Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Buddhalaisuus(erkaantunut hindulaisuudesta) - Coggle Diagram
Buddhalaisuus(erkaantunut hindulaisuudesta)
Erkaantui hindulaisuudesta Intian kaupungistumisen myötä
N.500mlj, 4.suurin uskonto
Keskushenkilö Gautama Buddha
Uskonnon keskeisten ajatusten oivaltaja, oikean elämän esikuva, hänen elämänvaiheiden tunteminen tärkeää
Syntyi hallitsijapojaksi, mutta kyllästyi palatsielämään ja lähti vaeltelemaan tavallisten ihmisten joukkoon ja etsimään syytä tyytymättömyydelleen
Havaitsi, että kaikkialla hänen ympärillään ihmisille tapahtui asioita jotka aiheutti heille kärsimystä. Oivalsi, että kärsimys osa elämää ja johtui itsekkäästä haluamisesta
Kiersi useiden askeettien ja vaeltavien opettajien luona etsien vastausta siihen miten elää tyynenä. Lopulta istuutui boddhipuun juurelle ja jäi mietiskelemään kokoamaansa tietoa
Meditaation aikana oivalsi, miten kärsimyksestä ja elämän kiertokulusta vapaudutaan ja hänestä tuli Buddha, hereillä oleva, valaistunut->lähti opettamaan oivaltamaansa tietä.
Muistiin merkityt tekstit=sutrat
Tripitaka, jakautuu nimensä mukaan 3osaan. Buddhan opetuspuheita, filosofista pohdiskelua, ohjeita käyttäytymisestä
Lootus-sutra yksi merkittävimmistä teksteistä. Ydinajatus: Kaikkeen elävään sisältyy buddha-luonto, eli kaikilla mahdollisuus valaistumiseen
Nirvana=Tila, johon valaistunut ihminen vaipuu kuoleman jälkeen ja hänen ei enää tarvitse jälleensyntyä
3 keskeistä suuntausta: Theravada-, mahayana- ja vajrayana-buddhalaisuus
Yhdistää buddhalainen uskontunnustus, joka kehottaa turvaamaan buddhaan, dharmaan eli buddhan oppiin ja sanghaan eli buddhalaiseen yhteisöön. Nämä 3 "jalokiveä" määrittää sen kuka on buddhalainen.
Theravada-buddhalaisuus edustaa buddhalaisuuden varhaisinta muotoa. Voi luonnehtia mystiikaksi ilman jumalaa, sillä perimmältä luonteeltaan ateistinen uskonto. Valaistuminen edellyttää luostarisäännösten noudattamista. Theravada buddhalaisia n.150mlj.
Buddha kuvataan usein askeettina tai yksinkertainen munkin kaapu päällä=Buddha luopui maallisesta loistosta, samalla korostetaan luostarielämän keskeisyyttä ja meditointia
Thaimaassa 90% buddhalaisia
Kuningasta pidetään bodhisattvana=ihmisenä, joka jää valaistumisen jälkeen auttamaan toisia valaistumisen tiellä
Thaimaalaista kansanuskonnollisuutta ilmentää pihoille pystytetyt henkien talot, joissa buddhalaisuuteen yhdistyy vanhaa animistista uskomusperinnettä
Henkientalo=Pieni rakennelma, joka asetetaan talon rakennusvaiheessa pihalle->henget voi asettua omaan taloonsa eikä ihmisten
Mahayana-buddhalaisuus syntyi theravada-buddhalaisuuden luostarikeskeisyydestä eroon pyrkivänä uudistusliikkeenä
Mahayna=Suuri vaunu
Jokaisella ihmisellä buddha-luonto-> kaikilla mahdollisuus valaistua
Maallikoiden merkityksen korostaminen
Kannattaja määrältään suurin, 350mlj. Itsessäänkin jakautunut moniin suuntauksiin
Buddha kuvataan isona ja lihavana->viittaa onnellisuuteen, tyytyväisyyteen, vaurauteen
Vajryana-buddhalaisuus eli timanttinen vaunu mahayana-buddhalaisuuden pohjalta
Taustalla vaikuttaa hindulaisuuteen pohjautuva tantrismi=pitkää harjaantumista vaativia rituaali- ja meditaatiotekniikoita
Tekniikoita harjoitellaan gurun ohjeistuksella, pyritään muuttamaan tietoisuutta:Valaistumisen uskotaan olevan mahdollista jopa 1 elämän aikana
Valaistumiseen pyritään eristäytyneisyydessä ja yksin
Meditaatiossa tavoite saada yhteys kosmisiin voimiin mandaloiden eli maagisten diagrammien tai visualisoinnin avulla.
Rituaalit ja niiden oikea suorittaminen ei tärkeää, olennaista ihmisen käsitys elämästä ja sen suunnasta. Ihanne myötätunto kaikkea elollista kohtaan sekä pyrkimys valaistumiseen
Oppi kiteytyy 4.jaloon totuuteen, jotka Buddha oivalsi meditoidessaan boddhipuun alla.
