Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

aineen ja energian kulku ekosysteemissä - Coggle Diagram

- - - - kuluttaja
        
        kuona-aine
        
        energiapyramidi = kuvataan kunkin ravintoketjun tason osuutta koko eliöyhteisöstä
        
        https://kampus.sanomapro.fi/resize/content-assets/5aVp6tmdaa1BM93EzFrt6H.jpg?width=1080
    - - useat ravintoketjut risteävät ja linkittyvät yhteen, jolloin muodostuu ravintoverkko
- - - - perhosen toukan ekologinen tehokkuus on 17 prosenttia, koska sen verran ravinnon sisältämästä energiasta varastoituu toukan kudoksiin. Loput 83 prosenttia on energian ohivirtausta
- - - - pääravinteet : typpi, fosfori, kalium P,K,N
        
        sivuravinteet: rikki, kalsium, magnesium
        
        hivenaineet-> tarvitaan vain vähän
        
        minimiravinteet: kasvua eniten rajottavia ravinteita, esim typpi ja fosfori
        
        minimitekijät:
- - - - Kallio- ja maaperästä vapautuvat fosfaatti-ionit liukenevat pohja- ja pintaveteen. 2. Kasvit ja muut tuottajat ottavat fosfaatti-ioneja. 3. Eläimet saavat fosforiyhdisteitä ravinnostaan. 4. Hajottajat hajottavat kuolleiden eliöiden orgaaniset fosforiyhdisteet, jolloin niistä vapautuu jälleen epäorgaanisia fosfaatti-ioneja tuottajien käyttöön. 5. Vesistöissä fosforia sitoutuu fosfaatti-ioneina pohjalietteeseen, josta sitä vapautuu hapettomissa oloissa veteen. 6. Lannoitteena käytettävä fosfori louhitaan kallioperästä. 7. Osa maaperän fosfaatti-ioneista huuhtoutuu eli kulkeutuu veden mukana vesistöihin.
- - - - https://kampus.sanomapro.fi/resize/content-assets/8c6whwhsauO90E0Tqwege_.jpg?width=1080
        
        Kasvit ottavat typpeä ammoniumioneina ja nitraatteina. 2. Eläimet saavat typpeä ravinnostaan. 3. Hajottajat muuttavat orgaanisen typen jälleen ammoniumioneiksi. 4. Bakteerien nitrifikaatiossa ammoniumionit muuttuvat nitriiteiksi ja edelleen kasveille käyttökelpoisiksi nitraateiksi. 5. Bakteerien denitrifikaatiossa maaperän typpi kaasuuntuu ilmaan. 6. Sateen mukana tuleva typpilaskeuma palauttaa ilmakehän typpeä erityisesti nitraatteina maahan. 7. Biologisessa typensidonnassa bakteerit sitovat entsyymien avulla ilmakehän typpeä ammoniumioneiksi.
    - - biologinen typensidonta = perustuu entsyymeihin, joilla typensitjojabakteerit pystyvät sitomaan typpeä -> ammoniumioneiksi, esim hernekasvit ja lepät
- - - - Kasvien, syanobakteerien ja muiden tuottajien fotosynteesi sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. 2. Kuluttajat saavat orgaanisia hiiliyhdisteitä ravinnostaan. 3. Tuottajien, kuluttajien ja hajottajien soluhengityksessä hiilidioksidia vapautuu takaisin ilmaan. 4. Hiilidioksidin ja veden reagoidessa syntyy hiilihappoa, joka muodostaa edelleen karbonaatti- ja bikarbonaattiioneja. Hiiltä varastoituu myös merenpohjan kerrostumiin, kun kuollut orgaaninen aines vajoaa pohjalle. 5. Tulivuorenpurkauksissa vapautuu hiilidioksidia. 6. Osa hiilestä on varastoitunut kivihiileen, maaöljyyn ja maakaasuun. Kun niitä poltetaan, hiiltä pääsee pitkäaikaisista varastoista ilmaan. Myös turpeen polttamisesta vapautuu runsaasti hiilidioksidia
        
        varastoutuu pitkäaikaisiin varastoihin esim. kivihiili, maaöljy ja maakaasu