Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
ainutlaatuinen suomen luonto pt.2 - Coggle Diagram
ainutlaatuinen suomen luonto pt.2
järviekosysteemit
Karut järvet
= ravinteita niukasti, vesi kirkasta, valoa pääsee pohjaan asti (
uposkasvit
(
nuottaruoho
) voi elää pohjalla), sijaitsee kallioisella ja kivikkoisella alueella,
kuikka
abioottiset tekijät
esim. happamuus, virtauksen voimakkuus, suola- ja happipitoisuus, valon ja ravinteiden määrä
liettynyt savi tai humus voi tehdä vedestä sakean
makea vesi
= suolatonta vettä (sataa runsaasti ja viileä ilmasto)
rehevät järvet
= runsas ravinteiset, matalia ja pieniä, maatalous- ja savikkoalueilla, kasviplanktonit samentaa, kasvit eivät voi elää syvällä vedessä sameuden takia (valoa ei riitä),
iirikset ja nokikana
humusjärvet
= vesi ruskeaa (johtuu lahoavasta kasviaineksesta humuksesta), lajisto on sopeutunut orgaaniseen ainekseen,
niukkaravinteinen
, hieman hapan (rannoilla kasvaa
rahkasammalta
),
happipitoisuus pieni
https://kampus.sanomapro.fi/content-assets/3WjO5tCZ4fY9Ssfj6v97B8.jpg
jokiekosysteemit
olla sopeutunut virtaukseen/vastukseen
yläjuoksulla = kirkasta, veteen liukenee happea, jokisimpukkahelmi/raakku, nahkiainen ja lohi
tasaisella = hidas virtaus, muistuttaa järveä, samoja lajeja kuin järvissä
itämeri
murtovesi = makean ja suolaisen veden sekoitus
makeaa vettä virtaa valuma-alueen järvistä ja joista
suolaista tanskan salmien kautta atlantilta satunnaisina tulvahduksina eli suolapulsseina
pienen koonsa vuoksi ei ole meri virtoja ja vuoroveden vaihtelua (sekoittavat pohjan ja pinnan vettä
-> kerrostunut suolaisuuden ja lämpötilan mukaan
vähän lajeja
murtovesi ja ekosysteemin nuori ikä
talven kylmyys ja jääpeite estää valon ja hapen pääsyä
ravintoketjut lyhyitä ja siten haavottuvaisia
avainlajit sinisimpukka ja rakkohauhu
ylläpitävät ravintoverkon tasapainoa ja luo sopivan elinympäristön muille lajeille
sukkessio
tietyn alueen lajikoostumuksen hidasta muuttumista ajan kuluessa
esim tulivuoren purkauksen/maankohoamisen jälkeen syntyy uusi maa-alue
metsän luonnollinen sukkessio
esim myrskyn tai metsäpalon aiheuttaman puuttoman aukean metsittymistä uudelleen
vesistöissä ravinteiden määrän, pH:n, suolapitoisuuden tai veden sameuden muuttuminen aiheuttaa muutoksia myös alueen lajistoon
pioneerilaji = laji, joka levittäytyy alueelle ensimmäisenä
sukkession edetessä pioneerilajit häviävät ja uudet lajit valtaavat elintilaa
alueella elävä lajisto muuttaa itse omaa elinympäristöään
esim. alue metsittyy ja puut alkavat varjostaa muita kasveja
hajottajalajiston sukkessiota tapahtuu esim. yksittäisessä lehmänlantakasassa tai lahoavassa puunrungossa
uusia suoalueita syntyy esimerkiksi järven tai lammen kasvaessa umpeen
tiivistelmä
https://kampus.sanomapro.fi/content-feed/d6f8adb4-701c-4e5f-8a4a-31e5e5b934bd/es:1CA42540-0642-45DB-989D-749C9BBA01C2/item/es:A7418A52-C30B-47BF-BEDA-80B116CB5C57