Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Biologinen taso - Coggle Diagram
Biologinen taso
aivot
hermostollinen toiminta tuottaa psyykkisen toiminnan
ylläpitävät elintoimintoja sekä käsittelevät ja varastoivat muistitietoa
eri osat tekevät tiivistä yhteistyötä
yleisiä toimintaperiaatteita
lateralisaatio: aivopuoliskoiden työnjako
vasen aivopuolisko: kielellinen prosessointi ja looginen päättely
oikea aivopuolisko: avaruudellinen hahmottaminen, tunteiden tunnistaminen ja käsittely
aivopuoliskot toimivat yhdessä
yhdistäjänä aivokurkiainen, pitkä paksu hermorata, joka välittää tietoa aivopuoliskoiden välillä
aistitiedon hermostollinen käsittelly ristikkäin: oikean puolen aistitiedot käsitellään vasemmalla aivopuoliskolla ja toisin päin
lokalisaatio: aivoalueiden työnjako
jokainen aivoalue erikoistunut käsittelemään erilaista tietoa
Brocan alue (puheen tuottaminen), otsalohko: toiminnanohjaus yms.
aivoalueiden erityisiä merkityksiä havaittu aivovauriotutkimuksen avulla (Phineas Gage)
assosiaatioalueet
kognitiiviset toiminnot vaatii eri aivoalueiden hermoverkkojen yhteistyötä
aivojen aktivoituminen psyykkisesti tapahtuu laaja-alaisesti, ei vain paikallisella alueella
eri aistitiedon käsittelylle on omat primaari sensoriset alueet
aistitietoa käsitellään myös näiden läheisyydessä olevissa sekundaarisilla sensorisilla alueilla
assosiaatioalueet yhdistelevät sensoristen aivoalueiden käsittelemää aistitietoa
kattaa suurenosan aivokuoresta
rakenne
isotaivot
kaksi aivopuoliskoa
toiminnallisesti erikoistuneet aivolohkot
otsalohko (toiminnanohjaus, itsesäätely, liikkeiden ohjauksen säätely)
päälakilohko (avaruudellinen hahmottaminen, tarkkaavaisuus, tuntoaistin käsittely)
ohimolohko (kuuloaistin käsittely)
takaraivolohko (näköaistimuksen käsittely)
pintakerros, aivokuori on poimuttunut muutaman millimetrin paksuinen kerros harmaata aluetta
poimuttuminen mahdollistaa enemmän pinta-alaa, enemmän neuroneita
pintakerroksen alla on valkeaa ainetta, tyvitumakkeet ja limbisen järjestelmän osia
tyvitumakkeet: tavoitteellinen toiminta, tahdonalaiset liikkeet
mielihyvätumakkeet: säätelee mielihyvää ja palkkiohakuista käyttäytymistä, paljon dopamiinireseptoreita
mantelitumake: tunnereaktiot
läheinen yhteys muistitietoa käsittelevien hippokampuksien kanssa
hippokampukset: tärkeä alue muistin, erityisesti säliömuistin toiminnan, kannalta
pikkuaivot
aivojen takaosan rakenne
tehtäviä: liikkeiden tarkka säätely, aisti- ja liiketiedon yhdisteleminen (sensomotorinen), automatisoituneiden liikkeiden sääteleminen, oppiminen, tarkkaavaisuus sekä työmuistin toiminta
alkoholin käyttö vaikuttaa vahvasti pikkuaivojen toimintaan
kömpelyys humalassa, muistin katkeaminen
aivorunko
jatkuvat selkäytimestä keskelle aivoja
isoaivot ympäröivät
säätelee vireyttä ja peruselintoimintoja
selkäydinjatke säätelee tahdosta riippumattomia refleksejä
isoaivojen aivopuoliskoista tunto- ja liikehermoradat kulkevat ydinjatkeen kautta toiselle aivopuoliskolle
väliaivot kuuluvat aivorunkoon
keskeisiä osia: talamus, hypotalamus, aivosaari, pihtipoimu
muita osia: aivosilta, keskiaivot, ydinjatkos
hermosto, hermoverkko, hermosolut
sooma
solukeskus: siellä sijaitsee tuma, jossa solun geenit. Geenit ohjaavat solun toimintaa
aksoni
viejähaarake
kuljettaa viestiä eteenpäin toiseen hermosoluun, lihakseen, rauhaseen
moni haaroittuneita, jotta yhdestä solusta saadaan liikkeelle useampi viesti
dendriitti
tuojahaarake
reseptorit vastaanottavat tiedon toisesta solusta
mitä enemmän haaroittuneet, sitä enemmän pinta-alaa reseptoreille ja kapasiteettia tiedon vastaanottamiseeen
myeliinituppi
Ranvierin kuroama
suojaa hermosolua, eristää niitä toisistaan sekä nopeuttaa hermoimpulssin kulkua
Glia eli tukisolut
tehtävänä tukea hermosolun toimintaa
hermosolun sähköinen viesti
hermoimpulssi (aktiopotentiaali)
hermostossa etenevä ärsykkeen aiheuttama sähköinen muutos
suummautuminen
ajallinen, eli impulsseja yhdeltä hermosolulta tiheästi
paikallinen, eli impulsseja usealta hermosolulta saman aikaisesti
