Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ekosysteemiekologia: Maannostuminen ja maannokset. - Coggle Diagram
Ekosysteemiekologia: Maannostuminen ja maannokset.
Rapautuminen, orgaanisen aineen muodostuminen ja hajoaminen, Humus, maannostuminen
Maannostumisprosessit
Orgaanisen aineen hajotuksesta ja rapautumustuotteista syntyy maannos
Maannos= Ajan kuluessa maaperään kehittyneet kerrokset, jotka ulottuvat 50-150 cm syvyyteen
Rapautuminen. Maaperässä tapahtuvaa jatkuvaa muutosta, jolloin kallioperä muuttuu hitaasti hienommaksi aineeksi
Fysikaalinen rapautuminen
Mineraalien rakenne ei muutu
Kemiallinen rapautuminen
Mineraalien rakenne muuttuu
Karstimaat
Hydrolyysi, vedellä hajottaminen, mineraali reagoi OH- ja H+ ionien kanssa
Rapautumisnopeuteen vaikuttaa mineraalien liukoisuus, rapautuminen kasvaa järjestyksessä kvartsi - kalsiitti
Biologinen rapautuminen
Esim jäkälien tuottamat hapot liuottavat kallioperän mineraaleja ja rikkovat kalliota irtaimeksi maaksi
Rapautumistuotteet muodostavat maannoksen --> Hydratoituneet oksidit, Savimineraalit
Suomen ilmaston vaikutus maannostumiseen. Suomen ilmastolle on ominaista --> Sadanta haihduntaa suurempi
Suomessa maannostyyppejä on vähän ja ne ovat heikosti kehittyneitä
Ilmastosta johtuen maan suolaantuminen ei ole ongelmana suomessa
Eroosio vaikuttaa myös maannosten syntyyn
Eroosio on kallio- ja maaperän kulumista veden, jään, tuulen, mekaanisen kulutuksen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän tähden.
Eroosion ja rapautumisen irottoman aineksen kasautuminen on nimeltään sedimentaatio, nämä kaksi prosessai yhdessä muokkaavat maastonmuotoja jatkuvasti
Orgaaninen aines maaperässä.
Kasviravinnevarasto
Kivennäisaineen rapautuminenn (happamat kelatoitavat aineet)
Humussynteesi hajotustoiminnan tuloksena
Mikrobiologisen aktiivisuuden lisääntyminen
Maaperäeläimet
Orgaanisen aineen muodostuminen
Orgaaninen aine = orgaanista hiiltä sisältävien materiaalien yhteismäärä. Ei elävä maafloora ja fauna
Hajotuksen vaiheet.
Solunsisäiset hajoamisreaktiot
Maaperäeläimet
Mikrobihajotus
Hajotusta säätelee
Lämpötila
Kosteus ja hapen saanti
Ravinteiden saatavuus
Happamuus (pH yleensä alhainen Suomen maaperässä)
Maaperän mikrobit vastaavat hajotuksesta maaperäeläinten kanssa, ylläpitävät ravinteiden kiertoa. Ne Jaetaan:
Energian ottotavan mukaan
Hiilen lähteen perusteella
Hapen suhteen
Suurin osa maaperän mikrobeista kemoheterotrofisia (hiili hajoavasta org. aineesta tai autotrofeista ja energia kemillisista yhdisteistä)
Hajotus ja maan happipitoisuus. Hapellisissa olosuhteissa hajotus menee loppuun saakka ja lopputuotteena: Hiilidioksidi, Vesi, ammonium, Epäorgaanisia suoloja.
Anarrobisissa olosuhteissa hajotus ei mene loppuun saakka
Hajotus ja C/N suhde: Kun 20-25, hajoaminen nopeaa
Korkea C/N suhde (yli 30) tarkoittaa siis sitä, että hajottammikrobit kärsivät typen puutteesta.
Orgaanisen aineen luokitus
Hajaantumattomat
Eri hajaantumisasteella oleva aines: mm. ligniini, selluloosa)
Humus --> hyvin hajonnutta. Ei kemiallisesti yhtenäinen aineryhmä vaan hyvin erilaisten orgaanisten aineiden seos.
Kemiallisia yhdisteitä, jotka syntyvät org aineksen hajotustuotteista.
Kestäviä hajotusta vastaan --> tärkeä org.aineksen tyyppi
Kemiallisesti epäyhtenäinen ryhmä, jaoteltavissa vesiliukoisuuden mukaan.
Metsämailla esiintyy kolmea humuksen päätyyppiä:
Kangashumus
Mullas
Multa
Biologisesti aktiiviset maat (lehdot)
Maannos --> Maannos on maan pintakerros, joka koostuu erilaisista mineraaleista, orgaanisesta aineksesta, vedestä ja ilmasta. Se muodostuu hitaasti pitkän ajan kuluessa (vähintään satoja vuosia) kallioperän rapaututessa ja orgaanisen aineksen kerääntyessä. Maannos on elintärkeä kasvien kasvulle, sillä se tarjoaa ravinteita, vettä ja tukee juurten kasvua
Maannokset Suomessa. Podsoli on yleisin maannostyyppi ilmastoalueilla.
Tundramaannos (Cryosolit)
Kylmiä maita, jäätymisen vaikutus rakenteeseen! Jäätyvät metrin syvyyteenm, veden källästämiä sulaessaan.
Podsolimaannos
Podsolimaannoksen muodostuminen
A Huuhtoutumiskerros (elluvia) karike ja humuskerros.
Rikastumiskerros ( pH nousee, humusaineet saostuvat. Rauta ja alumiini värjäävät kerroksen. Punaiseksi tai punaruskeaksi.
Pohjamaa: saostuneen raudan ja alumiinin määrä vähenee. pH nousee edelleen. Väri vaalenee
Ruskomaa
Vallitseva lehti- ja sekametsissä. Viljavat kasvupaikat. Savisilla ja kalkkipitoisilla mailla. Runsaast eliöitä mm. kastematoja --> tehokas hajotustoiminta
Yleisimmät maannokset Suomen metsämaissa. Podzol, Istosol, Arenosol, Leptosol olivat yleisimpiä maannostyyppejä Suomen metsämailla 95.5
Histosol = Turvemaannos. Kun yli 40 cm orgaanista ainesta ylimmässä 80 cm kerroksessa. Orgaanisen aineen pitoisuus > 20 %
Muut maannokset
Mustamaa eli chernozeemi
arenosoli
Karkea tai keskikarkea heikosti kehittynyt maannos
Leptosoli = kalliomaannos. Tavataan rannikkon läheisyydessä Länsi-Suomessa, Ahvenanmaalla
Gleysol = Gleysolit kehittyvät märissä olosuhteissa. Ohut Ah kerros, jonka alla on harmaa tai siniharmaa savimaa. Sammalien tai kasvien jääntietä voi näkyä pintamaassa. Trooppisilla alueilla riisinviljelyssä.
Regosoli (esiintyy Suomen keskiosissa ja rannikon läheisyydessä Etelä-Suomessa hienorakeisilla mailla, esim hietamaata)
Veden kulkeutuminen hidasta, minkä vuoksi A- j B horisontti ei ole kehittynyt (puuttuu tai heikosti kehittynyt), maannostuminen ei ole vielä vaikuttanut maan rakenteeseen