traumaterapia
(Psykoterapiaa, jolla hoidetaan traumaperäisiä häiriöitä.)
trauman jälkeiseksi kasvuksi (psyykkinen kasvu --> terveemmät ajatusmallien omaksumista ja voimaantumista)
kriisit
Traumaattiset kriisit
(yllättävä tapahtuma, jossa stressi korkealla ja silloin opitut hallintakeinot eivät riitä)
mielenterveyden ongelmat
Aiemmat
pystyvyysuskomuksia
ja
resilienssiä
haavoittumattomuuden illuusio
(Uskomus, että itselle ja läheisille ei satu mitään pahaa)
Elämänkriisit
(Usein pitkäkestoisesti kuormittava, haastava elämäntilanne, johon sisältyy suuria muutoksia)
opitut reagointitavat
kiintymyssuhde
Resilienssi
(kyky selvitä vaikeuksista ja muutoksista oman henkisen joustavuuden ja optimismin ansiosta)
Kasvuympäristö, kokemukset ja resilienssi
turvallinen kiintymyssuhde (onko turvallista tukeutua muihin)
toiminta ja tulkintatyylit
(Aiempien
kokemusten
ja saadun
palautteen
kautta syntyvä minäkäsitys ja
pystyvyysuskomukset
, jotka ennustavat menestymistä eri elämän osa-alueilla ja selittävät, miksi ihmiset motivoituvat eri tavoin. Yksilön tekemät
attribuutiot
eli päätelmät toiminnan tulokseen vaikuttaneista syistä muuntavat sitä, miten aiemmat kokemukset
tulkitaan
. Yksilön tominta- ja tulkintatyylit ovat myös yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin.)
Optimismi
Geenit, hermosto ja resilienssi
voikukka- ja orkidealapset
Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteet
vaikeissa tilanteissa millaiset itsesäätelyvalmiudet
plastisiteetti
adaptiivisuus
Uni hyvinvoinnin osatekijänä
Biologinen (osittain automaattista
homeostaattista säätelyä
)
Vireystila
(Elimistön ja aivojen aktivaatiotaso, ihmisen toimintavalmius.)
vuorokausirytmi
(tasaisin väliajoin toistuva uni-valvetilan sekä vireyden ja väsymyksen vuorottelu)
suprakiasmaattinen tumake
eli biologinen kello
melatoniini
(käpyrauhanen; Välittäjäaine, joka vaikuttaa nukahtamiseen pimeässä)
aivoverkosto
(Aivorungossa sijaitseva verkostomainen monia eri hemoverkkoja sisältävä useiden eri välittäjäaineiden ohjaama tumakeryhmä, joka vaikuttaa vireystilaan, unirytmiin ja aktivoitumiseen.)
Aivokuori ja aivot kokonaisuutena pystyvät sekä tahdonalaisesti että automaattisesti
orientaatiorefleksin
avulla etenkin hätätilanteessa nostamaan vireystilaa tietyissä rajoissa
Geneettinen
kronotyyppi
(Yksillölliset erot vuorokausirytmissä; aamu vai iltavirkku)
Unen vaiheet (EEG)
nREM-uni
syvä uni
(Unennäön vaihe, jossa elimistö saa riittävästi lepoa ja josta on vaikein herätä kesken unien; Psyykkisen ja fyysiseen toimintakyvyn palauttamiseen tarvitaan)
Syvän unen aikana aivoaallot hidastuvat, lihasten toiminta on estynyt, eikä ihminen ole tietoinen ympäristöstään
Kevyt uni
(aloittaa elimistön rentoutumisen ja parasympaattisen hermoston aktivaation, joka laskee sykettä ja rauhoittaa suolistoa)
REM-unen aikana aivojen aktiivisuus muistuttaa valvetilaa, mutta ihminen näkee spontaanin aivotoiminnan tuloksena unia. Silmät liikkuvat luomien alla vilkkaasti unennäön aikana.
REM-uni
(Vilkeuni, silmät liikkuvat luomien alla ja ihminen näkee unia, vaikuttaa oppimiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn; Psyykkisen ja fyysiseen toimintakyvyn palauttamiseen tarvitaan)
Välittäjäaineet
GABA
(aivojen hermosolujen aktiivisuus heikkenee unen aikana)
adenosiini
(väsymystä ja unipainetta)
Kofeiini häiritsee
Merkitys
Ylläpitää
fyysiseen toimintakykyyn
(Uni vaikuttaa aivojen toimintaan, immuunipuolustukseen ja hormonitoimintaan)
immuunipuolustus
(Elimistön suojautumismekanismi taudinaiheuttajia vastaan)
hormonitoiminta
(Esimerkiksi kasvuhormonin erittyminen vaatii unta; univaje häiritsee kylläisyyttä säätelevien hormonien toimintaa ja estää stressistä palautumista.)
Ihmisen nukkuessa
glymfaattinen järjestelmä
esimerkiksi puhdistaa aivoja päivän aikana kertyneistä kuona-aineista
Uni on tärkeää myös
hermoston kehitykselle
ja
muovautumiselle
.
psyykkisiin toimintoihin
(Univaje näkyy kognitiivisisssa toiminnoissa (tarkkaavaisuus, ajattelu, muisti, oppiminen, päätöksenteko, luovuus), tunteiden säätelyn heikkenemisessä ja motivaation muutoksissa.)
tarkkaavaisuuteen, muistiin, ajatteluun ja toiminnanohjaukseen
Sekä akuutti että krooninen
univaje
ja
nukkumisen ongelmat
ovat yhteydessä muun muassa heikentyneeseen
stressin
,
tunteiden ja motivaation säätelyyn
,
masennukseen
,
ahdistuneisuuteen
ja
ärtymykseen
muistijälkien lujittumista ja muistin toiminnan kannalta tärkeän
hippokampuksen
toimintakyvyn parantumista
Uniongelmia
krooninen univaje ja unettomuus
(ei pysty nukkumaan vaikka haluaisi)
unen laatu
jatkuva heräily
painajaisunet
Jet lag
sosiaalinen jet lag
Moniin psyykkisiin ja neurologisiin ongelmiin (
riippuvuudet, masennus, psykoottisuus; toisaalta ADHD ja autismin kirjo
)
liittyy
toisinaan
nukkumiseen
liittyviä
vaikeuksia
.
Unihygenia (Olosuhteet ja käytänteet, jotka edesauttavat nukahtamista ja unen jatkuvuutta)
Mielenterveyshäiriöt
Määritelmä
Mielenterveys
(tila, jossa ihminen näkee omat kykynsä, selviytymään haasteista sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan; kykyä ihmissuhteisiin ja elämänhallintaan)
Ilmenee sopeutumiskykynä ja vahvuuksina kuten optimismina
Mielenterveyshäiriö
(
syndroomia eli oireyhtymiä, jotka vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiin ja toimintakykyyn
; yleisnimike häiriöille; kulttuuri vaikuttaa diagnosointiin: joissakin arvostettua, toisissa ei)
Kaksiulotteinen mielenterveyden malli
(optimaalinen - vähäinen psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveyden häiriö - ei häiriötä)
Ihanteellinen toimintakyky (eikä häiriötä)
Korkea psyykkinen hyvinvointi häiriöstä huolimatta
Ei häiriötä mutta kokevat surua, ahdistuneisuutta tai ovat onnettomia
Alhainen toimintakyky ja on häiriö
Psyykkinen hyvinvointi
(koostuu tunne-elämän tasapainosta,tyydyttävistä ihmissuhteista, stressinsietokyvystä, elämän merkityksellisyyden kokemuksesta ja resilienssistä)
Mielenterveyshäiriöiden luokat
(vakavuus syvenee alaspäin mentäessä)
Ahdistuneisuushäiriöt
(lieväasteisia, jotka saattavat rajoittaa elämää; ylimitoitettu ahdistuneisuuden tunne ja pelokkuus; fobia, paniikkihäiriö, pakko-oireiset häiriöt)
Hoito: omahoito, lyhyt
psykoterapia
, jonka tukena voi olla lääkkeitä
Mielialahäiriöt
(yleisimmin väestössä; masennus (pitkäaikainen mielialan lasku), kaksisuuntaiset mielialahäiriöt (masennusjakso ja maniajakso eli kiihtynyt mieliala)
Hoito: usein yhdistyvät
lääkkeet
ja
psykoterapia
Persoonallisuushäiriöt
