Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Vakuuksien systematiikka (henkilövakuudet) - Coggle Diagram
Vakuuksien systematiikka (henkilövakuudet)
Yleistä luottosopimuksista
Vakuuden perustaminen ja kesto
Sovelletaan
sopimusoikeudellisia periaatteita
, ellei muuta ole sovittu (OikTL)
Myös KSL kuluttajien osalta
1. Luottoneuvottelut
Perustaminen alkaa luottoneuvotteluilla.
Kun asiakas menee pyytämään pankista luottoa, neuvotteluissa sovitaan muustakin kuin velan takaisin maksamisesta.
Todetaan syntyvät
saamiset, niiden määrät ja tarvittavat vakuudet.
Sovelletaan oikeustoimilakia
Kuluttajien osalta KSL
Ei ole peruspankkipalvelu
Luoton myöntäminen ei ole pakonomaista
eikä sitä koske sopimuspakkoa.
Pankit saavat itse päättää, antavatko luottoa vai ei
Vakuuden riskien arviointi
Luotonantajan on erikseen arvioitava
velalliseen ja tarjottuun vakuuteen liittyvät riskit.
Taloudelliset riskit, mm. taloudellisen taantuman aiheuttamasta yleisestä hintatason laskusta kuuluvat pääsääntöisesti luotonantajalle
Luottolaitos ei saa ottaa niin suuria riskejä, että sen vakavaraisuus tai maksuvalmius vaarantuvat
Neuvotteluriski
Kumpikin sopijapuoli maksaa itse
sopimusneuvottelusta aiheutuvat kustannukset ja kärsii vahingon siitä, etteivät neuvottelut johda sopimukseen.
Tarjous ja vastaus
Tarjousta ja vastausta koskevat säännöt soveltuvat myös luottosopimuksen tekemiseen
Lupaus myöntää luottoa on sitova.
Mikäli pankki haluaa, että se ei ole sidottu lupaukseen myöntää luotto,
sen on ilmoitettava viimeistään lupauksessaan asiasta velalliselle.
Tarjous ja vastaus luottosopimuksen tekemiseen voidaan peruuttaa oikeustoimilain säännösten mukaisesti
(ennen kuin se on päässyt perille tai toinen on ottanut siitä selkoa)
2. Luottosopimuksen solmiminen
Jos sopimusneuvottelut johtavat myönteiseen tulokseen, seurauksena on luotosta sopiminen eli luottosopimuksen tekeminen.
Sopimus on monessa tapauksessa oikeussuhteen tärkein tai jopa ainoa perusta, koska kirjoitetussa laissa ei ole säännelty läheskään kaikkia luottosuhteeseen liittyviä seikkoja.
Kuluttajalle annettava oma kopio KSL
Luottosopimuksen liitännäiset
Vakuussopimukset ovat tärkeimpiä luottosopimusten liitännäisiä (esim. takaussopimus ja panttaussopimus)
Sisältö
Lähtökohtaisesti vapaamuotoinen,
muuten sovelletaan oikTL ja KSL
Korko
Luottosopimuksessa sovitaan myös korvaukset siitä, että raha on velallisen käytössä luottoajan
Korkolaki
Maksut
Pankki perii tavallisesti palkkion siitä, että se on myöntänyt luoton
(järjestelypalkkio, toimitusmaksu).
Se perii korvauksen myös siitä, että velaksi luovutettavia varoja on pidetty pankissa velallisen nostettavissa
(luotonvarausprovisio)
Pankki voi periä muitakin palkkioita luoton nostamisen yhteydessä
(osanostokorvaus).
Maksaminen
Sopimuksessa pitäisi
määrätä velan erääntymisestä
Velka voi erääntyä maksettavaksi kerralla tai useassa erässä sovittuna päivänä, määräajan kuluttua irtisanomisesta taikka velkojan vaatiessa suoritusta
Ehdoissa voidaan määrätä myös siitä, onko velallinen
oikeutettu maksamaan velan ennen eräpäivää vai ei.
Kuluttajalla on kuitenkin tämä oikeus
Osapuolen viivästys
Yleensä nämä ehdot koskevat vain velallisen sopimusrikkomuksia.
Velallisen maksun viivästymiseen liittyviä seuraamuksia ovat esimerkiksi
viivästyskorko ja velkojan oikeus sanoa luotto irti
ennen sovittua maksuaikaa
Ehdoissa voi olla määräys myös siitä, että velallisen on vastattava kaikista
velan perimisistä aiheutuvista kustannuksista.
Vakuudet
Olennaisena osana luottosopimukseen kuuluvat ehdot vakuuksista
Vakioehdot
Luottosuhteen ehdot ovat usein pankin käyttämiä vakioehtoja.
Ne on liitettävä asianmukaisesti luottosopimukseen
Sitovuus
Lähtökohtana on sopimusoikeudellinen periaate siitä, että
sopimukset sitovat.
Velkasuhteissa on sitovuudesta merkittäviä poikkeuksia
Velkajärjestelyjä koskevissa laeissa lähdetään siitä, että
antamalla anteeksi suorituksia
saadaan velallisesta uudelleen yhteiskuntakelpoinen, asiansa hoitava kansalainen.
Osapuolet
Sopimuksella ei ole yleensä vaikutusta sen ulkopuolella olevien henkilöiden asemaan
Sen vuoksi
velkojan on sovittava vakuuden antajien kanssa vakuuksista
ja myös vakuussitoumuksen kaikista ehdoista.
Ei riitä, että asia on mainittuna velkasuhteen yleisissä ehdoissa
, jos ne eivät tule mukaan vakuuden antajan sitoumukseen.
