Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomi Ruotsin vallan alla: uudistukset - Coggle Diagram
Suomi Ruotsin vallan alla: uudistukset
Suomi uuden ajan alussa: Kustaa Vaasa
Ensin Kalmarin unionin kuninkaaksi Eerik Pommerilainen
Linnaläänit suoraan kuninkaalle tilivelvollisiksi, Esim Turun ja Hämeen linnoja valvoi jonkin aikaa tanskalainen linnavouti
Turkuun maaoikeus joka käytti kuninkaan tuomiovaltaa. Lisäksi maahan muodostettiin hallintopitäjiä ja kihlakuntia
Kristian ll kuninkaaksi unionsodan aikana: erehtyi harjoittamaan väärää politiikkaa--> Tukholman verilöyly
Kustaa vaasa kaappasi vallan
Uudistukset:
Perintökuninkuus
suvulleen 1544: kapinointi kuningasta vastaan maapetos
Kolmelle nuorimmalle pojalle
herttuakunnat
-->johti myöhemmin veljesriitoihin
Kustaasta itsevaltias
: noudatteli muun Euroopan tapaa
Hallinnolliset päätökset keskitetysti pääkaupungista
, veroilla ksutannettiin virkamiesten ja sotilaiden ylläpito
Reformaatio
(Västeråsin valtiopäivät 1527): eroon velkasiteestä unionsotien lopussa
Jumalanpalvelukset kansankielisiksi--> tosin oli saarnattu kansankielellä jo aikasemmin
Pappien selibaatti poistui--> johti vahvaan pappissukujen verkkoon
Mikael Agricola
Teki käännöksiä Lutherin oppien mukaisesti: suomenkielinen Uusi testamentti (1548), Abckiria (1543), Rucouskirja Bibliasta (1544)
Sota Lyypekkiä vastaan (Lyypekki halusi Ruotsin tuen sotaan hollantilaisia vastaan--> Ruotsin ehtona lanojen anteeksianto-->Lyypekki ei suostunut ja julisti sodan Ruotsille-->Ruotsi voitti ja
Hansan vaikutus lakkasi
Hallintoa uudistetaan
Otti mallia Saksasta
Kanslia
huolehti keskushallinnasta, ulkopolitiikasta ja kirjeenvaihdosta
Kamari
valvoi veroja, kruunun raha-asioita ja kehitti taloutta
Linnaläänit
, niiden alaisuudessa paikallishallinto
voutikunnnista
,
voudit
keräsi verot ja tilitti ne suoraan kuninkaalle
Voudintilit muodostavat ehkä tärkeimmän historianlähteen 1500-luvulta
Ragaistuksia kovennetaan
Perustui
Kristofferin maanlakiin
Rangaistuksia perusteltiin tämän lisäksi Jumalan lailla: hammas hampaasta, silmä silmästä
Verotusta tehostetaan ja yhdenmukaistetaan
Ennen verokunnan talot maksaneet verot yhdessä, nyt kaikki maksoi yksilöllisesti
Maakirjat
joiden avulla kruunu halusi selvittää kuinka paljon veroa voidaan kerätä
Uudisasutusta suositaan
Kruunu kannusti muuttamaan sisämaahan ja lupasi vastineeksi 3 vuoden verovapauden
Vastoin Pähkinänsaaren rauhaa: äityi levottomuuksiin
Lapinraja
: saamelaisten metsästys rajan molemmin puolin vahvistettiin
Talous
Turku säilyi tärkeimpänä kauppapaikkana: yksinoikeudet ulkomaankauppaan
Helsinki
1550: tarkoitus tulla Tallinnalle kilpailija idänkaupassa
Hansan loputtua Ruotsille suorat kauppayhteydet länteen
Kaivosteollisuuden käynnistäminen
