Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

etiikka ja moraali, etiikan osa-alueet, John Stuart Mill (1806--1873),…

- - - - maailmankuva teleologinen
        
        jokaisella olemassa päämäärä--telos
        
        päämäärää määrittää asian olemus
      - ihmiskuva
        
        Aristoteles: ihminen on järkevä ja sosiaalinen
      - hyvä elämä
        
        Eudaimonia (kreik.)--kukoistus/onnellisuus
        
        kukoistus arvokas itsessään
        
        ihminen ei aina pääse kukoistukseen, koska elämää ohjaavat synnynnäiset halut, jotka saattavat olla ristiriidassa hyveiden kanssa
        
        vahvatahtoinen
        
        tietää, mikä toiminta ja on hyveellistä ja toimii sen mukaan, vaikka halut sanovat toisin
        
        toimii järjen sanelemalla tavalla
        
        ei elä aina onnellista elämää, vaikka toimisikin moraalisesti oikein
        
        heikkotahtoinen
        
        tietää mikä on hyveellistä, mutta ei toimi sen mukaisesti, koska halut ovat vahvemmat
        
        hyveellinen
        
        halut ovat hyveellisiä, joten toimii hyveellisesti
        
        jos ympäristö tuomitsee vääryden ja huonot toimintamallit, muokkaantuvat ihmisen hyveet ja toimintamallit sopusuhtaisiksi
        
        käytännöllinen järki/käytännöllinen viisaus
        
        ihmisen kyky päätellä, mikä on hyvää ja mikä pahaa
        
        määräytyy kasvatuksen perusteella (ks. Freud)
      - ihmisen käyttäytymistä ohjaa ympäristö, johon ihminen on syntynyt
      - hyve--järjenmukainen luonteenpiirre
        
        kasvatuksen tulosta
        
        yksilö voi itse vaikuttaa
        
        hyve sijaitsee kahden paheen välissä
        
        kultainen keskitie
        
        kultainen keskitie
  - - - on olemassa vain yksi itsessään arvokas asia: hyvä tahto
    - - Teoreettinen järki
        
        keskittyy tietoon
      - Käytännöllinen järki
        
        tavoitteellinen toiminta, esim. valintojen tekeminen
        
        imperatiivi
        
        hypoteettinen imperatiivi
        
        ehdollinen käsky, kertoo mitä tehdä, jos haluaa saavuttaa jonkin päämäärän
        
        ei ole pakko seurata
        
        kategorinen imperatiivi
        
        perustuu järkeen
        
        ehdoton käsky
        
        ei riipu yksilöllistä haluista, vaan kaikkia olentoja yhteensitova moraalilaki
        
        moraaliobjektivismi
        
        muotoilu:
        
        Toimi vain sellaisen periaatteen mukaisesti, jonka voit tahtoa tulevan yhteiseksi laiksi
        
        1 more item...
        
        Yhdenkään järjellisen olennon ei pidä kohdella itseään tai muita vain välineinä johonkin päämäärään vaan aina myös päämääränä sinänsä
        
        1 more item...
        
        Jokaisen järjellisen olennon on toimittava ikään kuin hän olisi periaatteensa kautta universaalin päämäärien valtakunnan lainsäätäjä
        
        1 more item...
        
        kaikkia muotoiluja yhdistää se, että niiden päämäärä on kunnioittaa tahdoltaan vapaita järjellisiä olentoja (ihmisiä)
        
        moraalin ja etiikan kannalta kannalta oleellinen
        
        tahto--asettaa itselleen toimintaperiaatteita ja valitsee, mitä niistä se noudattaa
        
        hyväntahtoinen ihminen tekee moraalisia päätöksiä niiden itsensä vuoksi ja seuraa kategorista imperatiivia
        
        hyvän tahdon edellytyksiä:
        
        ihminen vapaa
        
        ihminen järjellinen
        
        Jumala
        
        käytännöllisen järjen tehtävä oletus Jumalan olemassaolosta
        
        kolme postulaattia, joita ei voida tietää oikeiksi
        
        tahto on vapaa
        
        jos tahto ei olisi vapaa, ei voitaisi olla vastuussa teoistaan
        
        jos tekee moraalisen teon sattumalta, sitä ei lasketa, sillä on sattumallista
        
        sielu on kuolematon
        
        tahto ainoa itsessään arvokas asia, joten ihmisten edistettävä sen edellytyksiä
        
        1 more item...
        
        pyrittävä kohti moraalista täydellisyyttä: tahtoa, joka on täysin vapaa kaikista moraalista riippumattomista haluista
        
        1 more item...
        