Sopimuksen siirto toiselle
Pääsääntönä on, että luottosopimussuhteen kestäessä
velkojalla on oikeus siirtää saatavansa toiselle
Suoritusvelvollisuudestaan velkojakaan ei voi vapautua siirrolla
Velallinen ei voi asettaa toista sijaansa ilman velkojan suostumusta
3. Luottosopimussuhteen voimassaoloaika
Luoton myöntämistä ja nostamista seuraa odotusvaihe eli luottoaika
Tämä päättyy luoton takaisinmaksuun eli erääntymiseen
Velvollisuudet
Sopimukset sitovat
Luottosopimuksen synnyttyä osapuolet ovat
velvollisia toimimaan tekemänsä sopimuksen mukaisesti.
Velkojan velvollisuutena on luovuttaa luotto velallisen käyttöön ja velallisen velvollisuutena puolestaan maksaa velkansa velkojalle sopimuksen mukaisesti.
Seuraamukset sopimuksen rikkomisesta
Sovelletaan oikeustoimilakia, ellei muuta ole sovittu
Yleensä on sovittu esim. viivästyskorosta
Sopimussuhteen kestäessä saattaa sopimuksen ehdoista syntyä riitoja.
Luottosopimuksen osalta asiat ratkaistaan tavallisesti yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti.
Esim. ehtojen sisältö, sitovuus ja mahdollinen sovittelu
Velallisen lojaliteetti tiedonannossa
Velallisen on luottosuhteen kestäessä
pidettävä velkoja selvillä maksunhoitokykynsä vaikuttavista seikoista.
Merkityksellisiä ovat luottoa ottaneen yksityishenkilön työllisyystilanteen muutokset, avioero, pääasiallisen pankkisuhteen siirtämisaikeet, yrityksen perustaminen ja muut pankin alkuperäistä riskinmääritystä muuttavat seikat.
Velkojan asianmukainen käytös velallista kohtaan
Luotonantajan on esimerkiksi hoidettava hallussaan tai riskipiirissään olevaa vakuutta moitteetta.
Vakuuden arvoa ei saa päästää alenemaan.
Velkojan on ilmoitettava velalliselle luottosuhteen kestäessä
tietoonsa tulleista muutoksista markkinoilla
ainakin, jos ne vaikuttavat luottosopimukseen ja osapuolten suorituksiin.
4. Luoton erääntyminen
Voi tapahtua seuraavasti:
Sovittuna eräpäivänä
Vaadittaessa, jos eräpäivästä ei ole sovittu
Velkojan tai velallisen vaatimuksesta ennenaikaisesti
Purkuluonteinen eräännyttäminen
Velkojalla on oikeus eräännyttää luottosopimus
ennenaikaisesti
JOS
Velallinen on rikkonut sopimusta olennaisesti
Esim. maksuerän viivästys
Koko jäljellä oleva saaminen ja korot erääntyvät välittömästi
Velkojan sopimusrikkomus
Myös velallinen voi eräännyttää velan ennenaikaisesti velkojan olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella.
Eräännyttämisen estäminen
Kuluttaja voi estää eräännyttämisen
sosiaalisen suoritusesteen perusteella (KSL 7:34).
Luoton maksaminen ennenaikaisesti, jos eräpäivästä on sovittu
Velallisella ei pääsääntöisesti ole oikeutta
maksaa ennenaikaisesti
Velkojalla on oikeus käyttämättä jäävän luottoajan korkoihin.
POIKKEUS
Kuluttajan asemassa olevalla luotonsaajalla
on kuitenkin oikeus maksaa velka ennenaikaisesti
Voi kuitenkin olla rajoitetusti velvollinen maksamaan korvausta
Takaisinsaanti
Maksu saattaa perääntyä, jos se on
tehty liian lähellä velallisen joutumista konkurssiin
(takaisinsaanti).
Tuomioistuin voi velallisen jouduttua konkurssiin määrätä velallisen omaisuutta koskevan oikeustoimen peräytymään eräissä tapauksissa.
5. Saamisen lakkaaminen
Kun saaminen lakkaa, siihen liittyvä vakuusoikeus pääsääntöisesti lakkaa.
Esim. maksun jälkeen takaaja vapautuu ja panttiesine palautetaan omistajalleen
Saamisen erääntyminen velallista kohtaan oikeuttaa velkojan realisoimaan vakuudet tai vaatimaan saamista takaajalta, jos velallinen ei pysty maksamaan saamista
HUOM ero saamisen vanhentumiseen
Velkojan pantti- tai pidätysoikeus velallisen omaisuuteen
ei kuitenkaan lakkaa, kun saaminen vanhentuu
POIKKEUS
Vierasvelkapanttaus kuitenkin lakkaa, kun saaminen vanhentuu (TakL)
Luottohakemus
Luottoanomus tai luottohakemus
käynnistää sopimusneuvottelu
t luoton myöntämiseksi.
Muuta merkitystä sillä ei ole, koska se ei yleensä ole sitova oikeustoimi.
EI ole siis rinnastettavissa oikeustoimilain mukaiseen tarjoukseen
Luottosopimukset
Luottosopimuksella tarkoitetaan niiden osapuolten sopimien kaikkien eri ehtojen ja sääntöjen kokonaisuutta, jotka
määrittävät luoton (velan) antamista ja takaisin maksamista.
Kaksipuolinen oikeustoimi
Luottosopimus on kaksipuolisesti velvoittava sopimus.
Siinä
syntyy velvollisuuksia sekä velkojalle että velalliselle
tai ainakin voi syntyä velvollisuuksia molemmille osapuolille.
