Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
KPL 9 Emotionaalinen kehitys, Varhainen vuorovaikutus, Hermoston…
KPL 9 Emotionaalinen kehitys
Vauva
Ilmaisee kasvoillaan perustunteita
Ilmaisee tunteensa välittömästi
Tarvitsee aikuisen tukea tunteiden säätelyyn
käyttää alkeellisia tunteiden säätelyn keinoja, kuten imemistä lohdutukseksi tai pään kääntämistä pois ahdistavasta ärsykkeestä
Leikki-ikäinen
Pystyy kokemaan minätietoisuutta ja sosiaalisia tunteita (häpeä, mustasukkaisuus, syyllisyys, ylpeys)
Pystyy jo jossain määrin vahvistamaan tai vähentämään tunteen ilmaisua sosiaalisen ympäristön odotusten mukaisesti tai saavuttaakseen jotain itselle tärkeää
Kokee varsinkin leikki-iän alussa vielä hallitsemattomia tunnemyrskyjä
Säätelee tunnetilojansa turvautumalla kiintymyksen kohteisiin sekä käyttämällä yhä enemmän kielellisiä keinoja
Työstää tunnekokemuksia leikin ja mielikuvituksen avulla
Käyttää enemmän ulkoisia strategioita (avun pyytäminen, paikalta poistuminen tai ulkoisen tunneilmaisun muuttaminen) kuin mielen sisäisiä tunteiden säätelyn keinoja (ajatusten keskittäminen muihin asioihin tai tilanteen uudelleen arviointi)
Kouluikäinen
Tuntee ja ilmaisee tunteita jo melko vivahteikkaasti
Pystyy säätelemään tunteiden ilmaisua sosiaalisten odotusten mukaisesti eri tilanteissa
Pystyy arvioimaan tunneilmaisun vaikutusta toiseen ihmiseen ja toisen ihmisen tunteiden säätelyä
Kykenee monipuoliseen tunteiden säätelyyn:
Osaa pohtia omia tunnekokemuksiaan, tunnistaa miten ne syntyvät ja kehittyvät ja osaa tietoisesti pohtia keinoja niiden säätelyyn
Tunteiden käsittely ulkoisesta sisäiseksi
Lapset kehittävät läheisissä vuorovaikutussuhteissa koettujen kokemusten ja tunteiden perusteella sisäisiä malleja
Nämä läheiset vuorovaikutusssuhteet ovat erittäin tärkeitä tunteiden säätelyn sisäistymisessä
Aivan pieni vauva tukeutuu tunteiden säätelyssä pitkälti vanhempiensa varaan
Vähitellen tunteiden säätely alkaa siirtyä vanhemmilta lapselle itselleen ja säätelyn keinojen paino piste siirtyy ulkoisesta toiminnasta sisäiseen psyykkiseen työhön
Muut ihmiset vaikuttavat lapsen tunne-elämään ja tunnetaitoihin kolmella tavalla:
Mallintaminen
Lapset tarkkailevat aikuisten tunnereaktioita ja oppivat täten asioiden tunnemerkityksiä
Esim. lapsi voi oppia pelkäämään ukkosta aistittuaan vanhemman oman pelon rauhoittamaan pyrkivien sanojen takana
Mallintamalla opitaan tunneilmaisuja ja tunteisiin liittyviä käyttäytymismalleja
Kodissa
ilmaistut tunteet luovat lapselle
yksilöllisen tunneilmapiirin
Lapsi oppii, millaisia tunteita hänen on hyväksyttävää ilmaista tai kokea
Tunteisiin vastaaminen
Vanhempien
tiedostetut tai tiedostamattomat reaktiot
lapsen kokemiin ja ilmaisemiin tunteisiin
Myös sisarusten ja kavereiden reaktiot lapsen tunteisiin vaikuttavat tunne-elämän kehitykseen
Ohjaus
Vanhempien
suoraa
ohjausta tunne-elämän ymmärtämisessä
Aluksi lapsen tunteiden
nimeämistä
1 more item...