hopea, rauta, kupari
Koulutus rapistui
Kustaa Vaasan jälkeen veljesriidat ja nuijasota
Eerik & Juhana
Kaarle ja Sigismund
sekä
Nuijasota
Suomi suurvalta-aikana: Kustaa ll Aadolf
Uudisti voimakkaasti hallintoa kanslerinsa
*Axel Oxenstiernan
kanssa
Uudistukset:
Valtaneuvostosta
keskeinen hallintoelin: jäsenet ylhäisaatelisia
Kollegiot
johtivat oman alansa hallintoa koko valtakunnassa=
ministeriöt
nykypäivänä. Kollegion päällikkö käytti apunaan asiantuntijoita, jotka pääsivät äänestämään asioista
Kuninkaan apuna ennenkin toimineet kanslia-ja kamarikollegio, mutta niiden tehtävää selkeytettiin:
Kansliasta
hallinnon sydän, jonka kautta kirjeenvaihto virastojen ja tärkeiden henkilöiden kautta kulki
Kamari
vastasi taloudesta ja vastuu veronkannosta lisääntyi
Svean hovioikeus
koko maan oikeusasiat
Myöhemmin myös
Turun hovioikeus
Kollegiohallinto
merkitsi suurta muutosta aatelin kannalta, koska palvelukseen tarvittiin virkamiehiä: ongelmia aiheutti ettei aatelai ollut koulutettu tätä silmällä pitäen
Alue-ja paikallishallinto
Läänihallinnon kehittäminen
Valtakunta 16 lääniin: välillä vähemmän, välillä enemmän
Maaherrat
johti läänejä käytännössä hyvin itsenäisesti, vaikka vastasivat tekemisistään kollegioille
tehtäviin kuului hoitaa ja valvoa läänin hallintoa, verotusta ja sotalaitosta
Läänihallintoon kuului myös virkamiehiä (aatelisia)
Läänit jakautuivat kihlakuntiin
jotka uudistuksen myötä meni maaherran alaisuuteen. Johti
vouti
Talonpoikien keskuudesta valitsemista nimismiehistä tehtiin kruunun virkamiehiä ja he alkoivat avustaa vouteja
Merkantilistinen talouspolitiikka 1600 alussa
Kruunu halusi määrätä, ohjata ja valvoa kuka kävi kauppaa ja missä
Hyvin järjestetty talouselämä=mahdollisimman suuri hyöty
Ulkonmaankauppa keskitettiin vain pariin kaupunkiin-->valvonta tehokasta-->verotus tuottoisaa=kaupunkien talous hyötyy
Tapulikaupungit & maakaupungit
Kauppakomppaniat
saivat yksinoikeuden viedä esim. kuparia, rautaa, tervaa=suurvallan rtaloudellinen perusta rakentui
Pohjanmaan kaupungeille
kauppapakko
= oli käytävä kauppaa Tukholman tai Turun kanssa
Kaupunkeja kehitettiin ja perustettiin lisää
AIdattiin ja portilla perittiin pikkutulli
Tervasta Suomen vientivaltti
--> kannattavampaa kuljettaa jalostettua tervaa kun puutavaraa. Muodosti yli 60% viennistä ja 80% koko valtakunnan tervasta.
Pohjanmaa & Saimaa
*Myös rautaruukkeja perustettiin
(kallista)
Maataloutta ei kehitetty
Koska ei merkitystä viennin kannalta. Maataloustuetteet halvempia kuin teollisuustuotteet
Ei kiinnitetty huomiota koska "luonnon antimet kypsyvät Jumalan tahdon mukaan"
Merkantilistisista ihanteista huolimatta Ruotsi 1600 lopussa edelleen maatalousvaltio
Autiotiloja koska miehiä värvättiin sotaan-->ei pystynyt maksaa veroja
Nälkävuodet 1696-1697!!
