Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
MURTUMIEN HOITOTYÖ - Coggle Diagram
MURTUMIEN HOITOTYÖ
LUUNMURTUMAT
Syntyy kun luuhun kohdistuu voima, joka ylittää sen energiansietokyvyn.
Traumassa luun murtuman syntyyn vaikuttavat:
Vammamekanismi.
Energiamäärä.
Voiman suunta.
Luun rakenneominaisuudet.
Murtumat:
Poikki-, viisto,-kierre-, pirstale-, hius- tai väsymismurtumat.
Osittainen, täydellinen, umpinainen, avonainen.
Stabiili murtuma / dislokoitunut murtuma.
DIAGNOSOINTI
Kipu ja turvotus.
Virheasento.
Epänormaali liikkuvuus, toimintakyky.
Ihon väri, raajan tunto ja valtimosyke.
Natiiviröntgen ja TT.
PARANEMISPROSESSI
1. Inflammaatiovaihe:
Vamma-alueelle muodostuu hematooma, verisuonet supistuvat ja hyytymistekijät aktivoituu.
Kesto 1-7 vrk.
2. Korjausvaihe:
Kalluskudos muodostuu murtumakohtaan, kovettuu rustoksi.
Uusia verisuonia muodostuu.
Kesto n. 2 viikkoa.
3. Uudelleen muodostumisvaihe:
Uusi luukudos korvaa ruston, ylimääräinen rusto hajoaa.
Luuhun muodostuu ydinontelo.
Luu on täysin parantunut kun luuydin on palautunut ennalleen.
Kesto vuosia.
HOITO/VAIHTOEHDOT
KKK, repositio, stabilointi ja fiksaatio.
Hoitolinjan valitsee lääkäri yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.
Konservatiivinen hoito:
Murtuman asennon säilyttäminen.
Taataan murtumalle hyvät paranemismahdollisuudet ja potilaalle kivuttomuus.
Tarvittaessa murtuman reponointi.
Veto, kipsaus ja kipsilasta.
Operatiivinen hoito:
Murtumakappaleet asetetaan leikkauksessa paikoilleen, jollakin luun kiinnitysmenetelmällä.
Ruuvaus, ydinnaulaus.
Levytys.
Ulkoinen kiinnityslaite.
Huomioi hoidossa nämä:
Asennon säilyttäminen.
Pehmustaminen.
Kipsin halkaisu.
Kipsin ummistaminen.
Ompeleiden poistp.
Kipsin vaihto.
Potilasohjaus.
KIPSIHOITO
Kipsauksella pyritään palauttamaan vaurioituneen raajan toiminta, edistämään murtuman hyväasentoista luutumista ja vähentämään potilaalle murtumasta aiheutuvaa kipua sekä luutumishäiriöitä.
Kipsillä aikaansaadun immobilisaation yleisperiaatteena on, että murtuneen luun molemmin puolin olevat nivelet saadaan liikkumattomiksi.
Kipsin pehmustaminen:
Alussukka, pehmusteet (vanu), vaahtomuovia.
Pehmytkipseissä ja yhdistelmäkipsauksessa käytetään tavallisesti kaksinkertaista alussukkaa, kovien materiaalien kanssa taas käytetään pääsääntöisesti pehmusteita, kuten vanua.
Suojaavat ihoa ja lisäävät käyttömukavuutta.
Yleisimmät kipsausmateriaalit ja kipsimallit:
Materiaalit; massa- eli kalkkikipsi, lasikuitukipsi ja muovikipsi.
Mallit; halkaistu kipsisaapas, ummistettu kipsi ja kipsilasta.
Laatuvaatimukset:
Immobilisoi murtuman oikeaan asentoon.
”Sallii” tuoreen murtuman turvotuksen.
Sopivan mittainen.
Ei rajoita vapaiksi tarkoitettujen nivelien liikettä.
Pehmustettu oikein.
