Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta synty - Coggle Diagram
Kansalaisyhteiskunta synty
Ensimmäiset puolueet syntyvät
Ensimmäiset puolueet syntyivät Suomessa 1800-luvun lopulla säätyvaltiopäivien uudistuksen
Suomalainen puolue (1860-luku) – Fennomaanien perustama puolue, joka ajoi suomen kielen aseman vahvistamista.
Ruotsalainen kansanpuolue (1906) – Perustettiin puolustamaan ruotsinkielisen väestön oikeuksia.
Nuorsuomalainen puolue (1894) – Liberaalimpi ryhmä, joka erosi Suomalaisesta puolueesta ja ajoi yksilönvapauksia ja demokratiaa.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP, 1899) – Työväenliikkeestä syntynyt puolue, joka edisti työväen oikeuksia ja sosiaalista tasa-arvoa.
jälkeen, kun kieli-, talonpoikais- ja työväenliikkeet järjestäytyivät ajamaan poliittisia tavoitteitaan.
raittiusliike perustetaan
raittiusseurojen jäsenisto vaihtui usein, mutta vuosisadan vaihteessa jäseninä oli jopa 40 000 suomalasita
perustettiin noin 1880-luvulla, joka nousi Suomen ensimmäiseksi ja suurimmaksi organisoiduksi kansanliikkeeksi
Pyrki raittiuta edistämällä puuttumaan yhteiskunna epäkohtiin, kuten köyhyyteen, rikollisuuteen ja alkoholiongelmiin:
pyrkimys parantaa suomalaisten elintapoja ja siten rakeenta parempaa tulevaisuutta
joskus raittiuseurojen toimintaan saatettiin osallistua enemminkin yhteisöllisyyden kuin raittiusaatteen takia
Ennen työväenliikkeen voimistumista 1900-luvun alkuvuosina raittiusseurojen toimintaan osallistui paljon työväestöä ja niiden toiminta olikin
poliittisista ideologioista ja yhteiskuntaluokista riippumatonta.
työväenjärjestöt perustetaan
Tavoitteena yhteiskunnallisen epätasa-arvon poistaminen
työväenliike sai
alkunsa maaseudun ja kaupunkien työläisten pyrkimyksestä parantaa omia elinolosuhteitaan
sekä yhteiskunnalista asemaansa kansainvälisen työväenaatteen esiemrkin mukaisesti
Aluksi muutamat tehtaanomistajat pyrkivät hidastamaan työväenaatteen leviämistä perustamalla itse työväenyhdistyksiä työntekijöilleen, mutta jo 1800-luvun loppuun mennessä työläiset olivat ottaneet työväenyhdistykset haltuunsa.
Ensimmäinen työväenpuolue perustettiin vuonna
1899
, ja vuonna 1903 se otti nimekseen
Suomen sosialidemokraattinen puolue eli SDP.
Suomen työväenliikkeelle oli leimallista maaseudun tilattoman väestön melko suuri määrä liikkeessä, koska kaupungistuminen eteni Suomessa hitaasti – samoin kuin tehdastyöläisten määrä.
naisasialiike perustetaan
naisasialiike pyrki parempaan yhteiskuntaan, jonka tavoitteena oli
yhteiskunnallisen epätasa-arvon poistaminen
Tekla Hultin
oli uranuurtaja naisten yhteiskunnallisen aseman parantamosessa
Naisasialiike oli ylä- ja keskiluokan naisten yhteistoiminnasta lähtenyt liike, joka vaati
naisille äänioikeutta ja miesten kanssa tasavertaisia kansalaisoikeuksia
naisten aseman parantamiseksi katsottiin tärkeäksi myös naisten kouluttautumisen helpottaminen
: Monilta naisilta evättiin mahdollisuus koulunkäyntiin, koska sen katsottiin olevan tarpeetonta. Naisten ei odotettu menevän töihin tai olevan yhteiskunnallisesti aktiivisia.
Minna Canth
otti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja toi epäkohtia kärkkäästi esiin. Hän on tunnetuimpia naisasiaa ajaneita toimia.
vapaapalokunnat perustetaan
Varsinkin kaupungeissa palokuntien avulla yritettiin estää laajat koko kaupunkia uhanneet tulipalot, jollainen oli riehunut muun muassa Helsingissä marraskuussa 1808. Kaupungista tuhoutui tuolloin noin neljäsosa.
Palokuntalaisia hälytysajossa Helsingissä 1900-luvun alussa. Yksi varhaisimmista paikallishallinnon omaksumista tehtävistä oli palo- ja pelastustoiminta.
Ensimmäinen vapaapalokunta perustettiin Turkuun vuonna 1838. Ne syntyivät aluksi vapaaehtoisten kaupunkilaisten aloitteesta, ja niiden tehtävänä oli palontorjunta, pelastustoiminta ja turvallisuuskoulutus.
Valtiopäivät kokoontuvat 1863
uudistuksia: uusia lakeja
valtiopäivätoiminnasta jatkuva
--> polittinen toiminta aktivoitui Suomessa
paikallishallinnon uudistaminen
kunnallisasetus 1865, jossa perustettiin uusi hallinnon toimija,
kunta,
jonka hoidettavaksi annettiin suuri määrä erilaisia paikallishallinnon tehtäviä
--> ihmisillä enemmän mahdollisuuksia viakuttaa kotipaikakkuntansa asioihin
kuntien tehtäväksi kansanopetuksen järjestäminen
monet uudistuksista liittyivät
talouden vapauttamiseen
ja Suomen talouselämään
Kaupungeissa päätäntävalta oli kaupunginhallinnon uudistamisen myötä edelleen
porvariston edustajilla
, mutta äänioikeus perustui varallisuuteen.
Naisille tai palkollisille ei suotu poliittisia
oikeuksia.
termi kansalaisuus vakiintuu suomen kielessä
Se pohjautuu sanaan kansalainen ja viittaa yksilön juridiseen asemaan valtion jäsenenä.
Termi kansalaisuus vakiintui suomen kieleen 1800-luvun loppupuolella osana yhteiskunnallista kehitystä ja kansallisen identiteetin vahvistumista.
1800-luvulla Suomen suuriruhtinaskunta oli osa Venäjän keisarikuntaa, mutta sillä oli oma autonominen hallintonsa. Tämä hallinnollinen erillisyys loi pohjan kansalliselle identiteetille ja ajattelulle kansalaisuudesta.
Kansalaisuuskäsitteellä alettiin viitata yksilön oikeuksiin, velvollisuuksiin ja kuulumiseen kansakuntaan.
