Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

FILOSOFIA, Idealismi, Normatiivinen etiikka, Lause “ulkona sataa” on tosi,…

- - - - Valta jolla ei ole laillista perustaa
        
        Valtaa ei ole siis tunnustettu vaan ihminen on hankkinut valtansa moraalittomasti tai rikollisin keinoin
        
        Diktatuureissa illegitiimi valtaa pidetään yllä pakkokeinoin ja asein
    - - Valta joka on hyväksytyt ja tunnustettu
        
        Legitiimi valta on laillisin periaattein perusteltua valtaa
    - - Lainsäädäntövalta
      - 2.Toimeenpanovalta
      - Tuomiovalta
    - - Hyvät valtiomuodot
        
        Kununkuus
        
        Yksi hallitsee kaikkien hyväksi
        
        Aristokratia
        
        Vähemmistö (parhaat) hallitsevat kaikkien hyväksi
        
        Politeia
        
        Enemmistö hallitasee yhteiseksi hyväksi
      - Valtiomuotojen vääristymät
        
        Tyrannia
        
        Yksi hallitsee omaksi hyväksi
        
        Oligarkia
        
        Harvainvalta hallitsee rikkaiden hyväksi
        
        Demokratia
        
        Köyhä enemmistö hallitsee itsekkäästi omaksi hyväkseen
  - - - Edustuksellinen
        
        Kansalaiset äänestää edustajat jotka päättää kansalaisten asioista
      - Suora
        
        Kansalaiset itse tekevät päätökset
    - - yleensä perustuu rekisteröityyn kansalaisuuteen ja ikään eli täysi-ikäisyyteen
    - - Ihanne jonka mukaan jokaisella ihmisellä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja niihin olosuhteisiin joissa hän elää
    - - Tarkoittaa menetelmiä joiden avulla demokraattista vallankäyttöä toteutetaan käytännössä
    - - Individuolismi
        
        Yksilö ajattelee olevansa yksin omien ajatusten ja tekojen kanssa
        
        He eivät näe yhteisön tärkeyttä vaan alkavat ajamaan vain omia etujaan
      - Hidasta
      - Ei painoarvoa asiantuntemukselle
      - Kansan jakavaa erimielisyyttä
      - Näineäsvaikuttamisen vaara
        
        Politiikot erkaantuu kansasta
      - Enemmistö tyrannia
        
        vähemmistön äänen jyrää enemmistö
  - - - Esimerkiksi lakien ja tuomioistuimen avulla ihmiset ymmärtävät mikä on oikein ja mikä väärin
      - Luonnontilassa ilman vartiota ihmisillä ei ole motivaatiota toimia oikein
        
        Tuloksena sota kaikkia vastaan
      - Valta kaikkeen
        
        Jotta saadaan turvallisuus kuri ja järjestys
    - - Luonnon tilassa ihmiset toimivat itsekkäästi mutta pystyvät yhteistyöhön keskenään
        
        Ihmiset olisi rationaalisia ja ihmiset noudattavaisivat luonnon lakeja
      - Tarvitaan yhteiskuntasopimus joka luo turvallisuutta, mutta myös vapautta ja mahdollistaa omistusoikeuden
    - - "Jalo villi"
      - Ihaili luonnontilaa
      - Yhteiskuntasopimuksessa tulisi olla suora demokratia ja yhteinen maanomistus
  - - - jos kaikki kantaa vastuun ei tarvita valtiota vaan voidaan elää vapaina
    - - kenenkään ei tulisi päättää mitä toiset tekevät vaan päättää vain mitä itse tekee
    - - otti sanan "anarkismi" käyttöön
    - - Liberalismin haara
      - Yhteisöllä ei ole yleensä oikeutta rajoittaa yksilöiden tekemiä poliittisia taloudellisia tai ympäristöä koskevia valintoja
  - - - Korostaa vapautta
        
        Klassinen liberalismi
        
        1700-luvulla
        
        Korostaa yksilönvapautta ja poliittisia vapauksia
        
        Uskonvapaus, äänioikeus ja mielipiteenvapaus
        
        Vapauden rajana on vahinkoperiaate
        
        "kellekään ei saa aiheuttaa vahinkoa"
        
        John Stuart Mill, John Locke
        
        Taloudellinen liberalismi
        
        Adam Smith
        
        Vapaayrittäjyys ja vapaakauppa
        
        Vapaus tavoitella taloudellisesti omaa etuaan
        
        Oman edun tavoittelu aiheuttaa kilpailua joka hydyttää kaikkia
        
        yrittäjät vaurastuu ja työllistää kuluttajien hinnat laskee ja laatu paranee; synty varallisuutta
        
        1 more item...
        
