Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

PSYKOLOGIA (Biologinen, sosiaalinen (+kulttuurinen) ja psyykkinen…

- - - - Luonnonvalinta (Suosii yksilöitä, jotka sopeutuvat ympäristöönsä ja selviävät hengissä ja lisääntyvät)
    - - Pelko- ja palkkiojärjestelmä
      - Stressireaktio (syntynyt eri ympäristöön (oikea vaara) kuin nykyinen --> pitkittynyt stressi)
      - Seksuaalivalinta (ohjaa halut)
      - Kiintymyskäyttäytyminen (pysyvä parisuhde ja kiintymys lapsiin; lisää mahdollisuutta selvitä)
      - Uni (voi harjoitella selviämistä valvetilan vaaroista)
      - Lauman jäsenten erilaisuus (tarkkaavaisuuserot, erilaiset persoonallisuus- ja temperamenttipiirteet; toiset tarkkaavaisempia ja siten lauma välttää vaarat)
      - Sosiaalisuus (pysyy laumassa paremmin hengissä)
      - Rasvainen ja makea ravinto (energiapitoinen ravinto auttanut henkiinjäämisessä)
  - - - Genotyyppi ei määrää yksilön käyttäytymistä vaan siihen vaikuttaa fenotyyppi eli lopputulos tai ilmiasu
        
        Perimän osuutta on tutkittu esimerkiksi kaksos- ja adoptiotutkimuksilla (vertailu ja eri ympäristöihin adoptoitujen samanlaisuus)
    - - Epigenetiikka (tutkii ympäristötekijöiden vaikutusta geeneihin)
      - "voikukka- ja orkidealapset" -ilmiö
        
        Voikukkalapset (kehittyvät ihan hyvin erilaisissa ympäristöissä)
        
        Orkidealapset (Kärsivät huonoista olosuhteista mutta kukoistavat hyvissä olosuhteissa)
    - - Passiivinen yhteisvaihtelu (Perimä ja ympäristö tulevat samassa paketissa; se määrää yksilön fenotyypin)
        
        Esim. musikaalisille vanhemmille syntyy musikaalinen lapsi
      - Aktiivinen yhteisvaihtelu (Perimä saa yksilön aktiivisesti valitsemaan tietynlaisia ympäristöjä)
        
        Esim. musikaalinen lapsi haluaa mennä harrastamaan pianon soittoa
      - Reaktiivinen yhteisvaihtelu (Perimä vaikuttaa siihen, miten ympäristö reagoi)
        
        Esim. musikaalinen lapsi soittaa soitinta ja saa hyvää palautetta siitä, jolloin hän hakeutuu harrastamaan soittimen soittoa
  - - - Hyödynnetään plastisiteettia
        
        Vaurioitumattomat aivojen alueet voivat ottaa tehtäväkseen vaurioituneiden alueiden tehtäviä
        
        Mitä nopeammin tuki aloitetaan sitä paremmin potilas toipuu
      - Psyykkinen muovautuvuus (ajattelutapojen ja tunne-elämän tapojen ja käyttäytymisen muuttaminen)
    - - Aivotärähdykset
      - Afasia (aIvovaurio, jossa puheen tuottaminen tai ymmärtäminen on vahingoittunut)
      - Agnosia (Aivotoiminnan häiriöstä johtuva havaitsemisen häiriö)
      - Neglect (tarkkaavaisuuden suuntaamiseen liittyvä neurologinen häiriö, jossa ihminen jättää yleensä vasemman puolen huomioimatta; yleensä seuraus aivovauriosta; päälakilohko)
      - Muistisairaudet (Esim. Alzheimerin tauti; ilmenee esim. hippokampuksen tai koko aivojen hermosolumassan vähenemisenä)
  - - - Rakenne (järjestyksessä, kuten hermoimpulssi (viesti kulkee sähköisesti sähköimpulsseina; syntyminen edellyttää riittävän suuren määrän viestejä; Natrium+ ja Kalium-) liikkuu; solukeskus, aksoni, dendriitti, synapsi)
        
        Aksoni eli viejähaarake (lähtee solukeskuksesta, kulkee sähköisesti kohti synapsia
        
        Myeliinivaippa (myeliinitupit; aksonia peittävä valkea rasvapitoinen kerros, joka nopeuttaa tiedonkulkua)
        
        Hermopääte (voi olla haarautunut, jolloin yhdestä aksonista lähtee useita synapseja)
        
        Ranvierin kurouma (yhdessä myeliniituppien kanssa nopeuttaa tiedonkulkua)
        
        Dendriitti eli tuojahaarake (vastaanottaa viestiä muista hermosoluista ja tuo sen hermosolun soomaan. Reseptorit sijaitsevat dendriitin hermopäätteen pinnalla)
        
        Okanen (nystyrä, joka muodostuu synapsin aksoniin; tulee lisää, kun ihminen oppii)
        
        Synapsi (kaksi hermosolua yhdistyy toisiinsa; välittäjäaineet (hermosolun valmistama) toiminta eli kemiallinen viestintä tapahtuu synapsissa)
        
        Presynaptinen aksoni --> välittäjäainerakkulat
        
        Postsynaptinen dendriitti --> reseptori
      - Toiminta
        
        Avain-lukko-periaate (Synapsissa; eri välittäjäaineet sopivat eri reseptoreihin, sopivat vain tiettyyn)
        
        Kaikki tai ei mitään -periaate (Hermoimpulssi syntyy vasta, kun jännitekynnys ylittyy; hermoimpulssi etenee aksonissa aina samalla tavalla; ei ole olemassa erivoimakkuuksisia hermoimpulsseja)
        
        Vaihtelua tulee riippuen
        
        Laajuus (kuinka monet hermosolut aktivoituvat yhtä aikaa)
        
        Taajuus (Kuinka tiheään hermoimpulssit jossakin alueella toistuvat)
      - Esim. hermoverkko eli laaja verkosto. Kytkeytynyt toisiinsa toiminnallisesti esim. muistin toiminta on hajautettuna hermoverkkoihin ja vireystila
    - - Hermoston rakenne
        
        Keskushermosto (2)
        
        Aivot (tietojen käsittely ja käskytys)
        
        Selkäydin (tietojen välitys ja automaattiset refleksit)
        
        Ääreishermosto (2; tieto kulkee selkäytimeen ja aivoihin)
        
        Somaattinen hermosto (2)
        
        Sensorinen hermosto (tuntohermot)
        
        Motorinen hermosto (liikehermot)
        
        Autonominen hermosto (2; ei-tahdonalainen; sisäelimien hermotus)
        
        Sympaattinen hermosto (Elimistön toiminnan lisäys fyysisen ja henkisen rasituksen aikana)
        
        Syke nopeutuu
        
        Hengitys tehostuu
        
        Ruoansulatus hidastuu
        
        Glukoosia vapautuu vereen
        
        Lisämunuaisydin erittää adrenaliinia ja noradrenaliinia
        
        Stimuloi orgasmia
        
        Parasympaattinen hermosto (elimistön rauhoittaminen levossa)
        
        Ruoansulatus nopeutuu
        
        syke laskee
        
        verenpaine laskee
      - Hermoston kehitys (eri ikävaiheet)
        
        Sikiövaihe
        
        Alkeelliset hermoradat
        
        Hormonit muokkaavat aivoja
        
        Myelinisaatio alkaa tunto ja liikealueiden hermosoluissa
        
        Vauvaikä
        
        Hermosoluyhteyksiä syntyy ja karsiutuu kokemusten mukaan
        
        Hermoverkot kehittyvät erityisesti herkkyyskausien aikana
        
        Myeliini lisääntyy n. 0,5 vuoden iästä eteenpäin
        
        Lapsuus
        
        Herkkyyskausien aikana uudet taidot
        
        Hippokampus kehittyy n. 3 vuotiaana ja siten oma elämänkerrallinen muisti alkaa vakiintua
        
        Mielenteoriaan tarvittavat aivoalueet kypsyvät n. 3-5 vuotiaana
        
        N. 7 vuotias otsalohkojen kehitys mahdollistaa ohjeiden seuraamisen ja syyllisyyden kaltaiset tunteet
        
        Nuoruus
        
        Otsalohkot kehittyvät voimakkaasti, ja se näkyy harkintakyvyn keskeneräisyytenä
        
        Palkkioradat toimivat aktiivisesti (voi syntyä riippuvuuksia ja hyviä tapoja helposti
        
        Aivolisäke ohjaa puberteetin käynnistymistä ja kasvua
        
        Aivojen etu ja takaosien väliset hermoradat kehittyvät
        
        Aikuisuus
        
        n. 25 vuotiaana aivojen rakenteet ovat kypsyneet (viimeisenä aivokurkiainen ja otsalohkot))
        
        Aivojen koko 1,3-1,5 kg
        
        Plastisiteetti säilyy vaikka kaikki valmiit
        
        Vanhuus
        
        Terve vanhus oppii vielä uutta, mutta passivoituminen, alkoholi, sairaudet tai muistihäiriöt voivat tuhota aivokudosta
    - - Toiminta (Aivot ovat ihmisen hermoston komentokeskus)
        
        Aivoissa kootaan yhteen ja käsitellään aistielimistä sekä hermoston välityksellä tuleva tieto
        
        Aivoissa syntyvät tunteet, ajatukset ja sinne tallentuvat tiedot ja muistot
        
        Määrittävät persoonallisuutta
        
        Säätelee sekä tietoista ja tahdonalaista että ei-tietoista toimintaa
        
        Aivotoiminta (=aivojen hermoverkoissa liikkuu koko ajan informaatiota, mikä näkyy hermosolujen sähköisenä ja kemiallisena aktiivisuutena)
        
        Periaatteet 3
        
        Aivotoimintojen lokalisaatio (teoria, aivojen eri osat ovat erikoistuneet vastaamaan eri tehtävistä(liittyvät toisiinsa), esim. primaariset näköalueet; aivot kuitenkin toimivat aina kokonaisuutena)
        
        Lateralisaatio (Aivojen eri aivopuoliskot eli hemisfääri (isotaivot) ovat erikoistuneet hiukan eri tehtäviin; aivokurkiainen yhdistää aivopuoliskot)
        
        Vasen: kielen toiminnot (oikeakätiset kieleen liittyvät keskeiset alueet vasemmalla aivopuoliskolla)
        
        OIkea: visuaalis-avaruudellinen hahmottaminen
        
        Ristikkäisperiaate (Liittyy lateralisaatioon: oikea aivopuolisko vastaa vasemman kehon säätelystä ja vasemmasta näköalueesta ja vasen oikeasta kehon puolesta ja oikeasta näköalueesta)
        
        Plastisiteetti (Aivojen kyky muovautua eli kyky luoda uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä ympäristön ja kokemusten myötä; oppimisen perusta; oppim., mielenterveyksistä paraneminen plastisiteetin avulla)
        
        Herkkyyskausi (Aika, jolloin on erityinen alttius oppia jokin tietty taito biologisen kypsymisen ansiosta; hidastuu iän myötä)
        
        Uudet yhteydet dendriittien okasten avulla (Use it or lose it -periaate)
        
        Use it or lose it -periaate (Käytetyt hermoverkot säilyvät ja käyttämättömät surkastuu)
        
        Myelinisaatio (Hermosolun aksonin päälle muodostuu valkoinen myeliinityppi (rasvapitoinen kerros), joka nopeuttaa tiedon kulkua. Mitä enemmän valkeaa ainetta, sitä nopeampaa tieto liittyy)
        
        Auttaa pysyvän persoonallisuuden ja muistin sekä asiantuntemuksen kehittymistä
        
        Hermoradat (Hermosolujen kimppu joka siirtää informaatiota alueelta toiselle; voi kulkea näkö ja kieli alueiden välillä, aivokuorelta limbiseen järjestelmään tai aivorungosta ylös aivokuorella asti sekä aivopuoliskojen välillä)
        
        Nousevat ja laskevat radat
        
        Nousevat radat (tuovat kehosta tietoa aivoihin)
        
        Laskevat radat (vievät aivoista komentoja kehoon)
        
        MItä ja missä -reitit
        
        Mitä-reitti (Näkökuoren ja ohimolohkon välinen rata; oleellinen nähtyjen esineiden nimeämisessä)
        
        Missä-reitti (Näkökuorelta oikeaan päälakilohkoon vievä reitti; oleellinen kohteen sijainnin havaitsemisessa)
        
        Motoriset radat (keskeisiä lihasten ja liikkeiden ohjaamisen kannalta)
        
        Limbisen järjestelmän ja otsalohkon väliset radat (tärkeitä tunnesäätelyssä)
      - Rakenteet
        
        3 päärakennetta
        
        Isotaivot
        
        Koostuu: Aivokuori ja limbinen järjestelmä
        
        Aivokuorit
        
        Lohkot
        
        4 more items...
        
        Lohkojen erikoistuneet alueet
        
        7 more items...
        
        Limbinen järjestelmä (liittyy erityisesti motivaation ja tunteiden säätelyyn)
        
        Mielihyvätumake (Nucleus accumbens; keskeinen palkkioratojen osa; mielihyväkokemukset)
        
        Mantelitumake (Keskeinen tunnesäätelyssä ja arvioinnissa, etenkin pelon ja vihan tunteiden kokemisessa; liittyy erityisesti tunnepitoisten muistojen mieleenpainamiseen)
        
        Pelkojärjestelmä ja siihen liittyvä käyttäytyminen (herkkyys vaihtelee ihmisillä)
        
        2 more items...
        
        Hypotalamus (homeostaasin säätely eli monien automaattisten toimintojen säätely, kuten nälkä, jano, kehon lämpötila, hikoilu, verenpaine, syke, seksuaalinen aktiviteetti)
        
        Talamus (Keskeinen vireyden ja tietoisuuden säätelyssä; välittää tietoa aivorungon ja aivokuoren välillä sekä aivokuoren eri alueiden välillä)
        
        Hippokampus (Muistiaineksen "välivarasto"; pitkäkestoisten muistikuvien synnyttäjä; avaruudellinen hahmottaminen ja tilassa liikkuminen)
        
        Vastaa: kognitiiviset toiminnat ja persoonallisuus
        
        Aivorunko
        
        Koostuu: Ydinjatke, aivosilta, väliaivot ja keskiaivot
        
        Sisältää vireystilaa nostavia ja laskevia tumakkeita eli hermosolukertymiä eli ns. aivoverkosto
        
        Säätelee: perustoiminnot, kuten sydämen syke ja hengitys
        
        Pikkuaivot
        
        Säätelee automaattisia liikkeitä, mutta myös tasapainoa ja liikkeiden rytmisyyttä ja ajoitusta
  - - - Kemiallisia aineita: synapseissa toimivat välittäjäaineet ja verenkierrossa hormonit
        
        Aivojen välittäjäaineita säätelevät geenit selittävät osaltaan esim. temperamenttieroja ja muita psyykkisiä eroja ihmisten välillä
        
        Hormonit (=Umpieritysrauhasten valmistama kemiallinen yhdiste, joka vaikuttaa verenkierron kautta esim adrenaliini)
        
        Esim. adrenaliini ja oksitosiini toimivat välittäjäaineina ja hormoneina
      - Erilaiset välittäjäaineet
        
        Dopamiini (Vaikuttaa: mielihyvän tavoittelu -> riippuvuus, motoriikka, psykoottisuus; motivaatio ja palkkiojäjestelmään)
        
        Paljon (skitsofrenia, psykoottisuus)
        
        Vähän (Parkinsonin tauti)
        
        Serotoniini (Mieliala, uni, aggression hillintä; tunteet, uni)
        
        Paljon (Pakkoliikkeet)
        
        Vähän (Masennus, aggressio, univaikeudet)
        
        Noradrenaliini (Vireys, energisyys; tunteet)
        
        Paljon (maanisuus=kiihtynyt mieliala)
        
        Vähän (Masennus)
        
        Asetyylikoliini (muisti, vireys, motoriikka)
        
        Vähän (Alzheimerin tauti)
        
        Endorfiini (Euforia, hyvänolontunne, kivun kokeminen)
        
        Paljon (hyvän olon tunne)
        
        Vähän (Kipuherkkyys)
        
        GABA (tavallisin estävä välittäjäaine eli inhibitorinen (vähentää hermoimpulssin laukeamisen todennäköisyyttä); rauhoittuminen ja uni, motoriikka)
        
        Glutamaatti (tavallisin kiihdyttävä välittäjäaine eli eksitatorinen (lisää hermoimpulssin laukeamisen todennäköisyyttä); vireystila, oppiminen, muisti, motoriikka)
    - - Umpirauhanen (umpirauhanen on hormoneja tuottava elin, kuten aivolisäke, kilpirauhanen, lisämunuaiset ja kivekset)
      - Homeostaattinen tasapaino (hormonit säätelevät)
      - Eri hormoneja (umpirauhasten valmistama kemiallinen yhdiste, joka vaikuttaa verenkierrossa esim adrenaliini; vaikutus psyykkiseen toimintaan, kuten mielialaan)
        
        sukupuolihormonit (vaikuttavat tunne-elämään, mielialaan, itsevarmuuteen ja aggressiivisuuteen)
        
        Testosteroni
        
        Progesteroni
        
        Estrogeeni
        
        Adrenaliini (Stressihormoni; lisämunuaisytimen hormoni, joka tehostaa sydämen ja lihasten toimintaa stressitilanteessa aktivoimalla sympaattisen hermoston)
        
        Kortisoli (Lisämunuaisen kuoriosasta erittyvä hormoni, jota erittyy stressitilanteissa; nostaa veren sokeripitoisuutta ja takaa riittävän glukoosinsaannin esim. aivoille)
        
        Oksitosiini (liittyy kiintymyskäyttäytymiselle; hormoni ja välittäjäaine)
- - - - Tarve kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyksi
        
        Perusta evoluutiossa, koska yksin hengissä selviäminen vaikeampaa
      - Sosiaaliset motiivit (Motiiveja esim. vahva liittymisen ja läheisyyden tarve sekä valtaan liittyvät motiivit)
        
        Sosiaaliset motiivit saavat ihmisen alttiiksi sosiaaliselle vaikuttamiselle
        
        Esim. vauva muodostaa hoitajaan kiintymyssuhteen (yksi vahvimmin kehitystä ohjaava tekijä)
        
        Ihminen oppii vahvasti sosiaalisesta vuorovaikutuksesta
        
        Sosiaalistuminen (=opitaan yhteisön arvot, normit ja uskomukset)
  - - - Ryhmään kuuluminen on perustarve ja motivaation lähde
        
        Konformisuus
        
        Ryhmän ulkopuolelle jääminen tuntuu uhkaavalta
      - Kiintymyskäyttäytyminen (vahvistaa vanhempien ja jälkeläisten tunnepitoista suhdetta, näkyy myös parisuhteessa; lisää jälkeläisen mahdollisuutta selvitä)
        