Tukee riittävästi, ei kiristä, paina tai hölsky.
Ei haittaa liikaa jokapäiväisiä toimintoja.
On esteettinen ja kestävä.
Huomioitu materiaalivalinnassa esim. lapset, vanhukset.
Komplikaatiot:
Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia.
Lihasaitio-oireyhtymä.
Rasvaembolia.
Iho-ongelmat.
Osteoporoosi.
Lihasten ja nivelten toimintahäiriöt.
Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (CRPS).
Hermovauriot.
POTILAAN OHJAUS
Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää käydä läpi:
- Miksi kipsi on tehty?
Kuinka sen kanssa eletään ja liikutaan?
Kuntoutuksen ja asentohoidon merkitys.
Fysioterapia.
Kannustetaan tupakoimattomuuteen.
Kipsatun potilaan ohjaus:
Jatkohoito- ja kipsinhoito-ohjeet.
Mahdollisen apuvälineen käytön ohjaus.
Avun järjestäminen kotiin tai hoitopaikan järjestäminen.
Milloin yhteys hoitopaikkaan.
Kipsin poiston jälkeen:
Ihon hoito, rasvaus perusvoiteella ja kylvetys.
Raajan kuntoutus jatkuu ohjeiden mukaan.
Lääkärin antamien muiden ohjeiden noudattaminen.
Tarkkailu ja hoito hoitajan näkökulmasta:
Kivunhoito ja tarkkailu.
Ihoärsytyksen tarkkailu; kutina, hilseily ja hiertymät.
Kipsin ulkonäkö.
Vitaali-elintoimintojen tarkkailu.
Potilaan mobilisointi ja kuntoutus.
Kipsatun raajan tarkkailu; turvotus, tunto, liike, lihasvoima, ihon väri, mustelmat ja lämpö.
Milloin yhteys hoitopaikkaan?
Kohoasennosta ja levosta huolimatta:
Kipsi kiristää tai painaa, tuntuu liian löysältä tai epämukavalta.
Kipsatun raajan kipu ja turvotus jatkuvat tai lisääntyvät.
Sormet/varpaat tulevat sinertäviksi, kylmiksi, tunnottomiksi.
Raajassa on jatkuvaa turvotusta.
Kipsi alkaa haista.
Potilaalle nousee kuume.
Kipsi kastuu, pehmenee, murtuu, luisuu pois paikaltaan.
Kipsi on hiertänyt ihon rikki.
Kipsi aiheuttaa voimasta kutinaa.
Potilaalla on hengenahdistusta, (veri)yskää, rintakipua, heikotusta, suorituskyvyn alenemista.
HIDASTUNEEN LUUTUMISEEN SYYT JA RISKITEKIJÄT
Tupakointi, runsas alkoholin käyttö, lihavuus, aliravitsemus, (Ikä?), DM, D-vit puute, nivelreuma, osteoporoosi.
Runsas tulehduskipulääkitys.
Liian suuri murtumarako.
Leikkauksen jälkeiset infektiot, puutteelliset kiinnitystekniikat, leikkaushoito varmistaa luutumisen useimmissa tapauksissa. Kuitenkin 65% murtumista luutuu ilman leikkaushoitoa!
Luutuminen katsotaan hidastuneeksi, jos 12 viikon kuluttua murtumasta ei ole todettavissa kliinisiä tai radiologisia viitteitä luutumisen käynnistymisestä.
Solisluun keskiosan ja olkavarren murtumat haasteellisia hoitaa konservatiivisesti, murtumapäiden välisellä etäisyydellä ratkaiseva merkitys.
Suurenergisen avomurtumat luutuvat yleensä hitaasti.
Konservatiivisesti hoidettavien murtumapotilaiden kohdalla 6 viikkoa murtumasta radiologisten kuvausten perusteella nähdään luutumisen aste ja määritellään luudutusleikkauksen tarve.