Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Havaitseminen ja tarkkaavaisuus - Coggle Diagram
Havaitseminen ja tarkkaavaisuus
Ärsykkeestä havaintoon
Aistit
Aistitiedon vastaanottamista varten
Silmät
Näköaisti
Korvat
Kuuloaisti
Nenä
Hajuaisti
Kieli
Makuaisti
Iho
Tuntoaisti
(Sisäkorvan tasapainoelin)
Tasapaino
Ärsyke havaitaan reseptorisoluissa
Aistitieto liikkuu sensorista hermorataa pitkin talamukseen (ei hajuaisti)
Talamus välittää tiedon eteenpäin kyseisen aistin primaari aivokuorelle
Tietoa kierrätetään samaan aikaan takaisin talamuksen kautta aivokuorelle aistiärsykettä verrattaessa skeemoihin
Primaarisilla aivokuoren alueilla käsitellään ärsykkeiden yksinkertaisia piirteitä. Sekundaarisilla alueilla taas yhdistellään ärsykepiirteitä
Assosisaatioalueilla yhdistellään aistipiirejä toisiinsa (mm. näkötieto ja kuulotieto)
Talamukselta on yhteyksiä limbiseen järjestelmään ja aivorunkoon
Ärsykkeeseen voidaan tarvittaessa reagoida ilman aivokuoren osallistumista (AUTOMAATTISTA ja TIEDOSTAMATONTA)
Havaitseminen
Aistitiedon tulkistemista aivoissa
Havaintokehä
Yksilön skeemojen ja ulkomaailmaa koskevien havaintojen vuorovaikutus
Muokkaavat toisiaan:
Akkommodoiden (muokaten)
Assimiloiden (vahvistaen)
Havainnon syntyessä aistimusta tulkitaan TIETOISESTI...
Aiempien kokemuksien avulla
Muistin avulla
Havainnon muodostuminen
Tieto voi siirtyä...
Alhaalta ylös
Aistinelimistä talamuksen kautta aivokuorelle
Nousevat radat
Ärsykelähtöinen prosessointi
Ylhäältä alas
Aivokuorelta talamuksen kautta aistinelimiin
Laskevat radat
Skeemalähtöinen prosessointi
Lähtökohtana sisäiset mallit (skeemat) ja odotukset
Rinnakkaissuus
Ärsykkeen eri piirteitä käsitellään eri aivoalueilla
Esim. Näkoärsykkeen väri, muoto, liike yms. eri näköalueilla
Näköaisti
Suurin osa ihmisen vastaanottamasta aistitiedosta tulee aivoihin näköaistin kautta
Tietoa käsittelevät aivojen osat
Talamus
Tärkeä väliasema näköaistin tiedonkäsittelyssä
Aivokuori
Iso osa aivokuoresta käsittelee näkötietoa
Takaraivolohkot
Laajat alueet päälaki- ja ohimolohkoissa
Silmän toiminta
Valo saapuu linssiin pupillin läpi -> linssi taittaa valon
Valo osuu verkkokalvolle, jonka pohjassa sijaitsee valoon reagoivia tappi- ja sauvasoluja
Linssi kohdentaa mahdollisimman paljon valoa tarkan näön alueelle (foveaan)
Verkkokalvon hermosolujen aksonit yhdistyvät näköhermoksi, joka johtaa silmästä talamukseen
Silmä tekee jatkuvia sakkadeita
= Nopeita liikkeitä katseen kohdistamiseksi
Havainnon jäsentymisen periaatteita
Hahmolait
Konteksti = asiayhteys
Konstanssi = muuttumattomuus
Koon konstanssi
Muodon konstanssi
Kontrasti = vaihteluvoimakkuus
Havaintokonstanssit = pysyvyysilmiöt
Monokulaariset syvyysvihjeet
Binokulaarinen syvyyshavainto
Kummankin silmän monokulaarinen havainto yhdistyy syvyyshavainnoksi
= Stereo- tai syvyysnäkö
Mikä- ja miten radat
Pääradat, joita pitkin näkötiedon käsittely etenee
Mikä-reitti
Johtaa ohimolohkoon
Tunnistaa ympäristön kohteita
(Ihminen vai talo)
Häiriötä kutsutaan agnosiaksi
Miten-reitti
Johtaa päälaenlohkoon
Ympäristön kohteiden ja oma sijainti
Häiriötä kutsutaan ataksiaksi
Tarkkaavaisuus
= Huomion kohdistaminen tiettyyn asiaan tai kohteeseen
Suuntaa tiedonkäsittelyä valikoimalla aistimuksista oleelliset tiedot
Tavat ohjautua
Sisäisesti ohjautuva tarkkaavaisuus
Huomion kohdistaminen tietoisesti omien tavoitteiden ja odotusten mukaisesti
= Tarkkaavaisuuden tietoinen suuntaaminen
Ulkoisesti ohjautuva tarkkaavaisuus
Ulkoisen ärsykkeen aiheuttama huomion kohdistuminen
= Orientaatioreaktio
Habituaatio
Orientaatioreaktion vastakohta --> ärsykkeeseen tottuminen
Sisäiset mallit vaikuttavat, mihin tarkkaavaisuus suuntautuu
Inhibointi
Epäolennaisten ärsykkeiden ehkäiseminen
Tutkimuksia ja ilmiöitä
Dikoottisen kuuntelun koe
Tutkittiin valikoivaa tarkkaavaisuutta kuulotiedossa. Kahdesta suunnasta kuuluu eri tarinaa
Cocktailkutsuilmiö
Kyky suunnata ärsykerikkaassa tilassa tarkkaavaisuus keskustelukumppaniin ja jättää muut äänet huomiotta
Tarkkaamattomuussokeus
Tarkkaavaisuuden valokeila
Jotakin jää huomaamatta vain koska keskitytään toiseen asiaan
Muutossokeus
Kyvyttömyys huomata muutosta huomion ohjautuessa muualle
Tarkkaavaisuuden jakautumisen selittäminen
Tarkkaavaisuusresurssit
Tarkkaavaisuuden kohdistaminen ja keskittyminen riippuvat tehtävän vaativuudesta ja uutuudesta
Mikäli molemmat tehtävät ovat vaativia, siirtyminen vaikeutuu ja virheiden määrä lisääntyy
Automatisoituminen mahdollistaa rinnakkaiset toiminnot
= Edestakainen siirtyminen kahden eri tehtävän välillä
Tarkkaavaisuuteen vaikuttavat myös...
Kiinnostus
Motivaatio
Vireystila
Hermostollinen perusta
TARKKAAVAISUUTTA SÄÄDELLÄÄN ERITYISESTI OIKEASSA AIVOPUOLISKOSSA
Päälakilohkosta otsalohkoon
Sisäisesti ohjautuva tarkkaavaisuus / tahdonalainen
Ohimolohkosta otsalohkoon
Ulkoisesti ohjautuva tarkkaavaisuus
Tarkkaavaisuushäiriöt
Antavat tietoa automaatisesta suuntautumisesta
Ylivilkkaus- ja tarkkaavaisuushäiriö (ADHD)
Neglect eli huomioimattomuusoireyhtymä
Päälaenlohkon takaosien vaurio (yleensä oikea)
Tarkkaavaisuuden suuntaamiseen liittyvä häiriö