Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Keski aika alkaa Rooman hajoamisesta - Coggle Diagram
Keski aika alkaa Rooman hajoamisesta
Pax Romanasta 200-luvun kriisiin
Rooma oli vauras imperiumi Tasavallan kauden päättyessä.
Imperiumin talous alkoi rapautua 100-luvun lopulla
Rajasodat pohjoisen germaaniheimoja ja idän Persiaan vastaan veivät keisareiden huomiota pois hallisemisesta.
Keisari Augustukse luoma perimysjärjestelmä perustui siihen, että jokainen hallitsija itselleen vuorollaan mieleisensä seuraajan.
200-luvun alussa vallanperimys ei enää toiminut luotettavasti.
Valtakunta ajautui sekasortoon.
Rahatalouden ja kauppareittien romahdus
Augustuksen aikan rahataloutta uudistettiin
Rooman hallinto takasi rahan arvon ja kiinteän vaihtosuhteen --> rahan arvon aleneminen ei aluksi ollut ongelma.
Hinnat nousivat ja ihmiset menettivät luottamuksensa rahaan.
Suuret maanomistajat tarjosivat köyhille maanvuokraajilleen suojelua vastineeksi uskollisuudesta.
Kulkutaudit lisäsivät imperiumin vaikeuksia. Ne olivat erityisen tuhoisia suurissa kaupungeissa.
Anatolian ja Lähi-idän provinssit olivat länttä vauraampia ja väkirikkaampia.
Kristinusko valtionuskonnoksi
Valtakunnan levottomat ajat lisäsivät roomalaisten keskuudessa uusien uskontojen, kuten kristinuskon suosiota.
Kun keisari vaihtui ja valtaan nousi Konstantinus, suhtautuminen kristinuskoon muuttui.
Itä- ja Länsi-Rooma erosivat hallinnollisesti vuonna 395.
Tavallisten pappien yläpuolella olivat piispat, jotka johtivat hiippakuntia.
Idässä kirkon virallisena kielenä oli kreikka.
Lännessä Rooman piispa, eli paavi julistautui maallisesta vallasta erilliseksi kirkon ylimmäksi johtajaksi.
Kansainvaellukset
Rooman hallinnon uudistukset johtuivat valtakunnan muuttuvasta väestöstä.
Kaupankäynti ja rajaseudulta kotoisin olevien ihmisten sotapalvelus legioonissa oli muovannut germaanisia kieliä puhuvista Rooman rajanaapureista laajoja yhtenäisiä heimoja.
Kansainvaellukset tapahtuivat 300–500-luvuilla jaa. , kun Rooman valtakunta rapistui
Keskiaasialaiset hunnit saapuivat idästä Mustanmeren seudulle 370-luvulla ja pakottivat muut kansat liikkeelle.
Myöhemmin 400-luvulla Rooman kaupunkikin joutui vaeltavien kansanryhmien ryöstöretkien kohteeksi.
Läntisen Rooman alueella gootit, vandaalit, allemanit ja muut germaanisten kielten puhujat muodostivat uuden yläluokan.
He ja alueen latinankielinen maaseutuväestö ja roomalainen kulttuuri muodostivat yhdessä pohjan Euroopan nykyiselle etniselle ja kielelliselle jaolle.