Kreivin aikaan: kenraalikuvernöörien uudistukset
Keskushallinto kiristyi: muutamassa vuodessa Suomen hallinto, oikeus, kirkko ja talous kiinnitettiin keskuhallinnon yhteyteen
Tukholmasta käsin Suomea vaikea valvoa:
Kustaa ll Aadolf perusti ensimmäisen kenraalikuvernöörin viran
Nils Bielke
Turun hovioikeuden presidentti. Hovioikeuden avulla kruunu kytki Suomen tiukasti valtakuntaan ja murensi paikallista vallankäyttöä ja tapoja
Per Brahe
Turun akatemia
Kaupunkien perustaminen
, Helsingin siirto Vironniemelle: vaikutti käänteentekevästi kaupungin talouteen
Postilaitos 1638
Kestikievarit
talonpojat kyyditsivät virkamiehiä
Pietari Brahen uudistuksia on aikaisemmin liioteltu. Todellisuudessa hänen edeleäjänsä olivatkin jo järjestäneet hallinnon melko tehokkaasti.
Suurvaltakauden rasituksia
Suomalaisilla Baltian sodan aikana 1620 vaikeaa
Maalta vaadittiin enemmän ja enemmän veroja
Maaveron lisäksi
maaretken vero sotimisen rahoittamiseksi
Sotaväenotot
Infrastruktuurin uudistus
:tiet kuntoon sotilasjoukkoja varten
Puhdasoppisuuden aikaa
Reformaatio vietiin loppuun vasta 1600
Kirkon tehtävä valtakunnan yhdenmukaistajana merkittävä, sillä kirkollinen ja maallinen esivalta muodostivat kokonaisuuden
Jokaisen omaksuttava kristinopin pääkappaleet=esitettiin kansantajuisesti=lukutaito alkoi yleistyä
Paljon uusia kirkkoja ja seurakuntia--> ristikirkko syrjäytti pitkäkirkon ja kirkkoihin penkit
Noitavainot
Koulutukseen panostettiin
Trivaalikoulut eli alkeiskoulut
-> opetus ruotsinkielistä, seurakunnat antoivat opetusta suomeksi
Trivaalikoulun jälkeen tie auki
kymnaasiin
eli lukioon/yliopistoon
Turun katedraalikoulu kymnaasiksi
Turun akatemia
ei varsinaisesti tiedeyliopisto vaan koulutti kirkon-ja virkamiehiä
Suomi vapauden & hyödyn aikana
Suuri Pohjan sota
: Tanska, Puola ja Venäjä liittoutuivat ja nousivat nuorta kuningasta Kaarle Xll vastaan
Voitokas Narvan taistelu
--> Jonka jälkeen Ruotsi soti Puolassa=voitti. Venäjä vahvisti joukkoja Narvan jälkeen
Ruotsille tappio Pultavassa
Venäläiset miehitti koko suomen vuonna 1714-1721=
Isovihan aika
Ruotsi menettää suurvalta-aseman 1721 Uudenkaupungin rauhaan
Suomen alueita Venäjälle="Vanha suomi"
Venäjästä suurvalta!!!
Vapauden aika/saaätyvallan aika
aikakausi suurvallan menetyksestä 1720- Kustaa lll valtaannousu 1770 alussa
Luovuttiin itsevaltiudesta ja valtiopäivät päättivät
laista, veroista, ulkopolitiikasta, sodasta ja rauhasta
Kuningas ja valtaneuvosto hoitivat yhdessä valtakunnan asioita valtiopäivin kokoontumisen väleissä, valtaneuvoston nautittava säätyjen luottoa=
varhainen parlamentarismi
Porvariston merkitys kasvoi, talopoikien vaikutus vaatimaton, ei kuitenkaan olematon
Vallan siirtymisen jälkeen säädyille mahdollisuus todelliseen vaikuttamiseen:
syntyi hatut ja myssyt
Hattujen sota
: hatut pyrki saamaan Uudenkaupungin rauhassa menetetyt alueet takaisin huonolla menestyksellä
Venäläiset miehittivät Suomen taaaas ja alkoi
Pikkuvihan aika 1742-43
Turun rauha 1743
---> Ruotsin itäraja siirtyi entistä lännemmäksi
Hattujen sodan jälkeen säätyjen toimintaa repivät riidat vuosikymmeniä
Kustaa lll kaappaa vallan ja käyttää sekavaa tilaa hyödykseen
=hän on valistunut itsevaltias
Aatelisto tyytymätön itsevaltaiseen hallintoon
Kustaa harhauttaa ja aloittaa sodan Ruotsin suurvalta-aseman palauttamiseksi 1788
Sota ei edennyt toivotulla tavalla-->upseerit kapinoi-->Liikkalan miehet lähetti nootin ja sanoutui irti sodasta
Kustaan sodan aikana Tanska hyökkäsi Ruotsin kimppuun--> Ruotsi torjui=Lisäsi Kustaan suosiota ja vei läpi itsevaltiaan aseman
Kustaa palasi jatkamaan sotaa itään "Ruotsinsalmen meritaistelu" voitokas, mutta rauhassa rajoja ei muutettu
Aateli edelleen tyytymätön ja katkera=
Kustaa salamurhattiin naamiaisissa 1792
Hyödyn aika eli valistus pohjolassa
Uudistuksia
Talouselämää uudistetaan
Ruotsin talous alamaissa Suuren pohjan sodan jälkeen=tarvitaan uudistuksia!!!