(jotkut persoonallisuuspiirteet ilmenevät äärimmäisenä) ja yksilön ajattelu muovautunut minäkeskeiseksi; epävakaus, epäsosiaalisuus, narsistisuus)
Hoito: pitkä
psykoterapia
, koska taustalla usein lapsuuskokemukset
Psykoottiset häiriöt
(tyypillistä todellisuudentajun pettäminen, aistiharhat ja harha-ajatukset; skitsofrenia, psykoositilat; voi olla ettei tunnista itsessä)
Hoito:
lääkkeet
, koska taustalla biologisia tekijöitä; psykiatriset sairaalat, jos itsetuhoisuuden riski
Neurologiset häiriöt eivät ole mielenterveyshäiriöitä
Riippuvuus ja syömishäiriöt ovat yleensä myös mielenterveyshäiriöitä
Häiriöiden
esiintyvyys ja diagnosointi
Häiriöiden yleisyys ja esiintyvyys
Arvio: noin 20-25 % suomalaisista aikuisista kärsii
kasvua ei voi päätellä suoraan esim diagnooseista, koska ei kerro, kuinka moni koko väestöstä oireilee
Esiintyvyyseroja sukupuolittain, kulttuureittain ja sosiaaliluokittain
; korkea sosioekonominen tausta on yhteydessä parempaan mielenterveyteen, mutta ei tiedä mikä on syy ja mikä on päätelmä
Häiriöiden
diagnosointi
(Suomessa
ICD-10
; tulkinnanvaraista ja osittain kulttuurisidonnaista)
Mielenterveyshäiriöihin liittyy
stigma
eli kielteinen leima, jonka ei pitäisi määrittää koko elämää
Mielenterveyshäiriö ei ole poliittisesti, uskonnollisesti tai seksuaalisesti poikkeava käyttäytyminen
Diagnosoinnin hyödyt ja haitat
Hyödyt
Huojentaa saada diagnoosi. Helpommin kohdattavia ja
lisää hallinnantunnetta
Mahdollisuus
saada oikeanlaista hoitoa
Yhteiskunta:
tukipäätökset
, tuen tarjoaminen
Syyllisyys ja häpeä helpottuvat, koska muillakin on. Voi saada
vertaisryhmiä
Kansainvälinen luokittelu
; sama diagnoosi muualla
Helpottaa tutkimuksen tekoa
Haitat
Voi tulkita että
määrittää koko
persoonallisuutta
, muuttaa uskomuksia ja omia mahdollisuuksia
Yksilö voi
leimautua
muiden ennakkoluulojen, tietämättömyyden ja pelkojen vuoksi
Terveydenhuollon ammattilaiset voivat unohtaa yksilölliset piirteet
Väärä diagnoosi
voi estää saamasta oikeanlaista hoitoa
Pelkkä
diagnoosi ja lääkkeet eivät riitä hoidoksi
Diagnoosin taakse paetaan vastuuta (rikollinen ei ota vastuuta vaan häiriö)
Pitkä sairasloma voi
vieraannuttaa
sosiaalisesta ja työelämästä
Ihminen
nähdään vain sairauden läpi
eikä yksilönä jolla on myös vahvuuksia
Selityksiä häiriöiden syistä
Haavoittuvuus-stressimalli
(häiriön puhkeaminen on haavoittuvuustekijöiden (biologinen alttius, syntyneet persoonallisuusrakenteet ja reaktiotavat) ja stressikokemuksen yhteistulos
Ihminen jolla vähän haavoittuvuutta lisääviä riskitekijöitä ja paljon suojatekijöitä kestää enemmän stressitekijöitä ja vastoinkäymisiä
Biologiset
taustatekijät
Geenit ja sikiöajan kehitys
vaikuttavat sairastumisen riskiin
Epigenetiikka
(geenien ja ympäristön yhteispeli)
Aivojen rakenne
(on yhdistetty tiettyihin muutoksiin)
Välittäjäainetoiminta
(esim. dopamiini, serotoniini ja noradrenaliini)
Stressijärjestelmä
(sikiöaikana koettu äidin voimakas stressi voi muuttaa lapsen stressijärjestelmän toimintaa)
Suolisto bakteerien vaikutusta
tutkitaan
Evoluutiopsykologia
(mania rohkea heittäytyminen uusien ideoiden varaan tai masentuneen varovaisen tarkka realismi
Persoonallisuus- tai temperamenttipiirteet
(esim. negatiivinen emotionaalisuus eli aikuisuuden neuroottisuus on usein osatekijä häiriöissä)
Psyykkiset
tekijät
Kiintymyssuhde
Turvallinen on suojaava tekijä
Turvattomat kasvuolot, rajattomuus ja tunnekylmä
kasvatus ovat riskitekijöitä
Varhaislapsuuden kokemukset
Hoidon laatu
Traumat
Menetykset
Vanhempien kasvatustyyli
Turvallisuudentunteen kehittyminen kiintymyssuhteessa
Stressin ja tunteiden säätelymekanismi
(coping, defenssit ja tunnesäätely)
Turvattoman kasvuympäristön takia voi jäädä heikoiksi
Implisiittiset perususkomukset
(tiedostamaton tulkinta joka vaikuttaa ajatuksiin, tunteisiin ja toimintaan esim. kokemus arvottomuudesta)
Automaattiset reaktiot
(esim. jätän mieluummin kuin tulen jätetyksi)
Voi tuottaa kielteisen
minäkäsityksen
, heikon
itsetunnon
ja pessimistisen
toiminta- ja tulkintatyylin
(ennakoidaan epäonnistumista --> matalat tavoitteet)
Sosiaaliset
tekijät
Sosiaaliset suhteet
Elämänkokemukset
Ryhmäilmiöitä
: Kiusaaminen, syrjintä, rasismi
Osallisuuden kokemus
--> hallinannantunne --> myönteisiä tunteita
Muilta saatu
arvostus ja palaute
Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset
tekijät
Esim. yhteisöllisissä kulttuureissa vähemmän masennusta ja yksinäisyyttä
Yhteiskunnallinen epävarmuus ja taloudellinen turvattomuus
ovat stressitekijöitä
Media ja mainonta --> kauneusihanteet --> syömis ja kehonkuvahäiriöt
Hoitomuotoja
Biologisia hoitomuotoja
Lääkehoito
(osa riippuvuutta aiheitta, lääkärien valvonnassa; voi olla monen häiriön oireita --> joskus täytyy avin kokeilla; ei poista ongelmia: stressi, vaikeuksia tai käsittelemättömi kokemuksia)
vakavat
mielialahäiriöt
(masennus - serotoniini)
Ahdistuneisuushäiriöt
(noradrenaliini)
Psykoottiset häiriöt
Teknologiset hoitomuodot
Neuromodulaatiohoito
(toimenpide, jolla vaikutetaan aivojen toimintaan)
Sähköhoito
(hetkellisesti johdetaan hermosoluja aktivoiva voimakas sähkövirta)
TMS eli transkraniaalinen magneettistimulaatio (aivoalueen aktivointi tai hillintä; kohdistetaan alueeseen magneettipulssi)
DBS
(syväaivostimulaatio; asennetaan aivoihin; stimuloidaan sähköisesti; kallis ja tehokkuutta tutkitaan)
Psykososiaalisia hoitomuotoja
Psykoterapia
(suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja tutkittua tietoa; elektiivinen eli valikoiva ja integratiivinen eli yhdistelevä)
Eri suuntaukset
Kognitiivinen
(haitalliset ajattelutavat, uskomukset ja niihin liittyvät tunteet --> joustavammat ajatusmallit)
Käyttäytymis
(altistusharjoitukset tai harjoittelemalla itsehalllinnan menetelmiä)
Psykodynaaminen (nykytilanteeeseen liittyviä mielikuvia, tunteita aikasemman historian ja siitä nousevien muistojen avulla)
Ratkaisukeskeinen (suuntautumalla vaikeuksista kohti toiveita ja voimavarojen tunnistamista)
Psyykkinen työ
(myötäelävä kuuntelu ja turvallisuuden tunne auttavat tekemään psyykkistä työtä; ajatusten, tulkintojen ja mielikuvien tietoinen muokkaaminen, asian pohdiskelu, kognitiivinen uudelleentulkinta )
Psykofyysiset menetelmät
(hengitys ja rentoutusharjoitukset)
Ryhmäterapia
(sosiaalinen dynamiikka osana kuntoutusta ja harjoitellaan vuorovaikutustaitoja)
Tulokseen vaikuttaa enemmän hyvä
terapeuttinen allianssi
(asiakkaan ja psykoterapeutin vuorovaikutussuhde, joka vaikuttaa hoidon onnistumiseen) kuin terapiasuuntaus
Asiakkaan oma motivaatio, kyky sitoutua prosessiin ja reflektoida ajatuksiaan ja tunteita on myös tärkeä osa onnistumista.
