Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Näköaisti, havaitseminen ja tarkkaavaisuus - Coggle Diagram

- - - - Havainnon syntyessä aistimukset jäsentyy tunnistettaviksi hahmoiksi ja muodoiksi
        
        Ihminen pystyy tulkitsemaan ja arvioimaan ympäröimää maailmaa
  - - - aistielimistä talamuksen kautta aivokuoreen
      - nouseva rata
  - - - Ohjaavat aistielimiin tulevien ärsykkeiden tulkintaa
    - - Aivokuorelta talamukseen ja sieltä aistielimiin
      - Aivokuori voi säädellä havainnon muodostumista
    - - Esiintyy lyhyen aikaa, puutteellinen, monitulkintanen yms.
  - - - Näkö-, tunto ja kuulotietoa käsitellään yht. aikaisesti ja yhdistellään hermoratojen välityksellä
      - Saman ärsykkeen eri havainto alueet yht. aikaa aktiivisena
  - - - Talamuksesta reitti menee aistin primaarille aivokuorelle
        
        Tieto kulkee aivokuoren ja talamuksen väliä, jonka aikana ärsykettä verrataan skeemoihin
        
        Talamuksella yhteyksiä moniin eri elimiin
        
        Mantelitumake
        
        hypotalamus
        
        aivorunko
        
        Aivokuorilla sijaitsee assosiaatioalue
        
        Yhdistellään eri aistitietoa toisiinsa
  - - - Mikä-reitti
        
        Johtaa ohimolohkoon
        
        Kehittynyt tunnistamaan ympäristön kohteet
        
        Tunnistetaan liikkeen, värin, muodon ja 3D-rakenteen perusteella
        
        Verrataan muistitietoon kohteesta sen nimeämiseksi
        
        Agnosia
        
        Mikä-reitin häiriö
        
        Ilmenee vaikeuksina tunnistaa kohteita tai niiden ominaisuuksia
        
        Alempi rata
      - Miten-reitti
        
        Johtaa päälaenlohkoon
        
        Prossoi kohteiden sijaintia ja omaa sijaintia verrattuna kohteisiin
        
        Aktiivinen liikkuessa ja esineitä käyttäessä
        
        Ataksia
        
        vaikeus ohjata liikeitä näkötiedon avullal
    - - Olennaista kohteiden tunnistamiseen
      - Kuvioksi mielletään:
        
        Pienempi alue
        
        Symmetriset alueet
        
        Vaaka- ja pystysuorat linjat
        
        Horisontin alapuolinen alue ja siitä ulos tulevat osat
        
        Merkitystä liikkumiselle ja suunnistukselle
        
        Merkityksellisyys ja tuttavuus vaikuttaa tulkintaan
      - Tausta
        
        Taka-alalla olevat asiat
    - - Binokulaarinen syvyyshavainto
        
        Kahdella silmällä katsoessa muodostuva havainto
        
        Mahdollisuus muodostaa 3D-syvyys havaintoja kahdesta 2D verkkokalvon kuvasta
        
        Silmien omat näkökuvat eroat kasvavat, mitä lähempänä kohde on
        
        Syvyyshavainto muodostuu kun pienen perspektiivi eron kanssa olevat näkymät laitetaan päällekäin
        
        stereo-/syvyysnäkö
        
        Stereosokeus
        
        Toinen silmä vaurioituu ja 3D maailmaa ja etäisyyksiä on hankalampi havaita
        
        Maailma vaikuttaa litteältä
      - Monokulaarinen syvyyshavainto
        
        Yhden silmän syvyyshavainto
        
        Varjot, perspektiivi, sijainti suht. horisonttiin, liikkuminen ja lomittaisuus toisiin esineisiin mahdollistaa syvyyshavainnon muodostumisen
        
        Tärkeää 2D-kuvia katsoessa
        
        Täydentää binokulaarista syvyyshavaintoa
    - - Konstanssi/vakioisuus
        
        Havainnon luontainen pyrkimys pysyvyyteen ja konstanssiin
        
        Perustuu skeemoihin
        
        Liittyy moniin havainnon visuaalisiin piirteisiin
        
        Esim. muoto, koko, väri ja väri eri valaistuksissa
        
        Koon konstanssi
        
        Tuttu kohde tulkitaan samankokoisiksi, vaikka välimatka muuttuisi
        
        Muodon konstanssi
        
        Esineen muoto ei muutu, vaikka katselukulma muuttuisi
        
        Vaaleudella ja värillä on myös taipumus havaita pysyvinä
        
        Ei täydellisiä
        
        Esiintyy näön lisäksi myös kuulohavainnoissa
    - - Todellinen ulkoinen ärsyke ja havainnolla on eroa
        
        Ero syntyy fyysisen maailman kohteiden ja subjektiivisen havainnon välille
        
        Havaintoon tulee jotain sinne kuulumatonta tai ei kyetä havaitsemaan jotakin sinne kuuluvaa
      - Niiden avulla voidaan tutkia havaintoa, sen muodostumista ja aistijärjestelmän toimintaa
      - Ulkomaailman tulkinnan harhat johtuvat esim. skeemoita, ärsykkeen lyhyt aikaisuudesta tai epäselvyydestä sekä fysiologisista syistä
      - Ei tule sekoittaa hallusinaatioihin/aistiharhoihin
        
