Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
KPL 10 Sosiaaliset taidot - Coggle Diagram
KPL 10 Sosiaaliset taidot
Määritelmä: Sosiaaliset taidot
Koostuu:
Kyvystä ymmärtää sosiaalisia tilanteita
Kyvystä mukauttaa oma käyttäytyminen tilanteen ja omien päämäärien kannalta sopivaksi
Itseluottamus ja myönteinen minäkäsitys
Siihen vaikuttavat:
Kognitiiviset, emotionaaliset ja toiminnanohjaukseen liittyvät valmiudet
Kielen kehittyminen
Sosiaalinen kognitio
Sosiaalisia tilanteita ja muita ihmisiä koskevan tiedon käsittely
Kyky lukea sosiaalista tilannetta, ymmärtää muiden viestejä ja ennakoida heidän toimintaansa
Seurallisuus ei ole sama asia kuin sosiaalinen taitavuus
Ujokin lapsi voi olla sosiaalisesti taitava
Leikkiminen
Leikkiessä lapsi kehittää sosiaalisia taitojaan, mutta myös monia muita taitoja
Toisen ja kolmannen vuoden aikana opitaan yhteisen leikin kannalta tärkeitä perustaitoja
Erilaiset mielikuvitus- ja roolileikit suosittuja
Opetellaan aikuiselämän rooleja ja käsitellään elämän tapahtumia
Kouluikää lähestyttäessä sääntöleikit lisääntyvät
Opitaan neuvottelua ja ongelmanratkaisua
Aina lasten leikit eivät suju yhteisymmärryksessä
Aggressiivinen käytös on melko yleistä taaperoilla, mutta vähenee iän myötä
Usein merkki sosiaalisten taitojen ja tunteiden säätelyn puutteesta
Ei kuitenkaan aina: esim. kiusaaja lukee sosiaalisia tilanteita taitavasti ja osaa kiusata huomaamattomasti
1 more item...
Nujakoinnilla ja muilla fyysistä kontaktia sisältävillä leikeillä on tärkeä merkitys sosiaalisten taitojen kehittymisessä
Toiminnan säätely niissä on kuitenkin haastavaa, koska leikki on arvaamatonta ja toisen käytöstä voi olla vaikea ennakoida
1 more item...
Mielen teoria
Kehityslinjat
Lapselle on helpompaa tunnistaa toisen ihmisen haluja, tunteita ja havaintoja kuin ymmärtää toisen uskomuksia ja ajatuksia.
Jo vauvaikäinen tunnistaa haluja, tunteita ja havaintoja. Uskomusten ja ajatusten ymmärtäminen kehittyy leikki-iän kuluessa.
Lapselle on helpompaa tunnistaa toisen ihmisen mielen sisältöjä silloin, kun ne ovat omien halujen, tunteiden tai uskomusten kanssa samanlaisia.
Erilaiseen mielen sisältöön reagoiminen on vaikeampaa ja se kehittyy myöhemmin.
Kyky ymmärtää toisen ihmisen mielen tapahtumia
Lapsi oppii ymmärtämään toisen ihmisen haluja ja tunteita sekä toisen ihmisen erilaisia ja jopa vääriä uskomuksia
Lapsi toimii kuin pieni tutkija
Kehittyy lapselle yleensä 4 vuoden iässä
Tutkimus:
Tutkimus: Synnymmekö hyviksi?
tutkimus: Nuket ja puput
Näytelmän avulla tutkittiin vauvojen suhtautumista
reiluihin ja epäreiluihin tilanteisiin
näytöksessä nukke yrittää avata laatikon kannen, mutta se pamahtaa kiinni.
näytöksessä nukke yrittää jälleen avata kantta.
Juuri, kun nukke on saamassa sen auki, keltapaitainen pupu läimäyttää kannen kiinni.
Näytelmän jälkeen aikuinen, joka ei tiedä, kumpi pupuista auttoi nukkea, tarjoaa näytelmän pupuja vauvalle
Vauva osoittaa valintansa tarttumalla pupuun
Karen Wynnin tutkimuksissa yli 75 prosenttia viiden kuukauden ikäisistä vauvoista
valitsi vihreäpaitaisen pupun, joka auttoi nukkea
Paikalla on kaksi pupua. Vihreäpaitainen auttaa nukkea avaamaan kannen.
tutkimus
5kk ikäiset vauvat ensin katsoivat näytelmää, jossa 1. näytöksessä nuket heittelivät palloa toisilleen
Yhtäkkiä toinen nukeista käyttäytyi ilkeästi, eikä enää heittänyt palloa toiselle nukelle vaan vei sen pois
näytöksessä ilkeästi käyttäytynyt nukke yritti avata laatikkoa ja vihreäpaitainen pupu auttoi sitä, kun taas keltapaitainen pupu sulki kannen
Vauvojen saadessa taas päättää pupuista, vauvat valitsivat keltapaitaisen pupun, joka ei auttanut nukkea
Päätelmä:
Vauvat tunnistavat jo varhain millainen toiminta on reilua ja oikein, ja milloin toimitaan epäreilusti tai väärin
2 more items...
tutkimus: pehmoeläimet
Vauva sai valita, ottaako hän keksejä vai muroja
Tämän jälkeen vauvalle näytettiin näytelmä, jossa pehmoeläimet valitsivat joko keksejä tai muroja
Vauvan saadessa valita näytelmän pehmoeläimistä, hän
otti useimmiten sen eläimen, joka valitsi samoin kuin hän
Vauvat siis pitivät hahmoista, jotka olivat
samanlaisia kuin he itse
tutkimus
Vauvalle näytettiin, että
leikkinorsu piti enemmän siitä vaihtoehdosta, jota vauva ei ollut valinnut
Tämän jälkeen puput joko auttoivat tai estivät norsua laatikon avaamisessa
Kun vauvat saivat valita, he valitsivat
pupun, joka ei ollut auttanut norsua
Vauvat siis pitivät parempana tilannetta, jossa heidän itsensä kanssa
erilaista hahmoa kohdeltiin ikävästi
1 more item...