Sovellettavat säännökset
Luottosopimus syntyy samalla tavalla kuin muukin sopimus
Sovelletaan sitä, mitä sopimuksessa on sovittu
Toissijaisesti sovelletaan oikeustoimilakia ja/tai muita erikoislakeja esim. takauslaki
Kuluttajaluottoihin sovelletaan KSL
Velkasuhteen sääntely koskee myös luottosopimuksia.
Velkakirjalain
(VKL, 622/1947) ja kuluttajansuojalain (KSL, 38/1978) 7 luvun säännökset voivat tulla sovellettaviksi syntyvään velkasuhteeseen.
Luottolaitoksista annettu laki ja rahoitusvakuuslaki
Luottolaitoslaissa
säädetään oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa sekä tällaiselle toiminnalle asetettavista vaatimuksista ja niiden noudattamisen valvonnasta.
Rahoitusvakuuslaki (RahVakL)
panee
täytäntöön EU:n rahoitusvakuusdirektiivin
Luoton markkinointi (luottolaitoslaki)
Markkinoitavasta hyödykkeestä (luotosta) on
annettava kaikki merkittävät tiedot
Ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja
eikä käyttää muutoinkaan asiakkaan kannalta sopimatonta tai hyvän tavan vastaista menettelyä.
Yhteisvelka
Velvoitteen täyttämisestä voi olla vastuussa kaksi tai sitä useampi henkilö.
Velallisten sanotaan tällöin olevan vastuussa suorituksesta omasta ja toistensa puolesta eli
solidaarisessa vastuussa
Jos esimerkiksi neljä henkilöä on solidaarisessa velkavastuussa 100 000 euron velasta, voi velkoja hakea koko 100 000 euron saatavan keneltä tahansa velalliselta.
Pääluvun mukainen tai määräosainen vastuu tulee kysymykseen vain,
mikäli tällaisesta vastuusta on erikseen sovittu
Jaettu vastuu
Pääluvun mukaan
: Jos neljä henkilöä on esimerkiksi pääluvun mukaan vastuussa 100 000 euron velasta, kukin vastaa 25 000 eurosta velkaa.
Määräosainen
: yksi neljästä velallisesta saattaa olla vastuussa 50 000 eurosta, toinen 30 000 eurosta ja kaksi jäljelle jäävää 10 000 eurosta.
Takautumisoikeus
Jos yksi solidaarisessa vastuussa olevista velallisista
joutuu maksamaan koko velan
tai enemmän kuin oman osuutensa siitä, hänelle syntyy takautumis eli regressioikeus muita velallisia kohtaan
Esim. takaajan regressioikeus
Tällöin velan velkojalle maksaneen velallisen on
haettava kultakin velalliskumppanilta tämän osuutta.
Henkilövakuudet
Tarkoittaa henkilökohtaisen vastuun ottamista toisen velasta
Vakuuden antaja on velkojaan ja velalliseen nähden sivullinen henkilö
Yleinen ja rajoittamaton
Henkilö sitoutuu henkilökohtaiseen eli koko ulosmittauskelpoisen varallisuutensa käsittävään maksuvastuuseen
Takaus
Takauksella tarkoitetaan sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja
(takaaja) ottaa vastatakseen
velkojalle
toisen henkilön (velallisen) velvoitteesta
Tyypillistä on se, että järjestelyssä on kolme osapuolta (päävelallinen, takaaja ja velkoja)
Luotonantajana on elinkeinoharjoittaja (esim- rahalaitos
Esimerkki: asuntolaina, vanhemmat toimivat takaajina tai valtiontakaus
Sääntely
Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta (takauslaki)
Takauslaki on lähtökohtaisesti dispositiivinen
. Asioista on mahdollista sopia toisin.
HUOM.
jos takaaja on yksityistakaaja
,
säännöksistä ei lain 1 §:n 3 momentin mukaan saa poiketa
ellei muuta ole säädetty
Sovelletaan oikeustoimilakia sovitteluun
Erilaisia takaussitoumuksia
Takauslain soveltamisen kannalta keskeinen jako tehdään sen perusteella, kuka antaa takauksen ja kenelle.
Esim. yksityistakauksessa takauslaki on pakottava
Yksityistakaus
Takauksen antaja on luonnollinen henkilö
Ei kuitenkaan sellainen luonnollinen hlö,
jolla on määräävä asema yhteisössä:
hän voi esimerkiksi toimia velallisyhteisön tai sen emoyhteisön taikka säätiön toimitusjohtajana.
Henkilö ei myöskään ole yksityistakaaja, jos hän suoraan tai välillisesti
omistaa vähintään kolmasosan osakeyhtiön osakkeista
Jako yksityistakaukseen ja muuhun takaukseen on tehtävä kaikkien mainittujen takausten kohdalla.
TakausL säännökset ovat pakottavia
Vastakohta
Vastakohtana kutsutaan "muu takaus", missä takuun antaja on muu kuin luonnollinen henkilö
Esim. pankkitakaus
Jako maksuvelvollisuuden konkretisoitumisen perusteella
Omavelkainen takaus
Omavelkaisessa takauksessa
takaaja vastaakin päävelasta niin kuin henkilökohtaisesti vastuussa oleva velallinen.
Silloin päävelallisen maksukyvyttömyyttä ei tarvitse erikseen todeta, vaan
velkoja voi suoraan kääntyä takaajalle velan eräpäivänä
Toissijainen takaus
Takaaja vastaa päävelasta
vain, jollei suoritusta saada velalliselta.