        Oksitosiini (Kiintymyshormoni; yhteydessä sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin, kuten kiintymys, parinvalinta, luottamuksen syntyyn, oman ryhmän puolustaminen ja seksuaalinen kanssakäynti)
        
        lisääntyy myönteisestä vuorovaikutuksesta, erityisesti kosketuksesta
    - - Synkronointi (Vuorovaikutuksessa olevien ihmisten aivojen liike- ja tuntoalueet aktivoituvat samantahtisesti)
      - Peilisolut (Otsalohkojen motorisen alueen hermosoluja, jotka aktivoituvat kun itse suorittaa toimintaa tai katsoo toisen toimintaa)
        
        Helpottaa sosiaalista oppimista, tunteiden tunnistamista ja tarttumista sekä empatiaa ja auttaa ennakoimaan ihmisten aikomuksia
  - - - Yksilön ainutlaatuisuutta arvostetaan
      - Oma mielipide tärkeä
      - Yksilösaavutukset pidetään tärkeinä
      - Itsensä toteuttaminen
      - Yksityisyyttä arvostetaan
      - Sääntöjen rikkominen johtaa syyllisyyteen ja itsekunnioituksen menettämiseen
      - Yksin pärjäämistä odotetaan
      - Tavoitellaan vapautta ja itsenäisyyttä
    - - Sosiaalista harmoniaa arvostetaan
      - Nöyryys ja kohteliaisuus
      - Ryhmäjäsenyys
      - Tavoitellaan oman ryhmän auttamista
      - Ei odoteta oikeutta yksityisyyteen
      - Sääntöjen rikkominen johtaa häpeään ja kasvojen menettämiseen
      - Odotetaan apua ja vastuunjakoa
      - Alistutaan yhteiseen osaan, kohtaloon
    - - Kehitystehtävissä
      - Identiteetin määrittely
      - Tunneilmaisu
      - Vuorovaikutus
      - Attribuutiotavat
      - Eri temperamenttipiirteitä suositaan
      - Havaitseminen ja ajattelu
        
        Konstanssin oppiminen (kohteen pysyvyys; kaukana ihminen samankokoinen kuin lähellä)
        
        Taustan ja kohteen havainnointi
        
        Postformaalin ajattelun esiintyminen
      - Sisäiset mallit ja skriptit
  - - - Ehdollistuminen (sosiaalistuu ehdollistumalla, kun häntä kasvatetaan palkitsemalla ja rankaisemalla)
      - Mallioppiminen (sosiaalistuu, kun lapsi näkee millaisesta käyttäytymisestä seuraa myönteistä ja negatiivista palautetta)
      - Lähiympäristö (ne ihmiset, jotka ovat suoraan tekemisessä yksilön kanssa, kuten perhe) ja etäympäristö (asiat, jotka vaikuttavat ihmiseen välillisesti, esim. työpaikka, media, kulttuuriarvot)
      - susilapset (selviää miten oleellinen sosiaalistuminen on)
    - - Vaikuttaa
        
        Puolison valinta
        
        Sukupuoli
        
        Tunteiden ilmaiseminen
        
        suhtautuminen alkoholiin
        
        rehellisyyden arvostaminen
        
        valtasuhteet
    - - Itseään toteuttava ennustus (ihminen alkaa herkästi käyttäytymään häneen kohdistuvien odotusten mukaisesti
        
        Zimbardon vankilakoe (osa vangeiksi ja osa vanginvartijoiksi, roolit vaikutti toimintaan voimakkaasti. Jouduttiin keskeyttämään)
  - - - Sisä- ja ulkoryhmä
        
        Attribuutio (käytetään erilaista attribuutiota ryhmissä. Omalle ryhmälle tilannetekijät painottuvat ja muille persoonallisuus)
        
        Sisäryhmä ("me"-ryhmän jäsenet kokevat yhteenkuuluvuutta ja luottavat toisiinsa)
        
        Etnosentrismi (sisäryhmän suosiminen, kun kyse kansallisuuksista)
        
        Sosiaalisen identiteetin teorian mukaan ihmiset suosivat sisäryhmää automaattisesti ja tiedostomattaan
        
        Selittää stereotypioita ja ryhmien välisiä jännitteitä ja syrjinnän syntyä
        
        Ulkoryhmä ("muut"-ryhmä, johon yksilö ei koe kuuluvansa ja jonka kanssa ei halua olla tekemisessä)
        
        Tajfelin minnimalistisen ryhmän kokeet (Koehenkilöt satunnaisiin ryhmiin. Vaikka satunnainen, koehenkilöt alkoivat suosia oman ryhmän jäseniä ja syrjiä toisen ryhmän jäseniä, vaikka heitä ei tunnettu)
    - - Aschin janakoe (vastasivat väärin janojen pituuksiin, vaikka tiesivät oikean vastauksen)
    - - Ryhmän kehittyminen
        
        muotoutuminen, kuohunta, normiutuminen, tehtävän suorittaminen ja lopetus
    - - Säätila
      - Nälkä
      - Kiire
      - Mieliala
  - - - Ensivaikutelma (mielikuva, joka syntyy heti kohtaamisen alussa; ohjaa mmelko pitkään kokemusta toisesta ihmisestä; implisiittinen persoonallisuusteoria ohjaa ensivaikutelmaa)
      - Implisiittiset persoonallisuusteoria (Taipumus niputtaa luonteenpiirteitä ja olettaa, että tiettyihin luonteenpiirteisiin liittyy myös jokin toinen piirre)
        
        Haloefekti (eli sädekehävaikutus; positiivinen yleistys, joka tehdään positiivisesta ensivaikutelmasta. Silloin ihminen koetaan muissakin asioissa positiiviseksi)
        
        Stigma (eli polttomerkki; negatiivinen yleistys, jossa jonkin luonteenpiirteen takia leimataan tietynlaiseksi ja oletetaan hänen olevan negatiivinen muissakin asioissa)
      - Stereotypia (yleistys ihmisestä ryhmäjäsenyyden perusteella; voi olla positiivinen tai negatiivinen)
        
        Ennakkoluulo (aina negatiivinen stereotypia)
      - Asenteet (tunnepitoinen sisäinen malli,jossa mukana käsityksiä ja tunteita; voi näkyä toiminnassa tai ei) ja ennakkoluulot (kielteinen asenne)
    - - Oman edun mukainen attribuutio (taipumus selittää onnistumiset sisäisillä tekijöillä eli omista ominaisuuksista johtuvaksi ja epäonnistuminen tilannetekijöillä)
        
        Omaan itseen ja omaan sisäryhmään
      - Attribuutio perusvirhe (taipumus selittää omaa käyttäytymistä tilannetekijöillä ja muiden toiminta kertoo heidän persoonallisuudestaan)
  - - - Realistisen konfliktin teoria (luodaan uusi tavoite, joka purkaa ryhmien välistä kilpailua ja vahvistaa jaettua sosiaalista identiteettiä)
        
        Sherifin poikaleiri -koe (luotiin konflikti kilpailuasetelmalla --> vihamielisyys; jännitteen purkaminen tapahtui uudella yhteisellä tavoitteella)
      - Kontaktihypoteesi (ryhmien välisiä suhteita voidaan parantaa lisäämällä yhteydenottoja)
      - Konformisuus (mukautuminen ryhmään vaikka painetta ei olisi)
      - Kognitiivisen dissonanssin teoria (Kaksi käsitystä ristiriidassa. Ihminen pyrkii muodostamaan loogisia ja ristiriidattomia kokonaisuuksia. Tällöin käyttäytymistä tai uskomuksia on muutettava, keksittävä uusia perusteluja tai kiellettävä ristiriidan olemassaolo, jotta ristiriidan aiheuttama ahdistus lieventyisi)
        
        Tuuppaus (hienovarainen toimintaympäristön muuttaminen, jolla tehdään vaihtoehtojen valitseminen erityisen helpoksi)
        
        Festingerin valehtelukoe (osa valehteli 20 dollarista ja osa 1 dollarista. Yhden dollarin ryhmä väitti valehdelleensa suuremmasta summasta koska ei halunnut valehdella pienestä summasta, koska se olisi väärin. Siksi valehtelivat summansuuruudesta)
        
        Näkyy myös kun on nähty vaivaa johonkin asiaan. Ei haluta luopua siitä johon on nähty vaivaa
    - - Milgramin tottelemiskoe (tutkimus, jossa koehenkilöt luulivat antaneensa sähköiskuja oppimisen tehostamiseksi. Tosiasiassa tutkittiin, miten pitkälle ihmiset ovat valmiita menemään, kun auktoriteetti pyytää ja ottaa vastuun seurauksista)
    - - Vastavuoroisuus (antaa lahjan niin tarve vastata palvelukseen)
      - Sitoutuminen ja jatkuvuuden vaaliminen (jos lupaa jotakin, niin se pidetään, jotta minäkäsityksen eheys säilyy)
      - Konformisuus (ihmiset tekevät sitä, mitä ajattelevat enemmistön tekevän)
      - Auktoriteetti (auktoriteettia totellaan helpommin)
      - Tykkääminen (tykättyjä ihmisiä seurataan helpommin)
      - Niukkuuden kokemus (jos jotakin on saatavalla rajoitetusti, sitä halutaan enemmän)
- - - - Tiedonkäsittely (THOMATOKetsuP), toiminnot liittyvät toisiinsa
        
        Tarkkaavaisuus (kyky suunnata huomio yhteen asiaan tai kohteeseen...melko automaattinen, voidaan paikantaa tietylle aivoalueelle)
        
        Tarkkaavaisuutta ohjaavat aivojen alueet, joista tärkeimmät otsalohkot ja päälakilohkot (käsittelee mm. tuntoaistumuksia)
        
        Tahaton tarkkaavaisuus (nopea ja automaattinen, suuntautuu tahattomasti ympäristön ohjaamana)
        
        Orientaatiorefleksi (Synnynnäinen tahaton ja automaattinen tarkkaavaisuuden suuntautuminen uuteen ja yllättävään ärsykkeeseen)
        
        Tarkkaavaisuusvinouma (Tunteita aiheuttavien tapahtumien kyky kaapata tarkaavaisuus puoleensa)
        
        Taustalla: Limbisessä järjestelmässä sijaitseva mantelitumake arvioi jatkuvasti ympäristön uhkia ja mahdollisuuksia ja pyrkii näin tehostamaan tiedonkäsittelyä)
        
        Tahdonalainen tarkkaavaisuus (suuntautuu ihmisen ohjaamana, pääosin tietoista) säätely koostuu 3 taidosta
        
        Valikoiva tarkkaavaisuus (kyky suunnata tarkkaavaisuus tahdonalaisesti monesta samanaikaisesta ärsykkeestä yhteen ärsykkeeseen, mikä tehostaa informaation käsittelyää)
        
        Cocktail party -ilmiö (Ihminen pystyy kunntelemaan tahdonalaisesti tiettyä puhujaa, vaikka ympärillä on muuta puheensorinaa)
        
        Tarkkaamattomuussokeus (Tarkkaavaisuuden suuntaminen tiettyyn asiaan saa muut asiat jäämään huomiotta, jolloin ei-tarkkaillun informaation käsittely heikkenee)
        
        Koehenkilöt laskee syöttöjä mutta ei nää gorilla-asuhahmoa
        
        Inhibointi (Kyky sulkea epäolennaiset ärsykkeet pois tarkkaavaisuuden suuntaamiseksi haluttuun)
        
        Valppaus (=Vigilanssi; tarkkaavaisuuden ylläpito)
        
        Taito ylläpitää tarkkaavaisuus kohteena olevassa asiassa
        
        Taito palauttaa tarkkaavaisuus kohteena olevaan asiaan
        
        Jaettu tarkkaavaisuus (Tarkkaavaisuuden jakaminen)
        
        Taito jakaa tarvittaessa tarkkaavaisuus useampaan kuin yhteen asiaan
        
        Tehtävien vaikeus vaikuttaa tiedonkäsittelyiden määrään. Riippuu myös minkä tyyppistä tiedonkäsittelyä ja mitä aivoalueita vaatii
        
        Taito siirtää tarkkaavaisuutta nopeasti ja joustavasti asiasta toiseen
        
        Tutkimuksia
        
        Tarkkaamattomuussokeuskokeet (gorilla-asu ja pallojen syöttöjen laskeminen
        
        Stroop-efekti (Värien nimien luettelu, mutta värit kirjoitettu toisella värillä)
        
        Dikoottisen kuuntelun koe (pitää tietoisesti keskittyä puhumaan, jos toiseen korvaan puhuu toinen)
        
        Vigilanssin tutkiminen (valppauden ylläpitö pitkissä ja yksitoikkoisissä tehtävissä; vaikeasti erotettavan visuaalisen muutoksen esiintymistä ja siihen reagoimista)
        
        Priming-koe (ärsyke jota ei havaita tietoisesti ja sitten miten vaikuttaa toimintaa; esim. elefantin kuva ja sitten E_E_A__T_I
        
        Havaitseminen (melko automaattinen, voidaan paikantaa tietylle aivoalueelle)
        
        Havainnon synty (järjestyksessä, havainto on aivojen luomus, tulkinta vaikuttaa)
        
        Ärsyke (valo, ääniaallot, tuoksu jne)
        
        Aistielinten reseptorisolut (silmät, korvat, nenä jne) ottavat vastaan ärsykkeen.
        
        Reseptorisolut muuntavat ärsykkeet hermoimpulsseiksi
        
        Havainto syntyy , kun hermoimpulssit tulkitaan aivokuoren aistialueilla ja assosiaatioalueilla. Tietoinen havainto
        
        Aistimus syntyy, kun hermoimpulssit aktivoivat aivokuoren aistialueita (primaarilla aivokuorella (alueet, jotka erikoistunut aistipiiriinsä)), tiedostamaton
        
        Havaitsemisen automaattisuus
        
        Hahmolait (havaitsemissa ilmeneviä säännönmukaisuuksia esim. läheisyys, hyvänjatko ja samankaltaisuuden laki)
        
        Syvyys ja etäisyys
        
        Monokulaariset syvyysvihjeet (yhdellä silmällä havaittavia opittuja säännönmukaisuuksia, jotka auttavat syvyyden ja etäisyyden hahmottamisessa, vaikka näkymä olisikin kaksiulotteinen
        
        Binokulaariset syvyysvihjeet (Silmien yhteispelin avulla muodostuma syvyysvaikutelma. Silmät näkevät eri kohdista niin tämä pieni erilaisuus kuvista muodostaa syvyysvaikutelman)
        
        Konstanssi (=havaintopysyvyys, aivot ovat oppineet ettei ympäristö jatkuvasti muutu vaikka verkkokalvolle tuleva tieto niin väittäisikin, esim. koon, värin ja muodon konstanssi)
        
        Havaintokehäperiaatteen mukaisesti ihminen olettaa näkevänsä, ohjaa havaintoja ja tulkintoja
        
        Taipumus nähdä itselle tuttuja hahmoja ja aina niitä ei ole
        
        Optiset harhat (näköaistin harha-aistimus, joka perustuu oikeaan ulkoiseen ärsykkeeseen, mutta väärään tulkintaan
        
        Näköhavainnon tulkintaa hämätään konstansseilla ja väreillä
        
        Järjestelmä 1 tapa havaita sortuu virhetulkintaan, vaikka järj. 2 tietäisi totuuden
        
        Illuusioiden vaikutus säilyy, vaikka tietää näkemänsä vääräksi, havaitsemisen automatisoitumisen takia, jolloin ihminen ei vaikuta tietoisesti
        
        Prosessointi (Molempia tarvitaan havainnon syntyyn ja ne yhdistyvät havaintokehäperiaatteen mukaisesti)
        
        Ärsykelähtöinen prosessointi (ärsykkeestä tuleva informaatio muokkaa sisäistä mallia)
        
        Skeemalähtöinen prosessointi (Aktivoitunut sisäinen malli ohjaa tarkkaavaisuutta ja informaation valikointia
        
        Oppiminen (aivoalueiden yhteistoiminta ja assosiaatioalueet)
        
        Muisti (melko automaattinen, voidaan paikantaa tietylle aivoalueelle)
        
        Perustuu oppiviin ja muovautuviin aivokuoren hermoverkkoihin, joihin tieto tallentuu.
        
        Hermoverkot vahvistuu
        
        Synapsit toimivat sitä tehokkaammin, mitä useammin niiden välillä liikkuu kemiallisia viestejä
        
        Muistijärjestelmä (3)
        
        Aistimuisti (säilyttää sekunnin murto-osa)
        
        Aistien kautta saapuva ärsyke, suurin osa ärsykkeistä unohtuu
        
        Tarkkaavaisuus valikoi tietoisuuteen siirtyvän aineksen
        
        Implisiittinen eli ei-tietoinen
        
        Työmuisti (noin alle 20 sekunttia)
        
        Tietoinen
        
        Suuntaa tarkkaavaisuutta ja toimii tietoista toiminnanohjausta
        
        Rajallinen, 3-5 mieltämisyksikköä eli asiakokonaisuus
        
        Vain osa siirtyy säilömuistiin; ilman aktiivista kertaamista, tieto unohtuu
        
        Säilömuisti
        
        Muistin tallentumiseen liittyy erityisesti hippokampus (uusien muistikuvien välitallennuspaikka)
        
        Koordinoi muistijälkien (yhtä aikaa aktivoituva hermoverkko, joka koetaan muistona) syntyä
        
        Lujitusteoria (hippokampus kokoaa kokemuksen osaset)
        
        Unen aikana hermossolujen yhteydet vahvistuvat ja turhat karsiutuvat
        
        Alajärjestelmät
        
        asiamuisti
        
        2 more items...
        
        taitomuisti
        
        Implisiittinen ja eksplisiittinen muisti
        
        Eksplisiittinen (selvästi toteavaa, yleensä tiedostettua)
        
        3 more items...
        
        Implisiittinen (epämääräisesti ilmenevää, yleensä ei-tietoista)
        
        2 more items...
        
        Unohtaminen
        
        Tapahtuu kaikissa muistivaiheissa
        
        Jäsentyneet sisäiset mallit, joihin sisältyy paljon hakuvihjeitä, on helppo palauttaa mieleen
        
        Muistijärjestelmät
        
        3 more items...
        
