Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

TIEDONKÄSITTELY - Coggle Diagram

- - - - puutteellinen sosialisaatio voi vaurioittaa kielen kehitystä pahasti, kuten susilasten kohtalot osoittivat
- - - - aivot käsittelevät aistien vastaanottamaa tietoa niin, että ärsykkeestä ja sen ominaisuuksista syntyy psyykkinen kokemus eli havainto
        
        tiedonkäsittelyn rinnakkaisuus: erityyppisiä ärsykepiirteitä käsitellään aivoissa samanaikaisesti mutta eri alueilla
        
        esimerkiksi esineen liikesuunta ja väri prosessoidaan eri aivoalueilla --> mahdollistaa hyvin nopean tiedonkäsittelyn
        
        tiedonkäsittelyn hierarkkisuus: tietoa käsitellään aivoissa monella eri tasolla
        
        aistinelinten solut --> primaari alue --> sekundaariset alueet --> assosiaatioalueet
    - - aistinelin reagoi ärsykkeeseen
  - - - priming kokeet= Esim. vaikuttaako vihaisten kasvojen tiedostamaton näkeminen mielialaan. (tutkitaan siis tiedostamattomien havaintojen vaikutusta ihmisen toimintaan
- - - - hidasta ajattelua: vaatii keskittymistä ja vaatii koko työmuistin käyttöä
      - tutkimuksissa selvinnyt, että tahdonalaisen tarkkaavaisuuden suuntaamisen aikana aktivoituvat erityisesti otsa- ja päälaenlohkon alueet
      - tarvitaan paljon keskittymistä vaativissa tai uusissa tilanteissa
      - vie paljon "resursseja" ja vaatii tarkkaavaisuuden kohdentamista ja ylimääräisten ärsykkeiden estämistä
    - - järjestelmän 2 mukaista ajattelua eli nopeaa ajattelua: ei vaadi tarkkaavaisuutta
      - sisäisten mallien ja havaintokehän ohjaamaa tiedonkäsittelyä
      - useita toimintoja voi tehdä rinnakkain
      - asiantuntijan toiminta on automatisoitunutta runsaan harjoittelun seurauksena
      - kokeellista tutkimusta: muutossokeuskokeet (korttitemppuvideo jossa värit muuttuivat kesken videon), tarkkaamattomuussokeuskokeet (gorillavideo), cocktailkutsuilmiö (kyky valita yksi kuuloärsyke muiden joukosta)
    - - suuntautumisreaktio (viereisessä pöydässä mainitaan oma nimi)
      - merkittävä reaktio selviytymisen kannalta evoluutiossa
      - mm. käytetty mainonnassa hyväksi ja tekemällä piipittäviä hälytysääniä teknisiin laitteisiin
      - habituaatiossa ärsykkeen toistuttua säännöllisesti siihen totutaan
      - kun ärsyke vetää tarkkaavaisuuden hyvin automaattisesti ja nopeasti puoleensa on kyse nopeasta tarkkaavaisuuden suuntautumisesta eli tällöin toiminnassa on järjestelmä 1
      - kokeellista tutkimusta: muutossokeuskokeet, tarkkaamattomuussokeuskokeet, coctailkutsuilmiö
  - - - Teorian mukaan ihminen pystyy keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan ja se informaatio, johon ei keskitytä suodattuu varhaisessa vaiheessa pois.
    - - Teorian mukaan ihminen pystyy käsittelemään ei-tarkkailtua sivusanomaakin. Se, mihin huomio ei kiinnity vain vaimenee, mutta tulee käsitellyksi tiedostamattomalla tasolla.
    - - Teorian mukaan ihminen on monikanavainen. Kaikki ärsykkeet käsiteltäisiin ja vasta työmuisti valitsee merkityksen perusteella, mitä karsitaan ja siirtyykö informaatio jatkokäsittelyyn. (kritisoitu siitä että se kuormittaisi ja hidastaisi liikaa ajattelua)
    - - visuaalisen haun tehtävä (tiettyä kohdetta etsitään muiden kohteiden joukosta)
        
        haku voi olla rinnakkaista: ärsykkeet tulkitaan samaan aikaan ja kohde löytyy ärsykkeiden joukosta nopeasti ilman valikoivaa tarkkaavaisuutta (kohde eroaa yksittäiseltä piirteeltään muista ärsykkeistä)
        
        haku voi olla vaiheittaista: jos kohdeärsyke eroaa muista ärsykkeistä sen perusteella miten kaksi ärsykepiirrettä on yhdistynyt, haku on paljon vaikeampaa ja hitaampaa (ärsykkeet on otettava yksi kerrallaan tarkkaavaisuuden alle)
      - neglect- eli huomaamattomuusoireyhtymä
        