Takaus annetaan sen varalta, ettei velallinen pysty tai halua maksaa velkaansa.
Takauslain mukaan tämä on lähtökohta
, ja muusta järjestelystä on sovittava
Menettely
Ensin on pyrittävä perimään koko saatava velalliselta,
ja sen epäonnistuttua takaaja joutuu maksamaan, mitä velalliselta ei ole saatu.
Monta velallista = velkoja voi siten vaatia suoritusta takaajalta vasta, kun
jokainen yhteisvastuussa oleva velallinen on osoitettu maksukyvyttömäksi.
Muut
Täytetakaus
Samankaltainen, kuin toissijainen takaus
Täytetakaus tarkoittaa takausta, jossa takaaja vastaa päävelasta
vain siltä osin kun suositusta ei saada päävelan vakuudeksi annetusta omaisuudesta
Esim. pantti
Menettely
Ensin peritään
velalliselta päävelan vakuudeksi annettu omaisuus
Tämän jälkeen käännytään takaajan puoleen,
jos peritty omaisuus ei kata kokonaan velkaa
Esim.
velkojan on ensiksi realisoitava pantti
ja vasta tämän jälkeen velkoja voi vaatia takaajalta puuttuvan määrän.
Jälkitakaus
Annetaan
sen vakuudeksi, että ensitakaaja suorittaa takausvelkansa
velkojalle.
Voidaan antaa toissijaisena tai omavelkaisena
Siitä ei ole säädetty takauslaissa.
Jako päävelan yksiköinnin perusteella
Yleistakaus
Takausta, joka koskee muutakin kuin vain yksilöityä päävelkaa.
Tyypillinen yleistakaus on annettu velkojalle
kaikista velallisen
takaushetkellä voimassa olleista ja sen jälkeen syntyvistä
veloista.
yleistakauksen antanutta takaajaa on tarve suojata juuri sen vuoksi, että vastuun ottaminen kaikista velallisen veloista velkojalle on luonteeltaan ankara sitoumus
Tyypillinen yleistakaus annetaan velallisen kaikkien
olemassa olevien ja tulevaisuudessa syntyvien
velvoitteiden täyttämisen vakuudeksi.
Rajoitukset (pakottava lainsäädäntö TakL 5 ja 6 §)
Yleistakauksessa on määrättävä takaajan
vastuun rahamääräinen yläraja
sekä takauksen
voimassaoloaika
tai aika, jonka kuluessa syntyvistä tai erääntyvistä pääveloista takaaja vastaa.
Takaaja voi yleistakauksen voimassaoloaikana
määrätä ajankohdan, jonka jälkeen syntyvistä pääveloista hän ei vastaa.
Jos ei ole sovittu näistä asioista -> takaaja on vastussa erityistakauksesta
Erityistakaus
Yksilöidystä päävelasta annettua takausta kutsutaan erityistakaukseksi
Vastatakaus
Päävelallisen ja päätakaajan välillä syntyvä takaus
Takaajalle annetaan lisävakuus siltä varalta, että hän joutuu maksamaan velan velallisen puolesta.
Tämä lisävakuus varmistaa, että
takaaja voi periä maksamansa summan takaisin velalliselta
Vastatakaus annetaan yleensä rahalaitokselle, esimerkiksi pankille. Pankki haluaa tavallisesti vakuuden, jotta se ei kärsi tappiota takauksestaan
Vastasitoumus
Pankki ei yleensä tyydy pelkkään vastatakaukseen.
Se ottaa ensin velalliselta vastasitoumuksen, jossa tämä kirjallisesti sitoutuu maksamaan pankille sen, mitä tämä takauksen perusteella joutuu maksamaan velkojalle.
Samalla velallinen suostuu maksamaan pankille
provision eli korvauksen takauksesta
Takauksen syntyminen
Takaussitoumuksen syntymistä
ei ole erikseen säännelty takauslaissa.
Sitoumuksen antamiseen
sovelletaan oikeustoimilain säännöksiä.
Ellei muuta ole sovittu, HUOM. molemmat lait ovat dispositiivisia
Myös yksityistakauksissa syntymistapa on dispositiivinen, koska takausL ei ole säädetty tästä
Takaajan ja velallisen välillinen sopimus OikTL mukaisesti
Oikeustoimilain mukaan
sopimus syntyy kahden tahdonilmaisun, tarjouksen ja vastauksen, tuloksena.
HUOM. velkojan ei tarvitse vastata takaajalle sitoumuksen saatuaan ja takaus sitoo silti takaajaa.
Takaajalla tiedonantovelvollisuus velkojalle
Velkoja ei tunne keskusteluja ja niiden sisältöä. Virheellisten tietojen ongelmaa on pyritty poistamaan velkojan tiedonantovelvollisuudella.
Takaajan sitoumus velkojalle
Takaajan ja velkojan väliset neuvottelut ovat keskeisessä asemassa takaussitoumuksen sisältöä määrättäessä.
Velkojan tietämättömyys ja vilpittömyys
Takaaja ei voi velkojaa vastaan vedota velallisen kanssa käymiinsä neuvotteluihin ja velalliselle esittämäänsä vastuun rajoitukseen,
ellei velkoja ole siitä tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää.
Todistustaakka velkojan tietoisuudesta on takaajalla.
Takaussitoumuksen pätemättömyys OikTL mukaan
Pätemättömyysperusteisiin voidaan vedota vain, jos vastapuoli on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää perusteesta.
Kun velallinen erehdyttää takaajaa
, kyseessä on pätemättömyys vain, jos velkoja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyttämisestä.