        Sosiaalinenliberalismi
        
        Yhteiskunnan tulee taata yksilöiden vapaudet ja turvallisuus
        
        Yhtäläiset mahdollisuudet menestyä yhteiskunnassa
        
        Arvoliberalismi
        
        Jokaisen omat valinta
        
        Suvaitsevaisuus ja vapaamielisyys
        
        Ilmastomyönteisyys, maahanmuuttomyöntteisyys tasa-arvoinen avioliittolaki
    - - Karl Marx
      - Yhteisomistajuus
        
        Kun tuotantovälineet on yhteisomistajuudessa riistäminen loppuu ja syntyy ihmisten välinen tasa-arvo
    - - Yksityisomistajuutta ei kielletä kokonaa
      - vastustaa talousliberalismia
      - kannatetaan julkista sektoria yksityisen sijaan
    - - Pyritään säilyttämään yhteiskunnan perinteisiä arvoja ja hierarkioita
        
        Konservatismi korostaa
        
        varovaisuutta yhteiskunnan muutoksen teossa
        
        Hitaan kehityksen myönteisiä puolia ja nopeiden päätösten riskialttiutta
      - Arvot
        
        Perinteiset arvot
      - Talous
        
        Tuloerojen tasoitus, tasa-arvo, sosiaaliturva ja julkiset palvelut (esim. kirjasto ja julkinen terveydenhuolto)
        
        markkinoiden rajoittaminen
        
        Edmund Burke (1729-97): yhteiskunnan muutoksen tulee olla hidasta, menneiden sukupolvien viisautta kunnoitettava → Nopeat muutokset johtavat sekasortoon
    - - Työväen etuja ajetaan demokraattisin keinoin
      - Yhteiskunnan tulee säätää markkina talouden toimintaa
      - Julkisetpalvelut auttavat heikompia
      - Solidaarisuuden ja tasa-arvon korostaminen
      - Työehtojen korostaminen
  - - - Vapaus jostakin
      - Ei ole pakko johonkin
    - - vapaus johonkin
      - Mahdollisuus ja kyky toteuttaa suunitelmiaan
        
        Ihminen saa arvokkaita asioita itselleen terveydenhoito töitä koulutusta
  - - - Vallan pitäjien tulisi noudattaa samoja lakeja mitä muittenkin
      - Mielivalta ja korruptio
    - - Valta ulottuu kaikille yhteiskunna osa-alueille
      - Valta yhdellä eliitillä
      - Kansalaisia hallitaan terrorilla propagandalla ja pelolla
      - Ei yksilönvapautta
  - - - Jako-oikeudenmukaisuus
    - - Yhteiskunnan perusinstituutioden oikeudenmukaisuutta
        
        Ihmiset on vastuussa toisistaan ja yhtäläinen velvollisuus varmistaa että kaikilla on samat mahdollisuudet
    - - Vastaa yleistä oikeuskäsitettä
    - - Ihmiset ei tiedä tulevaa asemaansa yhteskunnassa
- - - - Materialismi
        
        Aine eli materia on ainoa substanssi
        
        kappaleita, hiukkasia, energiaa
        
        eliminoiva materialismi: on olemassa vain materiaa
        
        emergenttinen materialismi: henkiset ilmiöt tulevat esille, kun materia on tarpeeksi monimutkainen
        
        historiallinen materialismi: materiaaliset tekijät (talous) ohjaavat maailman tapahtumia (esim. Marx)
        
        reduktiivinen materialismi: henkiset asiat voidaan palauttaa aineen toiminnaksi
  - - - Henki
      - Aine
        
        Descartes: ruumis (aine) ja sielu (henki)
      - Rene Descartes
  - - - Esim. tuli, ilma, vesi, maa
  - - - Pitää sisällään kaikki fysikaaliset asiat, kuten ihmiset, lampaat ja atomit
        Luo pohjan todellisuudelle
    - - Tässä maailmassa sijaitsevat kaikki henkiset ja psyykkiset tilat, kuten mieli, tunteet sekä ajattelu
    - - Ihmisen sosiaalisen toiminnan julkiset tulokset: kieli, kulttuuri, yhteiskunta
- - - - Tavoitellaan jotta voidaan saada jotain muuta esim. raha
    - - Asia jota tavoitellaan sen itsensä vuoksi esim. onnellisuus
    - - Rikkomininen tuomittavaa mutta noudattamisesta ei saa kiitosta esim. rehellisyys
    - - Rikkomisesta ei tuomita mutta noudattamisesta kiitetään esim. auttaminen
    - - Tosiasiatta ei voi johtaa arvoja tai moraalisia sääntöjä
        
        Vaikka ennen syötiin lihaa ei ole mitään moraalista syytä syödä enää
    - - Moraalilaki
        
        määrittää mitä saa tehdä
        
        Etiikan tehtävä selvittää mitä nämä asiat on (Immanuel Kant)
        
        Katekorinen imperialismi (Kant)
        