Todettu olevan toimintakyvyn sekä aivojen tasolla havaittavia muutoksia
Psykiatrinen sairaalahoito
(vain vakavia akuutteja ja pitkäaikaisia; oikea lääkityksen löytäminen, turvallinen ympäristö, rutiinien palauttaminen)
Jälkeen voi käydä psykoterapiassa
Psykoedukaatio ja vertaistuki
Psykoedukaatio
(asiakkaalle ja omaisille annetaan tietoa sairaudesta, sen oireista ja hoidosta sekä sitoudutaan hoitoon)
Vertaistuki
(kokemusten vaihtoa samanlaisessa elämäntilanteessa; tukevat toisiaan)
Kokemusasiantuntijoiden
kuuleminen voi edistää sairauden hyväksymistä ja toipumista
Voi myös pitää heidän puolia, kouluttaa ammattilaisia tai suurta yleisöä sairastuneiden kohtaamisesta
Jäsentely
(hyvä jäsentely kirjassa)
Emotionaalinen
(tunne-elämä häiriintynyt, maniaa, kärsimystä, toivottomuutta, pelkoja, itse-epäilyä, ahdistusta, tunne-elämän latistuminen)
Kognitiivinen
(havaintoharhat, tietoisuus ja todellisuudentaju häiriintynyt, haitalliset ajatukset)
Sosiaalinen
(vetäytyminen, vuorovaikutusongelmat, sosiaaliset pelot, manipulointi, huomionhakuisuus)
muista
biososiaalinen näkökulma
ja
haavoittuvuus-stressi malli
Persoonallisuus ja kehitys
Kehityspsykologia
(asiat melko järjestyksessä)
Määritelmä
(kehityspsykan yo-tehtävässä haetaan aina jotain tiettyä psykologista teoriaa tai käsitteitä) 2
Kehityksen
eri osa-alueet
Fyysismotorinen kehitys
(hermoston kypsyminen, kasvu, biologiset muutokset, kuten pubertiteetti tai vanheneminen sekä motoristen taitojen kehitys)
Esim. tarttuminen luo uuden pohjan havainnoinnille
Kognitiivinen kehitys
(havaitseminen, tarkkaavaisuus, ajattelu ja muistiin liittyvä kehitys)
Esim. kielen kehitys vaikuttaa tunnesäätelyn kehittymiseen
Sosioemotionaalinen kehitys
(Minuuden, tunnesäätelyn ja vuorovaikutussuhteiden kehitys)
Esim. kehitykseen kuuluva kiintymyssuhde vaikuttaa siihen, kuinka paljon yksilöllä on voimavaroja tutkia maailmaa, abstraktiajattelu tärkeää identiteetin kehityksessä
Kehityspsykologian
kantavat ajatukset (3)
Perimä ja ympäristö
vaikuttavat toisiinsa (tutkittu identtisillä kaksosilla)
Perimän ja ympäristön yhteisvaikutus
(passiivinen, aktiivinen, reaktiivinen)
Geenisäätely
(geeni voi olla aktiivinen eli aloittaa tietyn proteiinin tuotannon tai se voi hiljentyä, jolloin se ei vaikuta toimintaan millään lailla; vaikuttaa toiset geenit, hormonit ja ympäristö)
Kehitystä tuottavat
oppiminen ja kypsyminen
Kypsyminen
(perimän ohjaama kehitys, johon oppimisella ei voi juuri vaikuttaa; kaikilla suunnilleen sama aikataulu)
Esim. pubertiteetti
Herkkyyskaudet
Oppiminen
(kypsyminen ei riitä monien ominaisuuksien ja taitojen syntyyn. Tarvitaan kokemuksia ja sosiaalista vuorovaikutusta josta oppii)
Susilapset
(tapauksia, jossa lapsi elänyt ilman ihmiskontakteja joko eläinten parissa tai eristettynä)
Kehityksessä tapahtuu
jatkuvuutta ja epäjatkuvuutta
(
aiemmat kokemukset
vaikuttavat kehitykseen; varhaislapsuuden kokemukset tärkeimpiä)
Matteusvaikutus
(hyvät jutut kasautuvat tai huonot asiat kasautuvat)
Kehitystehtävät
(ympäristön asettamat normaaliin kehitykseen kuuluvat odotukset ja haasteet, jotka muuttuvat iän ja kypsymisen myötä)
Tyypillistä
Multifinaliteetti
(samoista lähtökohdista voi päätyä eri lopputulemiin, koska
kehityksen epäjatkuvuus
)
Ekvifinaliteetti
(eri lähtökohdista voi päätyä samanlaisiin lopputulemiin, koska ilmenee kehityksen epäjatkuvuutta)
Lapsen iän arviointi
6 kk
Motoriikka
Istuu, tarttuu
Kognitiivinen kehitys
objektipysyvyys
syntyy
Jokeltelu
Sosioemotionaalinen kehitys
Minäkokemus
syntynyt (pysyvä tunne omasta itsestä)
Sosiaalinen hymy
n. 2kk
alkaa jakaa tarkkaavaisuutta toisenn ihmisen kanssa
Temperamenttiin
pohjautuva reaktiivisuus alkaa näkyä
1 v
Motoriikka
seisoo
ottaa askelia
Kognitiivinen kehitys
ensimmäiset sanat
Sosioemotionaalinen kehitys
yksinleikki
1,5 v
Motoriikka
kiipeää, heittää ja opettelee potalle
Kognitiivinen kehitys
symbolifunktio
(sanat tarkoittavat esinettä, asiaa)
Sosioemotionaalinen kehitys
sosiaalinen mallintaminen
Minätietoisuus
n. 1,5-2v
symbolinen leikki
(skenaarioiden leikkimistä, esim päivittäiset asiat tai elokuvista jotain)
2v
Motoriikka
juoksee hyppii
käyttää lusikkaa
piirtää ympyrän
Kognitiivinen kehitys
sanoista lauseita
ja soveltaa kielioppia
mikä-kysymyksiä
elämäkertamuisti syntyy
Egosentrinen ajattelu
Egosentrinen puhe
(puhe kohdistettu itselle toiminnan ohjaamiseksi)
Sosioemotionaalinen kehitys
Tietää sukupuolensa
kutsuu itseään nimellä
reagoi vahvasti pettymyksiin (
uhmaikä
)
ylpeys ja häpeä mahdollisia
rinnakkaisleikki
3-4v
Motoriikka
Harjoittelee pyöräilyä
Leikkaa saksilla
Kognitiivinen kehitys
kertoo tarinoita
miksi-kysymyksiä
vilkas mielikuvitus
Mielenteoria
n. 4v mennessä
Sosioemotionaalinen kehitys
Kielellinen minäkäsitys
yhteisleikki
alkaa mahdollistua
alkaa osata
valehdella
ja piiloutua ja säilyttää salaisuuksia (
mielenteoria
)
5-6 v
Motoriikka
harjoittelee uintia
piirtää ihmisen n. 5 osaa
Kognitiivinen kehitys
ei ymmärrä kielikuvia
alkaa ymmärtämään
määränpysyvyyden
(vesilasikoe)
erottaa elottomat ja elolliset asiat
ajattelu yhä maagista
ei juuri enää ohjaile itseään puhumalla
Sosioemotionaalinen kehitys
ymmärtää sukupuolen pysyvän
minäkäsitys ulkoisia piirteitä
roolileikit ja sääntöleikit
itsesäätelyerot alkavat näkyä
Koulutulokas
Motoriikka
hallitsee perusliikunnan
kynäote onnistuu
käden ja silmän yhteistyö melko taitavaa
Kognitiivinen kehitys
Hallitsee
perussanaston ja kielen rakenteet
ei ymmärrä ironiaa
pystyy mielensisäiseen päättelyyn
(esim. matikka)
Abstraktiajattelu
vasta n. 11-12 v. alkaen
Sosioemotionaalinen kehitys
Minäkäsitys rakentumassa moniulotteisemmaksi ja johdonmukaisemmaksi
roolinottokyky, empatia ja ryhmään sopeutuminen
mahdollista
pystyy piilottamaan tunteensa hetkellisesti
Temperamentti
(
Rothbart
; yksilöllisyyden biologinen perusta, synnynnäinen, vaikuttaa myös geenien lisäksi sikiöajan ympäristövaikutteet)
Temperamentin kolme ulottuvuutta
(Mary
Rothbart
)
Negatiivinen emotionaalisuus
eli negatiivinen reaktiivisuus
turhautuu ja helposti vihainen
pelkää (esim arkuus ja stressaantuneisuus)
tulee helposti surulliseksi
itkee pienestä
on vaikea rauhoittaa
Ulospäinsuuntautuneisuus
eli positiivinen reaktiivisuus
motorinen aktiivisuus (esim. liikkuu juosten)
hyväntuulisuus (esim. hymyilee ja nauraa paljon)
innostuu odotettavissa olevista elämyksistä
menee epäröimättä uusiin tilanteisiin
pitää vahvoista elämyksistä
Itsesäätelyvalmius
säätelee toimintaansa helposti (esim. lopettaa, jos sanotaan ei)
säätelee tarkkaavaisuutta hyvin (esim. keskittyy)
tekee tarkkoja havaintoja
saa mielihyvää rauhallisista asioista
Temperamentti ja ympäristö
Vauvojen temperamenttityylit
Helppo
(ei sinänsä helppo, mutta temperamenttipiirteet, kuten säännöllinen rytmi, nopea sopeutuvuus, positiivinen suhtautuminen ja halu lähestyä ihmisiä sekä pos. mieliala, koetaan helpoksi eri kulttuureissa)
Haastava
(tuo kasvattajalle haasteita, koska haastava temperamentti sisältää epäsäännöllistä rytmiä, hidasta sopeutumista, voimakkaita reaktioita ja helposti ärtyvää mielialaa)
Hitaasti lämpeävä
(Ilmenee laimeina reaktioina, varautuneena suhtautumisena uusiin ihmisiin ja asioihin, hitaana sopeutumisena)
Temperamentin ja ympäristön yhteensopivuus
(mikään temperamenttipiirre ei ole huono, mutta hyväksi ja huonoksi tekee ne sopivuus ympäristöön. Eri piirteet hyödyllisiä eri tilanteissa)
ESIM. Jos lapsi epäonnistuu jatkuvasti ympäristön odotuksiin nähden, hän alkaa herkästi kokea olevansa vääränlainen
Temperamentti näkyy puhtaimmillaan
6 kk:n
iässä. Reagointitaipumukset säilyy aikuisuuteen asti.
