Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ihminen on psyykkinen olento - III - Coggle Diagram
Ihminen on psyykkinen olento - III
Psyykkinen toiminta on tietoista ja ei-tietoista
Ei-tietoiset asiat vaikuttavat toimintaan
Psyykkinen toiminta eli mielen toiminta koostuu
Tunteista
Motiiveista
Tiedonkäsittelystä
Osa psyykkistä toimintaa on tietoista, osa ei-tietoista
Tietoisen asian tavoittaa sitä ajattelemalla
Tietoisuuden ulkopuolelle jäävä asia on puolestaan ei-tietoinen
Tietoisuudessa on eri tasoja
Tietoisuus on tietyllä hetkellä koettujen psyykkisten elämysten kokonaisuus
Tietoisuudessa ajatellaan olevan eri tasoja:
Tajunta on sitä, että kokee esimerkiksi kipua tai nälkää
Itsetajunta on tietoisuuden kehittynein muoto: ihminen tiedostaa oman olemassaolonsa ajattelevana, tuntevana ja tahtovana oliona
Vaikka ei-tietoiset asiat ovat ajatusten tavoittamattomissa, ne voivat vaikuttaa toimintaan
Psykodynaaminen teoria toi ei-tietoisen ihmismielen selittäjäksi
Sigmund Freud toi ei-tiedostetut toiminnat psykologian tutkimuskohteeksi 1800–1900-lukujen taitteessa.
Freudin luomassa psykodynaamisessa teoriassa ihmisen toiminnan perustana pidetään tiedostamattomia tarpeita ja motiiveja, jotka kumpuavat varhaisista ihmissuhteista ja niissä koetuista ristiriidoista.
Teorian väitteitä on vaikea tutkia tieteellisesti.
Psykodynaamista ajattelutapaa hyödynnetään psykoterapioissa, joiden tavoitteena on saada asiakas tietoisemmaksi tunteistaan, motiiveistaan ja ajatuksistaan.
Kognitiivinen toiminta on aktiivista tiedonkäsittelyä
Kognitiiviset toiminnot liittyvät tiedonkäsittelyyn
Kognitiivisiin toimintoihin kuuluvat
Havaitseminen
Tarkkaavaisuus
Ajattelu
Oppiminen
Muistaminen
Kielen tuottaminen ja ymmärtäminen
Kognitiiviset toiminnot ovat tietoisia ja ei-tietoisia
Tiedonkäsittely on aktiivista
Ulrich Neisserin havaintokehä
Skeemat ohjaavat havainnointia
Informaatiotulvasta poimitaan havainnoinnin kohteet skeemojen mukaisesti
Tehdyt havainnot muokkaavat skeemoja
Muokkaantunut skeema ohjaa edelleen uutta tiedonhakua, ja näin havaintokehä jatkaa pyörimistään
Skeemat vaikuttavat laajasti
Muistamme asiat skeemojemme mukaisesti
Toisinaan skeemaan sopimattomat asiat muistetaan parhaiten
Kokonaista tilannetta koskeva skeema, joka on ikään kuin käsikirjoitus tilanteesta, on skripti
Minäkäsitys on laaja skeema asiasta nimeltä “Minä itse”
Maailmankuva on laaja skeema siitä, millainen maailma on ja miten siinä tulee toimia
Motivaatio vetää ihmisen liikkeelle
Teon saa aikaan sen motiivi eli syy tehdä se
Ihmiset voivat motivoida erilaiset asiat samanaikaisesti
Kaikki motiivit muodostavat yhdessä motivaation
Erilaisia motiiveja
Synnynnäiset - opitut motiivit
Biologiset - sosiaaliset - psyykkiset motiivit
Tietoiset - ei-tietoiset motiivit
Motivaatio voi olla
Lyhyen - pitkän aikavälin motivaatio
Sisäinen - ulkoinen motivaatio
Lähestymismotivaatio: pyrkimystä myönteisiin asioihin
Välttämismotivaatio: pyrkimystä välttää kielteisiä asioita
Motivaatiokonfliktit
Motiivien väliset ristiriidat ovat nimeltään motiivikonflikteja
Erilaisia motiivikonflikteja:
Lähestymis - lähestymiskonflikti (ei osaa päättää kumpi)
Lähestymis - välttämiskonflikti (sama asia vetää ja hylkii sinua)
Välttämis - välttämiskonflikti (ei halua tehdä asiaa mutta saattaa olla pakko)
Motivaatioon vaikuttavat tavoiteet, tunteet ja uskomukset pystyvyydestä
Kognitiiviseen motivaatioteoriaan (Martin E. Ford) mukaan motivaatioon vaikuttavat:
Tavoitteet
Palautteen saaminen ja muiden tuki on tärkeää
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää päättäväisyyttä ja itsekontrollia
Tunteet
Myönteiset tunteet kannustavat jatkamaan, kielteiset tunteet saavat arvioimaan tavoitetta ja sen saavuttamiseen tarvittavaa panostusta uudelleen
Minäpystyvyys eli se, kuinka voimakkaasti uskoo kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa saavuttaa päämääränsä
Sinnikäs asenne on tärkeä, jotta ei lannistu vastoinkäymisistä ja suoriutuu hyvin
Menestyminen parantaa minäpystyvyyttä
Tunteet auttavat toiminnan arvioinnissa
Tunteet motivoivat ja tarjoavat tietoa siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei
Tunnekokemus on yksilöllinen
Tunteet ovat tarkkarajaisia ja lyhytkestoisia reaktioita tietyyn sisäiseen tai ulkoiseen asiaan
Mieliala on yleisempi ja pitkäkestoisempi olotila kuin tunne
Tunteiden kokeminen, tunteiden kognitiivinen tulkitseminen ja tunteisiin reagoiminen perustuvat kaikki aivotoimintaan
Tunteet, motivaatio sekä kognitiiviset toiminnot, kuten ajattelu, kietoutuvat yhteen
Eri kulttuureissa on samoja tunteita, mutta erilaisia tunneilmaisuja
Synnynnäisiä, kaikille yhteisiä perustunteita ovat ilo, hämmästys, pelko, viha, suru ja vastenmielisyys
Perustunteita ilmentävät ilmeet ovat synnynnäisiä ja ne tulkitaan universaalilla tavalla
Kulttuurien välillä on eroja siinä, mitä tunteita saa esittää ja kenelle
Psyykkisillä puolustuskeinoilla suojaudutaan mielenterveyttä uhkaavilta tunteilta
Vaikeista tunteista pyritään selviytymään ja psyykkistä tasapainoa ylläpitämään keinoilla, joita kutsutaan psyykkiseksi itsesäätelyksi
Psyykkisen itsesäätelyn keinot voivat olla ei-tietoisia ja todellisuutta vääristäviä, tietoisia ja hyvin toimivia tai jotain näiden väliltä
Defenssit
Defenssit eli psyykkiset puolustuskeinot ovat
osin tiedostamattomia tapoja pyrkiä psyykkiseen tasapainoon
keinoja suojautua kielteisiltä tunteilta tai heikentää niiden voimakkuutta
monipuolisesti ja joustavasti käytettyinä yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin
yhteydessä mielenterveyden ongelmiin, jos todellisuus vääristyy laajamittaisesti