        Toimi niin kuin säätäisit lakia kaikille
        
        Toimi vain sellaisten periaatteiden pohjalle jotka haluaisit muodostuvan laiksi
        
        Locken moraali laki
        
        Ihmisillä ei ole oikeutta vahingoittaa ketään tai mitään paitsi vain "jaloimman käytön" niin vaatiessa
        
        Jumala on luonut maailman joten sitä ei saa vahingoittaa
      - Moraalietoriat
        
        Seurausetiikka
        
        Tarkastellaan teon seurauksia
        
        Hyvän lisääminen ja pahan vähentäminen
        
        Utilitarismi
        
        Mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle
        
        Hyvien ja huonojen asioiden kokonaisvaikutus ratkaisee teon moraalisen arvon
        
        Kokonaisuuden kannalta hyvä lopputulos josta seuraa mahdollisimman monelle paljon hyvää
        
        Tekoutilitaristi
        
        Tarkastelee jokaista yksittäistä tilannetta , tekoa ja arvioden seuraukset
        
        Sääntöutilitaristi
        
        Tarkastelee tekoluokkia sääntöjen kautta ja minkä säännön noudattamisesta seuraa mahdollisimman paljon hyötyöä
        
        John Stuart Mill
        
        Jeremy Bentham
        
        Hedonistinen kalkyyli
        
        Tekojen seurausten laskukaava
        
        Velvollisuusetiika
        
        Ihmisellä on velvollisuus toimia tietyllä tavalla
        
        Velvollisuus auttaa
        
        Kantin kategorinen imperatiivi
        
        Toimi aina niin, että voisit toivoa toimintaasi ohjaavan periaatteen tulevan yleiseksi laiksi
        Toimi niin, että käytät ihmistä, sekä omaa että jokaisen muun persoonaa, aina samalla tarkoitusperänä eikä koskaan pelkästään välineenä.
        
        Hyve-etiikka
        
        Tarkastelun kohteena moraalinen toimia ja hänen ominaisuudet
        
        Hyvä= suotuisat hankitut luonteenpiirteet
        
        Aristoteles
        
        hyveellinen ihminen on onnellinen ja elää hyvän elämän
        
        Antiikin ajan keskeiset hyveet viisaus, rohkeus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus
        
        Hyveet muodostaa "kultaisen keskitien"
        
        sopimusetiikka
        
        Tekoja tarkastellaan ihmisten välisinä sopimuksina
        
        Yhteiskuntasopimukset
        
        Yksilölähtöinen sopimusetiikka
        
        John Rawls
        
        Tietämättömyyden verho
        
        Yhteiskunnan päätökset tulisi tehdä tietämättömyyden verhon takaa
        
        Ihmiset ei tiedä omaa asemaansa ja tällöin evät pysty ajamaan itsekkäästi omaa etujaan
      - mikä on hyvää ja pahaa mikä oikein ja väärin
  - - - Olen onnellinen sillon kun saan jotain mitä halua
      - Tunnetila joka täyttyy kun omat arvot toteutuu
      - Ei hetkellinen kokemus
    - - Onnellisuus seuraus hyvästä elämästä
      - Tullaksesi onneliseksi
        
        Elämän perusedellytykset kunnossa
        
        Tomi hyveellisesti
      - Tiedolliset nautinnot ja totuuden ymmärtäminen on perusta onnellisuudelle
  - - - Platonin ja Aristoteleen neljä pää hyvettä
      - viisaus
      - Oikeudenmukaisuus
      - kohtuullisuus
      - rohkeus
    - - Luonnollinen pahuus
        
        Seuraa luonnonkatastrofeista esim. maanjäristyksistä
      - Moraalinen pahuus
        
        Ihmisen tahallisesta toiminnasta
      - Augustiinuksen mukaan pahuus on maailmassa olevaa harhaa
      - Sokratteen mukaan kukaan ei synny ollakseen paha
      - Miksi teemme pahaa?
        
        Platon
        
        Tietämättömyys
        
        Aristoteles
        
        Heikkoluonteisuus
        
        Himot ja tunteet ottavat vallan ja ohittavat järjen
        
        Arendt
        
        Ajattelukyvyn puute
        
        Moraalisen mielikuvituksen puute
        
        Banaali pahuus
        
        Tarkoitus pyhittää keinot
        
        Kaksoisvaikutuksen oppi
        
        Teko eettisesti kiitettävät jos hyvät ja huonot teot ovat asianmukaisessa suhteessa
        
        Teon päämäärällä pitää olla hyvä vaikutus
        
        Ryhmäpaine
      - Teodikia
        
        Oikeutetaan Jumalan teot ihmisille
        
        Miksi pahuutta jos Jumala on kaikkivaltias joka haluaa vain hyvää
      - Antiteodikia
        