        Muistin tutkiminen
        
        Baddeleyn kaksoisprosessointikoeasaetelma (koehenkilöille yhtäaikaisesti 2 tehtävää. Jos tehtävät vaativat samaa esim näkökykyä tai kuuloon perustuvaa muistamista, tehtävät eivät onnistuneet. Jos eri, onnistui)
        
        Valemuistojen tutkimus (Koehenkilöille keksitty tarina lapsuudesta ja kuvia näytettiin. Koehenkilöille muodostui vahvoja lapsuusmuistoja ja oli vaikea uskoa että ne olivat keksittyjä)
        
        Ebbinghausin tutkimukset unohtamisesta ja kertaamisesta (Merkityksettömät tavut unohtuivat nopeasti opettelun jälkeen, mutta unohtaminen hidastui vähitellen)
        
        Työmuistin kapasiteetin mittaaminen (Montako sanaa, kirjainta, kuvaa tutkittava muistaa. Voidaan pitää ajallinen viive ja voidaan häiritä
        
        Salamavalomuistikuvien tutkimus (Voimakas tunnekokemus, jonka jälkeen subjektiivinen tunne äärimmäisen tarkasta tilanteen muistamisesta on vahva. Seurantatutkimuksissa yksityiskohdat muuttuvat samalla tavalla kuin muissa muistoissa)
        
        Ajattelu, asiantuntijuus (sisältää päätöksen tekoa, johon kuuluu ongelmanratkaisua ja luovuutta)
        
        Tietoisuus (aivoalueiden yhteistoiminta ja assosiaatioalueet)
        
        Ongelmanratkaisu (aivoalueiden yhteistoiminta ja assosiaatioalueet)
        
        Kieli (puheen tuottaminen, ymmärtäminen, nimeäminen, lukeminen ja kirjoittaminen)(aivoalueiden yhteistoiminta ja assosiaatioalueet)
        
        Yhteydessä päätöksentekoon, luovuuteen ja toiminnanohjaukseen
        
        Symbolinen kieli (sanat ovat symboleita objekteilla ja abstrakteille käsitteille; käsite muistiedustuksia todellisuudesta-->hierarkkisia ylä ja alakäsitteitä)
        
        Kielelliset alueet aivoissa
        
        Liikealue (otsalohkon takaosassa; osallistuu esim. puheen motoriseen tuottamiseen)
        
        Kuuloalue (ohimolohko; osallistuu esim. puheäänen eri piirteiden käsittelyyn)
        
        Näköalue (takaraivolohko; osallistuu esim. luetun tekstin kirjaimien analysointiin)
        
        Brocan alue (vasemman otsalohkon reunalla; osallistuu erityisesti kielen tuottamiseen)
        
        Wernicken alue (vasen ohimolohko; osallistuu erityisesti kielen käsitteiden ymmärtämiseen)
        
        Jos vahingoittunut, ei ymmärrä puhetta ja tuotettu puhe on sekavaa
        
        Päättely, päätöksenteko (yritetään paras mahdollinen vaihtoehto useista vaihtoehdoista)(aivoalueiden yhteistoiminta ja assosiaatioalueet)
        
        Päätöksen tekemistä vaikuttavat tiedonkäsittelyn rajoitukset esim. havaintojen epätarkkuus, työmuistin rajallinen kapasiteetti ja tarkkaavaisuuden valikoivuus
        
        Järjestelmä 1 ja 2
        
        Järjestelmä 1 nopeissa arjen päätöksissä ja joskus myös isoissa päätöksissä, mutta silloin huonoja valintoja
        
        Järjestelmä 2 isot päätökset
        
        Heuristiikat (=ajattelun oikopolku, auttavat ja harhauttavat)
        
        Kognitiiviset vinouma (=harhaan johtavat ajattelun oikopolkuja)
        
        Vaikuttaa:
        
        Tunteet
        
        persoonallisuus (ottaa riskejä ja kokea epätietoisuutta)
        
        itsetunto
        
        maailmankuva
        
        Moraali
        
        Ryhmäilmiöt
        
        Konformisuus
        
        Aktiivisena oleva sosiaalinen identiteetti
        
        Tilannetekijät
        
        Voi olla:
        
        Tietoista eli ylittänyt havaintokynnyksen ja havannoida tahdonalaisesti ympäristöä
        
        Ei-tietoinen eli tiedostamaton viittaa automatisoituneihin prosesseihin ja implisiittisiin muistoihin
        
        Älykkyys ja viisaus
        
        Älykkyys (psykassa testiälykkyys eli testeillä mitattavaa älykkyyttä; synnynnäinen mutta ympäristö vaikuttaa sen ilmenemiseen)
        
        Älykkyystekikijä
        
        g-älykkyystekijä
        
        yleinen älykkyys; jakautuu m-älykkyystekijöihin
        
        m-älykkyystekijä
        
        kielellinen älykkyys
        
        matemaattinen älykkyys
        
        avaruudellinen hahmottaminen
        
        s-älykkyystekijä
        
        esim. kielellisestä älykkyydestä puheen sujuvuus tai ymmärtäminen
        
        matikasta määrien hallinta tai ongelmanratkaisu
        
        avaruudellisest hahmottelusta kuvioiden päättely
        
        Metakohnitiiviset kyvyt (tiedostaa mitä jo osaa ja mitä ei ja osaa arvioida miten oppii)
        
        Sosiaalisesti hajautettu kognitio
        
        Kyky hyötyä muiden tiedoista ja taidoista
        
        Älykkyyden kolme ulottovuutta (Robert Sternberg)(älykkyys=kyky
        toimia tehokkaasti ympäristössä)
        
        Analyyttinen älykkyys (Abstrakti ja käsitteellinen ajattelu. Kyky analysoida, ratkaista ongelmia ja vertailla ja hankkia tietoa)
        
        Luovuus (Kyky luoda uusia ja omaperäisiä ratkaisuja ja yhdistellä olemassa olevaa tietoa vaihtoehtoisilla tavoilal)
        
        Käytännön älykkyys (Kyky hankkia kussakin ympäristössä ja tilanteessa tarvittavaa tietoa ja soveltaa tietoa käytännön ongelmiin)
        
        Älykkyyden testaaminen
        
        Diagnosoida kehitysvammaisuutta tai antaa lisähaasteita lahjakkaille
        
        Avaa ovia esim. opiskeluun niille, joilla huono sosioekonominen tausta; siksi pääsykokeet
        
        Älykkyysosamäärä (älykkyystestien eri osien yhteispistemäärä)
        
        Voi toimia itseään toteuttavana ennusteena
        
        Stereotypiauhka (pitää itseään huonompana stereotypian takia ja saa suoriutumaan kykyjään huonommin)
        
        Viisaus (taitava ajattelu, tunneäly, mentalisaatio, eettinen kypsyys ja vastuullisuus
        
        Älykkyys
        
        Tehokas ongelmanratkaisu
        
        Looginen hahmottaminen
        
        Kielellistäminen
        
        Postformaaliajattelu
        
        Moninäkökulmaisuus
        
        Kriittinen arviointi
        
        Itsereflektiivisyys
        
        Tunneäly ja mentalisaatio (kyky aavistaa millaisia ajatuksia, tunteita ja motiiveja toisen toiminnan taustalla on)
        
        Tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen
        
        Tunteiden säätely ja hyödyntäminen
        
        Eettisyys
        
        Kypsä pohdinta
        
        Prososiaalinen toiminta (parantaa toisten hyvinvointia; auttaa, hoivaa, opettaa)
        
        Vastuun kantaminen
        
        Luovuus (uuden ja omaperäinen tuotteen kehittäminen taitavalla ja sosiaalisesti arvostetulla tavalla)
        
        Kaksi luovuuden ajattellunmuotoa (Guilford)
        
        Divergentti ajattelu (=luova ajattelu; käyttää mielikuvistusta; kysymyksestä syntyy ideoita
        
        Konvergentti ajattelu (=Analyyttinen tai kriittinen ajattelu; käyttää logiikkaa; faktat vaikuttavat ratkaisuun)
        
        Lateraalinen ajattelu: ajattelua laatikon ulkopuolelta eli käyttää molempia
        
        Luovuuden komponenttiteoria (Teresa Amabile)
        
        Koostuu:
        
        Asiantuntijuus
        
        Sisäinen motivaatio
        
        Persoonalliset ominaisuudet
        
        Vaikuttaa (ylemmät rohkaisee ideoimaan estoitta:
        
        Itsenäinen ajattelu
        
        Avoimuus
        
        Spontaanius
        
        Kyky sietää ristiriitoja ja epävarmuutta
        
        Erilaisuutta sietävää, turvallista ja hyväksyvää ympäristöä
        
        Häiriöt (aivovaurioiden seurausta, mutta osa kehityksellisiä(geneettinen tai ympäristöön liittyvä tai molempia)) ja kuntoutus (hoito neuropsykologinen kuntoutus=lääkinnällinen)
        
        Havaitsemisen häiriöt (monet aivotoiminnan häiriöitä)
        
        Agnosio (aivotoiminnan häiriöstä johtuva havaitsemisen häiriö)
        
        sokeus voi puolestaan johtua esim. vauriosta, toimintojen puutteellisuudesta tai näköaivokuori vaurioitunut
        
        Tarkkaavaisuuden häiriöt
        
        Neglect (=huomioimattomuusoireyhtymä; Yleensä vasen havaitsemisen kenttä jää tarkkaavaisuuden ulkopuolelle)
        
        vaurio oikeassa päälaenlohkossa, jossa käsitellään molemmista näkökentistä ja kehonpuoliskoista tulevaa tietoa
        
        Kehityksellisiä häiriöitä, tarkkaavaisuushäiriöt
        
        ADHD (ylivilkkaus; impulsiivisuus ja tarkkaamattomuus
        
        Otsalohkon poikkeuksellinen toiminta; tarkkoja syitä ei tiedetä
        
        ADD (tarkkaamattomuus ja impulsiivisuus
        
        Muistihäiriöt (stressi vaikuttaa myös)
        
        Amnesia (väliaikainen tai pysyvä muistin menetys)
        
        Retrogradinen (estää menneen muistamisen
        
        Anterogradinen (estää uusien muistojen muodostumisen
        
        Alzheimerin tauti (aivojen rappeutumisesta johtuva etenevä muistisairaus
        
        Voi aiheuttaa dementiaa (henkisen toimintakyvyn heikkeneminen))
        
        Kielellisen toiminnan häiriöt
        
        Synnynnäisiä
        
        Dysleksia eli lukivaikeus (lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät vaikeudet)
        
        Dysfasia eli kielen oppimisen viivästyminen lapsuudessa
        
        Aivojen vaurioituminen
        
        Aleksia (lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet johtuvat aivojen vaurioitumisesta)
      - Sisäinen malli (muistiin tallentunut valmius tunnistaa tuttuja asioita ympäristöstä, yksilöstä, itsestä ja toimintatavoista ja toimia uusissa tilanteissa aiempien kokemusten mukaisesti)
        
        Rekonstruktiivisuus (Jokaisella muistelukerralla muistikuva rakennetaan uudestaan ja se muokkautuu)
        
        Piaget
        
        Assimilaatio (=uudet kokemukset liitetään olemassa olevaan sisäiseen malliin)
        
        Akkommodaatio (Syntyy uusi sisäinen malli, koska aiemmat eivät riitä selittämään uusia kokemuksia)
        
        Hierarkkisuus (ylä- ja alakäsitteiden jäsentäminen)
        
        Tyypit
        
        Skripti (toiminnan käsikirjoitus)
        
        Motorinen
        
        Laaja ajattelumalli
        
        Minäkäsitys, maailmankuva, ihmiskäsitys, evoluutio
        
        Sosiaalinen havaitseminen (voivat olla nopeita yleistyksiä esim. stereotypia)
        
        Asenne (tunnepitoinen sisäinen malli, jossa on käsityksiä ja tunteita, voivat näkyä tai olla piileviä)
      - Havaintokehäperiaate (Ulrich Neisser, aisteista tulee materiaalia työmuistiin, sisäiset mallit ohjaavat tarkkaavaisuutta, tarkkaavaisuus valikoi tietoa ja sisäiset mallit tulkitsevat tietoa)
        
        Vahvistusharha (ilmiö, jossa ihminen taipuu hakemaan tukea omille mielipiteille, sivuuttaen vastakkainen informaatio
      - Teoria
        
        Nopea ja hidas ajattelu (Daniel Kahneman)
        
        Järjestelmä 1 eli nopea
        
        Automaattinen vaistonvarainen tehokas ajattelu, mutta altis virheille. Vie vähemmän energiaa
        
        Järjestelmä 2 eli hidas
        
        Tietoinen hidas analyyttinen eli erittelevää tarkkaa ajattelua ja ponnistelua. Yleensä luotettava
      - Kognitiiviset vinoumat (Tyypillinen taipumus ajatteluvirheisiin)
        
        Heuristiikka (Nopea ja käytännöllinen ajattelua ohjaava sääntö)
        
        Esim. muistisäännöt
        
        Hyödyllisiä kun nopeuttaa tiedonkäsittelyä. Haitallinen kun tehdään vääriä johtopäätöksiä tai ylläpidetään negatiivisia stereotypioita
        
        Erilaisia kognitiivisia vinoumia
        
        Vahvistusharha/vahvistusvinouma (havaita tietoa, joka tukee aiempia uskomuksia)
        
        Saatavuusheuristiikka (ajattelussa nojaudutaan asioihin, jotka ovat tuttuja esim. tuttu, omakohtainen tai yleinen asia)
        
        Ankkurointi (taipumus nojata ajattelussa satunnaiseen vertailukohteeseen)
        
        Esim. autoissa ensin tarjottu hinta asettaa normin seuraaville hintatasoille
        
        Edusavuusheuristiikka (taipumus jäsentää maailmaa erilaisten mallikappaleiden ja stereotypioiden avulla)
        
        Esim. rekrytoinnissa ei ota haastatteluun romanilaista, koska "ne varastelevat"
        
        Uhkapelurin harha (taipumus ajatella siten, että jos jotakin on tapahtunut tietyllä aikavälillä usein, se tapahtuu tulevaisuudessa harvemmin)
        
        Menetysten harha (taipumus pitää kiinni huonosta suunnitelmasta, vaikka tosiasiassa olisi järkevää luopua ja vaihtaa tavoitteita)
        
        Stigma eli polttomerkki (ensivaikutuksen perusteella tehdään negatiivinen yleistys kohteesta)
  - - - Tärkeä merkitys hyvinvoinnille. Tunteet saavat lähestymään tai välttämään jotain asiaa ja siten ovat yhteydessä motivaatioon
        
        Puolustaa mieltä ja kehoa
        
        Esim. varoittavat uhkaavista tilanteista
      - Tunteet tuottavat palautetta ympäristöstä ja omista tavoitteista sekä varmistavat, että toiminnassa on energiaa.
      - Evoluution näkökulma: tällainen tunnejärjestelmä auttanut selviämään
        
        Pelkojärjestelmä (Tarkkailee ympäristöä uhkien varalta, valmistaa suojautumaan fyysiseltä ja psyykkiseltä vahingoittumiselta. Uhkia vältetään tai paetaan.)
        
        Palkkiojärjestelmä (mielihyväjärjestelmä, säätelee motivaatiota sekä tapahtumien miellyttävyyttä ja palkkioista oppimista) Keskeinen välittäjäaine on dopamiini
      - Tunteen synty (liittyy automaattisia ja tiedostomattomia muutoksia käyttäytymisessä sekä aivojen ja kehon toiminnassa)
        
        Tunteen aiheuttava tapahtuma (0s)
        
        Tunnereaktio (Aivotoiminnan, kehon toiminnan ja käyttäytymisen muutokset sekä tunneilmaisu)
        
        Tiedostamattomat ja automaattiset tunneprosessit
        
        Tunnekokemus (Oman kehon tilojen tunnistaminen ja tulkitsemisen tuottama tietoisuus tunteesta) (0,5 s päästä)
        
        Tietoinen osa tunneprosessia
    - - Sanattomat tunneilmaisujen (esim. ilmeet, eleet, asennot ja äänenkäyttö) avulla tunteet välittyvät
      - Ilmaiseminen ja havaitseminen (pystyy arvioimaan ja ennakoimaan muiden aikomuksia ja pystyy antamaan palautetta toiminnasta)
        
        Vuorovaikutus sujuvampaa kun ilmaistaan ja havaitaan tunteita
      - Tunteiden tarttuminen (Toisen ihmisen kyky tuottaa havaitsijassa vastaava tunnekokemus)
        
        Syitä 2
        
        1) Tunteiden tarttuminen mahdollistaa jaetun ympäristön havainnoimisen ja ympäristöön reagoimisen
        
        Esim. Tunteiden tarttuminen valmistaa ihmistä uhkaan, jonka otiset ovat nähneet mutta itse ei
        
        2) Tunteet toimivat ihmisen tiedonkäsittelyn säätelijöinä
        
        Vuorovaikutustilanteissa tunteiden samankaltaisuus auttaa tulkitsemaan ja havaitsemaan ympäristöä samalla tavoin. Helpompi ymmärtää toista
        
        Vaikuttaa yksilön ja suurten väkijoukkojen toimintaan
        
        Auttaa myös empatiassa (kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää tunteita)
    - - Tarkkaavaisuus (Tunteet ohjaavat tarkkaavaisuutta)
        
        Tarkkaavaisuusvinouma (tarkkaavaisuus suuntautuu helpommin tunteita aiheuttaviin tapahtumiin helpommin kuin neutraaleihin)
        
        Näin ihminen välttää uhkia ja kielteisiä asioita ja lähestyy hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin asioihin
      - Muisti ja oppiminen
        
        Samanlainen tunnetila asiaa opiskellessa ja muistaessa tehostaa mieleenpalauttamista
        
        Vahvat tunteet voivat johtaa nopeaan ehdollistumisoppimiseen
      - Päätöksenteko ( 3 tavalla vaikuttaa)
        
        Millaisia päätöksiä ihminen on taipuvainen tekemään (esim. voimakkaat tunteet rajoittavat työmuistin toimintaa)
        
        Päätöksenteossa viriävät tunteet suuntaavat automaattisesti päätöksentekoa
        
        Päätöksenteon ratkaisun aiheuttamat tunteet ohjaavat vastaavien päätösten tekemistäö myös tulevaisuudessa
      - Motivaatio (tunteet viriävät kun ihminen arvioi jotakin tilannetta suhteessa omiin tavoitteisiinsa))
        
        Jos tilanne on tavoitteiden kannalta merkityksellinen, tilanne herättää voimakkatakin tunteita
        
        vaikuttaa motivaation kautta tavoitteelliseen oppimiseen (tietoisesti opiskelee)
        
        Hyväntuulisena ihminen jaksaa ponnistella vaikeidenkin tehtävien parissa paremmin kuin huonotuulinen
    - - Esim. toistuvat myönteiset tunteet johtaa parempaan terveyteen, laajempaan sosiaaliseen verkostoon sekä sosiaaliseen asemaan
      - Toistuvat kielteiset tunteet ovat riski psyykkiselle hyvinvoinnille
    - - Ihminen pyrkii Psyykkinen tasapaino säätelykeinoilla
        
        suurin osa tiedostomatonta
        
        Kun tulee tietoiseksi negatiivisista tunteista, tarvitaan tasapainoon pääsemiseksi tietoista tunteiden säätelyä
        
        Tietoisen säätelyn avulla vaikuttaa, mitä tunteita kokee, milloin kokee ja kuinka voimakkaita ja kuinka ilmaisee niitä
        
        Taitava tietoinen tunteiden säätely on yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin ja mielen tasapainoon
      - Tunteiden säätelyn mekanismi (opittava taito ja osa persoonallisuutta)
        
        Grossin malli tunteiden säätelystä
        
        Ennakoivat keinot (ennen tunteiden syntymistä)
        
        Tilanteen valinta
        
        Osallistu kokeeseen tai jätä osallistumatta
        
        Tilanteen muokkaaminen
        
        Valmistaudu huolella tai älä
        
        Tarkkaavaisuuden siirto
        
        Kiinnitä huomio kokeeseen tai keskity sydämen tykytykseen
        
        Kognitiivinen muutos
        
        Suhtaudu kokeeseen mahdollisuutena oppia uutta tai mieti mitä epäonnistumisesta seuraisi
        
        Reaktiosidonnaiset keinot (miten vaikutetaan tunnereaktioon ja tunnekokemukseen niiden jo synnyttyä)
        
        Tunnereaktion muuttaminen
        
        Ennakoivista keinoista syntyy viriävää tunnereaktio
        
        +kokemus-, +fysiologia-, +käytös-
        
        Säätelykeinot (miten säätely tapahtuu käytännössä)
        
        Hallinta- eli coping-keinot (ratkoa ongelmia tai lieventää niiden herättämiä neg. tunteita; useimmiten adaptiivisia, mutta päihteiden käyttäytyminen tai välttelykäyttäytyminen voivat olla epäadaptiivisia)
        
        Lazarus ja Folkman
        
        Ongelmakeskeinen coping
        
        Tilanteeseen voi vaikuttaa
        
        Tunnekeskeinen coping
        
        Tilanteeseen ei voi vaikuttaa
        
        3 more items...
        