        Hallusinaatiot ovat yksilöllisiä ja illuusiot muiden kanssa jaettavissa
        
        Ihminen aistii hallusinaatioissa, jotain jota ei todellisuudessa tapahdu tai ole
    - - Fusiformis-solmuke
        
        Kasvojen tunnistukseen erikoistunut alue ohimolohkon alapinnassa
      - Koko hermoston tasoinen kokonaisvaltainen prosessi
      - Perustuu skeemoihin ja taustan ja kuvion erottamiseen
- - - - Näkyvävalo
  - - - Valon saapuu sen läpi iiriksessä sijaitsevan pupillin kautta
        
        Iiris kontrolloi pupillin koko riippuen ympäristön kirkkaudesta
      - Auttaa kohdistamaan mahdollisimman paljon valoa foveaan
    - - Linssin läpi tultua valo päätyy verkkokalvolle, jonne se imeytyy
      - Fovea
        
        Tarkan näön alue
        
        Vain tappisoluja
      - Valoon reagoivat solut
        
        Tappisolut
        
        Kirkkaassa näkeminen
        
        värien rekisteröinti
        
        Kolmea eri tyyppiä
        
        Kaikilla oma aallonpituus, jolle herkkiä
        
        Sauvasolut
        
        Reagoi valon voimakkuuteen
        
        Hämärässä näkeminen
        
        Liikkeiden tunnistus
      - Näköhermo
        
        Sokea piste
        
        Näköhermon alkukohta
        
        Ei sauva- tai tappisoluja
        
        Verkkokalvolta lähtevien hermosolujen aksonien yhtymä
        
        Johtaa silmästä talamukseen
        
        Puolet aksoneista lähtee foveasta
        
        Sisimmät, nenän puoleiset hermosyyt risteävät vastakkaiseen aivopuoliskoon näköristissä
        
        oikea aivopuolisko saa molempien silmien vasemmanpuoleiset näklkentät
    - - Nopeita silmäliikkeitä, joilla silmä tekee katseenkohdistamiseksi
      - n. 4-5 kpl per sekuntti
- - - - Jos kohde ei sovi skeemaan
      - Jos ympäristössä tapahtuu yllättävä muutos, ihminen reagoi siihen automaattisesti
        
        Orientaatioreaktio
        
        Nopeita fysiologisia reaktiota
      - Sopii skeemaan
  - - - Siihen ei kiinnitä enää samalla tavalla huomiota
        
        Ärsykkeen aiheuttama reaktio vaimentuu
      - Ihmisen hajuaisti habituoituu erityisen nopeasti
  - - - Toimii hitaammin kuin orientaatioreaktio ja skeemojen ohjaus
  - - - Näkökentän sivuosat jäävät yleensä huomiotta
    - - Jokin jää huomiotta, koska keskitytään muuhun
        
        Jokin selkeä, yllättävä tai muuten vaan huomioon otettava jää huomiotta tarkkaavaisuuden ollessa muualla
  - - - Riippuu tehtävän vaativuudesta ja uutuudesta
  - - - Astialueelta päälaenlohkoon ja sieltä otsalohkoon
        
        SIsäisesti ohjautuva ja tahdonalainen tarkkaavaisuus
        
        Seurailee miten-reittiä
        
        Päätyy otsalohkon silmänliikkeitä säätelevälle alueelle
        
        Ohjaa huomion skeemojen mukaisesti oleellisiin ja tarkoituksenmukaisiin asioihin
      - Aistialueelta ohimolohkoon ja sieltä etuotsalohkoon
        
        Ulkoisten ärsykkeiden ohjaama tarkkaavaisuus
        
        Oikeassa aivopuoliskossa
        
        Mukailee karkeasti mitä-reittiä
        
        Aktivoituu, kun huomio on siirrettävä nopeasti ärsykkeeseen, joka ei sovi sen hetkiseen skeemaan
        
        Käynnistää orientaatioreaktion, joka aktivoi etuotsalohkon, missä aktiivinen skeema keskeytetään ja uusi,sopivampi käynnistettään
      - Ulkoiset ja sisäiset tavoitteet kilpailee huomiosta
        
        Tarkkaavaisuuden ylläpidon järjestelmä arvioi, mitkä ärsykkeet on tavoitteiden kannalta tärkeää ja oleellista
        
        Nämä, tärkeiät ja oleelliset, vaikuttaa senhetkiseen toiminnanohjaukseen
    - - Neglect
        
        Yleensä oikean takapäälaenlohkon vaurioituminen
        
        Vasemman puolen huomiotta jättäminen niin maailmasta kuin omasta ruumiistaan
        
        aisteissa ei välttämättä mitään vikaa eli ei liity suoraan häiriöön
    - - Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD)
        
        aivojen tarkkaavaisuutta ja vireystilaa säätelevä hermoverkon kehitys on häiriintynyt
        
        Ilmenee yliaktiivisuutena, liiallinen tarkkaamattomuus ja impulsiivisuus
        
        Oireet yksilöllisiä
        
        Yleisyys
        
        4-7% lapsilla ja 2-3% aikuisilla
        
        miespuoleisilla yleisempää
      - ADD
        
        tarkkaavaisuushäiriön muoto
        
        ei yliaktiivisuutta, impulsiivisuutta tai niitä esiintyy vain vähän