        Oikeuttamalla pahat teot millä tahansa tarinalla/kertomuksella
        
        Kärsimystä tulee käsitellä niin
        
        Että ei pyritä kärsimyksen todellisuus
        
        Vaan pyritään ymmärtää kärsijän näkökulmaa maailman ja ainutkertaisena kokemuksena
      - Nietszche
        
        Kärsimys tulee hyväksyä ja kääntää vahvuudeksi
        
        Jos haluaa paljon onnea pitää kärsiä paljon
        
        Asketismi on elämän kieltämistä
      - Schopenhauer
        
        Mitä enemmän haluaa sitä enemmän kärsii
        
        Kärsimyksen lakkaaminen edellyttää elämäntahdon vastaista toimintaa eli askeesia
  - - - Ihminen osa luontoa
      - ihminen on riippuvainen luonnosta
      - Ihmisillä ei ole oikeutta välineellistää luontoa omien tarkoituksien takia
      - Ihminen ei saa aiheuttaa haittaa muille lajeille mutta saa kehittää teknologiaa
    - - Suhtautuminen luontoo voi olla esim.
        
        Utilitaristista
        
        Ihminen on luonnon yläpuolella ja voi hyödyntää sitä tarpeittensa mukaan
        
        Utilitaristi uskoo talouteen tieteeseen tekniikkaan joista löytyy myös luontoon koskevien ongelmien ratkaisu
        
        mystistä
        
        Ihmisen ja luonnon salaperäinen yhteys
        
        Luonto tulee säilyttää mahdollisimman koskemattomana
        
        Humanistista
        
        Ihminen etusijalla luontosuhteessa
        
        Ihminen voi käyttää hyväksi ja muokata luontoa mutta ei tuhota
        
        Tärkeintä ihmisen kehittyminen
    - - Tom Regan
        
        Kaikilla olioilla jotka ovat oman elämänsä subjekteja on itseisarvo
      - Peter singer
        
        Kaikilla tuntoisilla olioilla eli olioilla joille voi aiheuttaa kärsimystä on itseisarvo.
- - - - Luotettavaa tietoa ei ole
      - Meidän on elettävä sen mukaan miltä asiat vaikuttavat ottamatta kantaa siihen millaisia ne todella ovat
    - - René Descartes
        
        "Ajattelen, siis olen"
      - Tiedon pohjalla on peruskäsitteet jotka ovat itsessään tosia eivätkä tarvitse perusteluja
        
        esim. matematiikan tai käsitteiden avullaa
        
        1+2=3
        
        Onko punainen väri? kyllä on
      - Luotettava tieto hankitaan järkeilemällä ja ajattelemalla
        
        Aisteihin ei voi luottaa
      - Platonin mukaan
        
        Kaikki havaitsevamme ilmiöt ovat vajavaisia ja muuttuvia, joten kaikki tieto saadaan järjen oivalluksen myötä
        
        Luolavertaus
        
        Aistein koettu maailma on Ideoiden maailma
        
        Ideota on aineettomia ikuisia ja täydellisiä
        
        Niitä ei voi aistein havaita mutta ne voi ymmärtää järjen avulla
    - - Luotettavaa tietoa saadaan aistihavaintojen avulla
      - John Locke
        
        "Tabula rasa"
      - David Hume
    - - David Humen innoittamana
      - Kantin mukaan luotettavaan tiedon saamiseen tarvitaan järkiajattelua, sekä aistihavaintoja, sillä Kant ajatteli näiden täydentävän toisiaan
      - Kantin mukaan
        
        "Ajatukset ilman sisältöä ovat tyhjiä, intuitiot ilman käsitteitä ovat sokeita"
    - - A priori
        
        Analyyttinen
        
        Käsitteelinen totuus
        
        Pallo on pyöreä on analyyttinen a priori totuus koska sanaa pallo liittyy käsite pyöreys
        
        Synteettinen
        
        uusi tieto, johon ei tarvita kokemusta tai havaintoa
      - Synteettinen a Posteriori
        
        Empiirinen tieto
    - - totuusetoriat
        
        korrespondenssiteoria
        
        Väitelause on tosi, jos sen merkitys vastaa sitä, miten asiat maailmassa ovat
        
        Koherenssiteoria
        
        Uskomus on tosi, jos se sopii yhteen muiden uskomustemme kanssa
        
        Totuutta ajatellaan sen kannalta, miten ajatus tai lause sopii yhteen
        kaiken muun jo tiedetyn kanssa
        
        Pragmaattinen totuusteoria
        
        Uskomus on tosi, jos se johtaa menestyksekkääseen toimintaan
        
        väite on tosi jos sen avulla voi pitkällä aikavälillä toimia menestyksellisesti
        
        konsensusteoria,
        
        totta on se, mikä on yleisesti hyväksyttyä.
        
        totuus on esimerkiksi kriittisen julkisen keskustelun lopputulos.