Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi - Coggle Diagram

- - - - säätely:
        
        Tietoiset hallinta eli copingkeinot
        
        Tiedostamattomat puolustuskeinot eli defenssit
      - tasapainottelu
        
        psyykkinen hyvinvointi
        
        mielihyväkokemyukset
        
        tyydytystä tuottava toiminta
        
        sosiaaliset suhteet
        
        optimaalinen vireystila
        
        Stressi ja kriisit
        
        vastoinkäymiset
        
        stressiä tuottavat vaatimukset
        
        ristiriidat, ulkopuolisuus
        
        univaje
        
        keskellä: tunteet, yks. ominaisuudet ja resilienssi
  - - - Voivat olla
        
        adaptiivisia eli kyky sopeutua joustavasti ympäristöönsä
        
        epäadaptiivisia eli ei edistä sopeutumista ja voivat horjuttaa tasapainoa yhä enemmän
      - Coping-keinot
        
        Lazarus ja FOlkman 3 pääkategoriaa
        
        ennakoivat ja reaktiosidonnaiset keinot
      - Defenssit eli puolustusmekanismit (lievvennetään ahdistusta ja estetään tai viivytetään asian käsittelyä)
        
        kehittymättömät
        
        torjunta
        
        arvon kieltäminen
        
        lohkominen (mustavalkoisuus)
        
        acting out (tehdään jotain impulsiivisesti miettimättä)
        
        projektio
        
        Kehittyneemmät
        
        suppressio eli aikalisän ottaminen
        
        älyllistäminen (analysoidaan faktojen perustella ilman tunteita)
        
        kompensaatio 8asia jota ei saavuteta korvataan toisella
        
        huumori
        
        sublimaatio
  - - - Mantelitumake ilmoittaa hälytystilasta hypotalamukselle
      - Hypotalamus viestittää sympaattiselle hermostolle aktivoinnin tarpeesta ja parasympaattisen hermoston rauhoittava toiminta vaimenee
      - Lisämunuaisten ydin vapauttaa adrenaliinia verenkiertoon
      - taistele tai pakene -reaktio on hengissä pysymiselle välttämätön mekanismi
      - Ihminen rauhoittuu automaattisesti, kun otsalohkot viestievät mantelitumakkeelle, että uhka on ohi
      - Dopamiinia erittyy, koska uhan poistuminen on palkitsevaa.
    - - HPA-akseli eli hypotalamuksen (H), aivolisäkkeen (P) ja lisämunuaisten (A) kokonaisuus
        
        Aivolisäke tuottaa kortikotropiinia, jonka kemiallinen viesti aktivoi lisämunuaisten kuorikerrosta
        
        Lisämunuaiset tuottavat kortisolia (nostaa veren sokeripitoisuutta ja takaa riittävän glukoosinsaannin aivoille)
        
        Hypotalamus: "toimintavalmiutta on lisättävä edelleen"
      - Lazarus (kielteinen kokemus stressistä kun tunne ettei pysty hallita)
        
        Distressi eli negatiivinen, uuvuttava stressi
        
        Jatkuva pitkittynyt stressi oireilee fyysisenä väsymyksenä ja sairastuvuutena, kognitiivisen toiminnan ja tunne-elämän säätelyn heikkenemisenä sekä sosiaalisina ongelmina
        
        Eustressi hyvä stressi, tunne että kaikki on hallinnassa vaikka vireystila on koholla
    - - Toiminta on innostunutta ja palkitsevaa
  - - - kiintymyssuhde
      - opitut reagointitavat
    - - haavoittumattomuuden illuusio (Uskomus, että itselle ja läheisille ei satu mitään pahaa)
      - Aiemmat pystyvyysuskomuksia ja resilienssiä
      - mielenterveyden ongelmat
    - - shokkivaihe ("aika jolloin maailma pysähtyi)
      - reaktiovaihe (tuntuu kuin eläisi vuoristoradalla)
      - käsittelyvaihe (elämäni on muuttunut tapahtuman seurauksena)
      - uudelleen orientoitumisen vaihe (ensi kesänä taidan lähteä ulkomaille)
    - - psyykkistä ensiapu
      - jos lukkiutuu tuskalliseen kokemukseen eikä pääse toipumaan, puhutaan posttraumaattisesta stressireaktiosta (PTSD) (Järkyttävän kokemuksen seurauksena ilmeneviä reaktioita, kuten unihäiriöitä, painajaisia, keskittymiskyvyttömyyttä ja väkisin mieleen tunkeutuvia ajatuksia ja mielikuvia.)
        