        Merkityskeskeinen coping
        
        Ongelma- ja tunnekeskeinen coping ei riitä
        
        2 more items...
        
        Defenssit eli puolustuskeinot (automaattinen ja usein tiedostomaton tapa säädellä omia vaikeita tunteita, suojaa liialliselta ahdistukselta
        
        Adaptiiviset
        
        sublimaatio (kanavoidaan turhauma ja tunteet yhteiskunnallisesti hyväksyttyyn toimintaan
        
        Supressio (tietoinen aikalisä, vaikea asia käsitellään myöhemmin)
        
        Huumori
        
        Epäadaptiiviset
        
        Regressio (lapsenomanen käytös, jossa ihminen taantuu aiempaan kehitysvaiheeseen)
        
        Projektio (Heijastaa toisiin omia vaikeita tunteita)
      - Tunnetaidot (1) kyky tunnistaa tunteita itsessä ja muissa, 2) hahmottaa syitä taustalla, 3) osaa säädellä tunteitaan sekä 4) kykenee ilmaisemaan niitä)
        
        Opitaan vuorovaikutuksessa
        
        Tärkeitä mielenterveyden ylläpitämisessä ja haastavista elämäntilanteista selviytymisessä
    - - Tunteita aiheuttavien tapahtumien tunnistaminen
        
        mantelitumake (amygdala;limbisessä järjestelmässä; ohimolohkon sisäosassa)
        
        Keskeinen pelon ja vihan kokemisessa
        
        Liittyy myös tunnepitoisten muistojen erotteluun neutraaleista ja niiden mieleenpainamiseen
        
        Assosiaatioalueet (yhdistävät tulevia tietoja )
      - Tunteisiin liittyvien kehollisten muutosten tuottaminen
        
        Homeostaattisesta säätelystä (Elimistön sisäinen tasapaino, esim. lämpötila, vesipitoisuus) vastaavat alueet
        
        Hypotalamus (Säätelee hormoneita, janon ja nälän tunteita, seksuaalisuutta, mielihyvän kokemuksia sekä kehon lämmönsäätelyä)
        
        Keskiaivot
        
        autonomisen hermoston toiminta (ei-tahdonalainen; jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen
        
        Tyvitumakkeet (Keskiosassa olevia tumakkeita; osallistuvat mm. liikkeiden tuottamisen, mielihyvään, motivaatioon ja riippuvuuksiin
        
        Aivojen palkkiojärjestelmä ja sen keskeinen välittäjäaine dopamiini
        
        Tuntoalue (Aivokuorella; käsittelee tuntoaistimuksiin liittyvää tietoa esim kipua)
        
        seuraa Somatosensorinen tilaa (tuntoaistin toimintaan liittyvä tieto) ja säätelee tuntoaistin toimintaa
      - Tietoisuus tunteista
        
        Tuntoalue (kehon suhdetta ulkoiseen maailmaan)
        
        Aivosaari (Aivokuoren osa; osallistuu interoseptioon, kivun kokemiseen, tunteisiin ja moniin riippuvuuksiin)
        
        Yhdessä välittävät tietoa otsalohkon etuosalle, jonka avulla ihminen tulee tunnetilastaan tietoiseksi
        
        Interoseptiivinen järjestelmä (seuraa kehon sisäistä tilaa)
      - Tunteiden säätely (edellyttää että on tietoinen tunteista)
        
        Otsalohko
        
        Inhibitio (sen avula ihminen voi estää itseään tekemästä jotain vahingollista tunteesta huolimatta)
        
        Pihtipoimun etuosa (tunteiden säätely
    - - Individualistinen kulttuuri
        
        Tunteet yksityisiä tapahtumia (muilla ihmisillä vähän merkitystä)
      - Kollektiivinen
        
        Kytkeytyvät enemmän sosiaalisiin suhteisiin kuin indiv. kultt.
        
        Tunteet viriävät enemmän tilanteesta kuin subjektiivisesta kokemuksesta
      - Perustunteet (kaikkialla lähes samalla tavalla toimivia tunteita
        
        Ilo, suru, pelko, viha, hämmästys, inho
        
        Kaikkiin liittyy omanlainen toiminnan muutos, kehon toiminnan ja käyttäytymisen muutos, kasvoilla, kehossa ja äänessähavaittava ilmaus skeä myös kokemus tunteesta
        
        Pohja evoluutiossa
        
        Kulttuurinen vaihtelu (mllaisissa tilanteissa on soveliasta näyttää tunteita)
    - - Perimä ja temperamentti
        
        Perimä
        
        voi periytyä esim. alttius masennukseen ja stressiherkkyys
        
        Temperamentti
        
        Vaikuttaa erityisesti taipumukseen kielteisiin tai myönteisiin tunteisiin
      - Tunnetaitojen kehittymiseen vaikuttavat erityisesti
        
        Perusturvallisuus, kiintymyssuhteet ja kasvatustyyli
        
        Tunteiden sosiaalinen mallintaminen ja yhteissäätely
        
        Samastuminen, peilisuhteet, ehdollistuminen ja mallioppiminen, vertaisryhmät
        
        Tunteiden säätelykeinojen harjoitteleminen, itsesäätelyvalmius
        
        kyky taitavaan mentalisaatioon (=ymmärtää muiden toiminnan syitä)
        
        Minäkäsitys ja identiteetin kehitys
      - Tunnetaitojen kehitys
        
        Vauva
        
        Tunnistaminen
        
        Mielihyvä ja mielipaha
        
        Tunnistaa ilmeitä
        
        Kokemuksen säätely
        
        Pääasiassa muiden avustuksella (syli, rauhallinen juttelu)
        
        Alkeellisia omia keinoja (imeminen, pään pois kääntäminen
        
        Ilmaisun säätely
        
        Ei pysty lykkäämään tai hillitsemään tunneilmaisua
        
        Leikki-ikä
        
        Tunnistaminen
        
        Perustunteet
        
        Sosiaalisia tunteita (häpeä, syyllisyys, kateus)
        
        Kokemuksen säätely
        
        Aikuisen tuki usein tarpeen
        
        Pääasiassa toiminnallista säätelyä (siirtymäobjekti (esim. nalle, lisää turvallisuutta), syli, leikki)
        
        Ilmaisun säätely
        
        Pääasiassa toiminnallinen tunneilmaisu (riehuminen, itkeminen, nauraminen)
        
        Kyky lykätä tai hillitä tunneilmaisua kehittyy vähitellen
        
        Kouluikä
        
        Tunnistaminen
        
        Sanavarastoon vaikuttaa tunteiden erittelykykyyn
        
        Kokemuksen säätely
        
        Kyky säädellä tunnetta toiminnan ohella mielikuvien avulla ja puhumalla kehittyy
        
        Kyky ennakoida tunteita kehittyy
        
        Ilmaisun säätely
        
        Kyky ilmaista sanoilla kehittyy entisestään
        
        Kyky hallita omia tunneilmaisuja kehittyy entisestään
        
        Nuoruus
        
        Tunnistaminen
        
        Sanavarasto vaikuttaa tunteiden erittelykykyyn
        
        Otsalohkon voimakkaan kehityksen myötä kyky tunnistaa toisten tunteita hetkellisesti heikkenee
        
        Kokemuksen säätely
        
        Nuoruusiän alussa voimakkaita tunnemyrskyjä
        
        Kypsymättömien defenssien käyttö tavallista
        
        Kyky eritellä tunteita monipuolisesti ja säädellä tunnekokemusta sen kautta kehittyy
        
        Ilmaisun säätely
        
        Kyky ilmaista sanoilla kehittyy entisestään
        
        Kyky hallita omia tunneilmaisuja kehittyy entisestään
    - - Riippuva (asia jota mitataan)
        
        Tunne voi olla molempia
        
        esim. tuotetaan ärsyke ja tutkitaan mitä tunteita se koehenkilössä herättää
      - Riippumaton (asia jota säädellään)
        
        esim. miten tunne vaikuttaa koehenkilön toimintaan
      - Menetelmät
        
        Toiminnallinen aivokuvantaminen
        
        PET (verenkiertoon radioaktiivista-ainetta, kun veri vilkastuu tietää missä on toimintaa), fMRI (happimuutokset, magneettinen)
        
        Fysiologiset mittaukset
        
        Sydämensyke EKG, ihon sähkönjohtavuus EDA, kasvolihasten elektromyografia EMG
        
        Kyselylomakkeet ja kokemusotantamenetelmät
        
        Tunnepäiväkirja ja muut itsearviointimenetelmät
        
        Käyttäytymisen perusteella tehtävät päätelmät
        
        havainnointi ja reaktioaikamittaukset
      - Tutkijat
        
        Paul Ekmanin tutkimus perustunteista
        
        Nummenmaan kehollisten tunnekarttojen tutkimus
        
        Iowan uhkapelitehätävä -tutkimus (päätöksenteossa käyetään kognitiivia ja emotionaalisia prosesseja; Ihmisillä on tapana valita tulos joka tuottaa positiivisia ärsykkeitä vahvistavan tuloksen)
  - - - Motiivi (=toiminnan syy, joka suuntaa toimintaa kohti tavoitetta)
      - Osa synnynnäisiä, osa opittuja ja osa kulttuurisia
      - Tietoisia (ihminen tunnistaa) ja ei-tietoisia (ei tunnista eikä ei ilmaise) tarpeita
      - Motiiviristiriita (=Haluamisen ja ei-haluamisen jännitettä. Kaksi vastenmielistä asiaa tai sama asia, joka on yhtä aikaa sekä houkutteleva että vastenmielinen)
    - - Tunteet kertovat mitkä asiat vetävät puoleensa ja mitä vältellään
      - Jos tavoite on yksilölle tärkeä, niin siihen liittyvät tunteetkin ovat voimakkaita
      - Kognitiot vaikuttavat tulkintoihin omista kyvyistään ja pystyvyydestään, mikä vaikuttaa siihen millaisia tavoitteita yksilö asettaa
      - Motivaatioon vaikuttavien tekijöiden tunteminen mahdollistaa oman ja muiden käyttäytymiseen vaikuttamisen
    - - Selviytymismotiivit (täyttyminen on välttämätöntä elossa pysymiselle
        
        Homeostaattiset motiivit (Pitää yllä fysiologista tasapainoa, esim. sopiva lämpö, uni ja veren sokeripitoisuus eli nälkä)
        
        Hypotalamus (Säätelee hormoneita, janon ja nälän tunteitam seksuaalisuutta, mielihyvän kokemuksia ja kehon lämmönsäätely)
        
        Ihmiset myös syövät sosiaalisesti
        
        Taistele tai pakene -reaktio (nostaa nopeasti kehon vireystilaa, joka syntyy pelon, vihaisuuden ja stressin yhteydessä)
        
        hengissä pysyminen
        
        Sosiaaliset motiivit (huomioida toisten vaikutus omaan toimintaansa)
        
        Turvallisuuden ja läheisyyden tarpeet
        
        Hyväksyntä
        
        Konformisuus (mukautuu ryhmään saadakseen hyväksyntää)
        
        Synnynnäinen liittymisen tarve
        
        edistää: Kiintymyssuhde syntyy varhaislapsuudessa
      - Psykologiset perustarpeet (ihminen haluaa jotain, jonka vuoksi elää ja joka auttaa kokemaan elämänsä merkityksellisenä)
        
        Deci ja Ryan: Itseohjautuvuusteoria (3 hyvinvointia edistävää psykologista perustarvetta)
        
        Autonomia (päätösvalta ja valinnanvapaus
        
        Kyvykkyys (kokemus osaamisesta, pätevyydestä ja aikaansaamisesta)
        
        Yhteenkuuluvuus (kokemus osallisuudesta ja yhteydestä itseään suurempaan)
      - Motivaatio tyypit (vaikuttaa hyvinvointiin; ihmisellä molempia, toimii kuin hihna)
        
        Sisäinen motivaatio (halu tehdä itsensä vuoksi; tekeminen koetaan palkitsevaksi, merkitykselliseksi ja innostavaksi)
        
        Ulkoinen motivaatio (ei toiminnan syy vaan asiaa tehdään jonkin muun tavoitteen motivoimana)
        
        Välineellinen ehdollistaminen (Palkkiot ja rangaistuksien avulla käyttäytymisen ohjaamista)
        
        Ei riitä ylläpitämään pitkäkestoista motivaatiota
    - - Itsesäätelytaidot (omien ajatuksien, tunteiden ja käyttäytymisen muokkaamista ja muuttamista niin, että pystyy saavuttamaan tavoitteensa)
        
        Tunnetaidot (tunnistaminen, syy, ilmaisu ja säätely; auttavat etenemään vastoinkäymisistä)
        
        Toiminnanohjaus (hyvän suunnitelman tekoon)
        
        Itsekontrolli (kyky ehkäistä häiritseviä impulsseja (inhibitio))
        
        Metakognitiiset taidot (missä on hyvä ja mitä pitää vielä kehittyy tavoitteiden kannalta)
      - Tavoitteet, pystyvyysuskomukset ja tunteet (=motivaatio; kun yksi huono, muut kärsivät)
        
        Tavoitteet (asettaa tavoitteet pyst. usk. ja attribuution perusteella)
        
        SMART-tavoite (täsmällinen, mitattava, saavutettava, merkityksellinen, aikataulutettu)
        
        Attribuutiot
        
        Illusorinen optimismi (onnistumiset--> itse, epäonn. --> tilannetekijät
        
        Defensiivinen pessimismi (ennakoidaan epäonnistumista)
        
        opittu avuttomuus (ei voi vaikuttaa elämään)
        
        Optimismi ja pessimismi
        
        Pystyvyysuskomukset
        
        Aiemmat onnistumiset/kokemukset
        
        Attribuutiotapa (oman edun mukainen paras)
        
        Sijaismallit (muut ihmiset selvinneet samantapaisista haasteista)
        
        Ympäristön kannustus ja oman kehon reaktioiden hallinta (esim. kyky rauhoittua
        
        Ihmisten tuki
        
        Tunteet
        
        Myönteiset tunteet ylläpitää toivoa ja uskoa tekemiseen
        
        Kielteiset tunteet voivat synnyttää amotivaatiota (ei yhtään motivaatiota, ei aseta tavoitteita)
        
        Tunteiden tunnistaminen ja salliminen auttaa tekemään tilanteesta tulkinnan, että voi tarttua toimeen, vaikka motivaatio eksyksissä
      - Fyysiset voimavarat ja sosiaalinen ympäristö
        
        Fyysiset voimavarat
        
        Tunteilla yhteys uneen ja ravitsemukseen
        
        Mot. ylläpitäminen tarvitsee riittäviä fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja
        
        Sosiaalinen ympäristö
        
        Kasvuympäristö voi tukea resilienssiä (kyky selvitä vaikeuksista)
    - - Oppimisorientaatio (haluaa oppia asian; sisäinen motivaatio)
      - Saavutusorientaatio (hyvät arvosanat; enemmän ulkoista motivaatiota)
      - Suoritusorientaatio (parempi kuin muut tai välttää epäonnistumisia)
      - Välttämisorientaatio (välttää opiskelua, huonot kokemukset)
    - - Synnynnäiset erot
        
        Temperamentti- ja persoonallisuuserot (reagointitapoja)
        
        Ottaako riskejä vai onko turvallisuushakuinen?
        