Kouluikä
Kaverisuhteet ja etenkin niiden laatu ovat tärkeitä kouluikäisen elämässä
Kaverisuhteissa jaetaan kokemuksia ja opetellaan sosiaalisia taitoja
Kouluikäisten keskinäisiä suhteita tarkastellaan
kaverisuosion
näkökulmasta
1. tutkimus:
neljäsluokkalaiset pojat
Suositut pojat olivat avuliaita, muistuttivat toisia leikin säännöistä, ehdottivat ratkaisuja haastaviin tilanteisiin ja käyttäytyivät vain harvoin aggressiivisesti
Ne pojat, joista pidettiin vähemmän olivat puheliaita, aktiivisempi ja aggressiivisempia kuin muut
He käyttivät tehottomampia keinoja päästäkseen mukaan leikkiin, eivät osanneet tehdä rakentavia ehdotuksia ja tulkitsivat sosiaalisia tilanteita muita huonommin
Puutteelliset sosiaaliset taidot näyttivät selittävän vähäistä kaveri suosiota
2. tutkimus:
lasten keinot pyrkiä toisten aloittamaan leikkiin
1 more item...
Arviot kaverisuosiosta perustuivat kuitenkin vain lyhytaikaiseen tuntemiseen, sillä tutkimuksessa aiemmin toisilleen tuntemattomat pojat tekivät yhteistyötä lyhyen aikaa
Vakiintuneissa ryhmissä eivät selity pelkillä yksilön ominaisuuksilla
Nuoruus
Nuoren ihmissuhteissa ja häneen kohdistuvissa odotuksissa tapahtuu nuoruudessa useita samanaikaisia mullistuksia:
suhde vanhempiin muuttuu
ystävyys saa uusia ulottuvuuksia
seurustelusuhteita muodostetaan
seksuaalisuuden merkitys kasvaa
Nuorelta aletaan odottaa tasaveroista ja aikuismaista käytöstä esim. työpaikoilla
Seurustelusuhteissa harjoitellaan monia taitoja kuten
läheisyyden kokemista
sekä
voimakkaiden tunteiden
, kuten ihastuksen ja mustasukkaisuuden
käsittelyä
Laajentuneiden sosiaalisten roolien myötä nuorelta vaaditaan monipuolisia sosiaalisia taitoja
Ystävyyssuhteet
Lapsuudessa tärkein kriteeri ystävyyssuhteen solmimiselle on
yhdessä tekeminen
, esim. harrastukset ja leikit
Nuoruudessa yhdessä tekeminen on edelleen tärkeää, mutta myös
muut tekijät painottuvat
:
mahdollisuus jakaa huolia, salaisuuksia ja tulevaisuuden toiveita
luottamus
uskollisuus
jaetut arvot ja asenteet
Myönteisten tunteiden lisäksi ystävyyssuhteissa koetaan turhautumista, surua, ahdistusta ja vihaakin
Ystävyssuhteista tulee intiimimpiä ja avoimempia: jaetaan tunteita, toiveita, pelkoja ja ajatuksia
Riski pettymyksiin ja luottamuksen väärinkäyttöön
Nuoret kokevat muita ikäryhmiä enemmän yksinäisyyttä
Johtuu mm. epävarmuuksista, pettymyksistä ihmissuhteissa ja itseä tiedostavasta reflektiivisestä ajattelusta
Nuori voi kokea yksinäisyyttä, vaikka hänellä olisi kavereita ympärillään
Yläasteikäisistä:
60% "ainakin joskus"
Joka kuudes "hyvin usein" tai "melko usein"
Nuoren itsenäistyessä riippuvuus vanhemmista vaihtuu riippuvuuteen vertaisista
Riitoja vanhempien kanssa värittävät valta-asetelmat, mutta vertaisten kanssa asetelma on tasa-arvoisempi
2 more items...
Suhde vanhempiin
Nuoren ja vanhemman suhde muovautuu uudelleen lapsuudesta aikuisuuteen siirryttäessä
Nuori pyrkii irrottautumaan vanhemmistaan, mutta tarvitsee näitä yhä
Nuorella voi olla korkeat odotukset vanhemmistaan
Hän saattaa pettyä huomatessaan etteivät lapsuuden
ihannoidut mielikuvat
vanhemmista pidäkään paikkansa
Samalla nuoren kognitiivisen kehityksen edetessä hän alkaa suhtautua kriittisesti vanhempiensa uskomuksiin ja elintapaan
Nuori alkaa ottaa etäisyyttä perheensä arvoihin ja ajattelutapoihin
Syntyy tilanne, jossa nuori kokee pettymystä, häpeää tai voimakkaita ärsyyntymisen tunteita suhteessa vanhempiin
Vähitellen nuoren itsenäistymisen edetessä hän jättää taakseen
ylimitoitetut odotukset ja kriittisyyden vanhempiinsa
1 more item...