Kasvatuksen ja sosiaalisaation
myötä ihminen oppii
säätelemään
käyttäytymistä normien mukaiseksi
Kiintymyssuhde ja kasvatustyylit
Kiintymyssuhde
(
Bowlbyn teoria
; tunnepitoinen suhde hoitajan välillä; lapsi käyttää hoitajaa turvasatamana kun tutkii maailmaa; muodostaa sisäisiä malleja siitä, millaista apua ja tukea toisilta ihmisiltä voi odottaa; Kehittyy
3 ekan vuoden
aikana)
Tyypit
Jäsentymätön kiintymyssuhde
(ei ole muodostanut kiintymyssuhdetta; ei välttämättä erota merkityksellisiä ja ei-merkityksillisiä suhteita ja voi käyttää alkeellisia tunnesäätelyn keinoja; hyvin harvinainen ja syntyy
äärimmäisen deprivaation tai kaltoinkohtelun
seurauksena)
laiminlyövä tai pelottava hoiva
Ristiriitainen kiintymyssuhde
(hoiva on ollut arvaamattoman vaihtelee. Aikuisella esim. voi olla tunnesäätelyvaikeuksia, mielenterveys- tai päihdeongelmaa; hakee turvaa muilta mutta kyvytön ottamaan sitä vastaan ja torjuu jottei pettyisi)
Näkyy epäjohdonmukaisena
epäjohdonmukainen hoiva
Välttelevä kiintymyssuhde
(Hoitaja ei ole vastannut sensitiivisesti lapsen hätään, jolloin lapsi on jäänyt usein yksin kielteisten tunteiden kanssa. Myöhemmin lapsi ei osaa ottaa vastaan lohtua ja turvaa toisilta vaan yrittää selvitä yksin)
Näkyy korostuneena itseluottamuksena ja kyvyttömyytenä turvautua toisiin ihmisiin vaikeuksissa
etäinen hoiva
Turvallinen kiintymyssuhde
(lapsi saa oikea-aikaisesti riittävää hoivaa ja kehittyy läheisiin ihmissuhteisiin kykeneväksi aikuiseksi, joka luottaa omaan arvoonsa ja toisiin ihmisiin; luo perusturvallisuuden kokemuksen)
Näkyy luottamuksena omaan arvoon ja siihen, että muilta on saatavilla apua
sensitiivinen hoiva
Vaikuttaa myöhemmin
Temperamentiltaan vaikeimmille lapsille syntyy helpommin turvaton kiintymyssuhde, jos hoitajalla ei ole voimavaroja tai sosiaalista tukea vanhemmuuteen (
Mitä pahemmat puutteet hoivassa, sitä turvattomampi kiintymyssuhde
)
Sosiaalisten taitojen kehitys
Kognitiivinen kehitys ja koulumenestys
Ystävyyssuhteiden ja parisuhteen laatuun
Mielenterveys ja kriiseistä selviämiseen (käsitys muista on myönteinen, jolloin se helpottaa avun hakemista)
Kyky luopua itsenäisestä selviämisestä vanhuudessa
Kiintymystyyli
(Kiintymysuhteen pohjalta muotoutuva suhteellisen pysyvä tapa hahmottaa itsensä ja toinen läheisissä suhteissa sekä reagoida sen mukaan
Turvallinen kiintymyssuhde -->
turvallinen
(
Myönteinen
sisäinen malli
itsestä
: olen arvokas ja
skeema toisista myönteinen
: muilta voi odottaa apua ja tukea)
Turvaton välttelevä kiintymyssuhde -->
itseriittoinen
(
skeema itsestä myönteinen
ja
skeema muista kielteinen
: ei toisilta kannata odottaa apua ja tukea)
Turvaton ristiriitainen kiintymyssuhde -->
takertuva
(
skeema itsestä kielteinen
: en ole arvokas; ja
skeema muista positiivinen
: kannattaa odottaa apua ja tukea muilta)
Turvaton jäsentymätön tai ristiriitainen kiintymyssuhde -->
pelokas
(
skeema itsestä kielteinen
: en ole arvokas; ja
skeema muista kielteinen
: ei toisilta kannata odottaa apua ja tukea)
Tutkimus
(
vierastilannemenetelmä
(tutkitaan kiintymyssuhdetta vanhempaan. Tarkkaillaan miten lapsi reagoi ja hakee turvaa vanhemmastaan kun vanhempi poistuu tilasta ja kun palaa takaisin))
Kasvatustyylit
(Diana Baumrind; vaikuttaa lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen ja myös kiintymyssuhteeseen; 2 akselinen kartta, jotka ovat emotionaalinen lämpivyys ja kontrolloivuus)
Tyypit
Määräävä
(ehdottomat rajat, ei lapsen kunnioitusta)
Salliva
(ei rajoja, lapsen hemmottelua)
Laiminlyövä
(emotionaalinen viileys, etäisyys ja välinpitämättömyys)
Auktoriteettiin perustuva
(rajoja asettava mutta lasta kunnioittava ja ikäkaudelle sopivaan neuvotteluun ja perustelemiseen suostuva kasvatus; "rakkautta ja rajoja", rakkaus=huolenpito)
Kognitiivinen kehitys: ajattelu ja kieli
(Piaget, Vygotski)
Piaget
'n
teoria ajattelun kehityksestä
(lapsi on aktiivinen tutkija maailmassa; ajattelu kehittyy tarpeesta sovittaa skeemat todellisuutta vastaavaksi; kypsyminen ohjaa vaiheesta toiseen eli vaiheteoria;
4 vaihetta ja assimilaatio ja akkommodaatio
)
Skeemat
Assimilaatio
(olemassa olevaan skeemaan lisätään uusia yksityiskohtia)
Akkommodaatio
(olemassa olevat skeemat eivät päde, joten on luotava uusi skeema)
Vaiheet
(4+postformaali ajattelu)
Sensomotorinen vaihe
varhaislapsuus 0-2v
Lapsi tutkii maailmaa
aistien
avulla; asioiden luokittelu
kokeilemalla
; syy-seuraussuhteiden hahmottaminen kokeilemalla esim. esineiden kasaus ja kaataminen
Objektipysyvyys
(syntyy tässä vaiheessa; vauva on tietoinen esineen tai ihmisen olemassaolosta, vaikka ei näkisi sitä)
Symbolifunktio
(lapsi ymmärtää, että sanat tarkoittavat asioita tai esineitä ja osaa itse käyttää esineitä leikissä symboloimaan muuta asiaa)
Esioperationaalinen vaihe
leikki-ikä
Ajattelua ohjaa ulkoinnen toiminta eikä päätteleminen ilman havaintoa onnistu
Tyypillistä
elollistaminen
(animistisuus),
maagisuus
ja
virheelliset rinnastukset ja päätelmät
(esim. lapsi epäonnistuu vesilasikokeessa)
Egosentrinen puhe
eli itselle puhuminen muuttuu vähitellen
sosiaaliseksi puheeksi
Egosentrinen ajattelu
(ei hahmota toisten mielensisältöjen olevan erilaisia kuin omat, esim
vuorikoe
(lapsi ja nukke katsovat eri kulmista näkymää. Lapsenn egosentrisyydestä johtuen hän selittää nuken näkevän samat asiat)) väistyy n. 4 vuoden iässä
Konkreettisten operaatioiden vaihe
kouluikä
Päättelykyky muodostuu
Looginen päättely
(johdonmukaista päättelyä) ilman suoraa havaintoa onnistuu
Pysyvyyden/säilyvyyden ymmärrys
on vakiintunut (muoto ei vaikuta määrään; keksin puolittaminen, vesilasikoe (eri muotoisiin laseihin), kolikkorivin pidentäminen)
Kouluikäisellä on realistisen ajan ja välimatkojen taju ja kyky luokitella asioita ja rakentaa käsitehierarkioita ja yläkäsitteitä
Formaalien operaatioiden vaihe
nuoruus (ei ilmene kaikissa kulttuureissa jos ei ole tarpeen tai koulutusjärjestelmää)
Abstrakti ajattelu
mahdollistuu (kyky ajatella ei-havaittavia asioita, kuten teorioita)
Deduktiivinen päättely
(yleispätevästä totuudesta johdetaan yksittäisiä asioita koskevia päätelmiä)
Hypoteettinen päättely
eli oletuksilla päätteleminen onnistuu
Postformaaliajattelu
(ei kuulu teoriaan, mutta on laajennettu; koulutustason myötä kehittyvä kypsä ajattelu)
Ongelmakeskeisyys
(nnähdään asioiden monimutkaisuus)
Kriittisyys
Suhteellinen hahmottaminen
(kyky nähdä asiat eri näkökulmista)
Itsereflektiivisyys
(kyky tunnistaa oman tietämyksen epävarmuus)
Sisältä ulkoa -periaate
(ensiksi on ajattelua, sitten egosentrinen puhe ja lopuksi sosiaalista puhetta)
Lev Vytgotskin teoria ajattelun kehityksestä
(korosti
vuorovaikutusta
ja kielen merkitystä;
lähikehityksen vyöhyke ja ulkoa sisälle -periaate ja vuorovaikutuksen korostus
)
Vyöhykkeet
Nykyinen kehitystaso
(asiat jotka onnistuvat itsenäisesti)
Lähikehityksen vyöhyke
(asiat, jotka onnistuvat, kun saa apua/ohjausta; esim. vuorovaikutus, kulttuurituotteiden, kuten kirjojen, avulla)