Luotonantajan/Velkojan tiedonantovelvollisuus takaajalle TakL 12 §
Luotonantajan
on selvitettävä yksityistakaajalle
ennen takauksen antamista
takauksen piiriin kuuluvat velat liitännäiskustannuksineen, ne edellytykset, joiden perusteella suoritusta voidaan vaatia takaajalta, sekä muut
takaajan asemaan olennaisesti vaikuttavat seikat.
Esim. velallisen maksukyky
Tällöin velkojaa ei koske salassapitovelvollisuus (TakL 34 §)
Todistustaakka
Jos tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä syntyy epäselvyyttä, velkojan on näytettävä, että se on antanut takaajalle tarpeellisen informaation.
Maksullinen
Takaajan oikeus ei ole maksuton.
Luotonantajalla on nimittäin oikeus saada takaajalta kohtuullinen korvaus tietojen luovuttamisesta aiheutuvista kustannuksista.
Velallisen maksukyvyttömyys
Ilmoitus on tehtävä kuukauden kuluessa viivästyksen alkamisesta.
Jos velkoja ilmoittaa viivästyksestä tätä myöhemmin, takaaja vastaa velan korosta, viivästyskorosta tai muusta aikaan sidotusta hyvityksestä vasta ilmoituksen antamis- tai lähettämispäivästä lukien.
Ei kuitenkaan, jos takaaja tiesi tai olisi pitänyt tietää tästä
Takauksen liitännäisyys
Takausvastuun
syntyminen edellyttää päävelkaa.
Takauksen liitännäisyydestä johtuu, että
takaaja vapautuu vastuusta päävelan päättyessä.
Takaaja ei vapaudu vastuusta silloin, kun tuomioistuin myöntää velalliselle velkajärjestelyn
Vain pätevä suoritus vapauttaa takaajan. Jos suoritus on pätemätön, takaaja ei ole vapautunut.
Liitännäisyydestä seuraa myös, että
suoritusta ei voida vaatia tehokkaasti takaajalta, jos päävelka ei ole erääntynyt maksettavaksi
Takaajalla on väiteoikeus
Liitännäisyydestä on säädetty takauslaissa
15 § Takaajan vastuu velkojaa kohtaan lakkaa, kun päävelka on suoritettu tai kun se on muuten lakannut.
17 §
Jos velkoja vapauttaa vastuusta velallisen tai jonkun yhteisvastuullisista velallisista
ilman takaajan suostumusta, takaajan vastuu velkojaa kohtaan lakkaa
27 § Takaaja saa tehdä suorituksensa kuittaamalla päävelan saatavalla, joka hänellä on velkojalta.
Takauksen muoto ja sisältö
Takauslain keskeisiä sääntöjä
Lähtökohta: dispositiivisia
Poikkeus: pakottavia yksityistakauksissa
Toissijaisuusolettama
Takaus katsotaan annetuksi toissijaisena takauksena,
jollei sitä ole annettu omavelkaisena
, tai takauksen sisällöstä ole muuta sovittu
Yhteisvastuu
Jos muuta ei ole sovittu,
kukin takaaja vastaa velkojalle koko päävelasta
Tämä merkitsee sitä, että takaaja ei vastaa velkojalle pelkästään takaajien pääluvun mukaisesta osuudestaan. Kukin takaaja vastaa koko takaamansa velan maksamisesta sekä omasta että toisten takaajien puolesta.
Liitännäiskulut
Takaaja vastaa vain päävelan pääomasta
, jollei toisin ole sovittu (TakL 4.1 §).
Takaus koskee korkoa ja muita liitännäiskustannuksia vain, jos takaaja on ottanut niistä vastatakseen
Yleistakauksen rajoitukset
Yleistakauksessa on määrättävä takaajan vastuun rahamääräinen yläraja sekä takauksen voimassaoloaika tai aika, jonka kuluessa syntyvistä tai erääntyvistä veloista takaaja vastaa.
Yleistakauksen rajoituksia koskeva sääntö on pakottava, kun takaaja on luonnollinen henkilö
Jos säännöstä ei noudateta -> katsotaan, että takaaja on tehnyt erityistakauksen
Päävelan ehtojen muutokset
Erityistakauksissa:
Päävelan ehtojen muuttaminen takaajan vahingoksi
ei sido takaajaa ilman hänen suostumustaan
Poikkeus
Voidaan muuttaa, jos vaikutus takaajan vastuuseen on
vähäinen
tai jonka peruste on yksilöity päävelkaa koskevassa sitoumuksessa.
Yleistakauksissa
Yleistakauksessa takaaja on
etukäteen suostunut
velkasuhteen ehtojen muuttamiseen antaessaan takauksen kaikista velallisen veloista.
Sisältö
LÄHTÖKOHTA:
Takaus on vapaamuotoinen oikeustoimi.
TakausL on säännöksiä sisällöstä, mutta näistä voidaan poiketa
Ei kuitenkaan, kun kyseessä on yksityistakaus
Vakioehdot
on asianmukaisella tavalla liitettävä takaussitoumukseen, jotta ne olisivat takaajaa sitovia
Muoto
LÄHTÖKOHTA:
Takauslaissa ei ole muotomääräyksiä, vapaamuotoinen oikeustoimi.
Takaussitoumus
annetaan useimmiten kirjallisesti,
koska silloin on jälkikäteen mahdollista saada luotettava tieto sen sisällöstä.
Takausvelan erääntyminen
Säädetty takauslaissa, ellei muuta sovittu
Toissijainen takaus
Voidaan vaatia,
kun päävelka on erääntynyt
ja sen lisäksi on säädetyllä tavalla todettu
velallisen maksukyvyttömyys.