        Tunnollisuus ja sovinnollisuus voivat ohjat a huomioimaan muiden tarpeet omien tarpeidensa yli
        
        Turvallisuude tarpeet, tarve rauhoittumiseen, omaan tilaan ja elämyshakuisuus
        
        BIS- ja BAS-järjestelmät (hermoston aktivoitumisen järjestelmiä; BIS saa ihmisen välttelemään kohdetta ja BAS saa lähestymään kohdetta hyvien asioiden toivossa)
        
        Palkkiojärjestelmä (dopamiini)
        
        Geenien ohjaamat erot dopamiinin tuotannossa voivat selittää miksi mielihyvähakuisuus johtaa jopa riippuvuuksiin
      - Erilaiset toiminta- ja tulkintatyylit (syntyy yksilön luontaisten taipumusten, elämänkokemusten ja ympäristön palautteen yhteisvaikutuksesta)
        
        Millaiset tavoitteet mahdollista saavuttaa (pystyvyysuskomukset)
        
        Miten omaehtoisesti ja itsenäisesti asettaa tavoitteita (sisäinen motivaatio)
        
        Miten pystyy vaikuttaa tavoitteiden saavutettavuuden (kontrollikäsitys, attribuutiotyylit)
        
        MIten jaksaa ponnistella ja ylläpitää motivaatiota ja toiveikkuutta (optimismi-pessimismi))
      - Sosiaalinen ympäristo (syntyy kulttuurin, etä- ja lähiympäristön ohjaamana)
        
        Kollektiivinen ja individualistinen kulttuuri
        
        Individualistisessa kulttuurissa motivoi yksilön etu ja itse asettaa tavoitteet ja on myös itse niistä vastuussa
        
        Kollektivistivisessa kulttuurissa tavoite on tuottaa kunniaa koko perheelle ja omasta lähiyhteisöstä huolenpitäminen motivoi voimakkaasti
        
        Arvomaailma (erilaisten arvojen ja tärkeiden asioiden kokonaisuus)
        
        Mikä koetaan olevan tavoittelemisen arvoinen ja mitä keinoja luvallista käyttää
        
        Maailmankuva (sisäinen malli; käsitys millainen maailma on ja miten siinä tulee toimia)
    - - Cialdini suostumisen kuusi periaatetta
        
        1) Vastavuoroisuus (muilla halu vastata palvelukseen tai lahjaan ja hyvitellä tuottamaansa pettymystä)
        
        2) Sitoutuminen ja jatkuvuuden vaaliminen (Jos ihmiset lupaavat jotakin, heillä on tarve olla johdonmukaisia säilyttääkseen minäkäsityksen eheyden)
        
        3) Sosiaalinen vaikutus (ihmiset tekevät sitä, mitä luulevat enemmistön tekevän eli ovat taipuvaisia yhdenmukaisuuteen eli konformismiin
        
        4) Auktoriteetti (Auktoriteettihahmoja, kuten poliiseja ja tutkijoita, totellaan ja seurataan herkemmin kuin muita)
        
        5) Tykkääminen (miellyttäviksi koettuja ihmisiä seurataan herkemmin)
        
        6) Niukkuuden kokemus (kun jotakin on rajallisesti saatavilla, sitä halutaan enemmän)
      - Tuuppaaminen (käyttäytymistä ohjailevaa toimintaa, joka perustuu vaihtoehtojen valitsemisen tekemiseen erityisen helpoksi)
        
        Esim. ilmastonmuutos, kulutus-, terveys- ja liikennekäyttäytyminen
      - Tiedollinen ristiriita (omat taidot ja tiedot eovät riitä asian ymmärtämiseen), joka herättää tunnereaktion saa yksilönmotivoimaan paremmin
- - - - Hermoimpulssit (=sähköinen aktivaatio, joka kulkee aksonista toiseen hermosoluun
        
        Toistuva aktivoituminen tekee hermoverkot herkäksi reagoimaan uudelleen
        
        Hajautettu kertaus hyödyntää hermoverkkojen herkistymisen periaatetta
        
        Dendriittien okaset kasvavat ja lisääntyvät, jolloin reseptoreiden määrä kasvaa, jolloin voi paremmin vastaanottaa välittäjäaineita
        
        Välittäjäaineet (=hermoston valmistava kemiallinen aine esim. dopamiini)
        
        Glutamaatti ja asetyylikoliini vaikuttavat muistin toimintaan
    - - käyttämättömät solut/verkot surkastuvat, käytetyt vahvistuu
    - - Lujitusteoria (konsolidaatio, hippokampus toimii välivarastona, kunnes muistijälki lujittuu pysyväksi muistoksi)
        
        Voi kestää päiviä, kuukausia tai vuosia
        
        Tapahtuu unen aikana
        
        Univaje ja korkea stressihormonitaso häiritsevät lujittumista
  - - - Vaikuttaa itsesäätelykykyihin ja tunnereaktiivisuuten ja siten opettaja-oppilassuhteisiin
      - Persoonallisuus
        
        Tunnollisuus ja uteliaisuutenä ilmenevä avoimuus edistävät oppimista
    - - Kaksostutkimus (=yhdessä tai erikseen kasvaneet)
  - - - Hermosolujen uudet yhteydet vahvistuvat
    - - Tärkeä taitojen oppimisessa ja tunteellisten tapahtumien muistamisessa
    - - Univaje häiritsee
    - - Stressihormoni kortisoli (lisämunuaisen kuoriosa) heikentää muistin ja oppimisen kannalta tärkeän hippokampuksen toimintaa
- - - - Behaviorismi (J.B. Watson)
        
        Mallioppiminen (Albert Bandura)
        
        =Sijaisvahvistaminen (oppii muiden saamien seurausten perusteella )
        
        Välineellinen ehdollistuminen (B.F. Skinner)
        
        Palkkiot ja rangaistukset
        
        käyttäytyminen aina opittua, ihmisten toimintaa voi muokata ulkoisten ärsykkeiden kautta
        
        "Pikku Albert" -koe
      - Vygotskin sosiokulttuurinen teoria (=Ajattelun ja kielen kehityksen teoria)
        
        Aluksi kieli on lapselle vuorovaikutuksen väline ja myöhemmin sisäistyy ajatteluksi
        
        Lähikehityksen vyöhyke (=mahdollista oppia toisen avulla)
        
        Soveltuu aikuisiinkin ja ryhmässä voi oppia paremmin
    - - Äärimmäinen deprivaatio
    - - Vaikuttaa pystyvyysuskomuksiin (=käsitys, miten suoriutuu jostakin asiasta)
      - Saadaan lähiympäristöstä (perhe, kaverit, opettajat)
        
        Vanhempien sosioekonominen tausta vaikuttaa koulumenestykseen
        
        Postformaaliajattelu (=kypsä ajattelu, ongelmakeskeisyys, kriittisyys ja metakognitio)
    - - Kehittää metakognitiota
      - Voidaan hyödyntää jokaisen vahvuuksia temperamentti- ja persoonallisuuspiirteissä
      - Yhdenmukaisuuden paine
      - Samaistuminen (=tiedostomaton käyttäytymisen ja ajattelun jäljittely)
      - Suoritusorientaatio
        
        Vertailee muiden kanssa tuloksia
  - - - Odotukset muilta
- - - - Haitallista, koska pystyvyysuskomukset kärsivät ja stressi heikentää keskittymiskykyä
  - - - Kasvun mindset
      - Muuttumattomuuden ajattelutapa
    - - Purkaa jännitettä, joka syntyy kun sisäiset mallit ja ajatukset eivät ole yhdenmukaisia (kognitiivinen dissonanssi), siksi ihmiseen liittyy uteliaisuus ja älyllinen ponnistelu
      - Ulkoinen kontrollikäsitys
      - Sisäinen kontrollikäsitys
  - - - Tarkkaavaisuus
        
        Inhibointi (=kyky sulkea epäolennaiset ärsykkeet)
        
        Oppiminen vaikeutuu jos inhibointi häiriintyy
      - havaitseminen
      - ajattelu
      - Muisti
        
        Aistimuisti
        
        Ylläpitää ärsykkeistä syntyneitä aistumuksia sekunnin murto-osien verran. Vastaanottaa ja siirtää työmuistiin prosessoitavaksi
        
        Työmuisti
        
        Ajallisesti (noin 20 sek.) ja määrällisesti (3-5 mieltämisyksikköä) rajallinen
        
        Rekonstruktiivinen (=muistikuvat kyseisellä hetkellä mielikuvien avulla syntyviä luomuksia
        
        Säilömuisti
        
        Pitkäaikainen muisti, ei aktiivisesti juuri nyt työmuistissa
        
        Assosiaatio (=mielleyhtymä, asioiden välisiä yhteyksiä)
        
        Mieleenpalauttaminen
        
        Hakuvihjeet (esim.opittu asia liitetään tietorakenteeseen, asiayhteys saattaa toimia muistiinpalautusvihjeenä
    - - Tarkkailtava kohde herättää sisäisiä malleja, jotka ohjaavat havainnointia eli sitä, mihin tarkkaavaisuutta. Havainnon eli tulkinnan tekeminen edellyttää sopivia sisäisiä malleja
        
        Sisäiset mallit (=muistiin tallentuneet mielukuvat itsestä, muista, paikoista, esineistä ja tapahtumista)
    - - Tiedon muokkaaminen
        
        Syväsuuntautunut
        
        hahmottaa yhteyksiä ja kokonaisuuksia
      - Tiedon toistaminen
        
        Pintasuuntautunut
        
        yrittää muistaa irralisia yksityiskohtia
      - Kertaus
        
        Hajautettu kertaus
        
        Aktiivinen mieleenpalautus
        
        esim. miettii mitä on lukenut
        
        Opitun testaaminen
  - - - Oppiminen
        
        Oppimisorientaatio
        
        Saavutusorientaatio
        
        hyvät arvosanat
      - Suoriutuminen
        
        Suorituslähestymisorientaatio
        
        paremmat arvosanat kuin muilla
        
        Suoritusvälttämisorientaatio
        
        ei halua epäonnistua muiden edessä
      - Välttely
        
        Välttämisorientaatio
        
        yrittää selviytyä pienimmällä työmäärällä
- - - - Tietoja ja taitoja, tapoja ja asenteita
  - - - Riittää kun palkkiot ja rangaistukset kohdistuvat toiseen, niistä voidaan oppia
  - - - Tietoisuus omista vahvuuksista ja heikkouksista. Opiskelun arviointi ja säätely
  - - - Neutraaliin asiaan voi alkaa liittyä tietty automaattinen reaktio, joka alkujaan on liittynyt eri asiaan
        
        Esim. koira kuolaa, kun kuulee omistajan kenkien äänet
        
        Voidaan purkaa altistusterapialla tai reaktio voi sammua eli ei tule reaktiota heti
    - - Vahvistaminen (=palkitaan hyvästä, jolloin ei-toivottu vähenee)
        
        Tehokkaampaa kuin rangaistuksien antaminen
      - Palkkiot ja rangaistukset
- - - - Evoluutio
      - Perimä
      - Hermosto ja hormonit
    - - Kulttuuri
      - Kasvuympäristö
      - Tilannetekijät
    - - Kognitiiviset toiminnot
      - Tunteet
      - Motivaatio
- - - - säätely:
        
        Tietoiset hallinta eli copingkeinot
        
        Tiedostamattomat puolustuskeinot eli defenssit
      - tasapainottelu
        
        psyykkinen hyvinvointi
        
        mielihyväkokemyukset
        
        tyydytystä tuottava toiminta
        
        sosiaaliset suhteet
        
        optimaalinen vireystila
        
        Stressi ja kriisit
        
        vastoinkäymiset
        
        stressiä tuottavat vaatimukset
        
        ristiriidat, ulkopuolisuus
        
        univaje
        
        keskellä: tunteet, yks. ominaisuudet ja resilienssi
    - - Tunteet toimivat suoja ja tasapainotusjärjestelmänä (tasapainon horjuminen synnyttää ahdistuksen tunteita; kun koetaan vaikeita tunteita käytetään säätelykeinoja)
        
        Coping-keinot
        
        Lazarus ja FOlkman 3 pääkategoriaa
        
        ennakoivat ja reaktiosidonnaiset keinot
        
        Defenssit eli puolustusmekanismit (lievvennetään ahdistusta ja estetään tai viivytetään asian käsittelyä)
        
        kehittymättömät
        
        torjunta
        
        arvon kieltäminen
        
        lohkominen (mustavalkoisuus)
        
        acting out (tehdään jotain impulsiivisesti miettimättä)
        
        projektio
        
        Kehittyneemmät
        
        suppressio eli aikalisän ottaminen
        
        älyllistäminen (analysoidaan faktojen perustella ilman tunteita)
        
        kompensaatio 8asia jota ei saavuteta korvataan toisella
        
        huumori
        
        sublimaatio
  - - - Mantelitumake ilmoittaa hälytystilasta hypotalamukselle
      - Hypotalamus viestittää sympaattiselle hermostolle aktivoinnin tarpeesta ja parasympaattisen hermoston rauhoittava toiminta vaimenee
      - Lisämunuaisten ydin vapauttaa adrenaliinia verenkiertoon
      - taistele tai pakene -reaktio on hengissä pysymiselle välttämätön mekanismi
      - Ihminen rauhoittuu automaattisesti, kun otsalohkot viestievät mantelitumakkeelle, että uhka on ohi
      - Dopamiinia erittyy, koska uhan poistuminen on palkitsevaa.
    - - HPA-akseli eli hypotalamuksen (H), aivolisäkkeen (P) ja lisämunuaisten (A) kokonaisuus
        
        Aivolisäke tuottaa kortikotropiinia, jonka kemiallinen viesti aktivoi lisämunuaisten kuorikerrosta
        
        Lisämunuaiset tuottavat kortisolia (nostaa veren sokeripitoisuutta ja takaa riittävän glukoosinsaannin aivoille)
        
        Hypotalamus: "toimintavalmiutta on lisättävä edelleen"
      - Lazarus (kielteinen kokemus stressistä kun tunne ettei pysty hallita)
        
        Distressi eli negatiivinen, uuvuttava stressi
        
        Jatkuva pitkittynyt stressi oireilee fyysisenä väsymyksenä ja sairastuvuutena, kognitiivisen toiminnan ja tunne-elämän säätelyn heikkenemisenä sekä sosiaalisina ongelmina
        
        Eustressi hyvä stressi, tunne että kaikki on hallinnassa vaikka vireystila on koholla
  - - - shokkivaihe ("aika jolloin maailma pysähtyi)
      - reaktiovaihe (tuntuu kuin eläisi vuoristoradalla)
      - käsittelyvaihe (elämäni on muuttunut tapahtuman seurauksena)
      - uudelleen orientoitumisen vaihe (ensi kesänä taidan lähteä ulkomaille)
    - - psyykkistä ensiapu
      - jos lukkiutuu tuskalliseen kokemukseen eikä pääse toipumaan, puhutaan posttraumaattisesta stressireaktiosta (PTSD) (Järkyttävän kokemuksen seurauksena ilmeneviä reaktioita, kuten unihäiriöitä, painajaisia, keskittymiskyvyttömyyttä ja väkisin mieleen tunkeutuvia ajatuksia ja mielikuvia.)
        
        ahdistuneisuushäiriöiden luokka
      - traumaterapia (Psykoterapiaa, jolla hoidetaan traumaperäisiä häiriöitä.)
        
        trauman jälkeiseksi kasvuksi (psyykkinen kasvu --> terveemmät ajatusmallien omaksumista ja voimaantumista)
    - - Traumaattiset kriisit (yllättävä tapahtuma, jossa stressi korkealla ja silloin opitut hallintakeinot eivät riitä)
        
        mielenterveyden ongelmat
        
        Aiemmat pystyvyysuskomuksia ja resilienssiä
        
        haavoittumattomuuden illuusio (Uskomus, että itselle ja läheisille ei satu mitään pahaa)
      - Elämänkriisit (Usein pitkäkestoisesti kuormittava, haastava elämäntilanne, johon sisältyy suuria muutoksia)
        
        opitut reagointitavat
        
        kiintymyssuhde
  - - - turvallinen kiintymyssuhde (onko turvallista tukeutua muihin)
      - toiminta ja tulkintatyylit (Aiempien kokemusten ja saadun palautteen kautta syntyvä minäkäsitys ja pystyvyysuskomukset, jotka ennustavat menestymistä eri elämän osa-alueilla ja selittävät, miksi ihmiset motivoituvat eri tavoin. Yksilön tekemät attribuutiot eli päätelmät toiminnan tulokseen vaikuttaneista syistä muuntavat sitä, miten aiemmat kokemukset tulkitaan. Yksilön tominta- ja tulkintatyylit ovat myös yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin.)
      - Optimismi
    - - voikukka- ja orkidealapset
      - Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteet
        
        vaikeissa tilanteissa millaiset itsesäätelyvalmiudet
      - plastisiteetti
        
        adaptiivisuus
  - - - Vireystila (Elimistön ja aivojen aktivaatiotaso, ihmisen toimintavalmius.)
        
        vuorokausirytmi (tasaisin väliajoin toistuva uni-valvetilan sekä vireyden ja väsymyksen vuorottelu)
        
        suprakiasmaattinen tumake eli biologinen kello
        
        melatoniini (käpyrauhanen; Välittäjäaine, joka vaikuttaa nukahtamiseen pimeässä)
        
        aivoverkosto (Aivorungossa sijaitseva verkostomainen monia eri hemoverkkoja sisältävä useiden eri välittäjäaineiden ohjaama tumakeryhmä, joka vaikuttaa vireystilaan, unirytmiin ja aktivoitumiseen.)
        
        Aivokuori ja aivot kokonaisuutena pystyvät sekä tahdonalaisesti että automaattisesti orientaatiorefleksin avulla etenkin hätätilanteessa nostamaan vireystilaa tietyissä rajoissa
        
        Geneettinen kronotyyppi (Yksillölliset erot vuorokausirytmissä; aamu vai iltavirkku)
      - Unen vaiheet (EEG)
        
        nREM-uni
        
        syvä uni (Unennäön vaihe, jossa elimistö saa riittävästi lepoa ja josta on vaikein herätä kesken unien; Psyykkisen ja fyysiseen toimintakyvyn palauttamiseen tarvitaan)
        
        Syvän unen aikana aivoaallot hidastuvat, lihasten toiminta on estynyt, eikä ihminen ole tietoinen ympäristöstään
        
        Kevyt uni (aloittaa elimistön rentoutumisen ja parasympaattisen hermoston aktivaation, joka laskee sykettä ja rauhoittaa suolistoa)
        
        REM-unen aikana aivojen aktiivisuus muistuttaa valvetilaa, mutta ihminen näkee spontaanin aivotoiminnan tuloksena unia. Silmät liikkuvat luomien alla vilkkaasti unennäön aikana.
        
        REM-uni (Vilkeuni, silmät liikkuvat luomien alla ja ihminen näkee unia, vaikuttaa oppimiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn; Psyykkisen ja fyysiseen toimintakyvyn palauttamiseen tarvitaan)
      - Välittäjäaineet
        
        GABA (aivojen hermosolujen aktiivisuus heikkenee unen aikana)
        
        adenosiini (väsymystä ja unipainetta)
        
        Kofeiini häiritsee
    - - Ylläpitää
        
        fyysiseen toimintakykyyn (Uni vaikuttaa aivojen toimintaan, immuunipuolustukseen ja hormonitoimintaan)
        
        immuunipuolustus (Elimistön suojautumismekanismi taudinaiheuttajia vastaan)
        
        hormonitoiminta (Esimerkiksi kasvuhormonin erittyminen vaatii unta; univaje häiritsee kylläisyyttä säätelevien hormonien toimintaa ja estää stressistä palautumista.)
        