Ajattelun kehitys ja kaikki oppiminen tapahtuu lähikehityksen vyöhykkeellä
Potentiaalinen kehitystaso
(asiat, joita ei voi vielä tällä hetkellä oppia)
Ulkoa sisälle -periaate
(aluksi puhe on
toisiin vaikuttamista
, sitten
egosentristä puhetta
oman toiminnan ohjausta itselle ja sitten mielen sisäistä puhetta eli
ajattelua
)
Kielen kehitys ja toiminnanohjaus
(käsitteet ovat ajattelun väline, muutakin ajattelua on)
Toiminnanohjaus
(tavoitteellista ja tietoista oman toiminnan säätelyä tilanteen vaatimuksen mukaan)
Kyky suunnitella ja organisoida toimintaa
Kyky kontrolloida impulsseja ja sekä kyky aloitteellisuuteen
Kielenkehitys
(läpi elämän)
Vauvaikä
Protokeskustelu
(annetaan tilaa vauvalle vastata; keskustelunomaista)
Jokeltelu
(tavusarjoja esim dädä tai mama)
Oman äidinkielen äänteiden oppiminen
(jos ei opi, äänteet "hiljenee")
n. 1v
Ensimmäiset sanat
(ymmärtäminen ennen)
1,5-2 v
Kaksi ja monisanavaihe
: ennsimmäiset lauseet
Mikä-kysymyksiä
(kyselykausi)
3-4v
toinen
kyselykausi
(
miksi-kysymyksiä
)
7-8v
Lapsi käyttää kieltä lähes aikuisen tavoin, ironia ei aina aukea
Kirjojen lukeminen
lisää sanavarastoa
Mielenteoria ja mentalisaatio, sosiaalisten taitojen ja itsesäätelyn kehitys
Mielenteoria ja mentalisaatio
Mielenteoria
(n. 3-4v; auttaa hahmottamaan, että jokaisella ihmisellä on oma mieli eli yksityinen tietoisuus; ennen ajattelu egosentristä)
Valehtelu
Monimutkaiset sosiaaliset tunteet
, kuten syyllisyys
Sally-Ann-tehtävä
(Kerrotaan tarina, että Sally-nukke laittaa marmorikuulan koriin ja lähtee pois. Sitten Ann-nukke laittaa kuulan laatikkoon. Sitten Sally tulee takaisin. Jos mielenteoria ei ole kehittynyt, lapsi sanoo, että Sally etsisi kuulaa laatikosta)
Mentalisaatio
(kyky ajatella, minkälaisia ajatuksia, tunteita ja motiiveja toisen toiminnan taustalla on)
Roolinottokyky
(kyky asettua toisen ihmisen asemaan, kertoa toisen näkökulmasta tarinoita ja ottaa huomioon yhtä aikaa useita näkökulmia)
Empatia
(kyky ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja asettua toisen ihmisen asemaan)
Sosiaaliset taidot ja leikinkehitys
Vuorovaikutuksen
tarvittavat
taidot
koostuvat
(konkretisoituu yhteistoiminnan sujuvuutena; heikot taidot altistavat yksinäisyydelle ja kiusaamiselle;
opetellaan leikissä ja vertaissuhteissa
)
Tunnetaidot
Roolinottokyky
Itseilmaisun taito
Leikinkehitys
Alkaa yleensä
yksinleikistä
, muuttuu
rinnakkaisleikiksi
ja sen kautta
yhteisleikiksi
)
Roolileikit
ja
sääntöleikit
kehittävät eristyisesti sosiaalisia taitoja. Leikki edistää myös fyysismotorista ja kognitiivista kehitystä)
Tunne-elämän kehitys
(biologinen pohja tunteilla, mutta
tunteiden tunnistaminen ja tunnekokemuksen ja tunneilmaisun säätely kehittyvät koko elämän
; tunnekokemuksen säätely muuttuu toiminnallisesta mielen sisäiseksi leikki-iästä kouluikääm siirryttäessä; tunnesääätelyyn tulee vähitellen kyky peittää tunteita)
Tunnetaitojen kehitys
(TUNNE-ajatuskartasta
Vauva
Tunnistaminen
Mielihyvä ja mielipaha
Tunnistaa ilmeitä
Kokemuksen säätely
Pääasiassa
muiden avustuksella
(syli, rauhallinen juttelu)
Alkeellisia
omia
keinoja
(imeminen, pään pois kääntäminen
Ilmaisun säätely
Ei pysty lykkäämään tai hillitsemään
tunneilmaisua
Leikki-ikä
Tunnistaminen
Perustunteet
Sosiaalisia tunteita
(häpeä, syyllisyys, kateus)
Kokemuksen säätely
Aikuisen tuki
usein tarpeen
Pääasiassa
toiminnallista säätelyä
(siirtymäobjekti (esim. nalle, lisää turvallisuutta), syli, leikki)
Ilmaisun säätely
Pääasiassa
toiminnallinen tunneilmaisu
(riehuminen, itkeminen, nauraminen)
Kyky lykätä tai hillitä tunneilmaisua kehittyy
vähitellen
Kouluikä
Tunnistaminen
Sanavarastoon
vaikuttaa tunteiden erittelykykyyn
Kokemuksen säätely
Kyky säädellä tunnetta toiminnan ohella
mielikuvien avulla ja puhumalla
kehittyy
Kyky ennakoida tunteita kehittyy
Ilmaisun säätely
Kyky ilmaista
sanoilla kehittyy
entisestään
Kyky hallita omia tunneilmaisuja kehittyy entisestään
Nuoruus
Tunnistaminen
Sanavarasto
vaikuttaa tunteiden
erittelykykyyn
Otsalohkon voimakkaan kehityksen
myötä
kyky tunnistaa toisten tunteita hetkellisesti heikkenee
Kokemuksen säätely
Nuoruusiän alussa
voimakkaita
tunnemyrskyjä
Kypsymättömien defenssien
käyttö tavallista
Kyky eritellä tunteita monipuolisesti
ja
säädellä tunnekokemusta sen kautta kehittyy
Ilmaisun säätely
Kyky ilmaista
sanoilla
kehittyy entisestään
Kyky hallita omia tunneilmaisuja kehittyy
entisestään
Itsesäätelyn kehitys
(lapsi tarvitsee aikuisen tukea omaan itsesäätelyyn) (
vaahtokarkkikoe
(osaako vastustaa vaahtokarkin syömistä kun on luvattu palkinto itsehillinnästä))
Toiminnanohjaus
Työmuisti
Kyky
jäsentää tilanteita
Aloitteellisuus
kyky suunnitella ja toimia sen mukaan
kyky muuttaa toimintaa tarvittaessa
itsekontrolli
: kyky ehkäistä häiritseviä impulsseja (inhibitio)
Metakognitio
Tieto
omista kognitioista
Kyky ohjata
omaa kognitiivista toimintaa
Tunnesäätely
kyky
vahvistaa tunteita
kyky vaikuttaa
tunnekokemukseen
kyky vaikuttaa
tunteiden ilmaisuun
Motivaation säätely
Kyky
rakentaa motivaatiota
kyky käyttää
tahdonvoimaa
Mallioppiminen
(sosiokognitiivinen teoria; Albert
Bandura
;
Bobo nukke -koe
(tutkittiin lisääkö aggressiivinen käyttäytymisen näkeminen aggressiivista käytöstä koetilanteessa))
Minuuden kehitys
Minäkokemus ja varhainen vuorovaikutus
Minäkokemus
(Sisäinen kokemus omasta itsestä erillisenä persoonana)
Erillisyys
Toimijuus
(kokemus siitä, että pystyy vaikuttamaan ympäristöönsä ja itseennsä=
aktiivinen toimija
)
Alustava kehonkuva
eli oman keohn rajojen hahmottaminen
Varhainen vuorovaikutus
Sosiaalinen hymy
(n. 2 kk; osaa tarkoituksella hymyillä tutuille ihmisille ja ilmaisee hymynsä avulla haluavansa olla vuorovaikutuksen parissa+
katseen kohdistaminen
)
Tunteiden yhteensoinnuttaminen
(olennainen minäkokemuksen syntymiselle; hoivaaja tunnistaa vauvan tunteet ja on niissä mukana voimistaen tai rauhoitellen)
Välillä syntyy tilanteita, joissa vanhempi ja lapsi
eivät tavoita toisten kokemusmaailmoja, jolloin lapsi tulee tietoisemmaksi omasta erillisyydestään
ja näin auttaa minäkokemuksen syntyyn
Hyvä tunteiden yhteensoinnuttaminen
tukee mentalisaation kehittymistä
Still face -koe
(normaali vuorovaikutus, sitten vanhempi muuttuu reagoimattomaksi ja ilmeettömäksi, lapsi yrittää toistuvasti palauttaa vuorovaikutuksen. Kun yritykset epäonnistuvat lapsi ahdistuu ja vetäytyy vuorovaikutuksesta kääntäen pään muualle)
Sosiaalinen mallintaminen
(jos uusi tilanne luo hämmennystä, vauva seuraa lähipiirin reaktioita ja ottaa mallia)
Minätietoisuus
(n. 1-1,5 v; tulee tietoiseksi itsestään eli minätietoisuus syntyy, tutkittu usein peilikokeella-> puhdistaako täplän kasvoista itsestä vai peilistä)
Uhmaikä
(n. 2v; ajanjakso, jolloin harjoittelee erityisesti oman tahdon käyttöä)
Minäkäsitys ja itsetunto
Itsetunto
(tunne omasta arvosta ja kyvykkyydestä; syntyy vuorovaikutuksesta)
Annettu itsetunto