        ahdistuneisuushäiriöiden luokka
      - traumaterapia (Psykoterapiaa, jolla hoidetaan traumaperäisiä häiriöitä.)
        
        trauman jälkeiseksi kasvuksi (psyykkinen kasvu --> terveemmät ajatusmallien omaksumista ja voimaantumista)
  - - - turvallinen kiintymyssuhde (onko turvallista tukeutua muihin)
      - toiminta ja tulkintatyylit (Aiempien kokemusten ja saadun palautteen kautta syntyvä minäkäsitys ja pystyvyysuskomukset, jotka ennustavat menestymistä eri elämän osa-alueilla ja selittävät, miksi ihmiset motivoituvat eri tavoin. Yksilön tekemät attribuutiot eli päätelmät toiminnan tulokseen vaikuttaneista syistä muuntavat sitä, miten aiemmat kokemukset tulkitaan. Yksilön tominta- ja tulkintatyylit ovat myös yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin.)
      - Optimismi
    - - voikukka- ja orkidealapset
      - Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteet
        
        vaikeissa tilanteissa millaiset itsesäätelyvalmiudet
      - plastisiteetti
        
        adaptiivisuus
  - - - Vireystila (Elimistön ja aivojen aktivaatiotaso, ihmisen toimintavalmius.)
        
        vuorokausirytmi (tasaisin väliajoin toistuva uni-valvetilan sekä vireyden ja väsymyksen vuorottelu)
        
        suprakiasmaattinen tumake eli biologinen kello
        
        melatoniini (käpyrauhanen; Välittäjäaine, joka vaikuttaa nukahtamiseen pimeässä)
        
        aivoverkosto (Aivorungossa sijaitseva verkostomainen monia eri hemoverkkoja sisältävä useiden eri välittäjäaineiden ohjaama tumakeryhmä, joka vaikuttaa vireystilaan, unirytmiin ja aktivoitumiseen.)
        
        Aivokuori ja aivot kokonaisuutena pystyvät sekä tahdonalaisesti että automaattisesti orientaatiorefleksin avulla etenkin hätätilanteessa nostamaan vireystilaa tietyissä rajoissa
        
        Geneettinen kronotyyppi (Yksillölliset erot vuorokausirytmissä; aamu vai iltavirkku)
      - Unen vaiheet (EEG)
        
        nREM-uni
        
        syvä uni (Unennäön vaihe, jossa elimistö saa riittävästi lepoa ja josta on vaikein herätä kesken unien; Psyykkisen ja fyysiseen toimintakyvyn palauttamiseen tarvitaan)
        
        Syvän unen aikana aivoaallot hidastuvat, lihasten toiminta on estynyt, eikä ihminen ole tietoinen ympäristöstään
        
        Kevyt uni (aloittaa elimistön rentoutumisen ja parasympaattisen hermoston aktivaation, joka laskee sykettä ja rauhoittaa suolistoa)
        
        REM-unen aikana aivojen aktiivisuus muistuttaa valvetilaa, mutta ihminen näkee spontaanin aivotoiminnan tuloksena unia. Silmät liikkuvat luomien alla vilkkaasti unennäön aikana.
        