        Ihmisen nukkuessa glymfaattinen järjestelmä esimerkiksi puhdistaa aivoja päivän aikana kertyneistä kuona-aineista
        
        Uni on tärkeää myös hermoston kehitykselle ja muovautumiselle.
        
        psyykkisiin toimintoihin (Univaje näkyy kognitiivisisssa toiminnoissa (tarkkaavaisuus, ajattelu, muisti, oppiminen, päätöksenteko, luovuus), tunteiden säätelyn heikkenemisessä ja motivaation muutoksissa.)
        
        tarkkaavaisuuteen, muistiin, ajatteluun ja toiminnanohjaukseen
        
        Sekä akuutti että krooninen univaje ja nukkumisen ongelmat ovat yhteydessä muun muassa heikentyneeseen stressin, tunteiden ja motivaation säätelyyn, masennukseen, ahdistuneisuuteen ja ärtymykseen
        
        muistijälkien lujittumista ja muistin toiminnan kannalta tärkeän hippokampuksen toimintakyvyn parantumista
    - - krooninen univaje ja unettomuus (ei pysty nukkumaan vaikka haluaisi)
      - unen laatu
        
        jatkuva heräily
        
        painajaisunet
      - Jet lag
        
        sosiaalinen jet lag
      - Moniin psyykkisiin ja neurologisiin ongelmiin (riippuvuudet, masennus, psykoottisuus; toisaalta ADHD ja autismin kirjo) liittyy toisinaan nukkumiseen liittyviä vaikeuksia.
      - Unihygenia (Olosuhteet ja käytänteet, jotka edesauttavat nukahtamista ja unen jatkuvuutta)
- - - - Ilmenee sopeutumiskykynä ja vahvuuksina kuten optimismina
      - Mielenterveyshäiriö (syndroomia eli oireyhtymiä, jotka vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiin ja toimintakykyyn; yleisnimike häiriöille; kulttuuri vaikuttaa diagnosointiin: joissakin arvostettua, toisissa ei)
      - Kaksiulotteinen mielenterveyden malli (optimaalinen - vähäinen psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveyden häiriö - ei häiriötä)
        
        Ihanteellinen toimintakyky (eikä häiriötä)
        
        Korkea psyykkinen hyvinvointi häiriöstä huolimatta
        
        Ei häiriötä mutta kokevat surua, ahdistuneisuutta tai ovat onnettomia
        
        Alhainen toimintakyky ja on häiriö
    - - Ahdistuneisuushäiriöt (lieväasteisia, jotka saattavat rajoittaa elämää; ylimitoitettu ahdistuneisuuden tunne ja pelokkuus; fobia, paniikkihäiriö, pakko-oireiset häiriöt)
        
        Hoito: omahoito, lyhyt psykoterapia, jonka tukena voi olla lääkkeitä
      - Mielialahäiriöt (yleisimmin väestössä; masennus (pitkäaikainen mielialan lasku), kaksisuuntaiset mielialahäiriöt (masennusjakso ja maniajakso eli kiihtynyt mieliala)
        
        Hoito: usein yhdistyvät lääkkeet ja psykoterapia
      - Persoonallisuushäiriöt (jotkut persoonallisuuspiirteet ilmenevät äärimmäisenä) ja yksilön ajattelu muovautunut minäkeskeiseksi; epävakaus, epäsosiaalisuus, narsistisuus)
        
        Hoito: pitkä psykoterapia, koska taustalla usein lapsuuskokemukset
      - Psykoottiset häiriöt (tyypillistä todellisuudentajun pettäminen, aistiharhat ja harha-ajatukset; skitsofrenia, psykoositilat; voi olla ettei tunnista itsessä)
        
        Hoito: lääkkeet, koska taustalla biologisia tekijöitä; psykiatriset sairaalat, jos itsetuhoisuuden riski
      - Neurologiset häiriöt eivät ole mielenterveyshäiriöitä
      - Riippuvuus ja syömishäiriöt ovat yleensä myös mielenterveyshäiriöitä
  - - - Arvio: noin 20-25 % suomalaisista aikuisista kärsii
        
        kasvua ei voi päätellä suoraan esim diagnooseista, koska ei kerro, kuinka moni koko väestöstä oireilee
      - Esiintyvyyseroja sukupuolittain, kulttuureittain ja sosiaaliluokittain; korkea sosioekonominen tausta on yhteydessä parempaan mielenterveyteen, mutta ei tiedä mikä on syy ja mikä on päätelmä
    - - Mielenterveyshäiriöihin liittyy stigma eli kielteinen leima, jonka ei pitäisi määrittää koko elämää
      - Mielenterveyshäiriö ei ole poliittisesti, uskonnollisesti tai seksuaalisesti poikkeava käyttäytyminen
      - Diagnosoinnin hyödyt ja haitat
        
        Hyödyt
        
        Huojentaa saada diagnoosi. Helpommin kohdattavia ja lisää hallinnantunnetta
        
        Mahdollisuus saada oikeanlaista hoitoa
        
        Yhteiskunta: tukipäätökset, tuen tarjoaminen
        
        Syyllisyys ja häpeä helpottuvat, koska muillakin on. Voi saada vertaisryhmiä
        
        Kansainvälinen luokittelu; sama diagnoosi muualla
        
        Helpottaa tutkimuksen tekoa
        
        Haitat
        
        Voi tulkita että määrittää koko persoonallisuutta, muuttaa uskomuksia ja omia mahdollisuuksia
        
        Yksilö voi leimautua muiden ennakkoluulojen, tietämättömyyden ja pelkojen vuoksi
        
        Terveydenhuollon ammattilaiset voivat unohtaa yksilölliset piirteet
        
        Väärä diagnoosi voi estää saamasta oikeanlaista hoitoa
        
        Pelkkä diagnoosi ja lääkkeet eivät riitä hoidoksi
        
        Diagnoosin taakse paetaan vastuuta (rikollinen ei ota vastuuta vaan häiriö)
        
        Pitkä sairasloma voi vieraannuttaa sosiaalisesta ja työelämästä
        
        Ihminen nähdään vain sairauden läpi eikä yksilönä jolla on myös vahvuuksia
  - - - Ihminen jolla vähän haavoittuvuutta lisääviä riskitekijöitä ja paljon suojatekijöitä kestää enemmän stressitekijöitä ja vastoinkäymisiä
    - - Geenit ja sikiöajan kehitys vaikuttavat sairastumisen riskiin
        
        Epigenetiikka (geenien ja ympäristön yhteispeli)
      - Aivojen rakenne (on yhdistetty tiettyihin muutoksiin)
      - Välittäjäainetoiminta (esim. dopamiini, serotoniini ja noradrenaliini)
      - Stressijärjestelmä (sikiöaikana koettu äidin voimakas stressi voi muuttaa lapsen stressijärjestelmän toimintaa)
      - Suolisto bakteerien vaikutusta tutkitaan
      - Evoluutiopsykologia (mania rohkea heittäytyminen uusien ideoiden varaan tai masentuneen varovaisen tarkka realismi
      - Persoonallisuus- tai temperamenttipiirteet (esim. negatiivinen emotionaalisuus eli aikuisuuden neuroottisuus on usein osatekijä häiriöissä)
    - - Kiintymyssuhde
        
        Turvallinen on suojaava tekijä
        
        Turvattomat kasvuolot, rajattomuus ja tunnekylmä kasvatus ovat riskitekijöitä
      - Varhaislapsuuden kokemukset
        
        Hoidon laatu
        
        Traumat
        
        Menetykset
        
        Vanhempien kasvatustyyli
        
        Turvallisuudentunteen kehittyminen kiintymyssuhteessa
      - Stressin ja tunteiden säätelymekanismi (coping, defenssit ja tunnesäätely)
        
        Turvattoman kasvuympäristön takia voi jäädä heikoiksi
      - Implisiittiset perususkomukset (tiedostamaton tulkinta joka vaikuttaa ajatuksiin, tunteisiin ja toimintaan esim. kokemus arvottomuudesta)
        
        Automaattiset reaktiot (esim. jätän mieluummin kuin tulen jätetyksi)
        
        Voi tuottaa kielteisen minäkäsityksen, heikon itsetunnon ja pessimistisen toiminta- ja tulkintatyylin(ennakoidaan epäonnistumista --> matalat tavoitteet)
    - - Sosiaaliset suhteet
      - Elämänkokemukset
      - Ryhmäilmiöitä: Kiusaaminen, syrjintä, rasismi
      - Osallisuuden kokemus --> hallinannantunne --> myönteisiä tunteita
      - Muilta saatu arvostus ja palaute
    - - Esim. yhteisöllisissä kulttuureissa vähemmän masennusta ja yksinäisyyttä
      - Yhteiskunnallinen epävarmuus ja taloudellinen turvattomuus ovat stressitekijöitä
      - Media ja mainonta --> kauneusihanteet --> syömis ja kehonkuvahäiriöt
  - - - Lääkehoito (osa riippuvuutta aiheitta, lääkärien valvonnassa; voi olla monen häiriön oireita --> joskus täytyy avin kokeilla; ei poista ongelmia: stressi, vaikeuksia tai käsittelemättömi kokemuksia)
        
        vakavat mielialahäiriöt (masennus - serotoniini)
        
        Ahdistuneisuushäiriöt (noradrenaliini)
        
        Psykoottiset häiriöt
      - Teknologiset hoitomuodot
        
        Neuromodulaatiohoito (toimenpide, jolla vaikutetaan aivojen toimintaan)
        
        Sähköhoito (hetkellisesti johdetaan hermosoluja aktivoiva voimakas sähkövirta)
        
        TMS eli transkraniaalinen magneettistimulaatio (aivoalueen aktivointi tai hillintä; kohdistetaan alueeseen magneettipulssi)
        
        DBS (syväaivostimulaatio; asennetaan aivoihin; stimuloidaan sähköisesti; kallis ja tehokkuutta tutkitaan)
    - - Psykoterapia (suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja tutkittua tietoa; elektiivinen eli valikoiva ja integratiivinen eli yhdistelevä)
        
        Eri suuntaukset
        
        Kognitiivinen (haitalliset ajattelutavat, uskomukset ja niihin liittyvät tunteet --> joustavammat ajatusmallit)
        
        Käyttäytymis (altistusharjoitukset tai harjoittelemalla itsehalllinnan menetelmiä)
        
        Psykodynaaminen (nykytilanteeeseen liittyviä mielikuvia, tunteita aikasemman historian ja siitä nousevien muistojen avulla)
        
        Ratkaisukeskeinen (suuntautumalla vaikeuksista kohti toiveita ja voimavarojen tunnistamista)
        
        Psyykkinen työ (myötäelävä kuuntelu ja turvallisuuden tunne auttavat tekemään psyykkistä työtä; ajatusten, tulkintojen ja mielikuvien tietoinen muokkaaminen, asian pohdiskelu, kognitiivinen uudelleentulkinta )
        
        Psykofyysiset menetelmät (hengitys ja rentoutusharjoitukset)
        
        Ryhmäterapia (sosiaalinen dynamiikka osana kuntoutusta ja harjoitellaan vuorovaikutustaitoja)
        
        Tulokseen vaikuttaa enemmän hyvä terapeuttinen allianssi (asiakkaan ja psykoterapeutin vuorovaikutussuhde, joka vaikuttaa hoidon onnistumiseen) kuin terapiasuuntaus
        
        Asiakkaan oma motivaatio, kyky sitoutua prosessiin ja reflektoida ajatuksiaan ja tunteita on myös tärkeä osa onnistumista.
        
        Todettu olevan toimintakyvyn sekä aivojen tasolla havaittavia muutoksia
      - Psykiatrinen sairaalahoito (vain vakavia akuutteja ja pitkäaikaisia; oikea lääkityksen löytäminen, turvallinen ympäristö, rutiinien palauttaminen)
        
        Jälkeen voi käydä psykoterapiassa
      - Psykoedukaatio ja vertaistuki
        
        Psykoedukaatio (asiakkaalle ja omaisille annetaan tietoa sairaudesta, sen oireista ja hoidosta sekä sitoudutaan hoitoon)
        
        Vertaistuki (kokemusten vaihtoa samanlaisessa elämäntilanteessa; tukevat toisiaan)
        
        Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen voi edistää sairauden hyväksymistä ja toipumista
        
        Voi myös pitää heidän puolia, kouluttaa ammattilaisia tai suurta yleisöä sairastuneiden kohtaamisesta
- - - - Fyysismotorinen kehitys (hermoston kypsyminen, kasvu, biologiset muutokset, kuten pubertiteetti tai vanheneminen sekä motoristen taitojen kehitys)
        
        Esim. tarttuminen luo uuden pohjan havainnoinnille
      - Kognitiivinen kehitys (havaitseminen, tarkkaavaisuus, ajattelu ja muistiin liittyvä kehitys)
        
        Esim. kielen kehitys vaikuttaa tunnesäätelyn kehittymiseen
      - Sosioemotionaalinen kehitys (Minuuden, tunnesäätelyn ja vuorovaikutussuhteiden kehitys)
        
        Esim. kehitykseen kuuluva kiintymyssuhde vaikuttaa siihen, kuinka paljon yksilöllä on voimavaroja tutkia maailmaa, abstraktiajattelu tärkeää identiteetin kehityksessä
    - - Perimä ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa (tutkittu identtisillä kaksosilla)
        
        Perimän ja ympäristön yhteisvaikutus (passiivinen, aktiivinen, reaktiivinen)
        
        Geenisäätely (geeni voi olla aktiivinen eli aloittaa tietyn proteiinin tuotannon tai se voi hiljentyä, jolloin se ei vaikuta toimintaan millään lailla; vaikuttaa toiset geenit, hormonit ja ympäristö)
      - Kehitystä tuottavat oppiminen ja kypsyminen
        
        Kypsyminen (perimän ohjaama kehitys, johon oppimisella ei voi juuri vaikuttaa; kaikilla suunnilleen sama aikataulu)
        
        Esim. pubertiteetti
        
        Herkkyyskaudet
        
        Oppiminen (kypsyminen ei riitä monien ominaisuuksien ja taitojen syntyyn. Tarvitaan kokemuksia ja sosiaalista vuorovaikutusta josta oppii)
        
        Susilapset (tapauksia, jossa lapsi elänyt ilman ihmiskontakteja joko eläinten parissa tai eristettynä)
      - Kehityksessä tapahtuu jatkuvuutta ja epäjatkuvuutta (aiemmat kokemukset vaikuttavat kehitykseen; varhaislapsuuden kokemukset tärkeimpiä)
        
        Matteusvaikutus (hyvät jutut kasautuvat tai huonot asiat kasautuvat)
        
        Kehitystehtävät (ympäristön asettamat normaaliin kehitykseen kuuluvat odotukset ja haasteet, jotka muuttuvat iän ja kypsymisen myötä)
        
        Tyypillistä
        
        Multifinaliteetti (samoista lähtökohdista voi päätyä eri lopputulemiin, koska kehityksen epäjatkuvuus)
        
        Ekvifinaliteetti (eri lähtökohdista voi päätyä samanlaisiin lopputulemiin, koska ilmenee kehityksen epäjatkuvuutta)
  - - - Motoriikka
        
        Istuu, tarttuu
      - Kognitiivinen kehitys
        
        objektipysyvyys syntyy
        
        Jokeltelu
      - Sosioemotionaalinen kehitys
        
        Minäkokemus syntynyt (pysyvä tunne omasta itsestä)
        
        Sosiaalinen hymy n. 2kk
        
        alkaa jakaa tarkkaavaisuutta toisenn ihmisen kanssa
        
        Temperamenttiin pohjautuva reaktiivisuus alkaa näkyä
    - - Motoriikka
        
        seisoo
        
        ottaa askelia
      - Kognitiivinen kehitys
        
        ensimmäiset sanat
      - Sosioemotionaalinen kehitys
        
        yksinleikki
    - - Motoriikka
        
        kiipeää, heittää ja opettelee potalle
      - Kognitiivinen kehitys
        
        symbolifunktio (sanat tarkoittavat esinettä, asiaa)
      - Sosioemotionaalinen kehitys
        
        sosiaalinen mallintaminen
        
        Minätietoisuus n. 1,5-2v
        
        symbolinen leikki (skenaarioiden leikkimistä, esim päivittäiset asiat tai elokuvista jotain)
    - - Motoriikka
        
        juoksee hyppii
        
        käyttää lusikkaa
        
        piirtää ympyrän
      - Kognitiivinen kehitys
        
        sanoista lauseita ja soveltaa kielioppia
        
        mikä-kysymyksiä
        
        elämäkertamuisti syntyy
        
        Egosentrinen ajattelu
        
        Egosentrinen puhe (puhe kohdistettu itselle toiminnan ohjaamiseksi)
      - Sosioemotionaalinen kehitys
        
        Tietää sukupuolensa
        
        kutsuu itseään nimellä
        
        reagoi vahvasti pettymyksiin (uhmaikä)
        
        ylpeys ja häpeä mahdollisia
        
        rinnakkaisleikki
    - - Motoriikka
        
        Harjoittelee pyöräilyä
        
        Leikkaa saksilla
      - Kognitiivinen kehitys
        
        kertoo tarinoita
        
        miksi-kysymyksiä
        
        vilkas mielikuvitus
        
        Mielenteoria n. 4v mennessä
      - Sosioemotionaalinen kehitys
        
        Kielellinen minäkäsitys
        
        yhteisleikki alkaa mahdollistua
        
        alkaa osata valehdella ja piiloutua ja säilyttää salaisuuksia (mielenteoria)
    - - Motoriikka
        
        harjoittelee uintia
        
        piirtää ihmisen n. 5 osaa
      - Kognitiivinen kehitys
        
        ei ymmärrä kielikuvia
        
        alkaa ymmärtämään määränpysyvyyden (vesilasikoe)
        
        erottaa elottomat ja elolliset asiat
        
        ajattelu yhä maagista
        
        ei juuri enää ohjaile itseään puhumalla
      - Sosioemotionaalinen kehitys
        
        ymmärtää sukupuolen pysyvän
        
        minäkäsitys ulkoisia piirteitä
        
        roolileikit ja sääntöleikit
        
        itsesäätelyerot alkavat näkyä
    - - Motoriikka
        
        hallitsee perusliikunnan
        
        kynäote onnistuu
        
        käden ja silmän yhteistyö melko taitavaa
      - Kognitiivinen kehitys
        
        Hallitsee perussanaston ja kielen rakenteet
        
        ei ymmärrä ironiaa
        
        pystyy mielensisäiseen päättelyyn (esim. matikka)
        
        Abstraktiajattelu vasta n. 11-12 v. alkaen
      - Sosioemotionaalinen kehitys
        
        Minäkäsitys rakentumassa moniulotteisemmaksi ja johdonmukaisemmaksi
        
        roolinottokyky, empatia ja ryhmään sopeutuminen mahdollista
        
        pystyy piilottamaan tunteensa hetkellisesti
  - - - Negatiivinen emotionaalisuus eli negatiivinen reaktiivisuus
        
        turhautuu ja helposti vihainen
        
        pelkää (esim arkuus ja stressaantuneisuus)
        
        tulee helposti surulliseksi
        
        itkee pienestä
        
        on vaikea rauhoittaa
      - Ulospäinsuuntautuneisuus eli positiivinen reaktiivisuus
        
        motorinen aktiivisuus (esim. liikkuu juosten)
        
        hyväntuulisuus (esim. hymyilee ja nauraa paljon)
        
        innostuu odotettavissa olevista elämyksistä
        
        menee epäröimättä uusiin tilanteisiin
        
        pitää vahvoista elämyksistä
      - Itsesäätelyvalmius
        
        säätelee toimintaansa helposti (esim. lopettaa, jos sanotaan ei)
        
        säätelee tarkkaavaisuutta hyvin (esim. keskittyy)
        
        tekee tarkkoja havaintoja
        
        saa mielihyvää rauhallisista asioista
    - - Vauvojen temperamenttityylit
        
        Helppo (ei sinänsä helppo, mutta temperamenttipiirteet, kuten säännöllinen rytmi, nopea sopeutuvuus, positiivinen suhtautuminen ja halu lähestyä ihmisiä sekä pos. mieliala, koetaan helpoksi eri kulttuureissa)
        
        Haastava (tuo kasvattajalle haasteita, koska haastava temperamentti sisältää epäsäännöllistä rytmiä, hidasta sopeutumista, voimakkaita reaktioita ja helposti ärtyvää mielialaa)
        
        Hitaasti lämpeävä (Ilmenee laimeina reaktioina, varautuneena suhtautumisena uusiin ihmisiin ja asioihin, hitaana sopeutumisena)
      - Temperamentin ja ympäristön yhteensopivuus (mikään temperamenttipiirre ei ole huono, mutta hyväksi ja huonoksi tekee ne sopivuus ympäristöön. Eri piirteet hyödyllisiä eri tilanteissa)
        
        ESIM. Jos lapsi epäonnistuu jatkuvasti ympäristön odotuksiin nähden, hän alkaa herkästi kokea olevansa vääränlainen
        
        Temperamentti näkyy puhtaimmillaan 6 kk:n iässä. Reagointitaipumukset säilyy aikuisuuteen asti. Kasvatuksen ja sosiaalisaation myötä ihminen oppii säätelemään käyttäytymistä normien mukaiseksi
  - - - Tyypit
        
        Jäsentymätön kiintymyssuhde (ei ole muodostanut kiintymyssuhdetta; ei välttämättä erota merkityksellisiä ja ei-merkityksillisiä suhteita ja voi käyttää alkeellisia tunnesäätelyn keinoja; hyvin harvinainen ja syntyy äärimmäisen deprivaation tai kaltoinkohtelun seurauksena)
        
        laiminlyövä tai pelottava hoiva
        
        Ristiriitainen kiintymyssuhde (hoiva on ollut arvaamattoman vaihtelee. Aikuisella esim. voi olla tunnesäätelyvaikeuksia, mielenterveys- tai päihdeongelmaa; hakee turvaa muilta mutta kyvytön ottamaan sitä vastaan ja torjuu jottei pettyisi)
        
        Näkyy epäjohdonmukaisena
        
        epäjohdonmukainen hoiva
        
        Välttelevä kiintymyssuhde (Hoitaja ei ole vastannut sensitiivisesti lapsen hätään, jolloin lapsi on jäänyt usein yksin kielteisten tunteiden kanssa. Myöhemmin lapsi ei osaa ottaa vastaan lohtua ja turvaa toisilta vaan yrittää selvitä yksin)
        
        Näkyy korostuneena itseluottamuksena ja kyvyttömyytenä turvautua toisiin ihmisiin vaikeuksissa
        
        etäinen hoiva
        
        Turvallinen kiintymyssuhde (lapsi saa oikea-aikaisesti riittävää hoivaa ja kehittyy läheisiin ihmissuhteisiin kykeneväksi aikuiseksi, joka luottaa omaan arvoonsa ja toisiin ihmisiin; luo perusturvallisuuden kokemuksen)
        
        Näkyy luottamuksena omaan arvoon ja siihen, että muilta on saatavilla apua
        
        sensitiivinen hoiva
      - Vaikuttaa myöhemmin
        
        Temperamentiltaan vaikeimmille lapsille syntyy helpommin turvaton kiintymyssuhde, jos hoitajalla ei ole voimavaroja tai sosiaalista tukea vanhemmuuteen (Mitä pahemmat puutteet hoivassa, sitä turvattomampi kiintymyssuhde)
        
        Sosiaalisten taitojen kehitys
        
        Kognitiivinen kehitys ja koulumenestys
        
        Ystävyyssuhteiden ja parisuhteen laatuun
        
        Mielenterveys ja kriiseistä selviämiseen (käsitys muista on myönteinen, jolloin se helpottaa avun hakemista)
        
        Kyky luopua itsenäisestä selviämisestä vanhuudessa
      - Kiintymystyyli (Kiintymysuhteen pohjalta muotoutuva suhteellisen pysyvä tapa hahmottaa itsensä ja toinen läheisissä suhteissa sekä reagoida sen mukaan
        
        Turvallinen kiintymyssuhde --> turvallinen (Myönteinen sisäinen malli itsestä: olen arvokas ja skeema toisista myönteinen: muilta voi odottaa apua ja tukea)
        
        Turvaton välttelevä kiintymyssuhde --> itseriittoinen (skeema itsestä myönteinen ja skeema muista kielteinen: ei toisilta kannata odottaa apua ja tukea)
        
        Turvaton ristiriitainen kiintymyssuhde --> takertuva (skeema itsestä kielteinen: en ole arvokas; ja skeema muista positiivinen: kannattaa odottaa apua ja tukea muilta)
        
        Turvaton jäsentymätön tai ristiriitainen kiintymyssuhde --> pelokas (skeema itsestä kielteinen: en ole arvokas; ja skeema muista kielteinen: ei toisilta kannata odottaa apua ja tukea)
      - Tutkimus (vierastilannemenetelmä (tutkitaan kiintymyssuhdetta vanhempaan. Tarkkaillaan miten lapsi reagoi ja hakee turvaa vanhemmastaan kun vanhempi poistuu tilasta ja kun palaa takaisin))
    - - Tyypit
        
        Määräävä (ehdottomat rajat, ei lapsen kunnioitusta)
        
        Salliva (ei rajoja, lapsen hemmottelua)
        
        Laiminlyövä (emotionaalinen viileys, etäisyys ja välinpitämättömyys)
        
        Auktoriteettiin perustuva (rajoja asettava mutta lasta kunnioittava ja ikäkaudelle sopivaan neuvotteluun ja perustelemiseen suostuva kasvatus; "rakkautta ja rajoja", rakkaus=huolenpito)
  - - - Skeemat
        
        Assimilaatio (olemassa olevaan skeemaan lisätään uusia yksityiskohtia)
        
        Akkommodaatio (olemassa olevat skeemat eivät päde, joten on luotava uusi skeema)
      - Vaiheet (4+postformaali ajattelu)
        
        Sensomotorinen vaihe varhaislapsuus 0-2v
        
        Lapsi tutkii maailmaa aistien avulla; asioiden luokittelu kokeilemalla; syy-seuraussuhteiden hahmottaminen kokeilemalla esim. esineiden kasaus ja kaataminen
        
        Objektipysyvyys (syntyy tässä vaiheessa; vauva on tietoinen esineen tai ihmisen olemassaolosta, vaikka ei näkisi sitä)
        
        Symbolifunktio (lapsi ymmärtää, että sanat tarkoittavat asioita tai esineitä ja osaa itse käyttää esineitä leikissä symboloimaan muuta asiaa)
        
        Esioperationaalinen vaihe leikki-ikä
        
        Ajattelua ohjaa ulkoinnen toiminta eikä päätteleminen ilman havaintoa onnistu
        
        Tyypillistä elollistaminen (animistisuus), maagisuus ja virheelliset rinnastukset ja päätelmät (esim. lapsi epäonnistuu vesilasikokeessa)
        
        Egosentrinen puhe eli itselle puhuminen muuttuu vähitellen sosiaaliseksi puheeksi
        
        Egosentrinen ajattelu (ei hahmota toisten mielensisältöjen olevan erilaisia kuin omat, esim vuorikoe(lapsi ja nukke katsovat eri kulmista näkymää. Lapsenn egosentrisyydestä johtuen hän selittää nuken näkevän samat asiat)) väistyy n. 4 vuoden iässä
        
        Konkreettisten operaatioiden vaihe kouluikä
        
        Päättelykyky muodostuu
        
        Looginen päättely (johdonmukaista päättelyä) ilman suoraa havaintoa onnistuu
        
        Pysyvyyden/säilyvyyden ymmärrys on vakiintunut (muoto ei vaikuta määrään; keksin puolittaminen, vesilasikoe (eri muotoisiin laseihin), kolikkorivin pidentäminen)
        
        Kouluikäisellä on realistisen ajan ja välimatkojen taju ja kyky luokitella asioita ja rakentaa käsitehierarkioita ja yläkäsitteitä
        
        Formaalien operaatioiden vaihe nuoruus (ei ilmene kaikissa kulttuureissa jos ei ole tarpeen tai koulutusjärjestelmää)
        
        Abstrakti ajattelu mahdollistuu (kyky ajatella ei-havaittavia asioita, kuten teorioita)
        
        Deduktiivinen päättely (yleispätevästä totuudesta johdetaan yksittäisiä asioita koskevia päätelmiä)
        
        Hypoteettinen päättely eli oletuksilla päätteleminen onnistuu
        
        Postformaaliajattelu (ei kuulu teoriaan, mutta on laajennettu; koulutustason myötä kehittyvä kypsä ajattelu)
        
        Ongelmakeskeisyys (nnähdään asioiden monimutkaisuus)
        
        Kriittisyys
        
        Suhteellinen hahmottaminen (kyky nähdä asiat eri näkökulmista)
        
        Itsereflektiivisyys (kyky tunnistaa oman tietämyksen epävarmuus)
      - Sisältä ulkoa -periaate (ensiksi on ajattelua, sitten egosentrinen puhe ja lopuksi sosiaalista puhetta)
    - - Vyöhykkeet
        
        Nykyinen kehitystaso (asiat jotka onnistuvat itsenäisesti)
        
        Lähikehityksen vyöhyke (asiat, jotka onnistuvat, kun saa apua/ohjausta; esim. vuorovaikutus, kulttuurituotteiden, kuten kirjojen, avulla)
        
        Ajattelun kehitys ja kaikki oppiminen tapahtuu lähikehityksen vyöhykkeellä
        
        Potentiaalinen kehitystaso (asiat, joita ei voi vielä tällä hetkellä oppia)
      - Ulkoa sisälle -periaate (aluksi puhe on toisiin vaikuttamista, sitten egosentristä puhetta oman toiminnan ohjausta itselle ja sitten mielen sisäistä puhetta eli ajattelua)
    - - Toiminnanohjaus (tavoitteellista ja tietoista oman toiminnan säätelyä tilanteen vaatimuksen mukaan)
        
        Kyky suunnitella ja organisoida toimintaa
        
        Kyky kontrolloida impulsseja ja sekä kyky aloitteellisuuteen
      - Kielenkehitys (läpi elämän)
        
        Vauvaikä
        
        Protokeskustelu (annetaan tilaa vauvalle vastata; keskustelunomaista)
        
        Jokeltelu (tavusarjoja esim dädä tai mama)
        
        Oman äidinkielen äänteiden oppiminen (jos ei opi, äänteet "hiljenee")
        
        n. 1v
        
        Ensimmäiset sanat (ymmärtäminen ennen)
        
        1,5-2 v
        
        Kaksi ja monisanavaihe: ennsimmäiset lauseet
        
        Mikä-kysymyksiä (kyselykausi)
        
        3-4v
        
        toinen kyselykausi (miksi-kysymyksiä)
        
        7-8v
        
        Lapsi käyttää kieltä lähes aikuisen tavoin, ironia ei aina aukea
        
        Kirjojen lukeminen lisää sanavarastoa
  - - - Mielenteoria (n. 3-4v; auttaa hahmottamaan, että jokaisella ihmisellä on oma mieli eli yksityinen tietoisuus; ennen ajattelu egosentristä)
        
        Valehtelu
        
        Monimutkaiset sosiaaliset tunteet, kuten syyllisyys
        
        Sally-Ann-tehtävä (Kerrotaan tarina, että Sally-nukke laittaa marmorikuulan koriin ja lähtee pois. Sitten Ann-nukke laittaa kuulan laatikkoon. Sitten Sally tulee takaisin. Jos mielenteoria ei ole kehittynyt, lapsi sanoo, että Sally etsisi kuulaa laatikosta)
      - Mentalisaatio (kyky ajatella, minkälaisia ajatuksia, tunteita ja motiiveja toisen toiminnan taustalla on)
        
        Roolinottokyky (kyky asettua toisen ihmisen asemaan, kertoa toisen näkökulmasta tarinoita ja ottaa huomioon yhtä aikaa useita näkökulmia)
        
        Empatia (kyky ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja asettua toisen ihmisen asemaan)
    - - Vuorovaikutuksen tarvittavat taidot koostuvat (konkretisoituu yhteistoiminnan sujuvuutena; heikot taidot altistavat yksinäisyydelle ja kiusaamiselle; opetellaan leikissä ja vertaissuhteissa)
        
        Tunnetaidot
        
        Roolinottokyky
        
        Itseilmaisun taito
      - Leikinkehitys
        
        Alkaa yleensä yksinleikistä, muuttuu rinnakkaisleikiksi ja sen kautta yhteisleikiksi)
        
        Roolileikit ja sääntöleikit kehittävät eristyisesti sosiaalisia taitoja. Leikki edistää myös fyysismotorista ja kognitiivista kehitystä)
    - - Tunnetaitojen kehitys (TUNNE-ajatuskartasta
        
        Vauva
        
        Tunnistaminen
        
        Mielihyvä ja mielipaha
        
        Tunnistaa ilmeitä
        
        Kokemuksen säätely
        
        Pääasiassa muiden avustuksella (syli, rauhallinen juttelu)
        
        Alkeellisia omia keinoja (imeminen, pään pois kääntäminen
        
        Ilmaisun säätely
        
        Ei pysty lykkäämään tai hillitsemään tunneilmaisua
        
        Leikki-ikä
        
        Tunnistaminen
        
        Perustunteet
        
        Sosiaalisia tunteita (häpeä, syyllisyys, kateus)
        
        Kokemuksen säätely
        
        Aikuisen tuki usein tarpeen
        
        Pääasiassa toiminnallista säätelyä (siirtymäobjekti (esim. nalle, lisää turvallisuutta), syli, leikki)
        
        Ilmaisun säätely
        
        Pääasiassa toiminnallinen tunneilmaisu (riehuminen, itkeminen, nauraminen)
        
        Kyky lykätä tai hillitä tunneilmaisua kehittyy vähitellen
        
        Kouluikä
        
        Tunnistaminen
        
        Sanavarastoon vaikuttaa tunteiden erittelykykyyn
        
        Kokemuksen säätely
        
        Kyky säädellä tunnetta toiminnan ohella mielikuvien avulla ja puhumalla kehittyy
        
        Kyky ennakoida tunteita kehittyy
        
        Ilmaisun säätely
        
        Kyky ilmaista sanoilla kehittyy entisestään
        
        Kyky hallita omia tunneilmaisuja kehittyy entisestään
        
        Nuoruus
        
        Tunnistaminen
        
        Sanavarasto vaikuttaa tunteiden erittelykykyyn
        
        Otsalohkon voimakkaan kehityksen myötä kyky tunnistaa toisten tunteita hetkellisesti heikkenee
        
        Kokemuksen säätely
        
        Nuoruusiän alussa voimakkaita tunnemyrskyjä
        
        Kypsymättömien defenssien käyttö tavallista
        
        Kyky eritellä tunteita monipuolisesti ja säädellä tunnekokemusta sen kautta kehittyy
        
        Ilmaisun säätely
        
        Kyky ilmaista sanoilla kehittyy entisestään
        
        Kyky hallita omia tunneilmaisuja kehittyy entisestään
    - - Toiminnanohjaus
        
        Työmuisti
        
        Kyky jäsentää tilanteita
        
        Aloitteellisuus
        
        kyky suunnitella ja toimia sen mukaan
        
        kyky muuttaa toimintaa tarvittaessa
        
        itsekontrolli: kyky ehkäistä häiritseviä impulsseja (inhibitio)
      - Metakognitio
        
        Tieto omista kognitioista
        
        Kyky ohjata omaa kognitiivista toimintaa
      - Tunnesäätely
        
        kyky vahvistaa tunteita
        
        kyky vaikuttaa tunnekokemukseen
        
        kyky vaikuttaa tunteiden ilmaisuun
      - Motivaation säätely
        
        Kyky rakentaa motivaatiota
        
        kyky käyttää tahdonvoimaa
  - - - Minäkokemus (Sisäinen kokemus omasta itsestä erillisenä persoonana)
        
        Erillisyys
        
        Toimijuus (kokemus siitä, että pystyy vaikuttamaan ympäristöönsä ja itseennsä=aktiivinen toimija)
        
        Alustava kehonkuva eli oman keohn rajojen hahmottaminen
      - Varhainen vuorovaikutus
        
        Sosiaalinen hymy (n. 2 kk; osaa tarkoituksella hymyillä tutuille ihmisille ja ilmaisee hymynsä avulla haluavansa olla vuorovaikutuksen parissa+katseen kohdistaminen)
        
        Tunteiden yhteensoinnuttaminen (olennainen minäkokemuksen syntymiselle; hoivaaja tunnistaa vauvan tunteet ja on niissä mukana voimistaen tai rauhoitellen)
        
        Välillä syntyy tilanteita, joissa vanhempi ja lapsi eivät tavoita toisten kokemusmaailmoja, jolloin lapsi tulee tietoisemmaksi omasta erillisyydestään ja näin auttaa minäkokemuksen syntyyn
        
        Hyvä tunteiden yhteensoinnuttaminen tukee mentalisaation kehittymistä
        
        Still face -koe (normaali vuorovaikutus, sitten vanhempi muuttuu reagoimattomaksi ja ilmeettömäksi, lapsi yrittää toistuvasti palauttaa vuorovaikutuksen. Kun yritykset epäonnistuvat lapsi ahdistuu ja vetäytyy vuorovaikutuksesta kääntäen pään muualle)
        
        Sosiaalinen mallintaminen (jos uusi tilanne luo hämmennystä, vauva seuraa lähipiirin reaktioita ja ottaa mallia)
        
        Minätietoisuus (n. 1-1,5 v; tulee tietoiseksi itsestään eli minätietoisuus syntyy, tutkittu usein peilikokeella-> puhdistaako täplän kasvoista itsestä vai peilistä)
        
        Uhmaikä (n. 2v; ajanjakso, jolloin harjoittelee erityisesti oman tahdon käyttöä)
    - - Itsetunto (tunne omasta arvosta ja kyvykkyydestä; syntyy vuorovaikutuksesta)
        
        Annettu itsetunto (perustunne omasta arvosta; onko muut kiinnostunut lapsesta; kokemus omasta arvokkuudesta, syntyy siitä, vastataanko lapsen tarpeisiin ja nautitaanko hänen seurasta)
        
        Suoritusitsetunto (palautteesta ja yksilölle asetetut odotukset muokkavat omaa arviota riittävyydestä; itseluottamus; kokonaisvaltainen kokemus itseluottamuksesta)
        
        Pystyvyysuskomukset (yksilön käsitys, millaiset mahdollisuudet on suoriutua jostakin tehtävästä; vaihtelevat asiasta toiseen; vaikuttaa motivaatioon ja ovat osa toiminta ja tulkintatyylejä)
        
        Itsemyötätunto (tärkeä itsetunnon rinnalla; kyky suhtautua lempeästi itseensä ja nähdä epäonnistumiset yleisinhimillisinä)
      - Minäkäsitys (n. 3-4 v; sisältää käsityksen omasta ulkonäöstä, sukupuolesta, osaamisesta, toiveista ja tavoitteista; kehittyy koko ajan; oppimiskokemukset ja vertaissuhteista saatu palaute muovaavat minäkäsitystä)
        
        Realistinen minäkäsitys (kouluikäinen; perustuu yksilön todellisiin havaintoihin itsestä)
        
        Ihanneminäkäsitys (realistisen minäkäsityksen rinnalle; tavoite, millainen haluaisi olla)
        
        Normatiivinen minäkäsitys (vielä rinnalle; käsitys siitä, minkälainen hänen yksilön pitäisi muiden mielestä olla
  - - - Nuoruus (kehonkuva muuttuu ja kokemusmaailma laajenee, joka pakottaa jäsentämään uudella tavalla, kuka ja mitä oikein on--> mahdollista abstrakti ilmaisu)
      - Henkilökohtainen identiteetti (vastaus kysymykseen kuka ja millainen on; voi koostua luonteenpiirteistä, taidoista ja vahvuuksista ja arvoista; pysyvämpi kuin minäkäsitys ja sisältää vain tärkeimmät asiat)
      - Sosiaalinen identiteetti (hmisen taipumus määritellä itsensä ryhmäjäsenyyksien kautta; mihin ryhmiin ja yhteisöihin kokee kuuluvansa, esim. perheroolit, ammatti, sukupuoli)
        
        Tyypillistä, että ne vaimenevat ja korostuvat tilanteen mukaan
        
        Kulttuuri-identiteetti (tunne kuulumisesta ryhmään, joka käyttäytyy samalla tavoin, puhuu samaa kieltä ja maailmankatsomus perustuu samoille arvoille ja menneisyydelle ja perinteille)
    - - Saavutettu identiteetti (sitoitunut ja etsinyt; vaihtoehtojen kautta kehittynyt melko pysyvä käsitys itsestä, omasta katsomuksesta ja paikasta maailmassa)
      - Etsijän identiteetti (ei sitoutunut, etsii; identiteettikriisi meneillään ilman sitoutumista)
      - Lainattu identiteetti (ei etsintää, sitoutunut; usein omaksuttu vanhemmilta tai esikuvilta)
      - Epäselvä identiteetti (ei etsintää, ei sitoutumista; etsintä jäänyt kesken, ei kiinnosta tai siihen ei kyetä)
    - - Sukupuoli-identiteetti (yksilön kokemus ja tietoisuus omasta sukupuolesta; vaikuttaa biologiset tekijät, opitut normit ja ihanteet)
        
        Useimmat 2-vuotiaat ymmärtävät olevansa tyttöjä tai poikia; vähitellen ymmärrys vakiintuu
        
        Pubertiteettimuutosten aikaan kokemus jäsentyy tai saattaa olla muutoksessa
        
        Sukupuoliroolit (yhteiskunnan asettamat odotukset eri sukupuolille)
      - Seksuaalinen identiteetti (kokemus omasta seksuaalisesta suuntautumisesta ja omasta itsestä seksuaalisena toimijana; syntyy nuoruudessa sukupuoli-identiteetin jatkoksi)
  - - - Yksilölliset kehityspolut (viittaa multi- ja ekvifinaliteetin ideaan: samoista lähtökohdita eri lopputulos ja toisaalta eri lähtökohdista samaan lopputulokseen)
        
        Jatkuvuus ja kasautuvuus (aiempi kehitys ennnustaa tulevaa; esim kiintymystyyli)
        
        Epäjatkuvuus (kehityksen suunta voi muuttua; esim. kokemukset)
    - - Kulttuurisidonnaisia, koska biologinen kehitys melko samantahtista, mutta suhtautuminen niihin vaihtelee
  - - - Vaikuttaa tutkimukseen: kohorttivaikutus (jos vain tietyn ikäisiä, tutkimustulokset voivat olla vääristyneitä)
    - - Perimän ja ympäristön vaikutus kehityksessä
- - - - Attribuution perusvirhe
    - - Biologinen (ei oteta kantaa miten kehittyy tai muovautuu)
        
        Perimän ja ympäristön yhteisvaikutus
        
        Temperamentti ja piirreteoriat
      - sosioPsyykkinen (yhteistä: teoriat tulkitsevat ihmisen pyrkivän ristiriidattomuuteen)
        
        Kognitiiviset teoriat
        
        Banduran sosiokognitiivinen teoria (mallioppiminen)
        
        Attribuutioihin perustuvat toiminta- ja tulkintatyylit
        
        implisiittiset perususkomukset ja automatisoituneet reaktiot
        
        narratiivinen psykologia
        
        Psykodynaaminen teoria
        
        tiedostomattomat voimat (id, ego, superego)
        
        lapsuuskokemukset
        
        Humanistinen suuntaus (yksilö ohjaa omaa toimintaansa. Vapaa tahto)
        
        Positiivinen psykologia (keskitytään ihmisen voimavaroihin: vahvuudet, selviytymiskykyisyys ja onnellisuus)
  - - - Aikuisuudessa persoonallisuus ja sitä tutkitaan NESTAlla
    - - Minuus (tietoinen kokemus, omasta itsestään, ajatuksistaan, tunteistaan ja olemassaolostaan; persoonallisuuden muoto siinä' muodossa, kuinka itse sen kokee)
      - Minäkokemus (vauvalle syntyy alkeellinen minuus; erillinen yksilö, jolla on oma tahto ja oma kokemusmaailma)
        
        Minäkäsitys (rakentuu minäkokemuksen päälle; kokonaiskäsitys, millainjen ihminen uskoo olevansa)
        
        Kehonkuva (käsitys omasta kehostaan; fyysinen minäkäsitys; millaisena ihminen pitää ulkomuotoaan ja motorisia taitoja; vaihtelee iän mukaan)
        
        Normatiivinen minäkäsitys (käsitys siitä, mitä muut odottavat yksilöltä)
        
        Ihanneminä (mitä haluaisi olla)
        
        Jos ristiriita, voi vaikuttaa itsetuntoon
        
        Reaaliminä (varsinainen minäkäsitys, joka perustuu yksilön havaintoihin itsestään)
      - Minätietoisuus (tietoisuus itsestä vaihtelee eri tilanteissa; muiden katseiden alla olossa; voi suuntautua ajatuksiin, tunteihsiin ja arvoihin + myös julkinen puoli kuten ulkonäkö))
    - - Itsetunto (kuinka hyvä ja riittävä olen)
        
        Suoritusitsetunto (perustuu tekemiseen ja palautteeseen; osaanko ja olenko riittävän hyvä; tekemiset voi olla kognitiot, motoriikka tai sosiaalinen toiminta)
        
        Annettu itsetunto (syntyy vauva ja lapsuusajan kokemuksista; onko muut kiinnostuneita minusta, herätänkö iloa, halutaanko kanssani olla jne)
      - Itsetuntemus (muodostuu palautteen, peilisuhteen ja itsetutkistlun kautta; kyky tunnistaa oman minäkäsityksensä ja ihanneminänsä puolia)
        
        Hyvä itsetuntemus, kun on todenmukainen ja monipuolinen käsitys itsestään eli realistinen minäkäsitys, jolloin tuntee omat vahvuudet ja rajoituksensa
      - Itsemyötätunto (miten lempeästi ihminen kykenee suhtautumaan itseensä vaatimusten paineessa ja kielteisten tunteiden keskellä)
    - - Kulttuuri-identiteetti (kun viitataan kansallisuuteen, uskontoon tai kielelliseen ryhmään)
      - Sosiaalinen identiteetti (viittaa ryhmiin, johon yksilö tietyllä hetkellä samastuu; tarve tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi)
      - Narratiivinen identiteetti (aikuisuudessa; miten kertoo itselleen ja muille elämästään tietystä näkökulmasta)
  - - - Geenit (MAOA-geeni yhteydessä aggressiivisuuteen niillä, joilla on ollut lapsuuudessa kaltoinkohtelua)
        
        vaikutttaa Välittäjäaineiden toimintaan
        
        Reseptorien määrä
        
        Hormonitoiminta
        
        Erot näkyvät:
        
        Elämyshakuisuus liitetään dopamiinijärjestelmään
        
        BIS- ja BAS-järjestelmät heijastuvat negatiiviseen emotionaalisuuteen ja neuroottisuuteen sekä ulospäinsuuntautuneisuuteen
      - Aivotoiminta
        
        Aivosairaudet tai -vamma
        
        Osa synnynnäisistä tekijöistä persoonallisuuteen voi tapahtua raskauden tai synnytyksen aikaisista tapahtumista
        
        Kaksostutkimukset (älykkyys, asenteet ja pers. piirteissä samankaltaisuutta enemmän identtisillä kuin epäidentisillä)
    - - Rothbart 3 ulottuvuutta
        
        Tyypilliset erot
        
        Aktiivisuus
        
        Stressialttius
        
        Sosiaalisuus
        
        Elämyshakuisuus
        
        Impulssierot
      - Temperamentin ja ympäristön yhteensopivuus (kasvatuksen ja ympäristön vaatimusten yhteensopivuus; goodness of fit ja poorness of fit; jos sopiva temp. piirteet vahvistuvat vauvassakin)
        
        Vaikuttaa
        
        Minäkäsitys
        
        Itsetunto
    - - Big Five / NESTA-malli (viisi keskeisintä piirrettä, standardoidut testit ja tulokset ovat persoonallisuusprofiileja)
        
        Neuroottisuus
        
        tunne-elämältään tasapainoinen - monia kielteisiä tunteita
        
        Ekstroversio
        
        varautunut, yksinäinen - ulospäinsuuntautunut
        
        Sovinnollisuus
        
        kilpailu, vihamielinen - epäitsekäs, luotettava
        
        Tunnollisuus
        
        Epäjärjestelmällinen - järjestelmällinen
        
        Avoimuus
        
        pitäytyy tutussa - utelias, kekseliäs
    - - Reduktionismi (monimutkainen aihe selitetään kapeasti yhdestä näkökulmasta)
      - Geeniekspressio (geeni voi aktivoitua tai hiljentyä eli tuottaa tiettyjä proteiineja tai ei)
        
        Tuottaa perimään epigeneettisiä muutoksia (periytyvä geeniekspressiota säätelevä muutos)
      - Geenien ja ympäristön yhteisvaihtelu (passiivinen, aktiivinen tai reaktiivinen)
      - Vahvuudet ja heikkoudet
        
        Vahvuudet
        
        miksi synnynnäisesti erilaisia
        
        ottaa huomioon geenien ja ympäristön yhteisvaihtelun ja selittää mitä tapahtuu siinä
        
        NESTA-malli laajasti käytettävä mittarityökalu
        
        Ilmenevien erojen tunteminen voi lisätä ihmisen itseymmärrystä ja erilaisuuden hyväksymistä
        
        Voi ennustaa esim. masennusriskiä tai rikollisuuden riskiä, jolloin tietoa voi käyttää ennaltaehkäisyyn
        
        Heikkoudet
        
        Ei selitä pers. syntyä
        
        Reduktionismi (ei ota huomioon esim. ajattelun eroja, tunteiden säätelyä tai arvoja)
        
        Ei selitä pers. muuttuvuutta tai tilannevaihtelua
        
        Piirteet eiväät ennusta hyvin tosiasiallista käyttäytymistä
  - - - Oppii ehdollistumisen kautta
        
        Klassinen ehdollistuminen (tahattomasti syntyy reaktio jostakin ärsykkeestä)
        
        Välineellinen ehdollsituminen (palkkiot ja rangaistukset)
    - - Ympäristö ja sen tuottama vahvistaminen
        
        Yksilön kognitiot (tavoitteet, pystyvyysuskomukset ja attribuutiot)
        
        Yksilön toiminta
      - Vastavuoroinen vaikutussuhde (eli resiprookkinen determinismi; ihminen ei vain sopeudu ympäristöön vaan hän rakentaa niitä itse. Oman toiminnan säätely (kuten tavoitteiden säätely, käsitykset itsestä ja tilanteista tehdyt tulkinnat) sekä muokkaavat toimintaa ja suhdetta ulkoiseen ympäristöön että muokkautuvat näistä saaduista kokemuksista)
        
        Aiemmat kokemukset ja saatu palaute muokkavavat minäkäsitystä ja pystyvyysuskomuksia
        
        Sijaiskokemukset (muiden antama malli)
        
        Attribuutio (miten selitetään epäonnistumisia ja onnistumisia + ulkoinen/sisäinen kontrolli)
        
        Optimismi (tulkintatyyli eli attribuutiotyyli; oma menestys tulkitaan omista ansioista johtuvaksi ja olevan pysyvää, kun taas epäonnistumiset tulkitaan ympäristötekijöistä johtuviksi)
        
        Pessimistinen tulkintatyyli (epäonnistumisen syy nähdään omissa kyvyissä ja persoonallisuuspiirteissä ja näitä pidetään pysyvinä. Onnistuminen nähdään sattumana tai muiden ansiona)
        
        Kokemuksista muodostuneista sisäisistä malleista ja tavasta selittää oman toiminnan seurauksia, rakentuu toiminta- ja tulkintatyylejä
        
        Ehkä parempi selitys (yksilö luo itse aktiivisesti omaa persoonaansa ympäristön palautteen ja omien kokemusten pohjalta. Käsitys itsestä rakentuu eri tilanteissa tehtyjen tulkintojen pohjalta.)
    - - Emotionaalinen skeema (ennen kielellisiä taitoja; sisäisiä malle erilaisista tilanteissa joissa tunteet viriävät ja siitä miten niitä saa ilmaista)
      - Implisiittinen perususkomus (Ei-kielelllinen ja tiedostomaton kokemus ja tulkintatapa, joka synnyttää automaattiisia reaktioita; esim. syvä arvottomuuden tunne)
        
        Automaattinen reaktiio (suojaavia reaktioita; "jätän ennen kuin tulen jätetyksi")
      - Henkilökohtainen identiteetti
        
        Sanallisena
        
        Minäkäsitys
        
        Itsetunto
      - Narratiivinen identiteetti (tarinamuotoinen identiteetti, jossa elämästä muotoutuu tarina; Aikuisuudessa alkaa rakentamaan ja tulkinta vaikuttaa suuresti: ristiriitaiset asiat muodostuu osaksi kokonaisuutta)
      - Kognitiivinen dissonanssi (kaksi käsitystä ristiriidassa; ratkaisu on lieventää ahdistusta muuttamalla käsityksiä tai toimintaa)
    - - Vahvuudet
        
        miksi ja miten kasvuolosuhteet vaikuttavat
        
        voi vaikuttaa
        
        ottaa huomioon kognition lisäksi tiedostamattoman ajattelun ja tunteiden merkityksen
        
        Selittää tutkimukseen perustuvaa
        
        Soveltuu psykoterapian lähtökohdaksi
      - Heikkoudet
        
        Yksilön vaikutus mahdollisuuksia saatetaan liioitella
        
        vaihtoehtoisia tapoja käsitteellistää ilmiöitä --> epämääräisyys
        
        Sisäisten mallien tutkiminen on haastavaa
        
        Johtaa reduktionismiin ilman biologisia tekijöitä
  - - - Taipumukselliset persoonallisuuspiirteet (suht. pysyviää käyttäytymis, ajattelu- ja tuntemistaipumuksia)
        
        Temperamenttiteoriat
        
        Piirreteoriat (NESTA-malli)
      - Yksilölliset sopeutumistavat (tulkinta- ja toimintatapoja, joihin yksilö turvautuu)
        
        Mitä tavoittelee, välttelee ja yrittää säilyttää
        
        Coping ja defenssit
        
        Attribuutiotavat + kontrollikäsitys
        
        Arvoja
        
        Mistä motivoituu
        
        Sosiokognitiivinen teoria (toiminta- ja tulkintatyylit)
      - Tarinamuotoinen identiteetti (kuvaa henkilön käsitystä omasta itsestään ja elämästään; tulkinta tapahtuneista --> eheä kokonaisuus)
    - - Kokoaa eri näkökulmat
  - - - Persoonallisuustutkimukset on pohjautunut länsimaihin
        
        Sosiokulttuurinen tutkimus on korjannut tätä vinoumaa, mutta on huomattu että persoonallisuuspiirteissä erot ovat pieniä kulttuurien välillä
      - Käyttäytymisnormit erilaisia kulttuureissa
    - - Indiividualistisuus ja kollektiivisuus
        
        Individualistinen
        
        Kilpailullisuus
        
        omat tavoitteet ja ilmaisee niiden kautta persoonallisuutta
        
        Suorituksiin sidottu itsetunto
        
        vapaus ja ainutlaatuisuuden korostus
        
        yksilön vastuu omista teoista
        
        attribuointi: yksilön toimintaa persoonallisuuspiirteistä ja ominaisuuksista johtuva
        
        Itsenäisyys
        
        Kollektivistinen
        
        Riippuvuus toisista sallittua
        
        Vaatimattomuus
        
        yksilön tavoitteiden pitää hyödyntää yhteisöä
        
        ryhmäsaavutuksiin sidottu itsetunto
        
        Kuuliaisuus auktoriteetille
        
        Yksilö vastaa teoista ryhmälle
      - Tiiviys ja löyhyys (miten kulttuurin sisällä hyväksytään poikkeaminen sosiaalisista normaaleista; kaupunki löysempi ja maaseutu tiukempi sosiaalinen kontrolli ja ulko- ja sisäryhmä nähdään selkeämpänä)
      - Monimutkaisuus (Paljon erilaisuutta verrattuna yksinkertainen kulttuuri)
        
        Ihmissuhteet
        
        vaikutteet
        
        alakulttuurit
        
        uskonnot
        
        arvot ja ihanteet
        
        Yhteiskunnalliset instituutiot
      - Valtaetäisyys (korkeampi --> ei kyseenalaisteta johtajaa)
  - - - Id (tiedostomaton mieli; pyrki mielihyvän ja synnynnäisien tarrpeiden tyydytystä kohti)
      - Superego (reaalimaailman vaatimukset ja kulttuurin normit otettava huomioon, kaikkia haluja ei voida toteuttaa eikä tunteita vapaasti ilmaista)
      - Ego (pyrkii tasapainottamaan tarpeiden ja normien ristiriitaa
    - - Ei ole falsivoitava (eli ei ole mahdollista osoittaa vääräksi)
      - Defenssi-käsite jäänyt nykypsykologiaan
      - on jotain annettavaa psyykkisten häiriöiden ymmärtämisessä ja hoitamisessa
        
        nykypsykaan jääneet käsitteet kuten narsismi ja neuroosit
  - - - kyselylomakkeilla, havainnoimalla, haastattelemalla tai tutkimalla erilaisia aineistoja, kuten päiväkirjoja, mittaamalla fysiologisia reaktioita tai käyttämällä kokemusotantamenetelmää (aikaotantamenetelmä)
      - Tyypillisiä
        
        Tyypillisin on standardoitu persoonallisuustestit (itsearviointiin perustuvia lomaketestejä (tuloksia voi verrata normiaineistoon)
        
        Projektiiviset testit (esim. kuvia ja lauseentäydennystehtäviä; vastausten oletetaan viittavan yksilön torjuttuihin ja tiedostomattomiin tunteisiin, motiiveihin ja ajatuksiin)
      - Hyvä testi
        
        Validiteetti (testaa mitä pitää)
        
        realibiliteetti (on toistettavissa --> samat tulokset)
        
        Testin erottelevuus (erottelee yksilöt toisistaan jonkin piirteen ulottovuudella)
        
        Standardointi (normiaineisto johon verrata tuloksia)
        
        Operationalisointi (tutkittavan asian muuttaminen mitattavaan ja havaittavaan muotoon)
        
        Kulttuurisensitiivisyys (testin kyky ottaa huomioon tutkittavan väestön kyky ymmärtää tehtävät oikein, esim erilainempi testi ind. ja kollekt kulttuureissa)
      - Lomakekysymyksissä pitää kysymys olla selkeä, jotta kaikki ymmärtävät samalla tavalla
        
        Sosiaalisesti suotuisa (tutkittava voi kokea sosiaalista painetta ja vastata sen myötä niin kuin tutkija toivoo)