        Jumala on olemassa
    - - onnellisuus
        
        riippuu siitä, onnistummeko toteuttamaan henkilökohtaista päämääräämme.
        
        moraali on kaikille sama, joten saattaa olla ristiriidassa yksilön onnellisuuden kanssa
        
        Oletettava, että Jumala on olemassa ja että sielu on kuolematon, jotta ihmiset, jotka elävät harmillista moraalista elämää saavat takeen hyvästä/huonosta käyttäytymisestään
        
        teoreettinen järki ei pysty todistamaan, onko Jumalaa olemassa vai ei. Kannattaa silti toivoa, sillä tuolloin moraalittomia (moraaliton--epärationaalinen) tekoja tehneet eivät saa onnellisempaa elämää kuin muut
    - - moraaliset velvollisuudet otetaan suorina käskyinä, mikä johtaa siihen, että ne saattavat olla ristiriidassa (esim. huijaaminen ja murhalta pelastaminen)
        
        W. D. Ross (1877--1971): velvollisuuksilla eilaisia painoarvoja
        
        prima facie (ensi silmäyksellä)--velvollisuuksia, jotka pätevät, kunnes jokin vahvempi velvollisuus ylittää sen
        
        Kant: velvollisuudet eivät voi olla koskaan ristiriidassa keskenään, mutta ovat tilannesidonnaisia
        
        jos periaatteet tilannesidonnaisia, niin mitkä periaatteet ovat oikeita?
      - velvollisuuksien pehmentäminen johtaa seurausten korostamiseen, vaikka velvollisuusetiikassa seurausten oltava moraalisesti epäolennaisia
      - ei huomioida seurauksia
        
        vaatii velvollisuuden noudattamista seurauksista huolimatta
  - - - teko on hyvä, kun : seurauksista enemmän haittaa kuin hyötyä
      - akti
        
        tietoisesti tehty teko
      - omissio
        
        tietoisesti teon tekemättä jättäminen
        
        seurausetiikka ei näe eroa omission ja aktin välillä
    - - klassinen utilitarismi
        
        Jeremy Bentham (1748--1832)
        
        hedonismi
        
        onnellisuudessa kyse hyvinvoinista, mielihyvästä, nautinnosta
        
        utiliteettiperiaate:teoilla pyritään maksimoimaan niiden ihmisten onnellisuutta, joihin teot vaikuttavat, ja minimoimaan heidän kärsimystään
        
        klassisen utilitarismin taustalla Britannian lainsäädännön ongelmat (Bentham asianajaja)käytössä common law, eli tapaoikeusjärjestelmä-> tuomio perustuu ennakkotapauksiin-> ihmiset eivät pystyneet oikeasti tietää, mitä lakia noudattaa, koska tarkkaa lakia ei ollut
        
        hedonistinen kalkyyli--Benthamin kehittämä ajatus, jonka mukaan mielihyvät ja tuskat laadullisesti samanlaisia-> mahdollista laskea jokaisesta teosta koituvat haitat ja hyödyt
        
        kalkyyli ei voi antaa tarkkaa vastausta siihen, miten tulee menetellä
        
        intensiteetti
        
        kesto
        
        varmuus
        
        kuinka todennäköisesti saa nautintoa
        
        hedelmällisyys
        
        kuinka todenäköisesti tekoa seuraa lisää samanlaisia tunteita
        
        puhtaus
        
        kuinka todennäköisesti tekoa eivät seuraa vastakkaiset tunteet
        
        laajuus
        
        kuinka moneen teko vaikuttaa
        
        sellainen moraalinen toiminta oikein, josta mahdollisimman moni hyötyy
      - utility (eng.)--hyöty
- - - - asiat, joit aarvostetaan niiden itsensä vuoksi. esim. onnellisuus, rakkaus, ilo
    - - jotkin asiat, joiden välityksellä saavutetaan jokin päämäärä ja joita arvostetaan jonkin toisen syyn vuoksi. esim. raha, bensa
    - - ohje, säädös. Tarkoitus saada ihmiset toimimaan tietyllä tavalla, jotta arvot toteutuisivat
    - - positiivinen sanktio, esim. kehu
      - negatiivinen sanktio, esim. rangaistus
  - - - luotu ylläpitämään ja toteuttamaan eettisiä arvoja
      - universaalit
        
