Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT - Coggle Diagram
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT
AVH
-
Aivohalvaus (stroke):
- Iskeemiset aivoverenkiertohäiriöt; TIA ja aivoinfarkti.
- Aivoverenvuoto l. hemorrhagia; SAV ja ICH.
- Sinustromboosi.
Vaaratekijät
Iskeminen AVH:
- HA, MCC, FA.
- DM.
- Veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöt.
- Tupakointi ja alkoholi.
- Ylipaino.
- Kaulavaltimoiden ahtauma.
- Migreeni.
- Vähäinen liikunta.
- Uniapnea.
Aivoverenvuodot
- HA.
- Mikroaneurysmat.
- Verisairaudet.
- Hyytymishäiriöt.
- Antikoagulanttihoito.
- Aivokasvaimet.
- Aivovammat.
- Tupakointi.
- Aivolaskimotukos.
AVH- potilaan hoitoketju:
- Ensioireet.
- Hoitoon hakeutuminen.
- Ensiapu.
- Nopea Dg.
- Nopea lääketieteellinen hoito.
- Akuutin vaiheen hoito ja kuntoutumistarpeen arviointi.
- Intensiivisen vaiheen hoito ja kuntoutumisen ohjaaminen.
- Toimintakykyä ylläpitävän aiheen kuntoutumisen ohjaus.
Tutkimuksia:
- Pään CT-kuvaukset, MRI.
- UÄ, EKG, (rtg).
- Laboratoriokokeet.
- Likvor-näyte.
- EEG.
TIA-KOHTAUS
TIA = Transient Ischemic Attack:
- Aivojen tai verkkokalvon verenkiertohäiriöstä johtuva kohtausmainen, ohimenevä oirekuva.
- Kestää yleensä < 1 h (2-15 min.).
- Ei jätä pysyvää kudosvauriota.
- On kiireellistä selvittelyä ja hoitoa vaativa oire!
- Esiintyy yleensä myöhäisessä keski-iässä ja vanhuksilla.
AIVOINFARKTI
-
Yleisin syy on aivovaltimon veritulppa (trombi), jonka voi aiheuttaa ateroskleroosi tai esim. eteisvärinästä lähtöisin oleva verihyytymä (embolia).
-
SAV
- Subaraknoidaalivuoto eli lukinkalvonalainen vuoto.
- Syynä useimmiten aneurysman puhkeaminen.
- Tyypillisiä oireita äkillisesti alkanut kova, hellittämätön päänsärky, pahoinvointi ja oksentelu, niskajäykkyys sekä valonarkuus.
ICH:
- Intracerebraalihematooma (Intracerebral hemorrhage), verenvuoto aivokudokseen.
- Taustalla aivovaltimon seinämän repeäminen (esim. RR-tauti, trauma tai kasvaimet).
- Oireina kova päänsärky, oksentelu, uneliaisuus, tajunnantason lasku, kouristuskohtaukset, halvausoireet, puhe- ja näköoireet.
HOITOMUODOT
Lääketieteellinen hoito:
- Trombolyysi- eli liuotushoito; Kuvantamistutkimusten perusteella ratkaistaan, voidaanko liuotushoitoa antaa.
- Operatiivinen hoito.
- Konservatiivinen hoito; lääkehoito.
- Komplikaatioiden ehkäisy ja hoito.
Hoitotyö:
- Hengityksen, verenkierron ja tajunnan tason seuranta.
- Ravitsemus; Huom. dysfagia!
- Erittäminen.
- Liikkuminen.
- Nukkuminen ja lepo.
- Ihon hoito.
- Henkinen tukeminen.
Kuntoutus:
- Kuntoutuksen aloittaminen niin pian kuin mahdollista.
- Kuntoutumisen ohjaaminen kestää niin kauan kuin kuntoutuminen edistyy.
- Yksilöllisen tarpeen mukaisen fysio-, toiminta- ja puheterapia.
- Neuropsykologinen kuntoutus laitos- ja avohoidossa.
- Muista kuntouttava hoitotyö!
ERILAISIA HÄIRIÖITÄ
Afasia; Kielellisen toiminnan häiriö.
Apraksia; Opittujen tahdonalaisten liikkeiden häiriö.
Neglect; Toispuoleinen huomiotta jättäminen.