Omavelkainen takaus
Oma velka pitää maksaa eräpäivänä. Takauslain 22 §:n mukaan velkoja saakin vaatia suoritusta omavelkaiselta takaajalta,
kun päävelka on erääntynyt.
Ei tarvii erikseen todeta maksukyvyttömyyttä
Eräännyttämistoimet
Takaaja saa suorittaa erääntyneen päävelan samoin edellytyksin kuin velallinenkin
Sama koskee ennenaikaista maksamista, jos kyseessä on kuluttajaluotto
Päävelan erääntyminen saattaa edellyttää, että
velkoja irtisanoo velan tai vaatii sen suorittamista.
velkoja saa vaatia suoritusta takaajalta vain, jos eräännyttämistoimi on kohdistettu velallisen ohella takaajaan
velkoja saa vaatia suoritusta takaajalta
ilman velalliseen kohdistettua eräännyttämistointa,
jos velallinen asetetaan
konkurssiin, hänen osaltaan alkaa yksityishenkilön velkajärjestely tai yrityssaneeraus.
Velkoja saattaa voida kohdistaa takaajaan maksuvaatimuksen, vaikka päävelkaa ei ainakaan kokonaan voida periä velalliselta.
Mahdollisuus suorittaa päävelka alkuperäisten maksuehtojen mukaisesti
Takauslaki 25 §
Yksityistakaajan asema on turvattu ja hänelle on annettu
mahdollisuus suorittaa päävelka
alkuperäisten maksuehtojen mukaisesti, vaikka
päävelka onkin eräännytetty velallisen
maksuviivästyksen vuoksi
Edellytykset:
1kk maksuaika
maksaa viivästynyt maksu
päävelan suorittamisesta
asetetaan toinen vakuus
turvaamaan velkojan asemaa.
Takauksen vanhentuminen
Takauslain 19 §:n 1 momentin mukaan takaajan vastuu velkojaan nähden
vanhentuu 3 vuoden kuluttua päävelan erääntymisestä
, ellei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.
Jos takaus on annettu vastasitoumuksen maksamisen vakuudeksi, vanhentumisaika alkaa kulua, kun vastasitoumusvelka on erääntynyt.
Muilta osin vanhentumiseen sovelletaan velan
vanhentumisesta annetun lain säännöksiä.
VanhL 8 §
takauksella syntyvä ehdollinen velka rinnastuu vanhentumislain 8 §:ssä tarkoitettuihin velkoihin, joiden maksuaika
ei ole ennalta tiedossa
Tästä syystä on haluttu säilyttää voimassa takauksen vanhentuminen kymmenessä vuodessa sen antamisesta, mikä vastaa vanhentumislain 8 §:n vanhentumisaikaa
Vanhentumislain 8 §:ää ei sovelleta samanaikaisesti yleisen kolmen vuoden vanhentumisajan kanssa.
Velka vanhentuu joko kolmessa tai kymmenessä vuodessa.
Takauslain mukaan vanhentumisajat juoksevat samanaikaisesti.
takaus on vanhentunut, jos jompikumpi vanhentumisajoista on kulunut loppuun.
Velkoja vapauttaa velallisen
Päävelka lakkaa kokonaan, jos
velkoja vapauttaa velan ainoan velallisen henkilökohtaisesta vastuusta.
On selvää, ettei takaajalta voi periä anteeksiannettua velkaa, vaan myös hän vapautuu vastuusta.
Velkoja ja velallinen eivät voi keskenään sopia järjestelystä, jossa velkoja voisi vaatia takaajalta koko päävelan maksua, mutta takaajalla ei olisi oikeutta periä suorittamaansa määrää velalliselta.
Takaus lakkaa myös, jos velkoja vapauttaa yhdenkin yhteisvastuullisen velallisen.
Velkoja vapauttaa takaajan
Jos velkoja vapauttaa takausvastuusta yhden samasta päävelasta vastuussa olevan takaajan,
muiden takaajien vastuu velkojaa kohtaan vähenee.
Kukin takaaja vastaa tällöin vain oman osuutensa suorittamisesta.
Ei enää yhteisvastuuta
Täytetakaus
Velkoja saakin takauslain 23 §:n 1 momentin perusteella vaatia suoritusta täytetakaajalta, kun
vakuus on myyty
tai ulostotossa on
todettu, että vakuuden myynnille on este.
Takauksen sovittelu
LÄHTÖKOHTA:
Ellei toisin ole sovittu, sovelletaan
oikeustoimilain sovittelusäännöstä.
Jos yksityistakaus, sovelletaan myös KSL
Tämän lisäksi sovelletaan takauslain sovittelusäännöksiä
Takauksen sovittelu vähävaraisuuden perusteella
Säännös: takauslaki 7 §
Yksityistakaajan vastuuta luotonantajalle voidaan sovitella, jos takaajan maksettavaksi tulevan päävelan
määrä on kohtuuttoman suuri
takaajan taloudelliseen asemaan nähden
JA
Luotonantaja takausta annettaessa
tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää
, että takaajan vastuu on ilmeisessä epäsuhteessa
Mitä otetaan huomioon arvioinnissa
Sovittelussa otetaan huomioon
takaajan ikä, hänen maksukykynsä sekä muut olosuhteet
takausta annettaessa ja sen jälkeen.
Tavoitteena on luotonantajan vastuullinen toiminta
Luotonantaja voi estää sovittelun varmistamalla takausta vastaanottaessaan, että takaajan vastuu ei ole ilmeisessä epäsuhteessa hänen mahdollisuuksiinsa suoriutua maksuvelvoitteista.