        REM-uni (Vilkeuni, silmät liikkuvat luomien alla ja ihminen näkee unia, vaikuttaa oppimiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn; Psyykkisen ja fyysiseen toimintakyvyn palauttamiseen tarvitaan)
      - Välittäjäaineet
        
        GABA (aivojen hermosolujen aktiivisuus heikkenee unen aikana)
        
        adenosiini (väsymystä ja unipainetta)
        
        Kofeiini häiritsee
    - - Ylläpitää
        
        fyysiseen toimintakykyyn (Uni vaikuttaa aivojen toimintaan, immuunipuolustukseen ja hormonitoimintaan)
        
        immuunipuolustus (Elimistön suojautumismekanismi taudinaiheuttajia vastaan)
        
        hormonitoiminta (Esimerkiksi kasvuhormonin erittyminen vaatii unta; univaje häiritsee kylläisyyttä säätelevien hormonien toimintaa ja estää stressistä palautumista.)
        
        Ihmisen nukkuessa glymfaattinen järjestelmä esimerkiksi puhdistaa aivoja päivän aikana kertyneistä kuona-aineista
        
        Uni on tärkeää myös hermoston kehitykselle ja muovautumiselle.
        
        psyykkisiin toimintoihin (Univaje näkyy kognitiivisisssa toiminnoissa (tarkkaavaisuus, ajattelu, muisti, oppiminen, päätöksenteko, luovuus), tunteiden säätelyn heikkenemisessä ja motivaation muutoksissa.)
        
        tarkkaavaisuuteen, muistiin, ajatteluun ja toiminnanohjaukseen
        
        Sekä akuutti että krooninen univaje ja nukkumisen ongelmat ovat yhteydessä muun muassa heikentyneeseen stressin, tunteiden ja motivaation säätelyyn, masennukseen, ahdistuneisuuteen ja ärtymykseen
        
        muistijälkien lujittumista ja muistin toiminnan kannalta tärkeän hippokampuksen toimintakyvyn parantumista
    - - krooninen univaje ja unettomuus (ei pysty nukkumaan vaikka haluaisi)
      - unen laatu
        
        jatkuva heräily
        
        painajaisunet
      - Jet lag
        
        sosiaalinen jet lag
      - Moniin psyykkisiin ja neurologisiin ongelmiin (riippuvuudet, masennus, psykoottisuus; toisaalta ADHD ja autismin kirjo) liittyy toisinaan nukkumiseen liittyviä vaikeuksia.
      - Unihygenia (Olosuhteet ja käytänteet, jotka edesauttavat nukahtamista ja unen jatkuvuutta)
- - - - Ilmenee sopeutumiskykynä ja vahvuuksina kuten optimismina
      - Mielenterveyshäiriö (syndroomia eli oireyhtymiä, jotka vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiin ja toimintakykyyn; yleisnimike häiriöille; kulttuuri vaikuttaa diagnosointiin: joissakin arvostettua, toisissa ei)
      - Kaksiulotteinen mielenterveyden malli (optimaalinen - vähäinen psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveyden häiriö - ei häiriötä)
        
        Ihanteellinen toimintakyky (eikä häiriötä)
        
        Korkea psyykkinen hyvinvointi häiriöstä huolimatta
        
        Ei häiriötä mutta kokevat surua, ahdistuneisuutta tai ovat onnettomia
        
        Alhainen toimintakyky ja on häiriö
    - - Ahdistuneisuushäiriöt (lieväasteisia, jotka saattavat rajoittaa elämää; ylimitoitettu ahdistuneisuuden tunne ja pelokkuus; fobia, paniikkihäiriö, pakko-oireiset häiriöt)
        
        Hoito: omahoito, lyhyt psykoterapia, jonka tukena voi olla lääkkeitä
      - Mielialahäiriöt (yleisimmin väestössä; masennus (pitkäaikainen mielialan lasku), kaksisuuntaiset mielialahäiriöt (masennusjakso ja maniajakso eli kiihtynyt mieliala)
        
        Hoito: usein yhdistyvät lääkkeet ja psykoterapia
      - Persoonallisuushäiriöt (jotkut persoonallisuuspiirteet ilmenevät äärimmäisenä) ja yksilön ajattelu muovautunut minäkeskeiseksi; epävakaus, epäsosiaalisuus, narsistisuus)
        