Ihmiset kehittyvät tunne-elämältään hyvin eri tavoin
Hermoston kypsymisen aikataulu on yksilöllinen
Saman ikäisten lasten kyky hillitä alkavaa raivokohtausta voi olla hyvin erilainen
Myös
temperamenttierot
näkyvät tunne-elämän laadussa
Temperamentiltaan erilaiset lapset aloittavat tunne-elämän taitojen harjoittelemisen erilaisista lähtökodista
Lapsen
vuorovaikutussuhteiden laatu ja varhaisissa kiintymyssuhteissa muodostuneet sisäiset mallit
vaikuttavat erityisen paljon tunne-elämän kehitykseen, tunteiden kokemiseen ja niiden säätelyyn
Läheisissä ihmissuhteissa lapsi saa tukea ja opastusta tunteiden kokemiseen ja sosiaalisten suhteiden ymmärtämiseen
Tutkimusten mukaan lapset, joiden kanssa on
keskusteltu
paljon tunteista, ovat muita taitavampia ja tarkempia tunnistamaan omia ja muiden tunteita
He myös ymmärtävät sosiaalisia suhteita ja osaavat ilmaista tunteitaan paremmin
Nuoruusikä
Nuoret alkavat usein kokea enemmän, voimakkaampia ja monipuolisempia tunteita siirtyessään murrosikään
Tutkimusten mukaan nuoret kokevat sekä kielteisiä että myönteisiä tunteita aikuisia enemmän, vaikka aikuisten keskimääräinen mieliala on korkeampi
Nuoruusiän suhteelliselle tunnevaltaisuudelle on useita syitä:
Puberteettiin liittyvät fysiologiset muutokset
Erityisesti nopeat hormonitasojen vaihtelut
Hormonaaliset muutokset ovat tutkimusten mukaan yhteydessä mielialan vaihteluihin etenkin puberteetin alkuvaiheessa
Hormonit eivät kuitenkaan suoranaisesti aiheuta muutoksia vaan myös elämäntilanteella on merkitystä
Ajattelun kehityksestä johtuvat muutokset
Nuori pystyy irrottautumaan ajattelun avulla välittömistä tilanteista
Täten hän pystyy havainnoimaan sosiaalisia tilanteita paremmin ja on tietoisempi oman mielensä tapahtumista
Tästä seuraa, että nuoren elämässä on uudenlaisia asioita, joihin reagoidaan emotionaalisesti
Kyky ennakoida tulevaa ja kuvitella useita mahdollisia tapahtumakulkuja voi tuoda nuoren elämään toivoa ja optimismia, mutta myös ahdistusta
Nuoruuteen kuuluvat merkittävät muutokset
12-22 ikävuoden välillä tapahtuvia muutoksia voivat olla esim:
koulumuodon vaihtaminen (useita kertoja)
muutokset ystäväpiirin koostumuksessa
suhde omaan seksuaalisuuteen
uudet ihmissuhteet
itsenäistyminen vanhemmista
Yhteiskunnan, vanhempien ja muiden sosiaalisten ryhmien nuoreen kohdistamat odotukset voivat olla keskenään ristiriitaisia
Vaikka nuorten tunne-elämä on vielä monin tavoin epävakaampaa aikuisiin verrattuna, aiempiin kehitysvaiheisiin verrattuna nuori on monin tavoin emotionaalisesti taitavampi
Tyypillisesti kyky tunnistaa samanaikaisia tai samaan tilanteeseen liittyviä ristiriitaisia tunteita kehittyy vasta nuoruusiän alkupuolella. Tämä tuo nuoren tunne-elämään uusia ulottuvuuksia ja syvyyttä.
Ristiriitaiset odotukset (yhteiskunta, vanhemmat, kaverit)
Nuorilta saatetaan odottaa aikuisille tyypillisiä taitoja, mutta kehitys on vielä kesken
Metakognitio kehittyy
Vaikuttavia tekijöitä
Emootiot
Temperamentti
Stressiherkkyys
Itsekontrolli
Sosiaalinen ympäristö
Ohjaus
Mallintaminen
Tunteisiin vastaaminen
Varhainen vuorovaikutus
Kiintymyssuhteet
Hermoston kypsyminen
Sisäistyneet säätelykeinot