TakL erityiset sovittelusäännöt
Takauslain 12 §:n 3 momentin
mukaan yksityistakaajan luotonantajalle antamaa takausta voidaan sovitella, jos
luotonantaja laiminlyö
säädetyn velvollisuutensa antaa tietoja
Takausta voidaan sovitella sekä silloin, kun tietoja ei ole annettu, että silloin, kun luotonantaja on antanut virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja
Jos takaaja ei ole halunnut tietoja, hän ei voi vedota laiminlyöntiin.
Tiedon puute johtuu silloin takaajasta itsestään, ei velkojasta, joka olisi tiedot halunnut antaa.
Yleistakauksen antaneen yksityistakaajan vastuuta voidaan sovitella takauslain 13 §:n 2 momentin nojalla, jos luotonantaja laiminlyö säännöksen 1 momentin mukaisen velvollisuutensa ilmoittaa yksityistakaajalle
maksamattoman pääoman määrän
Takaajan regressioikeus
Vaihtoehdot
Kun takaaja on joutunut maksamaan päävelan, hänellä on mahdollisuus saada tekemänsä suoritus takaisin
päävelalliselta, muusta vakuudesta tai toiselta takaajalta.
Regressioikeus päävelallista kohtaan tulee kysymykseen aina, ei tarvii erikseen sopia
Takaajan oikeus saada velalliselta tai muilta takaajilta maksu takautumissaatavastaan alkaa, kun takaaja on suorittanut päävelkaa.
Takaajalla on oikeus saada viivästyskorkoa
Tästä ei tarvitse takausta annettaessa sopia.
Velkojan regressioikeus yhteisvastuutilanteessa
PÄÄSÄÄNTÖ
: Velkoja voi vaatia keneltä tahansa yhteisvastuulliselta takaajalta
koko velkaa.
POIKKEUS:
Jos takaaja on rajoittanut vastuutaan osaan velasta, häneltä
ei kuitenkaan voida periä enempää kuin mihin hän on sitoutunut.
Jos 100 000 euron velasta on annettu 100 000 euron ja 30 000 euron takaus, yhteisvastuu koskee vain 30 000 euroa.
Takaajan regressioikeus toiseen takaajaan
Takaajien keskinäistä vastuuta koskevat
säännökset ovat tahdonvaltaisia.
Takaajan takautumisoikeus takauskumppaniinsa nähden riippuu siitä, ovatko takaukset
toisiaan edellyttäviä vai toisistaan riippumattomia.
Eriaikaiset takaukset
Jos
samaa päävelkaa
koskevat takaukset on annettu
eri aikoina ja toisistaan riippumatta
Takaajalla on takauslain 31 §:n 2 momentin nojalla oikeus vaatia koko takauksen perusteella suorittamansa määrä
siltä takaajalta, joka on antanut takauksen ennen häntä.
Ensimmäinen takaaja vastaa koko velasta kaikille hänen jälkeensä takauksen antaneille takaajille. Hänellä on regressioikeus vain velalliseen nähden.
Samanaikaiset takaukset
Jos samaa päävelkaa koskevat takaukset on annettu samanaikaisesti
eikä takaajien keskinäisestä vastuusta ole muuta sovittu
Takaajalla on oikeus saada takauksen perusteella suorittamastaan määrästä
jokaiselta muulta takaajalta takaajien pääluvun mukainen osuus.
Takaajalla on takauslain 31 §:n 1 momentin mukaan takautumisoikeus siltä osin kuin hän on suorittanut erääntynyttä päävelkaa
yli oman osuutensa ja hänen suorituksensa on vähentänyt muiden samanaikaisten takaajien takausvastuuta.
Jälkitasaus
Jos joku takaajista ei maksa osuuttaan
kuukauden kuluessa vaatimuksesta,
velan maksaneella takaajalla on oikeus vaatia, että
muut takaajat suorittavat osuutensa maksamatta jätetystä takautumissaatavasta
Jälkitasauksen tarkoitus on, että kaikki takaajat kärsivät takaustensa suhteessa maksamatta jättäneen takaajan osuuden.
Vakuustakuu
Takuut voidaan jakaa kahteen pääryhmään:
1) sopimuskumppanin itsensä toiselle sopijapuolelle antama takuu sekä
2) vakuustakuu eli vakuutena annettu takuu.
Vakuustakuu on takuun eräs käyttötapa.
Lähes kaikilla kansainvälisen kaupan aloilla vakuustakuut ovat tunnettuja ja usein käytettyjä vakuusinstrumentteja.
First demand -takuu
Yleisiä vakuustakuita ovat tarjoustakuu, ennakkomaksutakuu ja suoritustakuu.
Sääntely
Kansallista ja kansainvälistä sääntelyä on hyvin rajoitetusti
Kansainvälisen kauppakamarin, ICC:n säännöt vaadittaessa maksettavien takuiden käytöstä ja tulkinnasta
Tulee kuitenkin huomata, että vakuustakuusitoumuksen pätevyyden arviointiin ja
tulkintaan soveltuvat yleiset velvoiteoikeudelliset periaatteet.
Tämän vuoksi esimerkiksi vakuustakuun antaneen pankin sitoumuksen pätevyyttä voidaan arvioida
oikeustoimilain pätemättömyysperusteiden
valossa
Vakuustakuun sisältö
Itsenäinen sitoumus
Vakuustakuut ovat itsenäisiä sitoumuksia ja niillä
ei ole pääsopimusliityntää
.
Toisaalta vakuustakuiden
tarkoituksena ei ole järjestää kauppahinnan maksua.
