Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
ainutlaatuinen suomen luonto - Coggle Diagram
ainutlaatuinen suomen luonto
biotyyppi
= luontotyyppi, elinympäristö, jossa keskeiset abioottiset ja bioteettiset ympäristötekijät ovat samanlaisia
esim. metsät, suot, sisävedet ja itämeri ja niistä vielä alalajit
noin puolet ovat uhanalaisia
kasvupaikkatekijät
= kasvupaikan ominaisuus, joka vaikuttaa kasvin elinmahdollisuuksiin alueella esim valon, veden ja ravinteiden määrä
runsasravinteisessa on nopea kasvu ja suurikokoisia kasveja ja vähäravinteisessa hidaskasvuisia ja pienikokoisia
kuivakkokasvi
= pienet vahapintaiset lehdet (vähentää veden haihtumista) esim.
päivänkakkara
valokasvit
= pienikokoiset lehdet (saa tarpeeksi valoa fotosynteesiin) esim.
variksenmarja
varjokasvit
= suuret lehdet (kattavat riittävän valonsaannin muiden kasvien varjossa eläville) esim s
aniaislajit ja sudenmarja
maaperä on kerroksellinen
maalaji vaikuttaa kasvien veden ja ravinteiden määrään
karike
= pudonneet lehdet, neulaset ja oksat
metsäekosysteemit
kuiva kangasmetsä
pääpuulaji: mänty (latvus läpäisee hyvinvaloa->riittää muilekkin)
vähän vettä
karikekerros on ohut
vähän hajottajia ->vähän ravinteita -> vähän kasveja -> vähän eläinlajeja
ovat vähentyneet rehevöitymisen vuoksi (ravinteet ovat päässeet metsiin)
maalajina: hiekka ja sora
(läpäisevät hyvin vettä)
t
uore kangasmetsä
pääpuulaji: kuusi (latvus varjostaa alempia kasvillisuuskerroksia) myös mäntyjä, koivuja ja haapoja
paksumpi karike (lehtipuita on enemmän)
enemmän vettä ja ravinteita
enemmän lajeja kuin kuivassa
maalajina: moreeni ja savi
(estävät veden kulun)
lehto
runsaasti ravinteita ja vettä
runsaasti hajottajia (lehtiä varisee paljon ravinnoksi)
paljon eri lajeja
jaloja lehtipuita (tammi, vaahtera ja lehmus), voi myös olla kuusi pohjoisemmassa
suuri osa on raivattu pelloiksi (ravinteet)
uhanalainen
maalajina: multa
suoekosysteemit
maalajina:
turve
(syntyy kuolleista kasvinosista
syntyy hitaasti happaman ph:n vuoksi
suokasveilla on niukasti ravinteita
(ravinteet sitoutuu happamaan turpeeseen) ->
kasvit kasvavat hitaasti
viisi suotyyppiä:
räme
= yleisin, niukkaravinteinen ja valoisa, mänty,
https://kampus.sanomapro.fi/content-assets/0eyzgfK2K39ARe7nmjiy9J.jpg
korpi
= toiseksi yleisin, turvekerros ohut-> enemmän ravinteita kuin rämeellä
https://kampus.sanomapro.fi/content-assets/2RzuiCoj4kk8eH50XpXeMs.jpg
luhta
= metsä- ja vesiekosysteemin vaihettumisvyöhyke, tulvii ajoittain, hieskoivu, terva- tai harmaaleppä tai puuton avosuo
https://kampus.sanomapro.fi/resize/content-assets/AoGpwvhZq698BxdS4N4x58.jpg?width=1080
neva
= vähäravinteinen avosuo, kasvi- ja eläinlajisto niukkaa
https://kampus.sanomapro.fi/content-assets/EuxOaGG4Ki7AfGZWcfTEln.jpg
letto
= harvinaisia (raivattu pelloiksi/ojitettu) puolet uhanalaisista suolajeista asuu letoilla, kallioperässäkalkkia -> vähentää happamuutta, paljon ravinteita