1.Totuuden mukaan kärsimys osa elämää
3.Totuus kertoo, että kärsimys päättyy, kun itsekäs haluaminen päättyy
4.Totuuden mukaan haluaminen päättyy kulkemalla jaloa 8osaista tietä, joka jaetaan 3 kokonaisuuteen
2.Totuuden mukaan kärsimys johtuu itsekkyydestä, haluamisesta ja väliaikaiseen tarrautumisesta
Jalon 8osaisen tien kolme kokonaisuutta:
Viisaus eli buddhalainen oppi
Moraali eli buddhalainen käsitys hyvästä elämästä
Meditaatio eli tietoinen mielenharjoittaminen
Osa ohjeista koskee vain munkkeja
Buddha opetti kultaista keskitietä
Kun Buddha vaelteluaikanaan eli äärimmäisen niukasti, havaitsi ettei askeettinen elämä tuonut ratkaisua häntä mietityttäneisiin kysymyksiin
Myöskään aistinautintojen tavoittelulla ei saavuteta toivottua rauhaa. Ihmisen tulisi pyrkiä maltillisuuteen ja kohtuullisuuteen, kultaiseen keskitiehen.
Valaistuminen tila, jossa ihminen tiedostaa todellisuuden perimmäisen luonteen, sen täyden ykseyden ja kaiken yhteyden->seuraa myötätunto ja voimakas halu auttaa muita
Ihminen koostuu 5 olemassaolonmuodosta:
Ruumiista, tuntemuksista, mielteistä, tahtomuksista, tajunnasta
Ihmisellä ei uskota olevan samana pysyvää sielua-> ei puhuta sielunvaelluksesta vaan jälleensyntymisestä.
Jälleensyntymä riippuu karmasta. Ihmisen toiminta ei ole niinkään oikeaa tai väärää vaan taitavaa tai taitamatonta.
Jokaista koskee samat 5 moraaliohjetta
Kaiken elollisen kunnioittaminen, valehtelemisesta ja varastamisesta pidättäytyminen, kielto sumentaa mieltään päihteillä, kielto harjoittaa sellaista sukupuolisuutta, joka vahingoittaa jotain osapuolta
Meditaatio tie valaistumiseen.
Siinä ihminen opettelee hallitsemaan mieltään ja saavuttaa yhä puhtaampia tietoisuuden tiloja
Meditaatiotavat voi jakaa 2pääluokkaan: hiljentymisen harjoittamiseen eli samatha-meditaatioon ja äkilliseen oivaltamiseen eli vipassana-meditaatioon
Luostarit keskeinen buddhalainen instituutio
Elämä luostareissa perustuu vinayaan, Buddhan luostarisäännöstöön. Munkeille sääntöjä n.250, nunnille n.100 enemmän
Munkeilla ja nunnilla ei ole omaisuutta, elää maallikoiden antamien lahjusten varassa
Aasian buddhalaisissa maissa yleistä, että pojat ja nykyisin yhä useammin tytöt viettää jonkin aikaa nuoruudestaan luostarissa
Buddhalaiset munkit ja nunnat ajelee päänsä kaljuksi->kuvastaa kehon ja mielen pitämistä puhtaana valaistumista varten
Temppeleiden ohella tunnetuimpia buddhalaisia rakennuksia stupat ja pagodit
Stupissa säilytetään pyhäinjäännöksenä Buddhan tuhkaa tai muita maallisia jäännöksiä. Yleensä umpinaisia joihinkin voi mennä sisään. Pyöreä, kumpumainen muoto symboloi istuvaa ja meditoivaa Buddhaa. Kun ihminen kiertää rakennusta, tulee osalliseksi hyvästä karmasta.
Pagodit tornimaisia ja monikerroksisia rakennuksia. Sijaitsee usein luostarialueella tai niiden läheisyydessä. Yleensä mietiskelysaleja ja rukousmyllyjä. Harjoitetaan yksityistä mietiskelyä + palvontaseremonioita. Seremonian alussa Buddhan patsaan eteen tuodaan kukkia osoittaen ettei mikään ole pysyvää.
Buddha patsaissa nähtävät helmikaulakorut symboloi viisautta, pitkät korvanlehdet merkki myötätunnosta ja tietämyksestä
Buddhan katse muistuttaa kahdeksanosaisentien moraalista, otsamerkki kuvaa ns.kolmatta silmää, jonka avulla havaitsee asioita näkyvän maailman takana
Buddhan hiussykkyrät kertoo siitä miten Buddha leikkasi hiuksensa jättäessään palatsielämän. Hiukset symboloi välinpitämättömyyttä ja maailmassa olevaa harhaa.
Yksi Kiinan pääuskonnoista:
Mahayana-buddhalaisuuden pohjalta 500L Puhtaan maan buddhalaisuus ja chan-buddhalaisuus
Erit. puhtaan maan buddhalaisuus suosittu kansan parissa. Tärkeimpänä buddhana pidetään jumalallista voimaa ja mittaamatonta valkeutta, Buddha Amitabhaa, joka hallitsee Puhdasta maata
Uskonnon harjoittamiseen kuuluu Buddha Amitabhan nimen toisto ääneen, sen avulla mahdollista saavuttaa valaistuminen ja puhdas tila. Kun luottaa hänen hyvyyteen, uskotaan syntyvän uudelleen puhtaaseen maahan.
Chan-buddhalaisuus korostaa intuitiivista oivaltamista ja käytännöllistä mietiskelyä esim. työn muodossa. Perustajana pidetään Bodhidharmaa, joka perimätiedon mukaan saapui Intiasta Kiinaan 500L.
Jakautunut asteittain ja äkillistä valaistumista korostaviin koulukuntiin. Levinnyt laajalle Itä-Aasiaan, Vietnamissa tunnetaan nimellä thien-, Koreassa seon-, Japanissa zen-