        univeraalit moraalinormit eivät vaihtele ajan tai paikan suhteen
        
        eivät vaihtele paikan ja ajan suhteen
      - lex temporalis=väliaikainen laki
      - lex aeterna= ikuinen laki
      - autonomiset
        
        moraalit ei riipu tulkinnasta tai jonkun sanomisista
      - ovatko morraalinormit
        
        subjektiivisia
        
        moraali yksilöstä ja tulkinnasta riippuvainen
        
        RISTIRIIDASSA moraalinormien universaaliuden ja autonomisuuden kanssa
        
        intersubjektiivisia
        
        yksilöiden välisiä ja yksilöille yhteisiä, mutta silti ihmisistä riippuvaisia
        
        objektiivisia
        
        on olemassa kaikkia sitovia arvoja, jotka kattavat koko ihmiskunnan
        
        puolustaa moraalinormien univarsaaliutta
        
        ONGELMA: miten arvot ovat olemassa ja miten niistä saadaan tietää, jos ne eivät riipu yksilöistä?
        
        ratkaisu: kaikilla ihmisillä on kyky oivaltaa sama hyvä
    - - moraalisen toiminnan edellytys: vaihtoehtojen olemassaolo
        
        esim. pakolaisten auttaminen jos siihen kykenee, jos ei rahallisesti pysty, niin ei tarvitse. toisaalta pakolaisia voi auttaa muutenkin kuin rahalla
      - moraaliarvot vaikuttavat omaan ja muiden elämään ratkaisujen tekemisen kautta
      - arvoulottuvuus
      - teko ei ole makuasia
      - ei pelkästään kulttuurillinen tapa
      - ei pelkästään tekninen taito
      - teko vaikuttaa omaan ja toisten elämään
      - edistää ihmisten välillä "reilua peliä"
      - huom! ihminen joka rikkoo lakia toteuttaakseen moraalista hyvää, on moraalinen!
      - kansalaistottelemattomuus:
        
        rikotaan lakia toteuttaakseen moraalista hyvää
    - - moraalirelativismi
        
        normatiivinen moraalirelativismi
        
        kritiikki: moraalirelativismi sortuu moraaliobjektivismiin subjektiivisuudessaan: moraaliobjektivismissa on usein kyse kaikkien arvojen arvstamisesta, mitä vaaditaan myös toisia arvoja noudattavilta-> moraaliobjektivismin mukaan on yleinen arvo, jota on noudatettava
        
        hyväksytään omista arvoista poikkeavia arvoja
        
        omista poikkeavia arvoja pitää suvaita
        
        deskriptiivinen moraalirelativismi
        
        ihmiset ovat eri mieltä moraaliväitteistä
        
        yhteensovitettavissa moraaliobjektivsmin kanssa: objektivismi--myöntää, että ihmisillä on eriäviä näkemyksiä moraalista, kuitenkin jotkut arvot oikeita ja toiset vääriä
        
        metaeettinen relativismi
        
        moraaliväitteet eivät ole objektiivisesti tosia, siis ristiriidassa moraaliobjektivismin kanssa
        
        subjektivismi
        
        moraali on riippuvaista yksilöstä
        
        kulttuurirelativismi
        
        moraali riippuu kulttuurista
        
        arvot ja moraali riippuvaisia yksilöstä tai kulttuurista
      - moraalibojektivismi
        
        on olemassa kaikille yhteisiä, oikeita, arvoja/moraaliperiaatteita, tekoja/käsityksiä
        
        yhteisöstä tai yksilöstä riippumatta jotkit arvot ovat oikein/väärin
        
        yhteinen, sitova yleismoraaliesim. kuuluu ihmisluontoon, on jokin asia, jonka kaikki ymmärtävät samalla tavalla
  - - - dekriptiivinen väite-- tosiasioita kuvailevat väitteet
      - arvioivat väitteet
        
        preskriptiiviset väitteet
        
        toimintaan kehottavat väitteet
        
        normatiiviset väitteet
        
        arvoväitteet
- - - - ihmisen näkemyksestä riippumatta on olemassa objektiivisia moraalisia tosiasioita
      - supernaturalismi
        
        moraaliset tosiasiat tai objektiiviset arvot yliluonnollisia (jumala käskee)
      - naturalismi
        
        objektiiviset moraaliset tosiasiat/ominaisuudet luonnollisia tosiasioita ja ominaisuuksia
      - ei-naturalismi
        
        moraalisia tosiasioita ei voi tutkia empiirisin keinoin
    - - eivät usko, että on objektiivisia moraalisia tosiasioita