HUOM. ero esim. takaukseen
Muoto
Vakuustakuu on
vapaamuotoinen sitoumus,
jonka vakuuden antaja antaa vakuuden saajalle.
Vakuustakuu annetaan kuitenkin käytännössä aina kirjallisessa muodossa.
Pääsääntöisesti vakuustakuu on voimassa
määräajan
, minkä jälkeen vakuuden saaja ei voi enää vaatia vakuussuoritusta itselleen.
Takuun tarkoitus
Kyse on puhtaasti
suorituksen turvaavasta vakuudesta.
EI esim. kauppahinnan maksaminen tai vahingon korvaaminen
Vakuuden saaja voi vaatia suorituksen vakuuden antajalta, mikäli vakuussitoumuksessa määritellyt ehdot täyttyvät.
Vakuustakuissa tavoitteena on se, että vakuuden antaja
”maksaa ensin ja riitelee myöhemmin”.
Tämä onnistuu, sillä vakuuden antajana on yleensä pankki tai rahalaitos
Ankara vastuu
Ehdot
Vakuustakuiden ehdoista voidaan toimeksiantosopimuksessa sopia periaatteessa vapaasti.
Mikäli vakuustakuusitoumukseen otetaan pääsopimusliityntään viittaavia ehtoja, voi sitoumus käytännössä muodostua pikemminkin takaukseen verrattavaksi vakuudeksi.
Maksuvaatimuksen esittäminen
Maksuvaatimuksen tulee aina olla takuun
voimassaoloaikana esitetty
ja yleensä myös takuun antajalle tuona aikana saapunut vaatimus
(HUOM. määräaikaisuus)
Sitoumuksen antajalta voidaan
vaatia maksua ilman selvitystä
velallisen laiminlyönnistä tai sopimusrikkomuksesta
Vakuustakuun antajalle syntyy järjestelyssä
ankara velvollisuus
maksaa vakuussuoritus, kun sitoumuksen mukainen maksuvaatimus on esitetty.
Erimielisyydet
Yleisesti voidaan todeta, että
vakuustakuiden tulkinnassa kantava periaate on sopimuksen ja sitoumuksen sitovuuden periaate.
Pääsopimuksesta johtuvat erimielisyydet selvitetään yleensä vasta vakuussitoumuksen suorittamisen jälkeen
Liitännäisyyden puuttuminen
: vakuuden antaja
ei pääsääntöisesti voi vedota pääsopimuksesta johtuviin seikkoihin.
Tyypillinen tapaus
Tavarantoimittajan ja tilaajan sopimus, esim. kauppa
Toimittajan kotimaan pankki
antaa tilaajalle first demand -takauksen
Pankki edellyttää toimittajalta vastasitoumusta
Oikeusvaikutukset
Jos tehdas B ei toimita koneita sovitusti, Yritys A voi ilman mitään todistelua tai oikeudenkäyntiä
vaatia pankilta B maksua
Pankki hoitaa sitten omat vaatimuksensa tehtaan B kanssa.
Del credere -sitoumus
LÄHTÖKOHTA
: Kauppakaaren 18 luvun 6 §:n mukaan asiamies ei vastaa päämiehen vastapuolen maksukyvystä.
Päämies kärsii tappion, jos vastapuoli ei kykene velvoitettaan täyttämään.
Asiamies ottaa vastatakseen sellaisesta vahingosta, joka päämiehelle aiheutuu vastapuolen sopimusrikkomuksen perusteella.
Remburssi
Ulkomaankaupassa tunnettu maksu- ja vakuusjärjestely
Ostajan pankin maksuvastuu
turvaa myyjän kauppahintasaatavan.
Tässä tapauksessa pankki on sitoutunut kauppahinnan maksamiseen määrätyin edellytyksin eli yleensä saatuaan sopimuksen mukaiset asiakirjat.
Esinevakuudet/reaalivakuudet
Tarkoittaa esinekohtaista velkavastuuta, tietty yksilöity omaisuus
Yksilöity ja rajoitettu
Käsitellään erillisessä mindmapissä
Varallisuusoikeuden järjestelmä
Miksi vakuuksia käytetään?
Vakuus on saamisen (yleensä rahasaaminen) lisäturva (liitännäinen).
Turvaa velkojan asemaa
Velkoja saavuttaa
erikoisaseman
suhteessa muihin velkojiin, esim. ulosottovelkojiin
Lisää saamisen käypää arvoa
Velkoja perii saatavansa vakuudesta
jos velallinen ei maksa saamista
Lähtökohta luottoa annettaessa
Luotonantaja vaatii vakuuden
luoton myöntämisen ehtona.
Luotonhakijan hyvä maksukyky ei yleensä riitä, vaan luotto edellyttää lisäksi vakuuden.
POIKKEUS
Luoton vakuudettomuus edellyttää perustelun.
Vakuudettomia luottoja käytetään pienissä tai rutiiniluonteisissa luotoissa
Esim. lyhyet maksuajat irtaimen kaupassa, luottokorttiluotot, pikavipit yms.
Vakuuden asettamisesta
Vakuus on joko velallisen itsensä asettama TAI sivullisen asettama
Jos sivullinen asettaa velan, tämä edellyttää, että vakuuden antajalla ja velallisella on
yhteinen intressi tai vastavakuus
Ammattimainen luotonanto
Tarkasti säännelty ja valvottu elinkeino
Sovelletaan
luottolaitoslakia ja KSL
FIVA ja kuluttaja-asiamies valvoo
Korostunut huolellisuus- ja lojaliteettivelvoite