Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta syntyy - Coggle Diagram
Kansalaisyhteiskunta syntyy
Ensimmäiset puolueet syntyvät
Suomalainen puolue (1860-luku)
Tuki suomen kielen asemaa
Konservatiivinen linja, uskollinen Venäjän keisarille
Ruotsalainen puolue (1880-luku, myöhemmin RKP)
Tavoitteli ruotsin kielen aseman säilyttämistä
Edusti säätyläisiä ja porvaristoa
Nuorsuomalainen puolue (1894)
Liberaali ja kansallismielinen puolue
Kannatti perustuslaillisuutta ja yksilönvapauksia
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP, 1899-1903)
Ajoi työväestön oikeuksia
Vaati yleistä äänioikeutta ja sosiaalista tasa-arvoa
Maalaisliitto (nyk. Keskusta) (1906)
Korosti maaseudun ja talonpoikien etuja
Vahva itsenäisyysmielisyys
Poliittinen vaikuttaminen vahvistuu
Edustuksellinen demokratia kehittyy
raittiusliike perustetaan
Raittiusliike sai alkunsa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa, erityisesti Englannissa ja Yhdysvalloissa, missä huoli alkoholin kulutuksen haitoista johti järjestäytyneeseen toimintaan. Ensimmäiset varsinaiset raittiusyhdistykset perustettiin Yhdysvalloissa 1820-luvulla.
Suomessa raittiusliike alkoi vaikuttaa 1800-luvun puolivälissä, ja ensimmäinen raittiusyhdistys perustettiin 1853 (Helsingin raittiusseura). Liike sai laajaa kannatusta erityisesti 1800-luvun lopulla ja johti lopulta kieltolain säätämiseen vuonna 1919.
naisasialiike perustetaan
Naisten koulutusmahdollisuudet paranevat
Ensimmäiset naisopiskelijat yliopistossa
Kansakouluista tulee pakollisia myös tytöille
Naisten äänioikeus (1906)
Suomi ensimmäinen Euroopassa, jossa naiset saavat sekä äänioikeuden että vaalikelpoisuuden
Naisyhdistysten perustaminen
Suomen Naisyhdistys (1884)
Marttaliitto (1899)
työväenjärjestöt perustetaan
Työväenjärjestöjä alettiin perustaa 1800-luvun aikana teollistumisen myötä, kun työväenluokka alkoi järjestäytyä puolustaakseen oikeuksiaan.
Ensimmäiset merkittävät työväenjärjestöt syntyivät 1800-luvun puolivälissä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Ensimmäinen internationaali (1864) yhdisti eri maiden työväenliikkeitä.
Suomen ensimmäinen työväenyhdistys perustettiin Tampereella vuonna 1883
Myöhemmin työväenliike järjestäytyi valtakunnalliseksi toiminnaksi, ja Suomen Työväenpuolue perustettiin vuonna 1899, josta tuli myöhemmin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
vapaapalokunnat perustetaan
Ensimmäiset vapaapalokunnat (1860-luvulla)
Kaupunkien paloturvallisuuden parantaminen
Kansalaistoiminnan vahvistuminen
VPK-toiminta yhdistää ihmisiä ja lisää yhteisöllisyyttä
termi kansalaisuus vakiintuu suomen kielessä
tarkoittaa henkilön oikeudellista asemaa jonkin valtion jäsenenä ja siihen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Sana juontuu sanasta kansalainen, joka viittaa valtion jäsenenä olevaan yksilöön.
Suomen kielessä kansalaisuus vakiintui viimeistään 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, kun kansallisvaltioiden merkitys kasvoi ja kansalaisoikeuksia alettiin määritellä tarkemmin.
valtiopäivät kokoontuvat 1863
uudistuksia:
säännölliset valtiopäivät
Päätettiin, että valtiopäivät kutsutaan koolle säännöllisesti vähintään viiden vuoden välein.
Suomen kielen aseman vahvistaminen
vuonna 1863 annetulla kieliasetuksella Suomen kieli sai virallisen aseman ruotsin rinnalle.
Päätettiin, että 20 vuoden sisällä (vuoteen 1883 mennessä) suomen kielestä tulee täysin tasa-arvoinen hallintokieli.
elinkeinovapaus
Kauppa- ja elinkeinovapaus lisääntyivät, mikä helpotti yrittäjyyttä.
Kaupunkien ulkopuolella elinkeinotoimintaa harjoittaminen tuli aiempaa vapaammaksi.
Kunnallishallinnon uudistus (1865)
Kaupunkien ja maaseudun hallinto erotettiin toisistaan.
Kunnallishallinto kehittyi, mikä mahdollisti paikallisen itsehallinnon.
Maaseudulle perustettiin kunnallishallitukset, mikä vähensi kirkon valtaa maallisten asioiden hoidossa.
Rautatiehankkeet ja teollistumisen edistäminen
Valtiopäivät tukivat rautatieverkon laajentamista. Tämä johti talouskasvuun ja nopeampaan teollistumiseen.
Helsinki-Hämeenlinna-rata (valmistui 1862) oli alkusysäys laajemmalle rataverkoston kehitykselle.
Lehdistön vapauden lisääntyminen
Sensuuria lievennettiin, ja sanomalehtien julkaiseminen helpottui.
Tämä tuki yhteiskunnallista keskustelua ja kansalaisyhteiskunnan kehittymistä.
Verojärjestelmän uudistukset
Päätettiin siirtyä uudenaikaisempaan verotukseen, joka perustui enemmän tuloihin kuin vanhoihin maaomistukseen perustuviin maksuihin. Tämä auttoi talouden nykyaikaistamisessa ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämisessä.