Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
KPL 11 Kieli omaksutaan vuorovaikutuksessa - Coggle Diagram
KPL 11 Kieli omaksutaan vuorovaikutuksessa
Jokeltelu ja äidinkieli
1-2kk iässä vauvat erottavat yksittäisiä äänteitä, muutaman kuukauden kuluttua jo
tavuja ja sanoja
Puolivuotiaat alkavat jokellella
Erilaisia ääniyhdistelmiä toistamalla lapsi:
Jokeltelu on alle vuoden ikäisen vauvan tapa seurustella muiden kanssa
Vähitellen vauva alkaa erikoistua omaan äidinkieleensä
9-10kk iässä on selkeä siirtymä oman äidinkielen suuntaan: sellaiset äänteet, joita vauva ei kuule omassa kasvuympäristössään vähenevät ja äidinkielen lisääntyvät
Samoin käy kielen eri piirteiden havaitsemisessa: 10-12 kk iässä vauvat eivät enää erota sellaisia konsonantti pareja, joita omassa äidinkielessä ei ole
Lapsi lausuu ensimmäisen sanansa usein ensimmäisen syntymäpäivän aikoihin
1 more item...
harjoittelee suun, kurkunpään ja kielen motoriikkaa
opettelee kontrolloimaan ääntelyään
yhdistää ääntelyn ja hengityksen toisiinsa
Kielellisen kehityksen haasteet
Lukivaikeudet
Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudet
Lukivaikeuksien kirjo on laaja
Yleisiä lukivaikeuden muotoja ovat esim. vaikeus yhdistää äänne tiettyyn kirjaimeen tai kirjainten hahmottuminen hitaammin aivokuorella
Lukivaikeudet aiheuttavat haasteita koulunkäynnissä
Vaikuttavat myös leikki-ikäisen minäkäsitykseen ja sosiaaliseen kehitykseen
Kaksikielisyys
Ei tutkimusten mukaan sinänsä lisää kielellisten erityisvaikeuksien riskiä
Maahanmuuttajalasten sosiaalisen ympäristön vaihtuminen ja riittämätön tuki päiväkoulussa ja koulussa kuitenkin lisää haasteita
Samoin, jos lapsi alkaa opetella toisen kielen kirjoittamista ja lukemista vasta kouluikäisenä
Puheen kehityksen yksilöllinen aikataulu voi vaihdella monesta syystä
Viivästymän syytä tulee alkaa selvittää, jos lapsi ei opi puhumaan kolmeen ikävuoteen mennessä
Joillakin lapsilla voi olla ongelmia yhden tai useamman kielen ominaisuuden oppimisessa
Esim:
äänteiden tuottaminen
äänteiden erottaminen
sanavaraston laajentaminen
sanojen yhdistäminen lauseiksi
Merkkejä lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen haasteista tulee usein esille jo leikki-iässä ja ne on tärkeää tunnistaa
Asiantukijat ja lähipiiri voivat tukea lasta kielellisessä kehityksessä jo ennen leikki-ikää
Sanavarasto laajenee
Vauvan kyky ymmärtää sanoja kehittyy paljon aiemmin kuin aktiivinen sanavarasto
9kk iässä osoitetaan jo ensimmäisiä merkkejä sanojen ymmärtämisestä
Symbolifunktio eli oivallus siitä, että sanat viittaavat tiettyihin esineisiin ja asioihin, kehittyy
Toisen jälkipuoliskolla lapsella on kyselykausi (mikä?)
Kysely tekee uusien sanojen oppimisesta erityisen tehokasta
Kasvupyrähdys käynnistyy, kun lapsi on oppinut yli 50 sanaa
3-vuotiaan sanavarasto on noin 1000 sanaa, 6-vuotias jo 15 00
Noin 10 uutta sanaa päivässä
Kestää aikansa ennen kuin lapsen yksilöllisen sanakirjan merkitykset hioutuvat muiden kanssa yhteneviksi
Lapsi saattaa käyttää sanoja virheellisissä merkityksissä
Kielen taidot kehittyvät
Sanavaraston kehittyessä lapsi alkaa yhdistellä sanoja toisiinsa ja muodostaa lauseita.
Aina lauseet eivät noudata kielioppia ja lapsi tekee ns.
"älykkäitä virheitä"
Lapsi siis soveltaa oivaltamaansa sääntöä myös sellaisissa tilanteissa, joihin se ei sovi
Tutkimusten mukaan ei ole merkityksellistä, korjaako vanhempi kielivirheitä vaan oleellista on, että hänen kanssaan
keskustellaan paljon ja hänelle luetaan
Keskuteluun ja kieleen liittyy paljon "kirjoittamattomia sääntöjä"
Jo varhaisissa protokeskusteluissa vauvaalkaa sisäistää kielellisen vuorovaikutuksen perusasioita
Esim keskustelun ylläpitämiseen liittyvät eleet ja katsekontaktin pitäminen
Jo 2-vuotiaat osaavat sovittaa käyttämänsä kielen keskustelukumppanin tasolle sopivaksi
Neljävuotiaan itse kertomat tarinat koostuvat useista havainnoista, muistikuvista ja omasta ajattelusta.
Ajattelun egosentrisyys eli minäkeskeisyys ilmenee esimerkiksi siinä, miten lapsi puuhaillessaan antaa käskyjä itselleen.
Muiden voi olla vaikea ymmärtää lapsen ajatuksen kulkua ja selityksen yksityiskohtia
5-vuotias alkaa ymmärtää fantasian ja toden eron
Hän alkaa ymmärtää, ettei kuvittelun tai teeskentelyn tavoitteena ole toistaa todellisuutta vaan luoda lukijan tai katselijan kannalta kiinnostava tarina
Tutkimus: Vauvojen ajattelu
Ei ole helppoa tulkita koehenkilön ajattelua, jos hän ei osaa puhua
Ajattelusta kuitenkin voidaan tehdä päätelmiä seuraamalla lapsen käyttäytymistä ja kehon reaktioita
Muita tutkijoiden kehittämiä keinoja saada tietoa vauvojen ajattelusta ovat muun muassa:
Silmänliikekamera
katseen suuntaaminen
katseen suuntauksen kesto
kehon fysiologiset reaktiot
valinnat, joihin vauva kykenee
Aivosähkökäyrä (EEG)
Mitataan myssyyn kiinnitettyjen antureiden avulla
Voidaan selvittää esim. vauvan kykyjä erotella äänteitä toisistaan
Vauvan oppiessa puhumaan, kognitiivisen kehityksen tutkimukselle avautuu aivan uusi mahdollisuus