        johtuu päälaenlohkon vauriosta
        
        ihminen ei pysty suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan lainkaan näkökenttänsä toiseen, tavallisimmin vasempaan puoliskoon (esim. potilas ei hahmota, että hänen piirroksestaan puuttuu vasen puoli)
- - - - assimiloituminen: uudet sisäiset mallit sisällytetään vanhaan sisäiseen malliin
      - akkomodaatio: vanha sisäinen mali korvataan uudella, koska vanha malli ei riitä selittämään uusia kokemuksia
  - - - sensorinen aistinsolu --> talamus --> primaari alue --> sekundaariset alueet --> assosiaatioalueet
    - - havainnon muodostaminen lähtee liikkeelle kokonaisuudesta --> tiedonkäsittelyssä voidaan vaikuttaa tiedon valintaan (havainnointi tapahtuu omien skeemojen pohjalta)
- - - - ikonimuisti
      - kaikumuisti
    - - Alan Baddeleyn työmuistimalli
        
        fonologinen silmukka
        
        käsitellään kuultua puhetta, luettua tekstiä sekä osallistuu puheen tuottamiseen
        
        visuospatiaalinen lehtiö
        
        näkömielikuvat ja tieto asioiden välisistä avaruudellisista suhteista
        
        keskusyksikkö
        
        ohjaa työmuistin osajärjestelmien toimintaa ja huolehtii tarkkaavaisuuden suuntaamisesta ja tiedon valikoinnista eri osajärjestelmiin
        
        episodinen puskuri
        
        ylläpidetään hetkellisesti kaikkea tiettyyn tapahtumaan eli episodiin liittyvää tietoa (sisältyy mm. fonologisessa silmukassa kerratut sanat, visuospatiaalisessa lehtiössä kuvitellut mielikuvat tekstistä sekä säilömuistista mieleen palautuneet aikaisemmat tiedot)
        
        Baddeleyn mukaan kahden asian tekeminen yhtä aikaa työmuistissa onnistuu vain, jos ne tehdään työmuistin eri osissa (kahden vahvasti samaa hermoverkkoa käyttävän tehtävän tekeminen samaan aikaan ei onnistu muutakuin tehtäviä vuorottelemalla)
      - kapasiteetti rajallinen --> mieltämisyksiköt
    - - asiamuisti (deklaratiivinen)
        
        tietomuisti (semanttinen): sisältää tietoa yleisistä tosiasioista ja sanojen merkityksistä
        
        elämäntapahtumamuisti (episodinen): sisältää oman elämämme ainutkertaiset tapahtumat
      - taitomuisti (proseduraalinen): kehittyy tietomuistin pohjalta --> irralliset asiat --> asioiden yhdistäminen toisiinsa --> asioiden väliset yhteydet voimistuvat --> automatisoituminen
      - virittymiskokeet: tutkittu ilmiötä, jossa jonkin asian ajattelemisesta tulee mieleen siihen liittyviä asioita ja niistä viriää jälleen uusia mielleyhtymiä (esim. kyllä nappia painettiin margariini-sanan kohdalla nopeammin kun sitä edelsi sana leipä kuin että sitä olisi edeltänyt sana koira)
      - muistin assosiatiivista rakennetta eli asioiden kytkeytymistä toisiinsa ja niiden virittymistä muistissa voidaan kuvat semanttisella verkolla
      - ihmisen kyky muistaa on KONSTRUKSTIIVISTA eli rakentuvaa
        
        Bartlett --> intiaanisatu
        
        SKEEMAT vaikuttavat tiedon valikointiin ympäristöstä, tiedon tallettamiseen sekä muistista hakuun
- - - - hyvän muodon laki
      - ajallisen lähekkäisyyden laki
      - yhteisen liikkeen laki
    - - Molempien silmien "yhteispelin” avulla muodostuva syvyysvaikutelma
- - - - intuitiivista ja automaattista ajattelua: nopea ajattelu mahdollistaa nopean reagoinnin asioihin, automatisoituneiden sisäisten mallien seurauksena ei tarvitse kiinnittää tietoista tarkkaavaisuutta kaikkeen ympärillä olevaan --> voi reagoida nopeasti ja intuitiivisesti
    - - tarkkaavaisuus on hyvin suunnattua ja keskittynyttä: työmuistin koko kapasiteetti on käytössä
        
        koulutus lisää hidasta ajattelua --> kriittisyys, analyyttisyys, itsekriittisyys, ajattelun laadun paraneminen