Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ekosysteemien toiminta 6: Vesiekosysteemit pääpiirteittäin: Meri, järvi,…
Ekosysteemien toiminta 6: Vesiekosysteemit pääpiirteittäin: Meri, järvi, virtavesi
-
-
Typen kierto merissä
-
-
Kasviplantkon (tietyt lajit) pystyvät sitomaan typpeä ilmakehästä jos sitä ei ole tarjolla reaktiivisessa muodossa
-
-
-
-
-
Järvet
-
-
Rannikkojärvet
Muodostuvat kun maa-ainesta kulkeutuu joko tuulen tai virtausten mukana niin, että merestä irtautuu erillinen allas
-
-
-
Enin osa vedestä on vain muutamassa järvessä --> Maapallon järvivedestä jopa 85 prosenttia on maailman kymmennessä suurimmassa järvessä
Veden fysikaaliset ominaisuudet --> veden tiheys on riippuvainen lämpötilasta, suolapitoisuudesta ja paineesta (syvyydestä).
Kerrostuneisuus ja täyskierto. Kun pintavesi jäähtyy tai lämpenee lämpötilaan missä se on raskainta, vesimassa alkaa vajota --> täyskierto. Suomen järvet ovat dimiktisiä
Meromiktiset (sekoittumattomat) järvet. Kerrostuneisuus voi olla niin voimakas, että pohjan vesi ei kierrä lainkaan. Esi. Talvivaaran pilaamat järvet.
Lake Nyos, Cameroon. Hiilidioksidi oli peräisin mermiktisen järven alusvedestä, joka vapautui ilmakehään maanvyöryöä seuranneesta järven sekoittumisesta
Morfometria. Riippuu järven alkuperästä. Järven sysyys ja pituus ennustavat kerrostuneisuutta. Mitä pidempi järvi, sen syvempi sen on oltava, jotta kerrostuneisuus säilyy
-
-
-
-
-
Virtavedet --> Niukasti omaa, autoktonista, perustuotantoa, joten lajit erikoistunut käyttämään systeemin ulkopuolista energiaa.
-
-
-
-
osaamistavoitteet
Osata merien, järvien ja virtavesien ominaispiirteet
Ymmärtää, miten ihmistoiminta näihin ekosysteemeihin vaikuttaa
Ymmärtää, että ekosysteemit eivät ole erillisiä toisistaan
Tunnistaa Suomen merialueiden, järvien ja jokien erityispiirteet
n. 71% maapallon pinta-alasta on veden peitossa. n 3% tästä vedestä on makee vettä. Vain n. 1% kaikeasta maailman vedestä on helposti hyödynnettävissä
-
Valtameret
-
-
Merissä on suolaa (3,0 - 3,8%), josta suurin osa peräisin jo alkumerien ajoilta
Merissä on myös enemmän sulfaattia (rikkihapon suoloja) kuin järvissä johtuen niiden geologisesti paljon pidemmästä iästä
Meret: Välimeri, Mustameri, Itämeri jne
Hiilivarasto --> maapallon suurin hiilivarasto on merissä. Merissä on n. 38 000 gigatonnia hiiltä eli n.50 kertaa enemmän kuin ilmakehässä.
Co2 liukuneminen veteen: Vetykarbonaatti eli bikorbinaatti on hiilihaposta dissosioitunut anioni. Vetykarbonaatti ja karbonaattit toimivat vedessä emästen tavoin ja aiheuttavat pääosan sen alkaliteetista eli puskurikyvystä happamoitumista vastaan.
Merivirrat
-
Painava kylmä vesi uppaa syvempiin vesikerroksiin ja Co2 pysyy syvässä vedessä kunnes virtaukset kuljettavat sen takaisin pintaan.