(perustunne omasta arvosta; onko muut kiinnostunut lapsesta; kokemus omasta arvokkuudesta, syntyy siitä, vastataanko lapsen tarpeisiin ja nautitaanko hänen seurasta)
Suoritusitsetunto
(palautteesta ja yksilölle asetetut odotukset muokkavat omaa arviota riittävyydestä; itseluottamus; kokonaisvaltainen kokemus itseluottamuksesta)
Pystyvyysuskomukset
(yksilön käsitys, millaiset mahdollisuudet on suoriutua jostakin tehtävästä; vaihtelevat asiasta toiseen; vaikuttaa motivaatioon ja ovat osa toiminta ja tulkintatyylejä)
Itsemyötätunto
(tärkeä itsetunnon rinnalla; kyky suhtautua lempeästi itseensä ja nähdä epäonnistumiset yleisinhimillisinä)
Minäkäsitys
(n. 3-4 v; sisältää käsityksen omasta ulkonäöstä, sukupuolesta, osaamisesta, toiveista ja tavoitteista; kehittyy koko ajan; oppimiskokemukset ja vertaissuhteista saatu palaute muovaavat minäkäsitystä)
Realistinen minäkäsitys
(kouluikäinen; perustuu yksilön todellisiin havaintoihin itsestä)
Ihanneminäkäsitys
(realistisen minäkäsityksen rinnalle; tavoite, millainen haluaisi olla)
Normatiivinen minäkäsitys
(vielä rinnalle; käsitys siitä, minkälainen hänen yksilön pitäisi muiden mielestä olla
Identiteetti
(henkilökohtainen + sosiaaliset identiteetit)
Identiteetti
(kokonaiskäsitys ihmisestä; kuka hän on, mitä arvostaa, mitä haluaa elämältä ja mihin hän kokee kuuluvansa)
Nuoruus
(kehonkuva muuttuu ja kokemusmaailma laajenee, joka pakottaa jäsentämään uudella tavalla, kuka ja mitä oikein on--> mahdollista abstrakti ilmaisu)
Henkilökohtainen identiteetti
(vastaus kysymykseen kuka ja millainen on; voi koostua luonteenpiirteistä, taidoista ja vahvuuksista ja arvoista; pysyvämpi kuin minäkäsitys ja sisältää vain tärkeimmät asiat)
Sosiaalinen identiteetti
(hmisen taipumus määritellä itsensä ryhmäjäsenyyksien kautta;
mihin ryhmiin ja yhteisöihin kokee kuuluvansa
, esim. perheroolit, ammatti, sukupuoli)
Tyypillistä, että ne
vaimenevat ja korostuvat tilanteen mukaan
Kulttuuri-identiteetti
(tunne kuulumisesta ryhmään, joka
käyttäytyy samalla tavoin, puhuu samaa kieltä ja maailmankatsomus perustuu samoille arvoille ja menneisyydelle ja perinteille
)
Identiteetin rakentaminen
(James
Marcia, identiteettikriisi: etsintä ja sitoutuminen
, etsinnän ja sitoutumisen kautta löytyy aito identiteetti; valtaosa nuorille kehittyy identiteetti hiljattain, ei suurta kriisiä; voi joutua rakentamaan uudestaan, jos jokin tapahtuma saa aikuuisen epätasapainoon)
Saavutettu identiteetti
(
sitoitunut ja etsinyt
; vaihtoehtojen kautta kehittynyt melko pysyvä käsitys itsestä, omasta katsomuksesta ja paikasta maailmassa)
Etsijän identiteetti
(
ei sitoutunut, etsii
; identiteettikriisi meneillään ilman sitoutumista)
Lainattu identiteetti
(
ei etsintää, sitoutunut
; usein omaksuttu vanhemmilta tai esikuvilta)
Epäselvä identiteetti
(
ei etsintää, ei sitoutumista
; etsintä jäänyt kesken, ei kiinnosta tai siihen ei kyetä)
Sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen identiteetti
Sukupuoli-identiteetti
(yksilön kokemus ja tietoisuus omasta sukupuolesta; vaikuttaa biologiset tekijät, opitut normit ja ihanteet)
Useimmat
2-vuotiaat ymmärtävät
olevansa tyttöjä tai poikia; vähitellen ymmärrys vakiintuu
Pubertiteettimuutosten
aikaan kokemus jäsentyy tai saattaa olla muutoksessa
Sukupuoliroolit
(yhteiskunnan asettamat odotukset eri sukupuolille)
Seksuaalinen identiteetti
(kokemus omasta seksuaalisesta suuntautumisesta ja omasta itsestä seksuaalisena toimijana; syntyy nuoruudessa sukupuoli-identiteetin jatkoksi)
Elämänkulku ja kehityksen jatkuvuus ja kasautuvuus
Psykososiaalisen kehityksen kriiseistä (Erik. H. Eriksonin teoria; ihminen käy läpi 8 psykososiaalista kehityskriisiä, joiden ratkaiseminen vie kehitystä eteenpäin;
pidetään vanhentuneena
)
Elämänkulku
Yksilölliset kehityspolut
(viittaa
multi- ja ekvifinaliteetin ideaan
: samoista lähtökohdita eri lopputulos ja toisaalta eri lähtökohdista samaan lopputulokseen)
Jatkuvuus ja kasautuvuus
(aiempi kehitys ennnustaa tulevaa; esim kiintymystyyli)
Epäjatkuvuus
(kehityksen suunta voi muuttua; esim. kokemukset)
Kehitystehtävät
(ympäristön asettamat normaaliin kehitykseen kuuluvat odotukset ja haasteet, jotka muuttuvat sekä biologisen kypsymisen että iän myötä)
Kulttuurisidonnaisia
, koska biologinen kehitys melko samantahtista, mutta
suhtautuminen niihin vaihtelee
Kehityspsykologian
tutkimus
(usein kuvailevaa)
Poikittaistutkimus
(tietoa kerätään otoksesta yhden tutkimuskerran aikana; voidaan kuvailla jonkin asian vallitsevuutta tai vertailla eri-ikäisiä keskenään)
Pitkittäistutkimus
(tietoa kerätään samoilta ihmisiltä useinna eri ajankohtina; selvitetään korrelaatioita, millaiset tekijät voisivat ennnustaa myöhempää kehitystä ja olla riski- tai suojatekijöitä)
Kohortti
(ikäryhmä, johon kuuluvat samoina vuosina syntyneet ihmiset. NIillä on samoja ulkoisia tapahtumia eli esim. sota, älypuhelimet)
Vaikuttaa tutkimukseen:
kohorttivaikutus
(jos vain tietyn ikäisiä, tutkimustulokset voivat olla vääristyneitä)
Adoptiotutkimus
(muistuttaako biologisia vanhempia vai adoptiovanhempia)
Perimän ja ympäristön vaikutus kehityksessä
Kaksostutkimus
(tutkii erityisesti identtisiä kaksosia, joiden perimä on käytännössä sama ja ympäristökin on jaettu synntymästä asti)
Observointi
(eli havainnointia tarvitaan erityisesti vauvojen ja pientenn lastenn tutkimisessa, koska he eivät kykenne ilmaisemaan ajatuksia kovinn monipuolisesti;
ulkoinen käyttäytyminen
esim. tarttumista, ilmettä jne; kohde myös voi olla vuorovaikutus hoitajan ja vauvan välillä)
EEG
(aivoaktivaation muutokset; tottuuko vauva ärsykkeisiin; epäsuora tapa selvittää, mitä vauva ajattelee)
Haastattelu
(kohdistuu huoltajiin, koska vauvat eivät kykene vastaamaan, esim temperamenttipiirteet ja kasvatuskäytännöt)
Tapaustutkimus
(Tukitaan erityisyksilöä tai -ryhmää, esim. susilapset)
Persoonallisuuspykologia
(selittää eroja yksilöiden välillä)
Määritelmä
Persoonallisuus
(suhteellisen pysyvä psyykkisten ominaisuuksien yhdistelmä; ilmenee tapana ajatella (kognitiot), tuntea (emootio) ja toimia (käyttäytyminen) eri tilanteissa ja sopeutua ympäröivään fyysiseen ja sosiaaliseen maailmaan
Attribuution perusvirhe
Näkökulmat
Biologinen
(ei oteta kantaa miten kehittyy tai muovautuu)
Perimän ja ympäristön yhteisvaikutus
Temperamentti ja piirreteoriat
sosio
Psyykkinen
(yhteistä: teoriat tulkitsevat ihmisen pyrkivän ristiriidattomuuteen)
Kognitiiviset teoriat
Banduran sosiokognitiivinen teoria
(mallioppiminen)
Attribuutioihin
perustuvat toiminta- ja tulkintatyylit
implisiittiset perususkomukset
ja automatisoituneet reaktiot
narratiivinen psykologia
Psykodynaaminen teoria
tiedostomattomat voimat (id, ego, superego)
lapsuuskokemukset
Humanistinen suuntaus (yksilö ohjaa omaa toimintaansa. Vapaa tahto)
Positiivinen psykologia (keskitytään ihmisen voimavaroihin: vahvuudet, selviytymiskykyisyys ja onnellisuus)
Persoonallisuudelle läheisiä käsitteitä
Temperamentti
(eli reagointitapa; persoonallisuuden biologinen perusta)
