Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Raamatun kulttuurivaikutukset - Coggle Diagram
Raamatun kulttuurivaikutukset
Kirjallisuus
Raamatunkäännökset vaikuttivat monien maiden kirjakieleen, kuten suomen ja saksan syntymiseen.
vaikuttanut myös länsimaalaisen kirjan kehitykseen.
Nykyajan kaunokirjailijat käsittelevät kristillisiä teemoja tuotannoissaan, esim. syyllisyyttä ja anteeksiantoa.
Suomessa on lukuisia sanoja ja sanontoja, jotka liittyvät Raamattuun, kuten "susi lammasten vaatteissa".
On myös sarjakuvia ja vitsejä, jotka liittyvät samoihin asioihin.
On myös nimiä, jotka liittyvät Raamattuun. Yleensä etunimet liittyvät Raamatun henkilöihin tai eurooppalaisiin pyhimyksiin.
Pohjoismaiden nimipäiväkalentereiden taustalla on katoliset pyhimyskalenterit.
Yleisiä suomalaisia pyhimysnimiinpohjautuvia nimiä ovat Mari, Heikki ja Olli.
Musiikki
Monet klassiset musiikkiteokset käsittelevät raamatullisia aineita.
Joskus säveltäjät huomioivat suuret juhlat, kuten joulun tai pääsiäisen musiikissan.
Raamattuaiheisia teoksia ovat säveltäneet Beethoven, Bach ja Händel.
gospel-musiikissa ja virsissä ilmaistaan yksilön ja yhteisön uskoa.
Kristinusko on vaikuttanut myös kansanmusiikkiin ja populaarimusiikkiin.
Niissä esiintyy kristillisiä käsiteitä, esimekiksi Jumala, Saatana, taivas ja helvetti.
Musiikki boi joissain tilanteissa sisältää kokonaisen tarinan, joka kertoo imisen vapautumisesta pahuudesta ja sellaisenaan voidaan rnnastaa Raamatun pelastussanomaan.
Kuvataide
Länsimainenkuvataide on kehittynyt pitkälti kirkon yhteydessä.
Varhaisin taide oli kirkkotaidetta, jolloin taiteilijst tekivät kirkkorakennuskiin katto- ja seinämaalauksia, alttaritauluja ja -patsaita.
Tyypillistä kristikunnan itäisissä osissa oli ikonitaide, lännessä taas freskotaide eli seinämaalaukse.
Eurooppalaisten 1400-1600-luvuilla Raamatulliset aiheet olivat yleisiä.
Kuuluisia taiteilijoita silloin oli da VInci, Michelangelo, Raffaello ja Rembrandt.
Yleisimpiä aiheita kuvataiteessa on Raamatun alkukertomukset, Jeesuksen elämänvaiheet, Neitsyt Maria, enkelit ja Raamatun henkilöt.
Kirkkoarkkitehtuuri sisältää erilaisia tyylisuuntia, kuten suorakaiteen muotoinen basilika, koristeellinen venäläis-bysanttinen tyyli, linnamainen romaaninen tyyli ja pelkistetty moderni tyyli.
Monet kirkkorakennukset ovat tärkeitä nähtävyyksiä ja niitä kuvataan wsimerkiksi postikorteissa.
Elokuva
Se on yksi keino käsitellä kristinuskonnon aiheita.
Kuuluisia aiheita elokuvista Uudesta testamentista ovat Matteuksen evankeliumi, Kristuksen viimeinen kiusaus, Bren Hur, Jesus Christ Superstar ja Brianin elämä.
Elokuvat, jotka käsittelevät vanhan testamentin teemoja ovat Kymmenen käskyä, Noah sekä Mooseksen elämää kuvaavat elokuvat.
Yleensä kristinuskoa kuvataan ihmisten arkipäivässä.
Niissä on esimerkiksi kirkkoja, luostareita, munkkeja, nunnia ja pappeja.
Niissä voi olla myös ihmisen elämänkaareen liittyviä asioita, kuten häitä tai hautajaisia.
Elokuvissa voidaan kuvata Messias-hahmo, jonka tavoite on pelastaa maailma.
Hahmoon voi liittyä Jeeskuksen elämästä uhrautuminen toisen puolesta tai syytön kärsiminen.
.
Arkkitehtuuri
Kirkkoarkkitehtuurissa on monia eri tyylisuuntia.
Kirkot ovat tärkeitä nähtävyysiä.
Rakennuksia kuvataan postikorteissa ja matkamuistoissa.
.
Kirkkoarkkitehtuurissa tyylisuuntia ovat koristeellinen venäläis-bysanttilainen tyyli, linnamainen romaaninen tyyli, suippotornilainen goottilainen tyyli, suorakaiteen muotoinen basilika, pelkistetty moderni tyyli tai mahtipontinen barokkityyli.
Kalenteri
Länsimaalainen ajanlasku perustuu yleisesti käytössä olevaan gregoriaaniseen kalenteriin.
Siinä vuosiluku ilmoittaa, kuinka monta vuotta on on kulunut Jeesuksen oletetusta syntymävuodesta.
Seitsenpäiväinen viikkorytmi liittyy puolestaan luomiskertomukseen, jonka mukaan Jumala loi maailman kuudessa päivässä ja lepäsi seitsemäntenä päivänä.
Sunnuntai on kristinuskon pyhäpäivä, ota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistopäivänä.
Länsimainen juhlaperinne on täynnä vuosittaisia juhlia, jotka liittyvät Raamatun tapahtumiin.
Kirkon piirissä alettiin viettämään pääsiäistä 100-luvulla, helluntaita 200-luvulla ja joulua 300-luvulla.
Kirkko on myös mukana ihmisen elämänkaaressa, kuten kasteessa, konfirmaatiossa, häissä ja hautajaisissa.
Ne toteutetaan eri kirkoissa niiden perinteiden mukaisesti.
Laki
Ensimmäinen uskonnonvapauslaki Suomessa astui voimaan vuonna 1923.
Se uudistettiin vuonna 2003 EU:n linjan mukaisesti.
Laki takasi suomalaisille vapauden kuulua tai olla kuulumatta mihin tahansa uskontoon sekä harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa
Laki korostaa positiivista uskonnonvapautta eli oikeutta uskonnon harjoittamiseen.
Nykyisen uskonnonvapauslai mukaan huoltajat päättävät yhdessä, mihin uskontokuntaa lapsi kuuluu.
Alle 1-vuotiaan lapsen uskontokuntaan liittämisestä voi äiti päättää yksin, siinä tapauksessa, että huoltajat eivät sovi asiasta yhdessä.
12-17- vuotias nuori saa vaihtaa tai erota uskontokunnasta omasta tahdostaan ja huoltajiensa kirjallisella suostumuksella.
Täysi-ikäinen on päätösvaltainen kaikissa itseään koskevissa asioissa.
Se antaa myös mahdollisuuden perustaa uusia uskonnollisa yhdyskuntia, jos yhteisö on aidosti uskonnollinen eikä lakia tai hyvää tapaa saa loukata.
Esimerkiksi rahastus uskonnon nimissä on kielletty.