Dysfagia; nielemisvaikeus.
Amnesiat; muistihäiriöt.
Agnosia; hahmottamisen häiriö.
Dysartria; puheen motorisen suorittamisen häiriö.
Kommunikointi afasiapotilaan kanssa:
- Puhu iän edellyttämällä tasolla.
- Rauhoita keskustelutilanne.
- Yksi kysymys kerrallaan.
- Artikuloi selvästi kohti potilasta.
- Kuuntele, älä yritä ymmärtää liian nopeasti.
- Älä laita sanoja potilaan suuhun.
- Käytä apuvälineitä.
- Anna tunnustusta.
VASEN AIVOPUOLISKO
- Neuropsykologiset häiriöt:
- Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet.
- Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen häiriöt.
- Kielellisen muistin häiriöt.
- Apraksiat.
- Tilasuhteiden käsittelyn häiriöt eli visuokonstruktiivinen häiriö.
- Neurologiset häiriöt:
- Kehon oikean puolen halvaus.
- Tuntopuutokset oikealla puolella.
- Oikeanpuoleinen näkökenttäpuutos.
OIKEA AIVOPUOLISKO
- Neuropsykologiset häiriöt:
- Vasemman puolen huomiotta jääminen.
- Tarkkaavaisuushäiriöt.
- Näkömuistihäiriöt.
- Tilasuhteiden hahmotuksen ja käsittelyn häiriöt.
- Sairauden/oireiden tiedostamisen vaikeus eli anosognosia.
- Neurologiset häiriöt:
- Kehon vasemman puolen halvaus.
- Tuntopuutokset vasemmalla puolella.
- Oikeanpuoleinen näkökenttäpuutos.
TAJUNTA JA TAJUTTOMUUS
Tajunta: tietoisuus itsestä ja ympäristöstä.
Tajuttomuus (kooma, stupor): tietoisuuden puuttuminen, tila jossa ihminen ei reagoi ulkoisille ärsytyksille: ei saada kontaktia, ei heräteltävissä.
Tajunnantasoon voi tulla eri tasoisia muutoksia: sekavuus ja uneliaisuus.
Tajuttomuuden syyt:
- Systeemiset: metaboliset, kardiovaskulaariset, hapen- ja verenpuutteeseen liittyvät ja infektiot, lääkkeet, myrkytykset.
- Aivoperäiset.
Tajuttomuuden syyn muistisäännöt:
- VOI IHME!:
- Vuoto kallon sisään.
- O2-puute eli hapenpuute.
- Intoksikaatio.
- Infektio.
- Hypoglykemia.
- Matala verenpaine.
- Epilepsia.
- Simulaatio eli teeskentely!
- MIDAS
- Meningiitti.
- Intoksikaatio.
- Diabetes.
- Anoksia.
- Subduraalihematooma (SDH).
Välittömät toimenpiteet akuuteissa tapauksissa:
- Tärkeintä elintoimintojen varmistaminen.
- ABCDE (airway, breathing, circulation, disability, exposure).
- Estetään aspiraatio, kylkiasento.
- Poissuljetaan ja hoidetaan mahdollinen hypoglykemia.
- Kun potilaan tila on vakaa, aloitetaan tajuttomuuden syyn selvittäminen.
- Mahdollisten silminnäkijöiden kertomus tajuttomuuden alusta ja sitä edeltäneistä oireista on ensiarvoisen tärkeä, samoin kaikki saatavilla olevat tiedot aiemmista sairauksista ja lääkityksistä.
GLASGOW COMA SCALE = GCS
Mitataan silmien avaamista, verbaalista ja motorista vastetta eri ärsykkeille. Muistisääntö SI(silmät)PU(puhe)LI(liike)!
Tajunnan taso määritellään laskemalla eri osa-alueiden pistemäärät ja niiden yhteen laskettu pistemäärä.
Mitä vähemmän potilas saa pisteitä, sitä matalampi tajunta (maksimipisteet 15, minimi 3).
GCS 14–15 eli normaali tai lähes normaali tajunta.
GCS 9–13 eli selvästi madaltunut tajunta.
GCS < 8 eli tajunta madaltunut kriittisesti.
GCS 3 eli syvästi tajuton.
-
-
-