Anders Chydenius
kannatti elinkeinovapautta ja vastusti säätyjen etuoikeuksia sekä vapaata kilpailua=
pohjolan Adam Smith
1700 puolivälissä Suomessa myönnettiin perustuslupia lasitehtaille sekä tekstiili-tupakka ja sokerimanufaktuureille
Manufaktuurit=käsiteollisuuslaitoksia
Useille kaupungeille tapulikaupungin oikeudet & kauppapakon purku=talonpojat saivat viedä lastinsa suoraan ulkomaille
Tervakauppa kovassa vauhdissa
Kokkola & Oulu--> sopimuksia Hollannin ja Brittien kanssa=Suomen osallistuminen kolonialismiin
Myös Pohjanmaan puulaivateollisuus
vauraimmat talonpojat pystyivät perustaa sahan
Tieto ja sivistys saavuttaa pohjolan
1766 painovapausasetus
=vapaa poliittinen keskustelu/hengellinen kirjallisuus ei kuulunut tähän
Suomeen sanomalehtiä: Åbo tidningar
Pappilat
papit yhteisön tiedottajina ja kertoivat tärkeät asiat myös rahvaille
Turun yliopistossa paneuduttiin humanistisiin tieteisiin Henrik Porthanin johdolla
-Kriittisen historiankirjoituksen pioneeri
Maataloutta uudistetaan
Kustaa lll kaudella Ruotsiin levisi Ranskasta fysiokratismi
eli maatalouden merkitystä vaurauden lähteenä korostettiin
Talonpoikia kannustettin verohelpoituksin raivaamaan metsiä ja soita pelloiksi
Oltiin huolissaan viljan kasvavasta tuonnista
isojako lopetti sarkajaon ja vainiopakon
=hyötyajattelun mukaisesti kannattavampaa jos pellot yhtenäisellä alueella
Metsiä valtion omistukseen=luotiin pohja myöhemmin syntyneelle metsäteollisuudelle
Väestö kasvuun valistustyöllä
Väestönlaskenta aloitettiin= selville saadut tiedot huolestutti Ruotsia ja päätti aloittaa väestön kasvattamisen
Terveydenhuoltoon alettiin kiinnittää huomiota
Lääneissä piti olla
piirilääkärit
vastuut laajoja ja heidän piti hoitaa köyhiä ilmaiseksi ja valistaa rahvaita siisteydestä
Suosittiin tieteitä ja väestönkasvun nousua= johti
kätilöiden
koulutkseen
Aviottoman lapsen synnyttäneitä naisia ei saanut rangaista tai häpäistä
Rokotusohjelmat
taudit ja huono hygienia tappoi ihmisiä ja imeväiskuolleisuus suurta
Rintaruokinta yleistyi
Rangaistuksia kehitetään (taaaaas)
Valistuneelle itsevaltiaalle oli tärkeää saada porvariston tuki=rangaistuksia lievennetään
Kidutus poistettiin
Vankeudesta tärkein rangaistusmuoto