        Hoito: pitkä psykoterapia, koska taustalla usein lapsuuskokemukset
      - Psykoottiset häiriöt (tyypillistä todellisuudentajun pettäminen, aistiharhat ja harha-ajatukset; skitsofrenia, psykoositilat; voi olla ettei tunnista itsessä)
        
        Hoito: lääkkeet, koska taustalla biologisia tekijöitä; psykiatriset sairaalat, jos itsetuhoisuuden riski
      - Neurologiset häiriöt eivät ole mielenterveyshäiriöitä
      - Riippuvuus ja syömishäiriöt ovat yleensä myös mielenterveyshäiriöitä
  - - - kasvua ei voi päätellä suoraan esim diagnooseista, koska ei kerro, kuinka moni koko väestöstä oireilee
  - - - Hyödyt
        
        Huojentaa saada diagnoosi. Helpommin kohdattavia ja lisää hallinnantunnetta
        
        Mahdollisuus saada oikeanlaista hoitoa
        
        Yhteiskunta: tukipäätökset, tuen tarjoaminen
        
        Syyllisyys ja häpeä helpottuvat, koska muillakin on. Voi saada vertaisryhmiä
        
        Kansainvälinen luokittelu; sama diagnoosi muualla
        
        Helpottaa tutkimuksen tekoa
      - Haitat
        
        Voi tulkita että määrittää koko persoonallisuutta, muuttaa uskomuksia ja omia mahdollisuuksia
        
        Yksilö voi leimautua muiden ennakkoluulojen, tietämättömyyden ja pelkojen vuoksi
        
        Terveydenhuollon ammattilaiset voivat unohtaa yksilölliset piirteet
        
        Väärä diagnoosi voi estää saamasta oikeanlaista hoitoa
        
        Pelkkä diagnoosi ja lääkkeet eivät riitä hoidoksi
        
        Diagnoosin taakse paetaan vastuuta (rikollinen ei ota vastuuta vaan häiriö)
        
        Pitkä sairasloma voi vieraannuttaa sosiaalisesta ja työelämästä
        
        Ihminen nähdään vain sairauden läpi eikä yksilönä jolla on myös vahvuuksia
  - - - Ihminen jolla vähän haavoittuvuutta lisääviä riskitekijöitä ja paljon suojatekijöitä kestää enemmän stressitekijöitä ja vastoinkäymisiä
    - - Geenit ja sikiöajan kehitys vaikuttavat sairastumisen riskiin
        
        Epigenetiikka (geenien ja ympäristön yhteispeli)
      - Aivojen rakenne (on yhdistetty tiettyihin muutoksiin)
      - Välittäjäainetoiminta (esim. dopamiini, serotoniini ja noradrenaliini)
      - Stressijärjestelmä (sikiöaikana koettu äidin voimakas stressi voi muuttaa lapsen stressijärjestelmän toimintaa)
      - Suolisto bakteerien vaikutusta tutkitaan
      - Evoluutiopsykologia (mania rohkea heittäytyminen uusien ideoiden varaan tai masentuneen varovaisen tarkka realismi
      - Persoonallisuus- tai temperamenttipiirteet (esim. negatiivinen emotionaalisuus eli aikuisuuden neuroottisuus on usein osatekijä häiriöissä)
    - - Kiintymyssuhde
        
        Turvallinen on suojaava tekijä
        
        Turvattomat kasvuolot, rajattomuus ja tunnekylmä kasvatus ovat riskitekijöitä
      - Varhaislapsuuden kokemukset
        
        Hoidon laatu
        
        Traumat
        
        Menetykset
        
        Vanhempien kasvatustyyli
        
        Turvallisuudentunteen kehittyminen kiintymyssuhteessa
      - Stressin ja tunteiden säätelymekanismi (coping, defenssit ja tunnesäätely)
        
        Turvattoman kasvuympäristön takia voi jäädä heikoiksi
      - Implisiittiset perususkomukset (tiedostamaton tulkinta joka vaikuttaa ajatuksiin, tunteisiin ja toimintaan esim. kokemus arvottomuudesta)
        