lepojännite ja laukeamiskyky
lepotilassa solun ionikanavat ovat kiinni, jotta ioneja ei pääse valumaan sen läpi. Lepotila häiriintyy, kun välittäjäaineet ärsyttävät hermosolua dendriitissä ja laukaisukynnys ylittyy
muilta hermosoluilta saapuvan ärsytyksen määrä, joka vaaditaan, jotta impulssi käynnistyy
kaikki tai ei mitään -periaate
jos hermoimpulssi käynnistyy se etenee seuraavaan hermosoluun samalla tavalla
solukalvo
äärimmäisen ohut kalvo, jonka sisäpuolella on ulkopintaa negatiivisempi varaus
ionit, ionikanavat, ionipumput
hermoimpulssi perustuu hermosolun kykyyn päästää solun ulkopuolisia ioneja solun sisäpuolelle ionikanavien kautta
kun hermoimpulssi etenee aksonissa, hermosolun kalvon läpäisee ulkopuolisia varaukseltaan positiivisia ioneja sisälleen, jolloin varaukset muuttuvat
hermoston ja aivojen kehitys ja muovautuvuus (plastisiteetti)
plastisiteetti=aivojen rakenteen ja toiminnan kyky muovautua ympäristön ärsykkeiden ja oman toiminnan vaikutuksesta
voimakkainta sikiöaikana ja ensimmäisinä elinvuosina, mutta säilyy koko elämän
oppimisen ja muistamisen perusta
koska kaikki koetut ja opitut asiat jättävät jäljen hermoverkkoihin
kehityksen perusta (varhaisen vuorovaikutuksen merkitys)
tapahtuu aivojen hermoverkoissa usean periaatteen mukaan
hermosoluja syntyy ja karsiutuu
synaptisia yhteyksiä muodostuu ja tuhoutuu
aksonit, dendriitit ja reseptorit muuttuvat
välittäjäainetuotanto muuttuu
masennus ja riippuvuudet kehittyvät välittäjäainetuotannon muututtua
toteutuu virikkeisyyden kautta
aivojen rakenne ja toiminnallisuus muovautuvat reagoitaessa ja sopeutessa ympäristön virikkeisiin
virikkeinen ympäristö erityisen tärkeää herkkyyskausien sekä kriittisten kehityskausien aikaan
oma tavoitteellinen toiminta tarjoaa virikkeitä, jotka muokkaavat aivoja merkittävällä tavalla (harrastukset)
tutkimus jonglöörauksen vaikutuksista (Draganski, 2004)
aivot muokkaantuvat, kun ihmisen toiminta vahvistaa usein käytettyjä hermoverkkojen yhteyksiä
lisää sopeutumiskykyä
kuntoutus
aivojen toimintaa muuttavia kuntoutusta vaativien aivovaurioiden aiheuttajia ovat mekaaniset ulkoiset aivovammat sekä aivoverenkierronhäiriöt
aivojen vaurioittumattomat alueet voivat jossain määrin ottaa hoitaakseen vaurioituneen aivoalueen tehtäviä
sokeiden näköaivokuori voi osallistua äänien tunnistamiseen
aivojen kuntouttaminen aivosairauksien tai aivovamman jälkeen perustuu plastisiteettiin
kuntoutuksen muotoja ovat mm. neuropsykologinen, toimintaterapia, puheterapia ja fysioterapia
aivovaurion jälkeen kuntoutuksella voidaan saada aikaan aivojen korvaavaa muotoutumista
elimistön säätelyjärjestelmät
hermosto
keskushermosto
ohjaa kaikkea toimintoja
aivot
kehon sisäisen ja ulkoisen tiedon käsittely sekä toiminnanohjaus
selkäydin
ääreis- ja keskushermoston välillä kulkevien nousevien ja laskevien hermoratojen yhdistäjä
ääreishermosto
informaatio sisäisistä ja ulkoisista tapahtumista aivoihin
välittää keskushermoston käskyt lihaksille
välittää tietoa aisteista (sensorinen tieto) ja liikkeistä (motorinen tieto)
kuuluu somaattinen ja autonominen hermosto
autonominen hermosto: ei-tahdonalaisten liikkeiden ja sisäelinten säätelyn toteuttaja
säätelee elimistön tilaa hormonien avulla
on yhteydessä keskushermostoon hypotalamuksen avulla
sympaattinen ja parasympaattinen hermosto
sympaattinen aktivoi kehoa ja toimii liikkeessä
parasympaattinen rauhoittaa kehoa ja toimii levossa
somaattinen hermosto
kehon ääriraajoihin kulkevista nousevista ja laskevista hermoradoista koostuva
tehtävänä aistitiedon välittäminen aivoille sekä tahdonalaisten liikkeiden säätely
umpieritysjärjestelmä
umpieritysrauhaset tuottavat hormoneja verenkiertoon
rauhasia ovat mm. aivoissa hypotalamus, aivolisäke, käpyrauhanen, muualla kehossa kilpirauhanen, lisäkilpirauhanen, haima, lisämunuainen, kivekset, munasarjat
hormonit ovat kemiallisina välittäjinä verenkierrossa
vaikuttavat etenkin sisäelimiin
osa toimii myös välittäjäaineena
esimerkki hormonista: adrenaliini (fyysiset muutokset, nopeaan toimintaan valmistaminen)