Aikuisuudessa persoonallisuus ja sitä tutkitaan
NESTA
lla
Minuus, minäkokemus, minäkäsitys, minätietoisuus
Minuus
(tietoinen kokemus, omasta itsestään, ajatuksistaan, tunteistaan ja olemassaolostaan; persoonallisuuden muoto siinä' muodossa, kuinka itse sen kokee)
Minäkokemus
(vauvalle syntyy
alkeellinen minuus
; erillinen yksilö, jolla on oma tahto ja oma kokemusmaailma)
Minäkäsitys
(rakentuu minäkokemuksen päälle; kokonaiskäsitys, millainjen ihminen uskoo olevansa)
Kehonkuva
(käsitys omasta kehostaan;
fyysinen minäkäsitys
; millaisena ihminen pitää ulkomuotoaan ja motorisia taitoja; vaihtelee iän mukaan)
Normatiivinen minäkäsitys
(käsitys siitä, mitä muut odottavat yksilöltä)
Ihanneminä
(mitä haluaisi olla)
Jos ristiriita, voi vaikuttaa itsetuntoon
Reaaliminä
(varsinainen minäkäsitys, joka perustuu yksilön havaintoihin itsestään)
Minätietoisuus
(tietoisuus itsestä vaihtelee eri tilanteissa; muiden katseiden alla olossa; voi suuntautua ajatuksiin, tunteihsiin ja arvoihin + myös julkinen puoli kuten ulkonäkö))
Itsetunto, itsetuntemus, itsemyötätunto
Itsetunto
(kuinka hyvä ja riittävä olen)
Suoritusitsetunto
(perustuu tekemiseen ja palautteeseen; osaanko ja olenko riittävän hyvä; tekemiset voi olla kognitiot, motoriikka tai sosiaalinen toiminta)
Annettu itsetunto
(syntyy vauva ja lapsuusajan kokemuksista; onko muut kiinnostuneita minusta, herätänkö iloa, halutaanko kanssani olla jne)
Itsetuntemus
(muodostuu palautteen, peilisuhteen ja itsetutkistlun kautta; kyky tunnistaa oman minäkäsityksensä ja ihanneminänsä puolia)
Hyvä itsetuntemus, kun on todenmukainen ja monipuolinen käsitys itsestään eli realistinen
minäkäsitys
, jolloin tuntee omat vahvuudet ja rajoituksensa
Itsemyötätunto
(miten lempeästi ihminen kykenee suhtautumaan itseensä
vaatimusten paineessa
ja
kielteisten tunteiden
keskellä)
Identiteetti
(kuka minä olen, mitä arvostan ja mihin kuulun minäkäsitystä pysyvämpi)
Kulttuuri-identiteetti
(kun viitataan kansallisuuteen, uskontoon tai kielelliseen ryhmään)
Sosiaalinen identiteetti
(viittaa ryhmiin, johon yksilö tietyllä hetkellä samastuu; tarve tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi)
Narratiivinen identiteetti
(aikuisuudessa; miten kertoo itselleen ja muille elämästään tietystä näkökulmasta)
Biologinen ja piirreteoreettinen
näkökulma 3
Geenit ja aivotoiminnan
yksilölliset erot
Geenit
(MAOA-geeni yhteydessä aggressiivisuuteen niillä, joilla on ollut lapsuuudessa kaltoinkohtelua)
vaikutttaa
Välittäjäaineiden
toimintaan
Reseptorien määrä
Hormonitoiminta
Erot näkyvät:
Elämyshakuisuus liitetään
dopamiinijärjestelmään
BIS- ja BAS-järjestelmät
heijastuvat negatiiviseen emotionaalisuuteen ja neuroottisuuteen sekä ulospäinsuuntautuneisuuteen
Aivotoiminta
Aivosairaudet tai -vamma
Osa synnynnäisistä tekijöistä persoonallisuuteen voi tapahtua
raskauden tai synnytyksen aikaisista tapahtumista
Kaksostutkimukset
(älykkyys, asenteet ja pers. piirteissä samankaltaisuutta enemmän identtisillä kuin epäidentisillä)
Temperamenttiteoriat
(temperamentti on pysyvä (pitkittäistutkimukset))
Rothbart
3 ulottuvuutta
Tyypilliset erot
Aktiivisuus
Stressialttius
Sosiaalisuus
Elämyshakuisuus
Impulssierot
Temperamentin ja ympäristön yhteensopivuus
(kasvatuksen ja ympäristön vaatimusten yhteensopivuus; goodness of fit ja poorness of fit; jos sopiva temp. piirteet vahvistuvat vauvassakin)
Vaikuttaa
Minäkäsitys
Itsetunto
Piirreteoriat
(millaisia piirteitä on olemassa; piirre eli suht. pysyvä ja samanlaisena toistuva psyykkinen reagointitapa)
Big Five / NESTA-malli
(viisi keskeisintä piirrettä, standardoidut testit ja tulokset ovat persoonallisuusprofiileja)
Neuroottisuus
tunne-elämältään tasapainoinen - monia kielteisiä tunteita
Ekstroversio
varautunut, yksinäinen - ulospäinsuuntautunut
Sovinnollisuus
kilpailu, vihamielinen - epäitsekäs, luotettava
Tunnollisuus
Epäjärjestelmällinen - järjestelmällinen
Avoimuus
pitäytyy tutussa - utelias, kekseliäs
Biologisen näkökulman
arviointia
Reduktionismi
(monimutkainen aihe selitetään kapeasti yhdestä näkökulmasta)
Geeniekspressio
(geeni voi aktivoitua tai hiljentyä eli tuottaa tiettyjä proteiineja tai ei)
Tuottaa perimään
epigeneettisiä muutoksia
(periytyvä geeniekspressiota säätelevä muutos)
Geenien ja ympäristön yhteisvaihtelu
(passiivinen, aktiivinen tai reaktiivinen)
Vahvuudet ja heikkoudet
Vahvuudet
miksi
synnynnäisesti erilaisia
ottaa huomioon
geenien ja ympäristön yhteisvaihtelun
ja selittää mitä tapahtuu siinä
NESTA-malli
laajasti käytettävä mittarityökalu
Ilmenevien erojen tunteminen voi lisätä ihmisen
itseymmärrystä
ja erilaisuuden hyväksymistä
Voi ennustaa esim. masennusriskiä tai rikollisuuden riskiä, jolloin tietoa voi käyttää
ennaltaehkäisyyn
Heikkoudet
Ei selitä pers. syntyä
Reduktionismi
(ei ota huomioon esim. ajattelun eroja, tunteiden säätelyä tai arvoja)
Ei selitä pers. muuttuvuutta tai tilannevaihtelua
Piirteet eiväät ennusta hyvin tosiasiallista käyttäytymistä
Kognitiivinen näkökulma
Taustana
behavioristinen
näkökulma (aluksi ihminen on tyhjä taulu, "tabula rasa"; reduktionistinen (ei temp. eikä autonomiaa)
Oppii
ehdollistumisen
kautta
Klassinen ehdollistuminen
(tahattomasti syntyy reaktio jostakin ärsykkeestä)
Välineellinen ehdollsituminen
(palkkiot ja rangaistukset)
Sosiokognitiivinen teoria
(Albert
Bandura
; yhdistyy kognitiivinen suuntaus(kokemuksista muotoutuneet skeemat) ja sosiaalipsykologia (tilannetekijät ja sosiaalinen vertailu) ja behavioristinen suuntaus (ehdollistuminen, mallioppiminen); ei käsittele biologisia tekijöitä)
Ympäristö
ja sen tuottama
vahvistaminen
Yksilön kognitiot
(tavoitteet, pystyvyysuskomukset ja attribuutiot)
Yksilön toiminta
Vastavuoroinen vaikutussuhde
(eli resiprookkinen determinismi; ihminen ei vain sopeudu ympäristöön vaan hän rakentaa niitä itse. Oman toiminnan säätely (kuten tavoitteiden säätely, käsitykset itsestä ja tilanteista tehdyt tulkinnat) sekä muokkaavat toimintaa ja suhdetta ulkoiseen ympäristöön että muokkautuvat näistä saaduista kokemuksista)
Aiemmat kokemukset
ja saatu
palaute
muokkavavat
minäkäsitystä
ja
pystyvyysuskomuksia
Sijaiskokemukset
(muiden antama malli)
Attribuutio
(miten selitetään epäonnistumisia ja onnistumisia + ulkoinen/sisäinen kontrolli)
Optimismi
(tulkintatyyli eli attribuutiotyyli; oma menestys tulkitaan omista ansioista johtuvaksi ja olevan pysyvää, kun taas epäonnistumiset tulkitaan ympäristötekijöistä johtuviksi)
Pessimistinen
tulkintatyyli (epäonnistumisen syy nähdään omissa kyvyissä ja persoonallisuuspiirteissä ja näitä pidetään pysyvinä. Onnistuminen nähdään sattumana tai muiden ansiona)
Kokemuksista
muodostuneista
sisäisistä malleista
ja
tavasta selittää
oman toiminnan seurauksia, rakentuu
toiminta- ja tulkintatyylejä
Ehkä parempi selitys
(yksilö luo itse aktiivisesti omaa persoonaansa ympäristön palautteen ja omien kokemusten pohjalta. Käsitys itsestä rakentuu eri tilanteissa tehtyjen tulkintojen pohjalta.)
Kognitiiviset persoonallisuusteoriat
(yhteistä sisäisten mallien ja niihin perustuvien tulkintojen korostaminen)
Emotionaalinen skeema
(ennen kielellisiä taitoja; sisäisiä malle erilaisista tilanteissa joissa tunteet viriävät ja siitä miten niitä saa ilmaista)
Implisiittinen perususkomus
(Ei-kielelllinen ja tiedostomaton kokemus ja tulkintatapa, joka synnyttää automaattiisia reaktioita; esim. syvä arvottomuuden tunne)
Automaattinen reaktiio
(suojaavia reaktioita; "jätän ennen kuin tulen jätetyksi")
Henkilökohtainen identiteetti
Sanallisena
Minäkäsitys
Itsetunto
Narratiivinen identiteetti
(tarinamuotoinen identiteetti, jossa elämästä muotoutuu tarina; Aikuisuudessa alkaa rakentamaan ja tulkinta vaikuttaa suuresti: ristiriitaiset asiat muodostuu osaksi kokonaisuutta)
Kognitiivinen dissonanssi
(kaksi käsitystä ristiriidassa; ratkaisu on lieventää ahdistusta muuttamalla käsityksiä tai toimintaa)
Kognitiivisen näkökulman arviointia
Vahvuudet
miksi ja miten kasvuolosuhteet vaikuttavat
voi vaikuttaa
ottaa huomioon kognition lisäksi tiedostamattoman ajattelun ja tunteiden merkityksen
Selittää tutkimukseen perustuvaa
Soveltuu psykoterapian lähtökohdaksi
Heikkoudet
Yksilön vaikutus mahdollisuuksia saatetaan liioitella
vaihtoehtoisia tapoja käsitteellistää ilmiöitä --> epämääräisyys
Sisäisten mallien tutkiminen on haastavaa
Johtaa reduktionismiin ilman biologisia tekijöitä
McAdams holistinen malli
persoonallisuudesta
Malli (eri tasot, 3)
Taipumukselliset persoonallisuuspiirteet
(suht. pysyviää käyttäytymis, ajattelu- ja tuntemistaipumuksia)
Temperamenttiteoriat
Piirreteoriat
(NESTA-malli)
Yksilölliset sopeutumistavat
(tulkinta- ja toimintatapoja, joihin yksilö turvautuu)
Mitä
tavoittelee
, välttelee ja yrittää säilyttää
Coping ja defenssit
Attribuutiotavat
+
kontrollikäsitys
Arvoja
Mistä
motivoituu
Sosiokognitiivinen teoria (
toiminta- ja tulkintatyylit
)
Tarinamuotoinen identiteetti
(kuvaa henkilön käsitystä omasta itsestään ja elämästään; tulkinta tapahtuneista --> eheä kokonaisuus)
Arviointia
Kokoaa eri näkökulmat
Kulttuurinen
näkökulma
Arviointia
Persoonallisuustutkimukset on pohjautunut länsimaihin
Sosiokulttuurinen
tutkimus on korjannut tätä vinoumaa, mutta on huomattu että persoonallisuuspiirteissä erot ovat pieniä kulttuurien välillä
Käyttäytymisnormit erilaisia kulttuureissa
Eri tavat jaotella kulttuureja
Indiividualistisuus ja kollektiivisuus
Individualistinen
Kilpailullisuus
omat tavoitteet
ja ilmaisee niiden kautta persoonallisuutta
Suorituksiin sidottu itsetunto
vapaus ja ainutlaatuisuuden
korostus
yksilön
vastuu omista teoista
attribuointi
: yksilön toimintaa persoonallisuuspiirteistä ja ominaisuuksista johtuva
Itsenäisyys
Kollektivistinen
Riippuvuus toisista sallittua
Vaatimattomuus
yksilön
tavoitteiden
pitää
hyödyntää yhteisöä
ryhmäsaavutuksiin
sidottu
itsetunto
Kuuliaisuus auktoriteetille
Yksilö
vastaa teoista ryhmälle
Tiiviys ja löyhyys
(miten kulttuurin sisällä hyväksytään poikkeaminen sosiaalisista normaaleista; kaupunki löysempi ja maaseutu tiukempi
sosiaalinen kontrolli
ja
ulko- ja sisäryhmä
nähdään selkeämpänä)
Monimutkaisuus
(Paljon erilaisuutta verrattuna
yksinkertainen kulttuuri
)
Ihmissuhteet
vaikutteet
alakulttuurit
uskonnot
arvot ja ihanteet
Yhteiskunnalliset instituutiot
Valtaetäisyys
(korkeampi --> ei kyseenalaisteta johtajaa)
Psykodynaaminen näkökulma (jäänyt syrjään --> lue mutta ei niin tärkeä eli ei tarvitse tehdä; ei pystytty todistamaan tieteellisesti)
Deterministinen
(lapsuus ja geenit määrävät tulevaisuuden)
Psyykkeen osat
Id (tiedostomaton mieli; pyrki mielihyvän ja synnynnäisien tarrpeiden tyydytystä kohti)
Superego (reaalimaailman vaatimukset ja kulttuurin normit otettava huomioon, kaikkia haluja ei voida toteuttaa eikä tunteita vapaasti ilmaista)
Ego (pyrkii tasapainottamaan tarpeiden ja normien ristiriitaa
Objektisuhde
(yksilölle merkittävien henkilöiden, kuten hoitajan, merkitys persoonan muodostumisessa)
Arviointi
Ei ole
falsivoitava
(eli ei ole mahdollista osoittaa vääräksi)
Defenssi-käsite jäänyt nykypsykologiaan
on jotain annettavaa psyykkisten häiriöiden ymmärtämisessä ja hoitamisessa
nykypsykaan jääneet käsitteet kuten
narsismi ja neuroosit
Persoonallisuuden
tutkiminen
testejä
kyselylomakkeilla
,
havainnoimalla
,
haastattelemalla
tai
tutkimalla erilaisia aineistoja
, kuten päiväkirjoja, mittaamalla
fysiologisia reaktioita
tai käyttämällä
kokemusotantamenetelmää
(aikaotantamenetelmä)
Tyypillisiä
Tyypillisin on
standardoitu persoonallisuustestit
(itsearviointiin perustuvia lomaketestejä (tuloksia voi verrata normiaineistoon)
Projektiiviset testit
(esim. kuvia ja lauseentäydennystehtäviä; vastausten oletetaan viittavan yksilön torjuttuihin ja tiedostomattomiin tunteisiin, motiiveihin ja ajatuksiin)
Hyvä testi
Validiteetti
(testaa mitä pitää)
realibiliteetti
(on toistettavissa --> samat tulokset)
Testin erottelevuus
(erottelee yksilöt toisistaan jonkin piirteen ulottovuudella)
Standardointi
(normiaineisto johon verrata tuloksia)
Operationalisointi
(tutkittavan asian muuttaminen mitattavaan ja havaittavaan muotoon)
Kulttuurisensitiivisyys
(testin kyky ottaa huomioon tutkittavan väestön kyky ymmärtää tehtävät oikein, esim erilainempi testi ind. ja kollekt kulttuureissa)
Lomakekysymyksissä pitää kysymys olla selkeä, jotta kaikki ymmärtävät samalla tavalla
Sosiaalisesti suotuisa
(tutkittava voi kokea sosiaalista painetta ja vastata sen myötä niin kuin tutkija toivoo)