        Automaattiset reaktiot (esim. jätän mieluummin kuin tulen jätetyksi)
        
        Voi tuottaa kielteisen minäkäsityksen, heikon itsetunnon ja pessimistisen toiminta- ja tulkintatyylin(ennakoidaan epäonnistumista --> matalat tavoitteet)
    - - Sosiaaliset suhteet
      - Elämänkokemukset
      - Ryhmäilmiöitä: Kiusaaminen, syrjintä, rasismi
      - Osallisuuden kokemus --> hallinannantunne --> myönteisiä tunteita
      - Muilta saatu arvostus ja palaute
    - - Esim. yhteisöllisissä kulttuureissa vähemmän masennusta ja yksinäisyyttä
      - Yhteiskunnallinen epävarmuus ja taloudellinen turvattomuus ovat stressitekijöitä
      - Media ja mainonta --> kauneusihanteet --> syömis ja kehonkuvahäiriöt
  - - - Psykoottiset häiriöt
      - vakavat mielialahäiriöt (masennus - serotoniini)
      - Ahdistuneisuushäiriöt (noradrenaliini)
    - - Neuromodulaatiohoito (toimenpide, jolla vaikutetaan aivojen toimintaan)
        
        Sähköhoito (hetkellisesti johdetaan hermosoluja aktivoiva voimakas sähkövirta)
        
        TMS eli transkraniaalinen magneettistimulaatio (aivoalueen aktivointi tai hillintä; kohdistetaan alueeseen magneettipulssi)
        
        DBS (syväaivostimulaatio; asennetaan aivoihin; stimuloidaan sähköisesti; kallis ja tehokkuutta tutkitaan)
  - - - Eri suuntaukset
        
        Kognitiivinen (haitalliset ajattelutavat, uskomukset ja niihin liittyvät tunteet --> joustavammat ajatusmallit)
        
        Käyttäytymis (altistusharjoitukset tai harjoittelemalla itsehalllinnan menetelmiä)
        
        Psykodynaaminen (nykytilanteeeseen liittyviä mielikuvia, tunteita aikasemman historian ja siitä nousevien muistojen avulla)
        
        Ratkaisukeskeinen (suuntautumalla vaikeuksista kohti toiveita ja voimavarojen tunnistamista)
      - Psyykkinen työ (myötäelävä kuuntelu ja turvallisuuden tunne auttavat tekemään psyykkistä työtä; ajatusten, tulkintojen ja mielikuvien tietoinen muokkaaminen, asian pohdiskelu, kognitiivinen uudelleentulkinta )
      - Psykofyysiset menetelmät (hengitys ja rentoutusharjoitukset)
      - Ryhmäterapia (sosiaalinen dynamiikka osana kuntoutusta ja harjoitellaan vuorovaikutustaitoja)
      - Tulokseen vaikuttaa enemmän hyvä terapeuttinen allianssi (asiakkaan ja psykoterapeutin vuorovaikutussuhde, joka vaikuttaa hoidon onnistumiseen) kuin terapiasuuntaus
        
        Asiakkaan oma motivaatio, kyky sitoutua prosessiin ja reflektoida ajatuksiaan ja tunteita on myös tärkeä osa onnistumista.
      - Todettu olevan toimintakyvyn sekä aivojen tasolla havaittavia muutoksia
    - - Jälkeen voi käydä psykoterapiassa
    - - Psykoedukaatio (asiakkaalle ja omaisille annetaan tietoa sairaudesta, sen oireista ja hoidosta sekä sitoudutaan hoitoon)
      - Vertaistuki (kokemusten vaihtoa samanlaisessa elämäntilanteessa; tukevat toisiaan)
        
        Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen voi edistää sairauden hyväksymistä ja toipumista
        
        Voi myös pitää heidän puolia, kouluttaa ammattilaisia tai suurta yleisöä sairastuneiden kohtaamisesta